2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 lisätalousarvioksi
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Lupasin silloin, kun kyselytunnilla kysyttiin,
että tässä yhteydessä jonkun
näköinen talouskatsaus tämän hetkiseen
tilanteeseen tulee, ja nyt sitä sitten seuraa.
Suomen taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana. Pientä valoa
on kuitenkin jo tällä hetkellä näkyvissä.
Tälle vuodelle ennakoidaan yleisesti hienoista kasvua.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Suomen
bkt:n kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia. Euroopan
komissio kohensi Suomea koskevaa näkemystään
uusimmassa helmikuun ennusteessaan. Sen mukaan bkt tulisi kasvamaan
tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä.
Vielä marraskuussa komissio ennusti hitaampaa, 0,6 prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bkt kasvaa tänä vuonna
0,9 prosenttia. Sekä komission että valtiovarainministeriön
ennusteiden mukaan Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun
jo viime vuoden puolella.
Samaan haarukkaan osuvat myös kotimaisten tutkimuslaitosten
viimeisimmät ennusteet. Ne ennakoivat tämän
vuoden kasvuksi 0,5—1 prosenttia. Ainoastaan Suomen Pankin
ennuste poikkeaa tästä yleisestä linjasta.
Sen arvion mukaan bkt alkaa kohentua tämän vuoden
aikana, mutta vuositasolla tuotanto jää 0,1 prosenttia
pienemmäksi kuin viime vuonna.
Nyt alkaa näkyä jo konkreettisia merkkejä tilanteen
kääntymisestä. Esimerkiksi teollisuuden uudet
tilaukset ovat olleet viime kuukaudet maltillisessa kasvussa. Silti
kasvu jää ennusteiden mukaan lähivuosina
paljon alhaisemmaksi kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet.
Viime vuonna Suomen vienti kasvoi hieman, kun taas kotimaiset
investoinnit laskivat eikä kulutus kasvanut. Tänä vuonna
kasvun ennakoidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi. Kasvua tukevat
laskenut öljyn hinta, heikentynyt valuuttakurssi ja hitaasti
koheneva vienti.
Yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat kotimaista kysyntää tänä vuonna
hienoisesti. Viennin kohenemisen odotetaan kääntävän
kotimaiset investoinnit pieneen kasvuun. Yksityisen kulutuksen näkymät
ovat vaisut, mutta myös sen odotetaan kasvavan hieman.
Kasvu tulee lähivuosina perustumaan viennin kasvuun.
Kansainvälisen talouden kehitykseen liittyy kuitenkin useita
riskejä. Geopoliittiset jännitteet lisäävät
epävarmuutta ja varjostavat erityisesti teollisuusmaiden
kasvunäkymiä. Euroalueen tilanne on kohenemassa,
mutta on edelleen olemassa useita riskitekijöitä,
ja kasvun pohja pysyy hauraana.
Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on tärkeä jatkaa
kasvun tukemista. Siihen tässä lisäbudjetissa
on useita toimenpiteitä.
Hallitus esittää 280 miljoonan panostuksia
kotimaisen työllisyyden kasvun tukemiseen. Tämän
aiheuttama lisämäärärahatarve
on tänä vuonna 80 miljoonaa euroa.
Infrahankkeita laitetaan liikkeelle yli 25 miljoonalla eurolla.
Nyt aloitetaan muun muassa Äänekosken biotehtaan
ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiä liikenneinvestointeja.
Hanko—Hyvinkää-radan parantaminen laitetaan
vihdoin liikkeelle. (Matti Saarinen: Vain sähköt
puuttuu!)
Investointeja tuetaan lisäbudjetissa useilla eri toimilla.
Energiatukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta
biotalouteen liittyviin investointitarpeisiin. Yritysten investointi-
ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonan
euron lisävaltuutta. Tämä lisäys
käytetään taloudellista kasvua ja työpaikkoja
luoviin hankkeisiin, etenkin äkillisen rakennemuutoksen
alueilla. Lisäksi laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään
20 miljoonan euron lisää.
Yritysrahoituksen vahvistamiseksi käynnistetään
uusi pääomasijoitusohjelma Suomen Teollisuussijoituksessa.
Tarkoituksena on laajentaa kasvuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
Tätä varten Teollisuussijoitusta pääomitetaan
25 miljoonalla eurolla.
Finnvera Oyj:n varainhankintaan tarkoitettujen lainojen myöntämisvaltuutta
ehdotetaan korotettavaksi 200 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan
euroon. Lisäyksellä turvataan Finnveran varainhankinta
silloin, kun yhtiö ei voi saada markkinoilta kohtuuhintaisesti
varoja.
Elintarvikkeiden viennin edistämiseen ehdotetaan 1,6
miljoonan euron määrärahaa. Tämän avulla
avaamme yrityksille uusia markkinoita varsinkin Kiinassa, ja näin
autamme löytämään uusia markkinoita
korvaamaan Venäjän viennin tyrehtymistä.
Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa
esitetään kaksi tärkeää korjausta
tämän vuoden budjettiin.
Yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen palautetaan
6 miljoonaa euroa ja lisäksi turvakoteihin panostetaan
yli 3 miljoonaa lisää. Sillä saadaan
turvattua turvakotitoiminnan taso.
Lisäbudjetissa on mukana myös kertaluonteisia
säästöjä siirtomäärärahoihin
sitomattomiin siirtyviin eriin ja määrärahan
tarpeen alentamisesta johtuviin tarkistuksiin alaspäin.
Arvoisa puhemies! Tässäkin lisäbudjetissa
jatketaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen
torjuntaa. Määrärahaa lisätään
tähän tarkoitukseen 100 miljoonaa euroa. Valtio
turvaa jatkossakin ne välttämättömät
menot, joita ei voida kattaa konkurssipesässä olevilla
tai siihen saatavilla varoilla. Nyt ehdotettavalla lisämäärärahalla
arvioidaan turvattavan ympäristön pilaantumisen
ehkäisemistoimintaa vuoden 2015 syksyyn saakka. Lisäksi Finnvera
Oy:n tappiokorvauksiin kaivostoimintaan liittyen esitetään
44 miljoonan euron määrärahaa.
Arvoisa puhemies! Osana kasvun, työn ja yrittämisen
tukemista annettiin viime viikolla kaksi verolakia.
Arvonlisäveron alarajaa nostettiin nykyisestä 8 500
eurosta 10 000 euroon. Arvonlisäveron huojennuksen
yläraja nostettiin samalla 30 000 euroon. Näiden
muutosten tarkoituksena on helpottaa yrittäjäksi
ryhtymistä ja arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista
sekä osaltaan edistää työllisyyttä ja
estää harmaan talouden muodostumista.
Lisäksi hallitus esittää perintö-
ja lahjaverolakien sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettavaksi.
Verolle myönnettävää maksuaikaa
pidennettäisiin 5 vuodesta 7 vuoteen. Maksuajan pidentäminen
helpottaisi sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvien verokustannusten
rahoittamista ja vähentäisi samalla vaaraa siihen,
että yrityksestä jouduttaisiin veronmaksun rahoittamiseksi
nostamaan yritystoiminnassa tarvittavia varoja.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitokset ministeri Rinteelle
asiallisesta pohdinnasta tässä yhteydessä.
Vuoden 2015 ensimmäisen talousarvion mukaisesti valtion
nettovelka kasvaa tässä vaiheessa 5,1 miljardiin
euroon, koska lisäbudjetin menojen ja tulojen erotus katetaan
348 miljoonan euron suuruisella lisälainalla. Valtionvelka
noussee tämän vuoden lopulla yli 100 miljardiin
euroon, mikä on noin 48 prosenttia bkt:stä.
Keskisuomalaisen edustajan vinkkelistä katsottuna lisätalousarviossa
on parasta se, että tulevan Äänekosken
biotuotetehtaan vaatimien kuljetusten turvaamiseksi ehdotetaan 138
miljoonan euron valtuutusta sekä 13 miljoonan euron määrärahaa.
Paikallista rata- ja tieverkkoa korjataan vastaamaan lisääntyvien
kuljetusten määrää sekä alueen
liikenneturvallisuutta. Tästä esityksestä peruskiitokset
ministeri Risikolle ja hallitukselle.
Edellä kertomani investointi Keski-Suomeen on paikallaan,
koska Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti
sekä maantie- että rautatiekuljetuksia. Tästä aiheutuu
merkittäviä peruskorjaustarpeita rautatien sähköistyksen,
siltojen ja Kangasvuoren lähes 3 kilometrin pituisen tunnelin
korjausten muodossa. Toivottavaa on, arvoisa puhemies ja herra ministeri,
että tuleva hallitus kykenee rahoittamaan puuttuvat 125
miljoonaa euroa jo vuoden 2016 talousarviossa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan
ja painamalla V-painiketta.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin valtiovarainministeri Rinteen
puhetta, niin tuli mieleen, että tällähän
Suomi nousuun.
Oli ihan hyviä näitä myönteisiä juttuja,
mutta meidän on todettava, että työttömyyden
osalta meillä on paljon niitä kansalaisia, joidenka
ostovoima on edelleen huono, ja on sitä köyhyyttä. Olisin
kysynyt: kuinka paljon nyt nämä Venäjän pakotteet
ovat aiheuttaneet meille vientitulojen menetyksiä? Myös
on todettava, että kaikista tärkeintä on,
että saadaan näitä työllistäjiä,
saadaan uusia yrityksiä, ja pieniä hyviä askeleita
ovat nämä Finnveran erilaiset mahdollisuudet sekä pienille
että keskisuurille yrityksille.
Mutta paljon on tekemistä, ja yksi on tietysti se suuri
asia, että pidettäisiin tämä koko
maamme asuttuna ja maaseudulla olisi mahdollisuutta elää ja
asua, että ei ole tätä keskittämispolitiikkaa,
niin kuin tämän asuntotuotannon osalta on odotettavissa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myöhemmin käytän
puheenvuoron, varsinaisen, ja tunnistan tässä ihan positiivista
sanottavaa, mutta paljon sellaista, jossa ei ratkaisuja näy
tässä lisätalousarviossa niihin ongelmiin,
mitä meillä on.
Ministeri sanoo suurin piirtein sanatarkasti näin:
nyt alkaa näyttää jo paremmalta. Arvoisa ministeri,
me olemme kohta neljä vuotta kuulleet, aina puolen vuoden
välein, kun on varsinainen talousarvioesitys annettu ja
kun lisätalousarvio on myöhemmin annettu, nämä samat
sanat. Ja joka kerta sitten aina vuoden tai puolen päästä,
kun on katsottu taaksepäin, miten kävi, tiedätte
vastauksen, vaikka en sitä ääneen sano.
Mikä nyt on sellainen tekijä, erityinen syy, joka
muuttaa tämän kuvan joksikin toiseksi? Mikä muuttaa sen
työllisyys- tai työttömyyskehityksen?
Meillä on 363 000 työtöntä ja
110 000 ihmistä erilaisten vastaavien toimenpiteitten
kohteena, melkein puoli miljoonaa ihmistä vailla normaalia
työhön sijoittumista. (Puhemies koputtaa) Mikä muuttaa
tämän ansiosta menon?
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pieniä myönteisiä liikahduksia ovat
vaikkapa laivanrakennuksen innovaatiotuki, pienet infrapanostukset
ja niin edelleen. Mutta surullisinta on, että tässäkään
tilanteessa ei ole nähtävästi halua eikä mahdollisuutta
vaihtaa talouspolitiikan peruslinjaa siihen suuntaan, mitä ovat
vaatineet viime aikoina OECD, maailman valuuttarahasto, suomalaiset
johtavat ekonomistit, kansainväliset talousviisaat. He
ovat vaatineet, että koko euroalueella, kaikissa jäsenmaissa,
olisi syytä vaihtaa tämä leikkaava, ylisäästävä,
kuristava, kiristävä finanssipolitiikka enemmän
elvyttävämpään suuntaan.
Me ymmärrämme nämä oman
kehyksen rajoitteet, sitten myöskin nämä EU-tasolla
olevat rajoitteet, mutta siitä huolimatta haluaisin kysyä: jos
ei näitä rajoitteita olisi, niin mikä olisi
arvoisan valtiovarainministerin kanta siinä tilanteessa?
Olisiko syytä jo reivata tätä talouspolitiikan peruslinjaakin
vähän uuteen uskoon? Muuten kyllä tämä kituuttaminen
tulee jatkumaan.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hankoniemen heikko työllisyystilanne,
elinkeinoelämän tarpeet ja Valtionrautateiden
toiveet kaikki puoltavat sitä, että Hanko—Hyvinkää-rata
sähköistettäisiin. Se on myöskin
teollisuusrata, joka tukee nimenomaan vientiä ja työllisyyttä.
Arvoisa ministeri, eikö juuri nyt pitäisi
aloittaa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen, koska
se vastaa kaikkiin niihin hallituksen asettamiin tavoitteisiin,
joita hallitus itse on itselleen ja toiminnalleen asettanut? Kun
reilusti esititte kymmentä miljoonaa tälle hankkeelle,
niin voisitteko vähän kertoa, mikä tässä mättää?
On poikkeuksellista, että valtionvarainministeriön määrärahalisäykset
eivät mene läpi vaan että muilta tahoilta
karsitaan. Kiinnostaisi tämä, mistä se
kiikastaa. Kysyn myös vielä: mikä on
koko maan rautatieverkon toimivuuden kannalta tärkeän
Pisara-ratahankkeen nykytilanne?
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perintöveron maksuajan muutos
5:stä 7 vuoteen on hyvä asia, se säilyttää suomalaisia
työpaikkoja ja suomalaista omistusta. Tämä arvonlisäveron
alarajan nosto 8 500 eurosta 10 000:een on hyvä asia
myös ja se liukuma siitä 22 500:sta 30 000:een.
Mutta olisin tiedustellut sitä, nyt kun tämä liukuma
oli muotoiltu eri tavalla kuin aikaisemmin, että tarkoittaako
se sitä, että siitä 30 000:sta
ylöspäin vasta on sitten täysi vero ja
sen alapuolella ei ole sitä 36 prosentin veroa, niin kuin
tässä aikaisemmin oli välillä 10 000—30 000
euroa.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tehokkaampia työllisyystoimia minäkin
kaipaisin, työllisyys hipoo jo 9:ää prosenttia.
Esimerkiksi toimet pienyrittäjien työllistämisen
helpottamiseksi olisivat tehokkaita, kuten palkkaustuki ensimmäisen
työntekijän palkkaukseen yksinyrittäjille.
Hyviä asioita, pieniä asioita ovat toki sähkön
pientuotannon edistäminen, pienpanimoiden tukeminen, turvakodeille
3 miljoonaa euroa, hyvä niin, mutta tuskin se vielä auttaa
toteuttamaan Istanbulin velvoitteita.
Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys,
josta edustaja Saarinen jo puhui, on todella tärkeä hanke
Uudenmaan elinkeinoelämälle mutta myös
ihmisten arjelle ja työmatkaliikenteelle. Kysyisin, mitä tällä 3
miljoonalla eurolla on ajateltu saatavan hankkeelle.
Mutta sitten vielä tämä kehitysyhteistyömäärärahojen
leikkaus: On aivan käsittämätöntä,
että hallitus leikkaa maailman kaikkein köyhimmiltä,
pakolaisavusta, nälänhätää näkeviltä,
lasten koulutuksesta. On tunnettu tosiasia, että esimerkiksi
tyttöjen koulutus (Puhemies koputtaa) kehitysmaissa on
tehokkain keino vähentää äärimmäistä köyhyyttä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Haluaako ministeri tässä vaiheessa puheenvuoron?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipään
kysymykseen näistä Venäjän pakotteista:
Maksimissaan se tulee vaikuttamaan 0,7 prosenttia meidän
arvioittemme mukaan bkt-suhteessa. Tällä hetkellä vienti
erityisesti Venäjän vastapakotteiden johdosta
on nyt elintarvikepuolella tipahtanut merkittävästi.
Ihan tarkkaa prosenttimäärää en
nyt muista, mikä se on ollut, mutta sillä on merkittävä vaikutus
erityisesti maitotuotteiden puolella. Sianlihan osalta meillä oli
jo vientikielto ennen tätä Ukrainan tilannetta,
ja itse asiassa kaikista eniten tällä hetkellä Venäjän
tilanteessa vaikuttaa joka tapauksessa se heikko talouskehitys, joka
on ollut jo useamman vuoden, joka ei ole sinällään
kiinnittynyt tähän Ukrainan kriisiin erityisellä tavalla,
vaan kysymys on siitä, että Venäjän
talous on vanhanaikainen ja sitä pitäisi pystyä uudistamaan.
Edustaja Pekkarisen kysymyksen osalta totean, että öljyn
hinta ja heikentynyt valuuttakurssi, euron kurssi, ovat niitä tekijöitä,
jotka auttavat vientiä tällä hetkellä hieman
valoisampaan tulevaisuuteen. Mutta ei perusfundamenteissa ole tapahtunut
mitään semmoista, joka tällä hetkellä erityisen
positiivista kuvaa tulevaisuuteen meille esittäisi. Meillä tulee
pitkään olemaan työllisyystilanne heikko,
siis työttömyys korkealla, ja minun arvioni on
se, että oikeita toimenpiteitä jatkamalla tästä eteenpäin
päästään ehkä ensi
vaalikauden lopussa tai seuraavan vaalikauden alussa tilanteeseen,
jossa talouskasvu on riittävän vahvaa torjumaan
työttömyyttä vahvemmin kuin mitä tällä hetkellä tekee.
Täytyy todeta tietenkin, että ensimmäisen
kerran, kun näitä lukuja, ennusteita on esitetty,
myös edustaja Pekkarinen on ollut ministeriaitiossa kertomassa
(Mauri Pekkarinen: Joo, näin oli!) näitä tulevaisuuden
positiivisia uutisia, jotka eivät sitten olekaan toteutuneet.
Edustaja Uotilalle toteaisin tämän talouspolitiikan
peruslinjasta: Minun mielestäni siinä on tapahtunut
muutosta nyt tässä elokuun jälkeen. Me
olemme enemmän satsanneet infrarakentamiseen, sen myötä saaneet
hankkeita käyntiin, joissa on työllisyysvaikutuksia
elikkä elvyttävä vaikutus tästä näkökulmasta
konkreettisesti sinne, missä niitä työpaikkoja
syntyy. Minä uskon, että meidän kansantalousosaston
arviot pitävät paikkansa siitä, että näillä noin
2 miljardin hankkeilla, mitkä tästä eteenpäin
olen pistänyt käyntiin, se 60 000 henkilötyövuotta
saadaan lisää työpaikkoja.
Edustaja Suutarin osalta vastaus tuohon kysymykseen, jonka esititte,
on, että lähtökohta on, että samoilla
pelisäännöillä mennään
nyt tämän uuden huojennuksen alapuolella oleviin
kuin tähänkin asti. Mitään muutosta
siihen ei ole tapahtumassa.
Edustaja Saarisen kysymykseen liittyen tähän Hanko-radan
10 miljoonaan: Tässä on tasapainoiltu nyt erilaisten
tarpeitten näkökulmasta, kun tätä lisätalousarviota
on laadittu, ja tämä oli se lopputulos, mihin
tällä hetkellä päädyttiin
neuvottelujen kautta. Jokainen meistä ministereistä olisi
varmaan löytänyt erilaisia kohteita tässä lisätalousarvion
yhteydessä, mutta tämä meidän taloudellinen
pelivaramme on todella heikko, mitä osoittaa se, että vajaa
30 miljoonaa euroa on tällä hetkellä jakamattoman
varauksen loppusumma.
Pisara-radan tilanteesta: se on vielä edelleen neuvottelussa.
Edustaja Karimäelle totean, että niistä päästökauppatuloista
19 miljoonaa euroa olisi tullut tänä vuonna ja
sieltä leikattiin 15 miljoonaa euroa. Sinne talousarvion
perusteluihin kirjattiin, että ministerillä on
mahdollisuus muuttaa näitä keskinäisiä suhteita,
ja tästä näkökulmasta, jos sen
tulovirran arvioi sinne, niin se on 4 miljoonaa enemmän
tuloja kuin se peruslähtökohta oli.
En ole millään tavalla eri mieltä siitä,
että meidän näkökulmastamme
ei ole hyvä, että joudutaan leikkaamaan kehitysapumenoista.
Kysymys on siitä, että tämä valtiontalous
on tällä hetkellä todella tiukka, ja
kun näitä meidän yhteiskunnan kannalta
tarpeellisia hankkeita on pakko viedä eteenpäin,
niin joutuu tasapainoilemaan. Mutta niin kuin totesitte, 4 miljoonaa
enemmän rahaa on kehitysapuun käytettävissä.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Täällä sanottiin, että olisi
pitänyt panostaa enempi myös yrittäjyyden
ja yrittämisen alun tukemiseen — näin
on. Haluaisin tämmöisen positiivisen tämän
päivän uutisen kertoa: olemme päätöksillämme
tänään jakaneet 20 miljoonaa euroa alueille
lisää työllisyysmäärärahoja,
jotka on tarkoitus erityisesti kohdistaa nuorisotakuun toimivuuteen
ja yrittäjien starttirahan käyttömahdollisuuksien
parantamiseen. Tämä tietysti tulee tarpeeseen
sen ohella, että sinne alueille hiljakkoin kaiken kaikkiaan,
niin kuin tiedetään, on jaettu nyt vähän
yli 500 miljoonaa euroa työllisyyden hoitoon, mutta tämä 20
miljoonaa lisärahoitusta, ja nimenomaan tähän
yrittäjyyden tukemiseen ja nuorisotakuun varmistamiseen,
on päätetty. (Mauri Pekkarinen: Mistä budjetista?) — Se
on meidän jakamaton siirto. Tämän vuoden
rahoista, jotka ovat vielä jakamattomia, ja 20 miljoonaa
laitettiin niin, että Keski-Suomikin sai 1,4 miljoonaa euroa.
(Mauri Pekkarinen: Erinomaista!) — Eikö ole hyvä asia!
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen palaamme debattiin.
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun ministerit ovat paikalla, olisin halunnut
kysyä: pidän erinomaisen tärkeänä tätä sukupolvenvaihdoksiin
yrityksille annettua joustoa, mutta kun Stubbin hallitusohjelmassa
on selvitys myös maa- ja metsätilojen osalta sukupolvenvaihdoksen
mahdollisesta helpotuksesta, niin mikä sen selvityksen
tilanne on ja onko tämä nyt otettu tässä huomioon,
vai koskeeko tämä muita yrityksiä? Nimittäin
jokaisesta työpaikasta myös maaseudulla tulee
pitää kiinni ja huolehtia, että työpaikat
säilyvät.
Kiitos ministeri Ihalaiselle erinomaisesta tämänpäiväisestä uutisesta
ja selvityksestä, mutta ministeri Ihalaiselta, kun hän
on paikalla, olisin myös halunnut kysyä: kun on
hiukan tihkunut huolta siitä, että kun palkkatukijärjestelmää korjattiin
siltä osin, että se toimii nyt paremmin, niin toimiiko
se tällä hetkellä riittävän
hyvin myös nuorten ja nuorisotakuun osalta, kun vähän
tihkuu kuulumisia, että se menisi nyt enemmänkin varsin
aikuisille?
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää ministeri
Rinnettä siitä, että kuten sovimme valtiovarainvaliokunnassa
budjettikäsittelyn yhteydessä, tuo 6 050 000
euroa perusopetukselle, joka silloin leikattiin, jotta pysyttiin
kehysten sisällä, on nyt palautettu. Tosin tarkoitus
oli silloin palauttaa se sillä tavalla, että tuota
päivähoito-oikeutta rajoitetaan, ja siitä saadaan
se säästö, joka budjettiesityksessä tuolloin
oli. Tietysti olisi ollut parempi, että se leikkaus olisi
tapahtunut alkuperäisesti suunnitellulla tavalla.
Kuitenkin sitten täytyy todeta, että leikkauksia
on tehty muun muassa kansainväliseen kehitysyhteistyöhön,
15 miljoonaa, ja tietysti täytyy kysyä, onko tätä käytetty
nyt juuri sitten tähän rahoittamiseen. Tosin ministeri
Paaterolta voisi kysyä: kun te olitte hyvin huolissanne
3 miljoonan leikkauksesta, joka valiokunnassa tehtiin, niin oletteko
itse suostunut tähän 15 miljoonaan ja eikö tämä nyt
sitten keskeisellä tavalla horjuta koko kehitysapurakennelmaa,
kun tällainen leikkaus kaiken kaikkiaan tehdään?
Lopuksi vielä kysyisin ministeri Rinteeltä: Kun
te teitte aikanaan budjettiehdotuksen elokuussa, niin silloin velka
oli 3,9 miljoonaa (Matti Saarinen: Miljardia!) — miljardia.
Sitten hallituksen (Puhemies koputtaa) käsittelyn jälkeen
se oli 4,7 miljardia...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Aika on tullut täyteen.
...ja nyt 5,1. Oletteko huolestunut?
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä salissa
on moneen kertaan sekä viime syksynä että tästä alkuvuodesta vaadittu
hallitukselta konkreettisia toimia työn ja kasvun eteen,
ja nyt meillä on niitä käsittelyssä. Itse
ajattelen niin, että valtio ei voi vain katsoa vierestä,
kun työttömyys nousee, vaan on satsattava kasvuun
ja työllisyyteen, ja silloin kun yksityinen sektori on
jumissa, valtion pitää olla aktiivinen toimija.
Nyt tässä tilanteessa oleellista on nimenomaan
panostaa niihin hankkeisiin, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä:
täällä löytyy panostusta Pyhäjoelle
ydinvoimalainfran rakentamiseen, tieinfraan, löytyy Äänekoskelle.
Mutta, arvoisa puhemies, sen verran täytyy kysyä,
kun tuo edustaja Pekkarinen puhui tästä kasvusta
ja on moneen kertaan täällä kritisoinut niitä leikkauksia,
joita hallitus on tehnyt, ja on annettu ymmärtää,
että jos ihmiset äänestävät keskustaa,
nämä leikkaukset loppuvat, ja nyt sitten kuitenkin
tässä kuussa luin mediasta, että keskusta
on valmistelemassa 2,3 miljardin leikkauslistaa: Mitä se
lista sisältää, (Puhemies koputtaa) ja
eikö näiden leikkausten pitänyt loppua?
Ette kai te nyt ole vain juksaamassa suomalaisia?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jonkin aikaa sitten parlamentaarinen ryhmä käsitteli
liikenneinframme korjausvelkaa ja rahojen riittävyyttä.
Tämä ryhmä totesi perusväylänpitorahojen
olevan aivan liian pienet ja ne ovat itse asiassa olleet jo useiden
hallituksien ajan. Nyt tässä lisätalousarviossa
olisitte voineet korjata tämän kuopan, mikä Suomen tiestössä on.
Miksi ette tehneet tätä korotusta nimenomaan tämän
parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan, joka
on siis yksimielinen?
Toinen asia, mikä on hieman vanhempaa päätöstä,
niin rikkipesurien tuki ei ylety nyt kaikkiin pesureihin. Ollaanko
tätä raamia, mihin tämä tuki
myönnetään, muuttamassa?
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa vähennetään
maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta
33,9 miljoonaa euroa. Olisi ollut perusteltua, että ainakin
osa tästä rahasta olisi käytetty Venäjän
vastapakotteitten aiheuttamiin tulon menetyksiin maidontuottajille,
lihantuottajille, perunantuottajille. Se olisi ollut sitä vastuunkantoa
ja yhteisvastuuta, koska eivät viljelijät ole
olleet tämä kriisin syntipukkeja vaan he ovat
tämän maksajia.
Se olisi ollut myös perusteltua, että tämän
Kiinaan suuntautuvan vesiklusterin toimintaedellytyksiä olisi
parannettu. Maa- ja metsätalousministeriö esitti
2:ta miljoonaa euroa, mutta valtiovarainministeriö nollasi
sen. Täällä samanaikaisesti puhutaan
viennin lisäämisestä ja kasvusta, niin
tässä on kyllä erityisen suuri ristiriita.
Lopuksi haluaisin evästää tämän
Pisara-radan osalta, että kun Liikennevirastokin esittää,
että tämä hanke voitaisiin ihan hyvin
siirtää vähintään kymmenen
vuotta eteenpäin, niin ei kai valtiovarainministeri tällaista
kannattamatonta hanketta aio tuoda lisäbudjetin täydennyksenä tänne eduskuntaan.
Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Rinteelle tästä esittelystä.
Kyllähän täällä myös
tämmöisiä hyviä hankkeita listalla
on: itsekin olen kiitollinen siitä, että valtatie
8 saa miljoonia tien parannukseen, vaikka ydinvoimasta eri mieltä olenkin.
Kuitenkin kaikki, jokainen euro meidän perusväylän
kuntoon saattamiseksi on tervetullut, ympäri Suomen. Niin
kuin tässä edustaja Jalonen jo totesi, niin jos
meillä on 2,4 miljardia euroa korjausvelkaa, niin ei sitä ihan
ehkä tällä lisätalousarviolla
korjata, ei varmaan kymmeniin vuosiin. Mutta toivottavasti se saadaan
kuntoon, koska se on meidän kilpailuvalttimme ja etumme,
että infra on kunnossa. Sitä kautta saadaan myös
toivottavasti niitä investointeja Suomeen.
Mutta jäin kaipaamaan kyllä tähän
home- ja kosteusvauriotilojen korjaamiseen, perusparannukseen valtion
tukea. Olisin kysynyt ministeri Rinteeltä, eikö olisi
syytä saada koulut ja päiväkodit kuntoon.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä muutama
viikko sitten salissa edustaja Rantakangas esitteli, en nyt muista,
mikä se niistä lukuisista kymmenistä keskustan
tämmöisistä taustapapereista oli, en
ole varma, onko se enää voimassa, mutta muistan, kun
Rantakangas totesi, että tämä vastakkainasettelu
näiden eri hankkeiden kanssa pitää lopettaa,
että tänne pääkaupunkiseudullekin
pitää saada niitä, niin nyt sitten täällä kuitenkin
asetutaan tiukasti vastustamaan tätä Pisara-rataa.
Olenko ymmärtänyt oikein, valtiovarainministeri,
että tähän on myös mahdollisuus
saada merkittävää rahoitusta (Matti Saarinen:
200 miljoonaa!) Euroopan unionin näistä TEN-T-tierahoista?
Muistanko oikein, että kyse on peräti 200 miljoonasta,
ja jos näin on, kannattaako tämä toteuttaa?
Se on varmasti totta, että siinä vaiheessa, kun
tämä hanke laitetaan kuntoon, niin se vaatii myös
Helsinki—Riihimäki-rataosuuden ja muutaman muun
hankkeen, jotka parantavat välityskykyä. Mutta
kun yhteydet saadaan kuntoon — yhteydet niin maakunnista
tänne kuin täältä muualle — niin
onko tämä, Rantakangas, vastakkainasettelu nyt
näiden hankkeiden välillä loppunut vai
ei.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa kehittää liikenneyhteyksiä koko
Suomessa. Haluamme sitä, että myös maakuntien
yhteyksiä parannetaan. Nyt, kun virkavastuulla toimiva Liikennevirasto
on todennut, että tämä hyöty— kustannus-suhde
on niin heikko, että tämä Pisara-rata
ei ole lähivuosikymmenen hankkeitten kärkilistalla,
niin on toki luonnollista, että mennään
sillä tavalla taloudellisesti järkevämpien hankkeiden
toteuttamiseen, ja tuolla maakunnissa on paljon hankkeita.
Esimerkiksi siitä 2,4 miljardin korjausvelasta voitaisiin
tällä panoksella ottaa jo vähintään
neljännes kiinni. Saataisiin paljon elinvoimaa aikaan,
biotalouden toimintaedellytyksiä parannettua maakunnissa,
kun saadaan puuta liikkeelle, turvevarat hyödynnettyä ja
maa- ja metsätalouden edellytyksiä parannettua,
kesämökkien liikennettä helpotettua ja
kaikkea muuta. Elikkä tässä mielessä me
emme halua vastakkainasettelua, vaan me haluamme koko Suomen näkökulmaa
ja nojaamme päätöksemme ja linjamme tähän
Liikenneviraston hyvin seikkaperäiseen, pitkälti
käytössä olevien kriteerien perusteella
tehtäviin määrittelyihin.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ensinnäkin tämä hyöty—kustannus-indeksi
jättää huomiotta 30 000 työpaikkaa
tai 4 000 asuntoa, jotka tämän Pisara-radan yhteydessä ovat
syntymässä. Se jättää huomiotta myös
EU-tuet, noin 200 miljoonaa euroa. On totta, että Pisara-radan
hyöty—kustannus-indeksi on noin 0,5. Yleensä raideinvestointeja
ei saada hyöty—kustannus-indeksillä,
sen nykyisellä laskentakaavalla, mitattuna juurikaan kannattaviksi,
lukuun ottamatta Hanko—Hyvinkää-osuutta.
Mutta vakavasti ottaen, jos katsotaan minkälaisia ratainvestointeja
on toteutettu viime aikoina Suomessa, sanon teille vaan: Savonlinna—Huutokoski,
ei liikennettä lainkaan viime vuonna. Vaasa—Seinäjoki,
hyöty—kustannus-indeksi 0,1. Kemijärvi—Rovaniemi,
hyöty—kustannus-indeksi kaiketi 0,01. Tällaisia
on toteutettu, mutta älkää nyt, tässä on
kuitenkin erittäin hyvä hyöty—kustannus-indeksi
ottaen huomioon, että se on rautatiehanke.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta
on omana asianaan kuullut ja kuunnellut Pisara-radan asiantuntijoita,
ja mikään heidän esityksistään
ei vakuuta siitä, että Pisara-radan rakentaminen
olisi nyt ajankohtainen ja kannatettava asia. Tämä hyöty—kustannus-suhde
on meillä tiedossa, se ei ole hyvä, mutta ratapihan ongelmat
sen sijaan ovat todellisia. Ja niihin me haluamme puuttua ja laittaa
myöskin lisätalousarviossa rahaa ja todeta sen,
että ratapihan ongelma Helsingissä on koko maakunnan
ongelma. Niin Tikkurilassa kuin Pasilassakin on pyritty parantamaan
tätä tilannetta ja tähän pitää satsata, mutta
Pisara-rata ei hyödynnä tätä tilannetta
siinä kustannussuhteessa, mikä se on.
Sen sijaan jonkun Äänekosken radan ja tämän biotalouden
ja biotehtaan tulevaisuutta kannatan lämpimästi,
sitä, että näihin investointeihin valtio
on lähtenyt.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on hieman väärä tapa
lähteä arvioimaan Pisara-rataa siitä näkökulmasta,
että jos se ei toteudu, niin mitä muuta voi sitten
toteuttaa. Enemmänkin pitäisi aina pohtia näissä liikennehankkeissa,
millä tavalla me saamme nostettua bruttokansantuotetta
ja millä tavalla me saamme edistettyä teollisuuden
investointeja ja alennettua logistiikkakuluja Suomessa. Sen näkökulman
pitäisi olla hieman erilainen.
On totta, että tämä hyöty—kustannus-indeksi on
alhainen, niin kuin se monta kertaa on näissä rautatiehankkeissa.
Se on 0,38—0,58, eli käytännössä tämä hanke
on kannattamaton. Toki meidän pitää ottaa
huomioon niitä muita kerrannaisvaikutuksia, mitä tämmöinen
iso hanke tuo tullessaan, mutta siitä huolimatta minä toivoisin aika
neutraalia käsittelyä, nimittäin Suomessa
on nyt suuria biotalousinvestointeja eri puolilla maata. Me joudumme
arvioimaan niitäkin samassa yhteydessä, ja ei
ole ollenkaan selvää, että Pisara-hanke
on juuri nyt se tärkein. Sitä pitää katsoa
tietyllä aikataululla, ja se toteutuu sitten aikanaan,
jos on tarve.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos rahaa on yllin kyllin, niin totta
kai tämmöisiä pisaroita rakennettaisiin joka
kaupunkiin ja kylään. Mutta kun sitä ei
ole. Ei ole kahta pussia, mistä Suomen valtiosta otetaan
rahaa, ja silloin tämä vastakkainasettelu on kyllä todellista.
Rahan ollessa vähissä ei saa sokeutua siihen,
että EU:sta tulee rahoitusta TEN-T-verkoissa oleviin rautateihin.
Se on täysin fakta, kaikki tietävät sen.
Mutta ei se poista sitä, että se on lähes
miljardin hanke. Samaan aikaan meillä on nimenomaan siinä perusväylänpidossa isoin
aukko, ja näitä rahoja voitaisiin käyttää paljon
järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Nimenomaan
tämä Pisara ei ole kannatettava semmoisena hankkeena,
mitä se tällä hetkellä on.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt tiedämme siis, että perussuomalaiset
haluavat vastakkainasettelua.
Palaan vielä tähän, kun keskusta
totesi, että ei, ja nyt tähän hyöty—kustannus-laskelmaan
vedotaan nimenomaan oleellisesti ilman näitä muita välityskykyä parantavia
hankkeita, jotka on tietenkin liitettävä tähän
sitten tulevaisuudessa ja jotka parantavat sitä merkittävästi.
Mutta kun edustaja Saarinen täällä luetteli
lukuisia hankkeita, muun muassa monista maakunnista, joita keskusta
on halunnut edistää, niin minä nyt kysyn:
Kun te nostatte tämän hyöty—kustannus-suhteen
näin merkitykselliseen asemaan, niin lähdettekö te
nyt jatkossa siitä ja sitoudutteko te nyt jatkossa siihen,
että myös kaikkien muidenkin maakuntien hankkeet
laitetaan järjestykseen ja toteutukseen vain tämän
hyöty—kustannus-suhteen perusteella? Onko tämä keskustan
linja jatkossa?
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on Stubbin
hallitukselta onneton yritys kalastella ääniä täällä väkirikkaalla
alueella. Ja jos joskus on tehty vääriä päätöksiä ja
virheitä, niin tekö tarkoitatte, että niitä päätöksiä pitää jatkaa?
Onhan tämä aivan käsittämätöntä.
Te haluatte, että jatketaan päätöksiä,
ja jos ovat jotkut hankkeet olleet vähemmän kannattavia,
nyt pitäisi tehdä, kun rahaa on entistä niukemmin.
Eihän tämä näin voi olla, aivan
oikeasti.
Nyt tämä liikennepolitiikan keskittäminen
on Suomen historian mittakaavassa kaikista rajuinta ja voimakkainta.
90 prosenttia euroista pistetään käytännössä Kehä kolmoseen
ja pikkasen Tampereen suuntaan, ja koko Suomi, muu maa, jossa on
Suomen talouden tulevan kasvun kannalta kaikista merkittävimmät
tulevaisuudennäkymät, on jäänyt
aivan murusten varaan. Ette kai te, kollega Lindtman, voi aivan
näin, sanotaanko, että sinipunahengessä ajatella
tällä tavalla, vaan katsokaa nyt ihan oikeasti
tätä koko maata.
Selittelyähän tämä tietysti
on, mutta sanon vielä kerran, että Stubbin hallitukselta
aivan onneton yritys kalastella ääniä.
Faktat ovat toiset.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä yritetään
kalastella, on työpaikkoja, työpaikkoja koko Suomeen.
Kun te juuri hetki sitten sanoitte, että ette halua vastakkainasettelua,
ja nyt te sitten jälleen kerran otatte vastakkainasettelun
pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hankkeiden kesken,
niin mikä on tämä linja, haluatteko te
palata nyt tähän vanhaan vastakkainasettelun politiikkaan
vai ette?
Haluan muistuttaa, että muun muassa tässä isossa
hankkeessa, kuten esimerkiksi Finavian pääomittamisessa,
on kyse nimenomaan siitä, että se tuo hyötyä koko
Suomelle juurikin sen takia, että välityskyky
paranee, junat tulevat paremmin aikataulussa. Sitä kautta
pystytään vuorovälejä tihentämään
ja välttämään myöhästymisiä ja
ruuhkia. Tämä on se ydinasia, minkä takia tämä hanke
pitää tehdä.
Ratapihaongelmat ovat todellisia. Jos vain lähdetään
ikään kuin pilkillä laskemaan alle, se lämmittää hetkeksi.
Mutta nyt pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen.
Mutta vielä kysymys: oletteko te nyt tämän vastakkainasettelun
kannalla vai ette? Toinen kysymys: oletteko jatkossa valmis ottamaan
vain tämän hyöty—kustannus-suhteen
mittariksi, (Puhemies koputtaa) jolla arvioidaan hankkeita maakunnissa?
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä kerran: keskusta haluaa kehittää koko
Suomea, mutta kun meillä on rajallinen määrä resursseja,
niin silloin kun selkeästi viranomaiset ovat todenneet,
että tämä hanke ei ole seuraavan kymmenen
vuoden aikana ajankohtainen, niin pitää katsoa
vielä kiireellisempiä hankkeita, jotka tuovat
dynamiikkaa ja talouden kasvun edellytyksiä koko maahan.
Tässä mielessä toivon, että SDP
käyttäisi tuota edustaja Piiraista vaikka asiantuntijana.
Hän tuntee raideliikenteen hyvin ja pystyy arvioimaan vähän
etäämpänä kuin itse siinä edunsaaja (Mauri
Pekkarinen: Kuunnellaan Piiraista!) vyöhykkeeltä,
missä edustajakollega Lindtman on. Nyt pitää katsoa
koko Suomea, ja katsokaa tekin. Teillä ryhmässä on
monia asiantuntijoita, jotka voivat katsoa vähän
puolueettomammin tätä tilannetta.
Tärkeää on, että me infran
rakentamisella hyödynnämme koko Suomen kehittämisedellytyksiä,
ei vastakkainasettelua. Mutta kuten sanoin, nyt on ollut niin voimakas
resurssien keskittäminen tällä hallituskaudella.
Te olette sitoneet miljarditolkulla rahaa, veronmaksajien rahaa,
tuleville vuosille kiinni vain koko pääkaupunkiseutua
hyödyttäviin hankkeisiin.
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on hauska kuunnella tätä debattia,
kun perussuomalaisia haukutaan ja syytetään vastakkainasettelusta.
Mutta jos katsotaan tätä hallituksen lisätalousarviota,
niin kyllä tässä todellakin hallitus
tekee jotain vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille.
Myöskin, kun tähän Pisara-rataan pistetään
hankkeita, maaseudulla saattaa mennä pari linja-autoa kaupunkiin
päin aamulla ja kaksi tulee illalla takaisin. Täällä kyllä riittää metroa, bussia
ja ratikkaa, millä pääsee ilman sitä Pisara-rataakin.
Nyt olisi syytä käyttää rahoja
vähän laajemmin. Täällä on
vähennetty maataloudesta ihan paljon ja myöskin
bioenergiasta, millä tulevaisuuden puhdasta energiaa pitäisi
saada aikaiseksi. Nämä hankkeet suuntautuvat siihen,
että ei luoda työpaikkoja. Maaseudulle voi luoda
työpaikkoja yhtä hyvin kuin tähän
kaupunkiin. Täällä käy työssä lahden
yli ulkomaalaisia. Se ei auta suomalaisten nuorten työllisyyttä (Puhemies
koputtaa) eikä myöskään vanhempien,
yli viisikymppisten työllisyyttä. Miten vastaatte
tähän, ministeri?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Sasi ja sen jälkeen ministeri Rinne.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tiet ja radat pitää rakentaa
tarpeen mukaan. Edustaja Saarinen otti hyviä esimerkkejä maakunnasta
hankkeista, joitten hyöty—kustannus-suhde on huono.
Mutta se hyöty—kustannus-suhde aika hyvin kuvaa
sitä, mikä se tarve kaiken kaikkiaan on. Pääkaupunkiseudulla
on tarpeita.
Mutta täytyy sanoa, että Pisara-radan hyöty—kustannus-suhde
on varsin heikko. (Matti Saarinen: Varsin hyvä!) Oikeastaan
meidän pitäisi katsoa tämä rakentamisjärjestys.
Mitä me tarvitsemme ensin, on Pasilan ratapiha. Se pitää laittaa
ensin kuntoon. Sitten on kolmosraide Riihimäelle. Sen jälkeen
ehkä pitäisi rakentaa Itämetro ja ehkä myöskin
kaupunkiraide Espooseen, jolloin me saamme tavallaan tämän
raidejärjestelmän kokonaisuudessaan kuntoon. Sen jälkeen
uskon, että on sitten Pisara-radan vuoro. Se tulee, mutta
siihen menee 10—20 vuotta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Rinne, 5 minuuttia.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua.
Täällä ei ole esitystä Pisara-radasta
laisinkaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Viisi minuuttia, arvoisa ministeri, on niin pitkä aika,
että sillä pääsee tuonne puhujapönttöön.
Kiitos, kiitos! Nyt taas...
Puhemies Eero Heinäluoma:
On vakuuttavampaa sieltä.
...kokemattomuus. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)
Niin, arvoisa puhemies, uudelleen oikeasta paikasta. — On
mielenkiintoista seurata keskustelua, kun meillä ei ole
Pisara-radasta edes esitystä täällä vielä tällä hetkellä.
Se on valmistelussa. Katsotaan sitten, kun se esitys valmistuu,
mitä tullaan esittämään.
Kannattaa kuitenkin muistaa siihen Pisara-rataan liittyen, että se
on osa sitä pakettia, jolla saatiin pääkaupunkiseudun
14 kuntaa sitoutumaan 300 000 kerrosneliömetrin
kaavoittamiseen asuntotuotantoon. Tämän alueen
talouskasvun pullonkaula koko Suomen näkökulmasta
on se, että täällä ei ole kohtuuhintaista
asumista, ja on tärkeätä edistää sitä asumista.
Niistä hyötylaskelmista tosissaan puuttuu tällä hetkellä se,
paljonko se työllistävä vaikutus vaikuttaa
siihen, plus se, paljonko asuntotuotantoa saadaan kaavoituksen kautta
tämän ratahankkeen myötä toteutumaan,
jos se tulee tänne eduskuntaan.
Minä haluaisin pikkuisen korjata sitä kuvaa, mitä tässä nyt
pyritään luomaan siitä, miten tämä hallitus
on satsannut. Meillä on tänään
tässä lisätalousarvioesityksessä noin
140 miljoonaa euroa laitettu valtuuksia ja 13 miljoonaa euroa suoraa rahaa
tälle vuodelle Äänekosken hankkeisiin. Tässä lisätalousarviossa
on 140 miljoonaa euroa Talvivaaran ongelmien poistamiseen, sille alueelle
sillä tavalla, että saadaan työpaikkoja
ylläpidettyä, (Välihuutoja) ympäristönäkökulmat korjattua.
Meillä on tulossa todennäköisesti, toivottavasti,
Yaran kanssa neuvottelun jälkeen 140 miljoonaa euroa käytettäväksi
Soklin hankkeisiin. Nämä ovat kaikki sinne ihan
muualle kuin pääkaupunkiseudulle, ja minä toivon,
että myöskin keskustassa otetaan huomioon, että tämä täällä on
satsauksena, eikä levitettäisi väärää tietoa tästä asiasta.
(Välihuutoja)
Sitten minä haluaisin todeta näistä kolmen M:n
pääluokkaan liittyvistä leikkauksista,
että 37 miljoonaa taitaa olla se leikkausten summa ja ne ovat
pääsääntöisesti teknisiä muutoksia,
jotka johtuvat siitä, että maksatusaikataulut
ovat muuttuneet. Se ei ole siis mitään uutta eikä vanhaa
rahaa, vaan maksatusaikataulujen muutoksien myötä tehtiin
näitä tarkennuksia tähän budjettiin.
20 miljoonaa euroa on laitettu vientitukeen viime syksynä sen
takia, että tämä Venäjän
tilanne on se, mikä on. Ei voi siis sanoa, etteikö pyritty
vaikuttamaan nimenomaan tähän Venäjän
tilanteeseen. Tämä kokonaisuus on hyvässä yhteistyössä ministeri
Orpon kanssa tehty.
Sitten edustaja Palmille toteaisin sen, että tämä kahden
vuoden pidennys tässä sukupolvenvaihdostilanteessa
koskee myöskin maa- ja metsätaloutta aivan samalla
tavalla kuin muuhunkin yritystoimintaan liittyen. Se oli tässä selvityksessä ainoa
esitys, mikä itse asiassa esitettiin, ja se toteutettiin
nyt tässä yhteydessä.
Edustaja Sasille toteaisin sen, että joo, kyllä 5,1
miljoona euroa on nyt se (Matti Saarinen: Miljardia!) — miljardia,
anteeksi — alijäämä. — Meillä on
sama vika näköjään, nolla puuttuu. — (Matti
Saarinen: Ja sama kuiskaaja!) — Joo. — Kyllä,
olen huolissani siitä, että ei ole saatu tätä velkatasapainoa
tämän parempaan kuntoon kuin mitä nyt
tässä on esitetty. Mutta täytyy muistaa se,
että vähän vajaat pari miljardia euroa
vähemmän otetaan velkaa nyt tänä vuonna
näitten budjetti- ja lisäbudjettiesityksien jälkeen
kuin mitä viime vuonna otettiin.
Sitten kannattaa muistaa se, että jos ajattelee esimerkiksi
Talvivaaraa, se on asia, joka on pakko vain hoitaa kuntoon. Se on
100 miljoonaa euroa pelkästään siihen.
Sitten meillä on edelleen aiempia hankkeita, jotka on ollut
pakko laittaa sen takia kuntoon, että ollaan menettämässä työpaikkoja,
jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Esimerkiksi
tänne laivarakennusteollisuuteen on mennyt valtuuksia ja
myöskin käytännössä rahaa.
Siis pitää pitää tiukkaa taloutta
tästäkin eteenpäin tavalla, joka sitten
mahdollistaa sen, että saadaan tämä julkinen
talous tasapainoon tulevaisuudessa. Mutta eniten minä uskon siihen,
että tätä voidaan hoitaa sillä tavalla,
että saadaan talouskasvu ja sitä kautta työllisyystilanne
paranemaan. Sitä kautta löydetään
pysyvämpiä ratkaisuja tähän
kokonaisuuteen.
Sitten minä totean, että tässäkin
lisäbudjetissa on 25 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan karkeasti
ottaen tiehankkeisiin. Se 2,4 miljardia, tai mikä se tarkka
summa nyt sitten onkin, siitä korjausvelasta teitten osalta,
taitaa olla vähän reilut 4 miljardia euroa kaiken
kaikkiaan, koulurakennuksiin liittyen ja niin edelleen — tätä luetteloa
voisi jatkaa. Meillä on korjausvelkaa joka puolella, ja sitä ei
yhdellä lisätalousarviolla kyetä muuttamaan.
Meidän täytyy jollakin tavalla rakentaa kansallinen
korjausohjelma, jonka kautta näitä asioita pystytään
tulevaisuudessa kuntoon laittamaan.
Tämän Pisara-radan osalta totean vielä tähän loppuun,
että jotta sitä TEN-T-tukea voidaan hakea, se
edellyttää sitä, että on eduskunnasta
olemassa päätös siitä, että siihen
hankkeeseen ovat suomalaiset sitoutuneet. Se tukisumma on muistaakseni
178 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, jota voidaan suoraan saada
sen Pisara-hankkeen toteuttamiseen. Minun mielestäni se
olisi järkevää tässä tilanteessa.
Sanon sen nyt suoraan, että tulen semmoista esitystä yrittämään,
jossa se hanke pistetään liikkeelle sillä tavalla,
että niitä varauksia tulee. (Mauri Pekkarinen:
Sen saa johonkin muuhunkin kohteeseen Suomessa, ei se ole ainut
kohde!)
Näin. — Kiitoksia.
Kehitysministeri Sirpa Paatero
Arvoisa herra puhemies! Tässä on huoli kehitysyhteistyörahoista,
ja edustaja Sasi kysyi, olenko huolissani. Olen huolissani — siitä,
että eduskunta leikkasi 3 miljoonaa ja nyt sitten 15 miljoonan
euron leikkaus.
Kun katsotaan, mihin kaikkiin erilaisiin kohteisiin kehitysyhteistyörahoja
menee, niin siellä on eri tavoin suunnattuja: osa menee
järjestöjen kautta, osa menee kahdenväliseen
yhteistyöhön, osa menee monenkeskiseen yhteistyöhön
ja sitten meillä on humanitäärinen apu.
Sitä keskinäistä siirtoa siellä joudutaan
sitten tekemään, niin tänä vuonna
kuin edellisinä vuosinakin, siitä syystä,
että humanitäärinen apu muun muassa vuonna
2014 oli loppunut jo syyskuussa. Tästä syystä olen
hyvin huolissani siitä, jos meillä ei ole sinne
rahoitusta.
Tähän neuvotteluun: on ehkä huomioitava
se, että tässä vähennyksessä meillä oli
kuitenkin neuvottelu, samaa ei voi ehkä sanoa eduskunnan kanssa
käydyssä keskustelussa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten vielä jatkamme debattia kierroksen.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valitettavasti valtiovarainministeri Rinne
poistui juuri. (Mauri Pekkarinen: Niin kuin aina!) Minulla olisi
ollut hänelle hyödyllinen esitys, mutta voin sen
nyt tässä julki tuoda vaikka asianomainen ministeri ei
ole paikalla.
Kuten kaikki tiedämme, meillä on haastava
taloustilanne, suurtyöttömyys ja julkinen sektori on
kovasti velkaantunut, ja näihin ongelmiin meidän
pitäisi yhdessä löytää ratkaisuja.
Minulla olisi sellainen esitys, joka ei maksa mitään,
millä tavalla me pääsemme näihin
ongelmiin käsiksi, ja se on nämä poliittiset
virkanimitykset, jotka pitäisi lopettaa julkisella sektorilla.
Erityisesti valtion virkanimityksiä koskien pitäisi
lainsäädäntöä muuttaa
siten, että valitusoikeus olisi oikeusasteisiin, jotka
tutkivat sitten nämä nimitysprosessit. Meillä ei
ole varaa siihen, että tehdään huonoja
nimityksiä, jotka johtavat kakkosluokan tuloksiin ja huonoon
työilmapiiriin. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeätä,
että yhteisö kokee, että nimitykset,
kaikki virkanimitykset, ovat oikeudenmukaisia ja paras mahdollinen
henkilö on aina johdossa.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa
on monia myönteisiä kohteita, kuten muun muassa
tuo Talvivaara ja useita tiehankkeita.
Mutta kieltämättä itsekin haluan
puuttua tähän rautateitten ja tiestön
korjausvelkaan. Maanteitten korjausvelka on noin miljardi, saman
verran rautateitten korjausvelka. Jos katsoo esimerkiksi PTT:n arvioita,
että mihin taantuman aikana kannattaisi panostaa, niin
kyllä siellä nostetaan esille se, että kannattaisi
panostaa nyt nimenomaan tähän infran
korjausvelan hoitamiseen. Itsekin ajattelen sillä tavalla,
että mieluummin nyt kannattaa todella panostaa tähän
korjausvelkaan, ennemmin kuin lähteä satsaamaan muutamaan
harvaan miljardiluokan liikennehankkeeseen. Ehkä tätä kautta
pystyttäisiin myös hiukan vähentämään
sitä pääkaupunkiseudun kiistatonta asuntopulaa,
ja ennen kaikkea pystyttäisiin epäilemättä myös
vahvistamaan koko Suomen tasapainoista aluekehitystä.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio tukee työllisyyttä ja
talouskasvua ja on siten sosialidemokraattien pitkän linjan
mukainen. Pitkäjänteistä työtä työllisyyden
eteen tarvitaan näinä vaikeina aikoina, ja näitä tekoja
edustaa tässä lisätalousarviossa muun
muassa panostukset VTT:n toimintaedellytyksiin, Finnveran pääomittaminen
ja Teollisuussijoituksen pääomittaminen. Toivottavasti
näillä toimilla saadaan aikaan uusia työpaikkoja,
uusia yrityksiä, sillä periksi emme voi antaa.
Emme myöskään voi antaa hyvinvointiyhteiskunnan
jäädä ikään kuin lepäämään
laakereilleen, vaan täytyy hyvinvointipalveluita kehittää, ja
tässä lisätalousarviossa erityisen kiitoksen
ansaitsee panostukset turvakotitoimintaan. Valtio otti tämän
vuoden alusta turvakotitoiminnan rahoituksen omalle kontolleen,
ja nyt tässä lisätalousarviossa osoitetaan
yli 3 miljoonaa euroa turvakotitoiminnan rahoittamiseen. Nämä ovat
tärkeitä euroja suomalaisten turvallisuuden puolesta,
suomalaisten perheitten ja naisten ja lasten, sekä myös
miesten, hyvinvoinnin puolesta.
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On tärkeä todeta, että kyllä myönteisyyttä on
ollut, että valtiovarainministeri esitteli myös
niitä asioita, joilla pystytään tähän
huonoon työllisyystilanteeseen reagoimaan, ja on mahdollisuuksia,
että työllisyys tätä kautta lisääntyy:
laivanrakennus, infrahankkeet, Finnveran valtuuksia on korotettu,
mikä on erityisen hyvä asia. Toisaalta sitten
pk-sektorille suunnatut lisärahoitusosuudet ovat erittäin
kevyitä, ja arvonlisävero, perintövero — pieniä hyviä signaaleja,
mutta se todellinen startti puuttuu sieltä. Eli meidän
cleantechiin kohdistuneissa satsauksissa nyt olisi pitänyt
ehdottomasti ottaa isompia askeleita siihen suuntaan, että meillä cleantechia olisi
mahdollistettu, referenssilaitoksia olisi syntynyt, ja se olisi
edellyttänyt, että hankkija olisi saanut tuplapoistot.
Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Haluan tämän lisätalousarvion
kaikkien hyvien asioiden lisäksi tuoda yhden negatiivisenkin
asian esille, ja tämä koskee hätäkeskustoimintaa.
Vaikka ministeri joutui lähtemään tässä kokoukseen,
kysyn: onko valtiovarainministeri tietoinen hätäkeskustoiminnan
tämän vuoden budjettiin mahdollisesti syntyvästä alijäämästä?
Otan asian esiin, koska kyseisellä alijäämällä voi
olla suoria ja välittömiä vaikutuksia
kansalaisten turvallisuuteen. Hätäkeskustoiminnan edellytykset
tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Asiantuntijoiden mukaan yhden
minuutin myöhästyminen sairasautolla voi tarkoittaa
merkittävää vahinkoa potilaan pelastamisessa
vaikkapa sairaustapausten yhteydessä.
Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerit ehtivät jo lähteäkin,
mutta totean nyt vielä, että vihreä eduskuntaryhmä on
erittäin pettynyt siihen, että nyt tehtävän
leikkauksen myötä Suomen kansainväliset
sitoumukset suositusten mukaisesta kehitysyhteistyömäärärahojen
tasosta liukuvat yhä kauemmaksi, ja olemme jättäneet
siitä lisätalousarvioaloitteen.
Toinen huomio: Sotilaallinen kriisinhallinta saa lisämäärärahoja
tässä budjetissa noin 15 miljoonaa euroa. Olen
kuitenkin huolissani siitä, että konfliktien ennaltaehkäisyyn
ja varhaisempaan puuttumiseen tähtäävä siviilikriisinhallintamäärärahakehitys
polkee aika lailla paikallaan. Siihen olisi ollut syytä laittaa
lisää määrärahoja. — Kiitos.
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän minun on kiitettävä siitä,
että tässä vaikeassa taloustilanteessa
kuitenkin ministeri Rinteen johdolla on etsitty kohteita, joista
voitaisiin saada kasvua. 280 miljoonaa euroa kasvua ja työllisyyttä tukeviin
toimiin — ei sitä voi moittia.
Ainakin Satakunnan alueella — ja itse tulen Rauman
seudulta, joka on äkillisen rakennemuutoksen alue — tässä lisätalousarvioesityksessä
on merkittäviä toimia.
Yhtenä esimerkkinä 10 miljoonaa euroa laivanrakennuksen
innovaatiotukiin. Nykyinen tukimääräraha
on lähinnä Turun telakkaan sidottu, ja sen takia
on merkittävää, että tällä lisärahalla
muillakin laivanrakennusyhtiöillä on mahdollisuutta
innovaatiotukeen. Äkillisen rakennemuutoksen alueiden määrärahalisäys
on erittäin tärkeää.
Sitten siellä on korjaus Rauman sataman syväväylän
syventämisestä 12 metriin. Tiedän, että tämä korjaus
vain mahdollistaa tämän syventämisen,
mutta olisin halunnut ministeri Rinteeltä kuulla vielä,
että tämä kirjaus 12 metriin on myöskin
poliittinen tahtotila, koska Rauman satama on yksi merkittävä Suomen
konttisatama.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minä en ainakaan tästä lisätalousarviosta
löytänyt semmoista kohtaa, jossa nimenomaan laitettaisiin
kuokka maahan, että Pisara-rataa ruvettaisiin tekemään, mutta
minä löydän semmoisen kohdan, jossa esimerkiksi
laitetaan kuokka maahan Äänekoskelle ja Ääneseudulle.
Täällä aika paljon syytetään keskittämispolitiikasta
nykyistä hallitusta, mutta tässä voin
sanoa, että noin viimeisen kuuden kuukauden aikana on infrapäätöksiä tehty
muun muassa Keski-Suomeen 151 miljoonan edestä, että mielellään
tämmöistä keskittämispolitiikka olisi
myös jatkossakin.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä on arvosteltu
sitä, että ministeri Rinne ei ole paikalla. On
ehkä hyvä tietää, että pääministeri
Stubb on kutsunut ministeri Rinteen ynnä muut sote-neuvotteluihin
kuudeksi, joten hän on pakotettu poistumaan vielä tätäkin
tilaisuutta tärkeämpään tilaisuuteen.
Täällä ei ole vastustettu Talvivaaran
satoja miljoonia, ei ole vastustettu Jyväskylän
seudun satoja miljoonia. Mutta mitä täällä on
vastustettu aikojen mitassa? Täällä on
vastustettu esimerkiksi Helsingin lentoaseman kolmannen kiitoradan rakentamista,
ja siihenkään ei ollut kuin aluepoliittisia perusteluja.
Milloin kohteena on Länsimetron jatkaminen, milloin Vuosaaren
sataman toimintaedellytysten parantaminen.
Se on kumma juttu, että kun täällä eteläisessä Suomessa
eletään negatiivisten valtionosuuksien maailmassa
ja bkt syntyy pääosin, niin sitten tätä lypsävää lehmää halutaan
kurjistaa, ja minä toivoisin ymmärtämystä myös
edelleen tuolle Pisaralle. Laskekaa joskus euroa per asukas tai
euroa per liikennesuorite, tulee mielenkiintoisia lukuja.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen mennään
puhujalistaan.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden alusta lähtien
turvakotien rahoitus on siirtynyt kunnilta valtiolle. Valtiorahoitteiset
turvakodit ovat hyvä edistysaskel toiminnan turvaamiseksi,
mutta se ei poista ongelmia rahoituksen riittämättömyydestä.
Kiitos kuitenkin siitä, että lisätalousarvioon
saatiin 3,3 miljoonan euron rahoitus, jolla varmistetaan olemassa
olevien turvakotipaikkojen säilyminen. Lisäksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle myönnettiin 250 000
euroa turvakotien hallinnointiin.
Lisätalousarvion potti on hyvä asia, mutta
se ei vielä ratkaise koko turvakotiongelmaa, sillä rahoitus
ei vielä riitä Suomessa kipeästi tarvittaviin
lisäpaikkoihin. Seuraavan eduskunnan tärkeä tehtävä onkin
huolehtia siitä, että turvakotien rahoitusta saadaan
oikealle tolalle. Sillä myös varmistetaan se,
että Suomi pääsee lähemmäs
tavoitetta täyttää naisiin kohdistuvan
väkivallan vastaisen sopimuksen velvoitteet.
Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministeri Rinteen, hallitus
jatkaa lisätalousarvion 280 miljoonan panostusten myötä sillä kotimaisen kasvun
ja työllisyyden tukemisen linjalla, joka alkoi jo syksyn
budjettiriihessä. 10 miljoonan euron lisäyksellä laivanrakennuksen
innovaatiotukiin mahdollistetaan se, että entistä useammat toimijat
voivat kokeilla ja testata innovaatioita, joista voi myöhemmin
tulla hyviä kilpailuvaltteja globaaleilla markkinoilla.
Se on oikea toimi työllisyyden ja teollisuuden lisäämiseksi.
Nykyinen, olemassa oleva tukimääräraha
on riittänyt lähinnä Turun telakan hankkeisiin,
mutta lisämäärärahan turvin
innovaatiotuki mahdollistuu myös muille. Toivottavasti
tämä luo mahdollisuuden uuteen työhön
myös esimerkiksi STX:n telakalta työttömäksi
jääneille ihmisille.
Olen myös tyytyväinen siihen, että liikenne-
ja viestintäministeriö korjasi kirjaustaan liittyen Rauman
meriväylän syventämiseen. Tähän
saakka on ollut epätietoisuutta, riittääkö meriväylän syventämiseen
arvioitu määräraha 12 metriin. Liikenne-
ja viestintäministeriö korjasi kirjausta niin,
että väylän syvyydeksi on mahdollista
saada jatkossa myös 12 metriä. Tulkitsen kirjauksen nyt
myös niin, että poliittisena tavoitteena on tämä 12
metrin syvyinen väylä. Töiden kilpailutus
on edelleen käynnissä, ja kustannusarvio tarkentuu
myöhemmin. 12 metriä on kuitenkin oltava kaikkien
tahojen yhteinen tavoite, sillä se turvaa yhden Suomen
merkittävimmän konttisataman kilpailukyvyn ja
toimintaedellytykset aluskokojen kasvaessakin. 12 metriä on
lisäksi myös taloudellisesti järkevä syvyys
ja täysin Liikenneviraston kannattavuuslaskelmienkin mukainen.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä ministereitten
läsnä olemiseen tulee, varmaan on niin, että joillakin
ministereillä on kokoontumisia tämmöiseen
aikaan, mutta kyllä minun mielestäni hallituksen pitäisi
huolehtia siitä, että silloin kun sen lisätalousarvion — josta
se pitää muuten ihan paljon ääntä,
niin kuin varmaan on perusteltuakin — käsittely
täällä on, niin ministeri on silloin
paikalla. Jos hän on sen aikaa paikalla, jolloin yksittäisellä edustajalla
on minuutin puheenvuoro ja ministerillä useampaan kertaan
kahden tai viiden minuutin puheenvuoroja, hän hallitsee
totaalisesti suhteessa yksittäiseen kansanedustajaan sitä tilannetta.
Mutta silloin, jos on tilanne, jossa ministeri on paikalla ja hänellä on
suurin piirtein samanlaiset aikamäärät
käyttää kuin kansanedustajalla täällä varsinaisessa
puheenvuorossa, tilanne on paljon tasapainoisempi ihan sen aidon
tämmöisen demokratian, debatin ja kansanvallan kannalta.
(Matti Saarinen: Asiaa!) Hallituksessa on iso määrä ministereitä. — Saarinen
ei ole vielä tällä hetkellä,
mutta uskon, että jatkossa on, ja uskon, että hän
toteuttaa tätä periaatetta, mitä tässä esille
toin. (Matti Saarinen: Älä unta näe!)
Mitä muuten tulee pariin puheenvuoroon täällä,
edustaja Salonen täällä kertoi, että elinkeinotoiminnan
edistämisen kannalta täällä muun muassa
VTT:hen satsataan, joo, niin satsataankin. Minä toivon,
että kun annetaan todistus jostakin asiasta, niin katsotaan,
mikä se raha on. Jos siellä VTT:n tämän
yhtiömuodon muutoksesta seuraavat eläkevastuut
kasvavat merkittävästi ja niitä pitää rahoittaa,
niin ei se ole kyllä VTT:n toimintaedellytysten lisäämistä.
Tai toinen esimerkki: ministeri Rinne täällä sanoi,
kuinka yritystukeen tulee lisää rahaa. Se pitää muuten
paikkansa, tulee 3,2 miljoonaa maksatukseen, mutta varsinaisessa
budjetissa hallitus leikkaa lähes tasan 5 miljoonaa euroa.
Näin siis edelliseen vuoteen verrattuna vielä nähdään,
että ollaan edelleenkin miinusmerkillä, vuoteen
2014 verrattuna.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä,
että se omalta osaltaan vastaa siihen yksityisen yrityksen
investointihaasteeseen — niitä on useampiakin,
mutta tässä tapauksessa Metsä Groupin — jonka
Metsä Group suorittaa tuonne Äänekoskelle.
Uskon, että investointi toteutuu. Se vaatii isoja liikeinvestointeja,
jotta se hanke voi käytännössä toimia.
Hallitus nyt omalta osaltaan ihan hyvin tuo sen oman pakettinsa,
joilla näihin investointihaasteisiin vastataan: siinä on resursseja
ratainvestointeja ja tieinvestointeja varten tuolla alueella, nimenomaan
tuolla alueella, jossa puun ja muidenkin raaka-aineitten kuljetuksen
kannalta resursseja tarvitaan. Se on sinne ihan hyvä ja
oikea ratkaisu.
Varsinaista rahaa tälle vuodelle 2015 on vain 13 miljoonaa
euroa. Hallitus tekee siis päätöksen seuraavan
hallituksen piikkiin. 151 miljoonasta tehdyt päätökset
ovat ratkaisuja seuraavan hallituksen piikkiin. (Matti Saarinen:
Näin on tehty ennenkin!) — Näin pitää tehdäkin,
näin pitää tehdäkin, ilman muuta.
Näin on tehty ennenkin vastaavassa tilanteessa. Ainoa vain,
minkä haluan tässä sanoa, on, että silloin
kun kerrotaan, mitä tapahtuu, kannattaa aina muistaa ja
ehkä muistuttaakin siitä, mikä se aikajänne
on, mihin kohdistuvat ne investoinnit, joista periaatepäätöksiä on
tehty. Hyvä, että on tehty; totuus siitä, milloin
ne maksetaan ja milloin niihin pitää rahat löytää,
on tuon näköinen kuin tuossa äsken kerroin.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota
työllisyyteen — tai ensinnäkin tähän talouden
kasvuun ja työllisyyteen. Täällä monta kertaa
hallituksen ministerit aina kertovat, että vuodesta 2008
lähtien alkoi tilanne ja kausi, jolloin Suomen talous menee
alaspäin kaiken aikaa. Ei pidä paikkaansa. Vuosina
2010 ja 2011 Suomen kansantuote kasvoi molempina vuosina, molempina
vuosina, ja reilusti kasvoikin. Tai toisella mittarilla mitaten:
katsotaan, kuinka paljon Suomen työpaikat kehittyivät
taakse jääneitten vuosien aikaan. Sen verran taakse
katson, koska ministeritkin nyt kertovat oman totuutensa siitä,
mitä on tapahtunut.
Vuodesta 2003 vuoteen 2011, näiden kahdeksan vuoden
aikaan — ja siinä välillä oli
tämä Lehman Brothers ja kaikki se alastulo — Suomen
työpaikkojen määrä kasvoi noin
245 000 työpaikalla. Tällä hetkellä työpaikkoja
on noin runsaat 110 000 työpaikkaa vähemmän
kuin oli tuolloin keväällä, kesäkuussa
2011 — noin 110 000 työpaikkaa vähemmän
kuin oli kesällä 2011. Luvut 2 milj... no jaa,
ehkä noita lukuja en käy tässä kertomaan.
Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee työllisyyden
hoitoon ja työllisyyden resursseihin, on vakava asia, että niin
suuri määrä Suomessa ihmisiä on
vailla työtä. Meillä Keski-Suomessakin
tilanne on se, että koko Suomen 24 kunnasta, joissa on
yli 20 prosenttia työttömiä, Keski-Suomessa
niistä on kuusi. Neljäsosa koko Suomen kaikista
niistä kunnista, joissa on työttömyys
yli 20 prosenttia, on Keski-Suomessa.
Arvoisa puhemies! Sen lisäksi vielä, mikä nyt kannattaa
tässä jo huomauttaa — valitettavasti ministeri
ei ole täällä paikalla — ainakin
minun saamani selvityksen mukaan käy niin, että työllisyyden
hoidon rahat loppuvat reilusti ennen tämän vuoden
pääsyä tuonne syksyyn asti. Kesän aikaan
jo loppuu. Ellei lisää rahaa tule, ne rahat, mitä varsinaisessa
budjetissa on varattu, eivät niillä ohjelmoinneilla,
jotka nyt on tehty, kerta kaikkiaan riitä kovin pitkälle
tämän vuoden 2015 kulkuun.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut tämän
lisätalousarvioesityksen tilanteessa, jossa Suomen talouden
tila ei edelleenkään näytä toipumisen
merkkejä. Julkinen talous on hallituksen omien arvioiden
mukaan vuonna 2015 alijäämäinen jo seitsemättä vuotta
peräkkäin.
EU-komissio on myös antanut talven talousennusteensa.
Suomen talous on ennusteen mukaan kehittymässä selvästi
heikommin kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka Suomen
tilanne pysyy eurooppalaisittain edelleen kohtuullisena. Suomen
bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna
vain 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Vuonna 2015 Suomen
julkisen talouden alijäämä olisi ennusteen
mukaan 2,5 prosenttia bkt:sta ja työttömyysaste
nousisi tänä vuonna 9 prosenttiin.
Tilanne on siis hankala, eikä sitä ole edesauttanut
ainakaan se, että hallitus on epäonnistunut tai
perääntynyt isoista vaalikauden aikana päätetyistä rakenneuudistuksista.
Ei ihme, jos luottoluokittajat eivät kasvukykyymme enää usko.
Eilen kävimme täällä pitkän
välikysymyskeskustelun siitä, että hallitus
leikkaa myös koulutuksesta, jolla on erittäin
merkittävä asema kilpailukyvyn ja kasvun turvaajana
sekä uudistajana. Moni kansalainen kysyykin, ja ihan aiheellisesti,
mihin suuntaan suomalainen hyvinvointivaltio on oikein menossa.
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa esitetään
kiintiöpakolaisten määrän nostoa 300:lla.
Määrä nostetaan 750 henkilöstä 1 050:een,
minkä vuoksi valtion kotouttamiskorvauksiin kunnille ehdotetaan
noin 1,5 miljoonan euron lisäystä ja kiintiöpakolaisten
maahantulomatkojen järjestämiseen melkein 150 000
euroa.
Tämä ei nyt varsinaisesti vaikuta ratkaisulta Suomen
talousongelmiin. Tuolle 2 miljoonalle löytyisi monia suomalaisten
etuja ajavia käyttötarkoituksia. Se olisi tarvittu
viime kaudella myös Heinolan reumasairaalan toiminnan jatkamisedellytyksiin.
Tämä hallitus haluaa päästää myös
laittomasti maassa oleskelevat laajempien terveyspalveluiden piiriin
ja leikkaa samaan aikaan lapsilisiä sekä eläkeläistemme
indeksejä niin, että pienituloiset suomalaiset
köyhtyvät entisestään. Arvoisa
hallitus, ei näin suomalaisten etuja valvota.
Arvoisa puhemies! Monissa hallituksen esityksissä on
tällä kaudella ollut hyvät tavoitteet. Miinuspuolena
on kuitenkin lähes aina ollut se, että tarvittavaa
rahoitusta tavoitteiden todelliseen toteuttamiseen ei kuitenkaan
löydy.
Tämä ilmiö oli nähtävissä myös
silloin, kun turvakotien rahoitus tämän vuoden
budjettiin siirrettiin valtion vastuulle. Kävimme täällä salissa
lukuisia keskusteluja ministeri Huovisen kanssa siitä,
että varattu 8 miljoonaa euroa ei riitä turvaamaan
edes nykyisten turvakotien toimintaa, saati lisäämään
sitä, niin kuin kaikki toivoisimme voitavan tehdä.
Kiitosta pitää kuitenkin antaa silloin, kun
siihen on aihetta. Valitettavasti tämän hallituksen toimissa
on harvoin ollut kiitoksen aiheeksi. On nimittäin ilahduttavaa,
että tässä lisätalousarviossa
turvakodeille varattiin rahoitusta yli 3 miljoonaa euroa. Siihen,
että turvakotipaikkoja saataisiin vielä nykyisestä lisättyä ja
pääsisimme joskus Euroopan neuvoston antamiin
suosituksiin, on vielä hurjasti matkaa, mutta tätä voi
pitää hyvänä signaalina siitä,
että aiheellinen huolemme on otettu tosissaan.
Odotan, että tilannetta edelleen seurataan ja tarvittava
rahoitus myös tulevaisuudessa turvataan, kuten ministeri
Rinne syksyn budjettikeskusteluissa lupasi. Kiitänkin siis
ministeri Huovista sinnikkäästä toiminnasta
turvakotien rahoituksen lisäämiseksi.
Arvoisa puhemies! Päijät-Hämeessä starttirahoihin
ja palkkatukeen suunnatut varat ovat lopussa. Jätin tästä asiasta
kirjallisen kysymyksen. Päijät-Hämeessä työttömyysluvut
ovat synkkiä. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien
osuus on huimassa nousussa. Heinolassa se on jo yli 30 prosenttia,
ja Nastolassakin luku lähentelee jo 30 prosenttia.
Kiitos ministeri Ihalaiselle nopeasta toiminnasta. Kerroitte
tänään täällä,
että 20 miljoonaa euroa on lisätty tähän
toimintaan. Toivonkin, että saamme siitä mahdollisimman
suuren osan Hämeen ely-keskuksen työllistämisvaroihin.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Totean ensinnäkin, että ei
se hyvälle maistu, jos valtion velkamäärä kasvaa
entisestään. Mutta kun kaikki on suhteellista,
niin tämä 5,1 miljardia, joka nyt on arvioitu
velkaantumisvauhti tänä vuonna, on kuitenkin puolta
vähemmän kuin edellisen hallituksen 10 miljardin
velkaantumisvauhti vuodessa. Tästä on hallitusta onnitteleminen.
Tämä on se kaikkein suurin asia, että velkaantumisvauhtia
on voitu hillitä ja hidastaa, ja urakkaa on siinä kyllä vielä tulevillekin hallituksille.
Hallitus yrittää elvyttää ja
tukea kasvua. Rohkenen kuitenkin sanoa, että nämä miljoonat
ovat lillukanvarsia tässä hädässä,
mikä meillä on, että tällaisena
nollakoron tai miinuskoron aikana pitäisi olla rohkeampi
ja uskaltaa käyttää rahaa reilummin vaikuttaviin,
elvyttäviin investointeihin. Tämä on
tullut asiantuntijakuulemisen yhteydessä esiin, että he
puhuvat mieluummin miljarditason elvytyksestä kuin miljoonista.
Hyvää on se, että Talvivaaran ongelmaa
koetetaan hoitaa. (Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!) Hyvää on
se, että Äänekosken jätti-investoinnille tehdään,
luodaan edellytyksiä, myönnetään
valtuuksia parantaa liikenne-edellytyksiä. Se on yhteiskunnan
tehtävä, luoda niitä edellytyksiä eri puolille
Suomea. Tämä on erinomaisen positiivinen asia.
Sitten käsittelisin vähän tätä Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistyskysymystä — kolmen
vuoden investointiaika, siis rakentamisaika, ja noin 50 miljoonan
euron hanke, johon eduskunta on jo 2014 budjetissa eduskunnan päätöksellä myöntänyt
2,6 miljoonaa euroa. Nyt hallitus esittää 3 miljoonaa
euroa lisää hankkeelle, joka johtaa siis vientisatamaan,
joka näin laman aikanakin on kasvattanut lukujaan sen vuoksi,
että rikkidirektiivi ohjaa liikennettä entistä enemmän
Suomen parhaalle satamapaikalle Hankoniemeen. Siellä on
syvä väylä, suora reitti maailman merille,
nopein satamapaikka.
Hangon kaupunki on itse pikku pikkukaupunkina investoinut 10
miljoonaa juuri rakentaakseen kaksi laivapaikkaa Koverharin terästehtaan kupeelle
ja ostanut sieltä 500 hehtaaria maata. 10 000
asukkaan kaupunki osti siis 10 miljoonalla konkurssipesältä näitä satamapaikkoja.
Hangon 10 000 asukkaan populaatiossa tällainen Fnsteelin
konkurssi merkitsi yli 300:aa työpaikkaa. Suhteutettuna
tänne pääkaupunkiseudulle se olisi merkinnyt
yli 30 000:ta työpaikkaa yhtenä yönä kadonneeksi.
Hankoniemi tarvitsee tämän sähköistetyn
radan.
Valtionrautatiet yhtiönä toivoo, että dieselvedosta,
joka joudutaan vaihtamaan Riihimäellä, voitaisiin
luopua. Dieselveturi on kolme kertaa kalliimpi kuin sähköveturi
siinä rahdin vetämisessä. Se on hidas,
ympäristön kannalta huono. Joko VR:llä on
edessään uusien dieselvetureitten hankinta, jos
ei radalle saada sähköä, tai sitten se
säästää sen turhan investoinnin,
jos ja kun sähköliikenne saadaan käyntiin.
Mutta viittaan siihen, että kun on kolmen vuoden investointiaika,
niin hanke pitäisi saada nopeasti liikkeelle. Suunnitelmat
ovat valmiit. Tämän hyöty—kustannus-indeksi,
josta täällä on paljon puhuttu, on ollut
1. Se notkahti vähän, 0,7:ään,
tämän Koverharin terästehtaan konkurssin
yhteydessä mutta on jälleen nousemassa päälle
1:n, koska sinne tulee korvaavaa liikennettä radalle niin
paljon. Muun muassa SSAB, siis Rautaruukki, on siirtänyt
sinne paljon kuljetuksiaan. Se on myös Suomen kannattavimpia
rataosuuksia.
Hangon hanke on ohitettu sekä oikealta että vasemmalta
ja milloin miltäkin puolelta. Nyt on Hangon vuoro, ja annammeko
vain Hangolle edellytykset kehittyä? Sen puolesta täällä voimakkaasti
puhun.
Sitten tämä Hanko on siis ohitettu valitettavasti
kannattamattomilla hankkeilla, ja oli erikoinen näytelmä,
että valtiovarainministeri tarjosi 10:tä miljoonaa,
raha ei kelvannut liikenneministeriölle. Nyt toivon, että eduskuntakäsittelyssä voitaisiin
perusteluja muuttaa niin, että näitä euroja voitaisiin
käyttää myöskin alustaviin sähköistystöihin.
Sitten, herra puhemies, aivan lopuksi lyhyt kommentti Pisara-radasta,
että EU tarvitsee päätöksiä,
uskottavia päätöksiä. Minulle
noin 200 miljoonaa euroa, jotka ovat tarjolla, on iso raha, ja niitä rahoja
ei ole saatavissa muuta kuin rautatieinvestointeihin ja niihinkin
vain tietyntasoisiin ja tietyntapaisiin hankkeisiin, ja tämä on
yksi niistä. Toinen on Turku—Helsinki, tunnin
rata. Mutta hankkeita, jotka täyttävät
EU:n ehdot, on vähän, ja sen vuoksi tämä Pisara-ratakin
kannattaisi nyt tehdä. Kun se joskus tehdään
kuitenkin, niin tässä olisi tällainen
lähtölahja, lähes 200 miljoonaa euroa
tarjolla.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen Keskusta tekee politiikkaa hajautetun yhdyskunnan
ja Suomen puolesta. Meille koko Suomi on kehittämisen arvoinen
Helsingistä tuonne Utsjoelle ja pohjoisimmillekin alueille
asti. Me uskomme myös siihen, että 10 vuoden aikana
me pystymme luomaan 200 000 uutta työpaikkaa,
ja suurin osa näistä työpaikoista syntyy yrityksiin,
jotka harjoittavat biotaloutta. En ole nähnyt täällä Mannerheimintiellä suuria
metsiä tai maatiloja missään. Kyllä ne
tuolla haja-asutusalueilla sijaitsevat. Siellä myöskin
logistiikan, liikennejärjestelmien täytyy olla
kunnossa. Tätä biotaloutta ei pystytä harjoittamaan,
mikäli tiestö, radat ja muukin infra ei ole sellaisessa kunnossa,
että se tukee sitä liiketoimintaa ja yritysten
harjoittamaa toimintaa, jota me tarvitsemme. Koko Suomi pitää pitää asuttuna,
ja se tarkoittaa silloin investointeja koko Suomeen.
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt
lisätalousarvioaloitteen, jossa haluamme lisätä 50
miljoonan määrärahan perusväylänpitoon.
Vastikään eduskunnassa istui parlamentaarinen
korjausvelkatyöryhmä, jonka lopputulemana saimme
aikaan poliittisen yhteisen näkemyksen siitä,
että seuraavien vuosien aikana on ehdottomasti otettava
prioriteeteissa perusväylänpito uusien investointien
edelle.
Meillä on korjausvelkaa ratojen, teiden ja satamien
osalta noin 2,4 miljardia euroa. Tämän summan
kurominen kiinni on valtava ponnistus, johon pitää lähteä välittömästi,
koska sitä korjausvelkaa syntyy koko ajan lisää.
Siksi toivomme ja haluamme nähdä, että myöskin
tässä lisätalousarviossa perusväylänpitoon
olisi laitettu enemmän kuin 7,8 miljoonaa euroa, koska
poliittinen yhteinen näkemys tästä perusväylänpidon
tasosta ja kunnosta tällä hetkellä on
olemassa, ja tiedämme, että rahaa tarvitaan kipeästi
ympäri Suomen.
Annan hallitukselle tunnustusta muutamista liikennehankkeista.
Ne ovat tietysti nuo Äänekosken biotehtaan liikennejärjestelyihin
laitettavat ensi vuoden 13 miljoonaa euroa ja Pyhäjoen ydinvoimalan
rakentamiseen liittyen vt 8:n korjaukseen annettavat 3
miljoonaa euroa. Nämä tulevat tarpeeseen: hyvin
tärkeät elinkeinoelämän hankkeet
pystyvät lähtemään käyntiin.
Mutta sitä en pysty kyllä ymmärtämään,
että vastakkainasettelua pistetään näitten
tuiki tärkeiden jo tehtyjen elinkeinoelämän
päätösten ja myöskin pääkaupunkiseudun
investointien osalta.
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemme saaneet
paperin, jossa on käyty läpi nyt toteutusvaiheessa
olevat hankkeet ja suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet, ja tämä listaus
esimerkiksi kasvavien kaupunkiseutujen hankkeista on aika koruton.
Kasvavien kaupunkiseutujen osalta on viisi hanketta, jotka ovat
toteutusvaiheessa olevia hankkeita: Länsimetron valtionavustus
200 miljoonaa, Länsimetron jatke 240 miljoonaa, Länsimetron
liityntäliikennejärjestelyt 13 miljoonaa, Kehä ykkösen
parantaminen 31 miljoonaa ja Tampereen Rantaväylä 185
miljoonaa.
Kysymys kuuluu: eikö meillä muualla ole kasvavien
kaupunkiseutujen hankkeita, joita pitäisi edistää?
Nämä yhteensä ovat jo 700 miljoonaa euroa
plus kaikki muut hankkeet, jotka muutenkin ovat täällä pääkaupunkiseudulla
jo liikenteessä esimerkiksi tuon ratapihan ongelmien korjaamiseksi.
(Matti Saarinen: Mikäs siellä on kunnan osuus?)
Tämä lista on todella älytön.
Kun esimerkiksi itse tulen Oulusta, niin me teemme kuntarahalla
kaikki ne vt 4:n parantamishankkeet Oulun osalta, kun sinne uusia
kaistoja pitää rakentaa, koska liikennemäärät
ovat niin suuret ja turvallisuus huono.
Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota edustaja
Saarisen nostamaan TEN-T-listaukseen. Totta kai me haluamme hyödyntää Euroopan
unionin investointirahoja, mutta kuka tekee nämä listaukset?
Sinne listauksiin olisi voinut päätyä joitakin
muitakin hankkeita, joita nyt en valitettavasti tässä ajan
puutteessa pysty kertomaan.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin nämä listat on
tehnyt Suomen hallitus ja lähettänyt ne Euroopan
unionille, ja siellä on nimenomaan sanottu, että maantiehankkeet
eivät käy, pitää olla rautatiehankkeita.
Että sanokaa sitten, hyvät kollegat, mitkä ovat
tällaisia Eurooppa-tasoisia rautatiehankkeita, jotka mahtuvat
TEN-T-ehtojen piiriin.
Ja sitten jotakin näistä, kun täällä nyt
sorretaan eteläistä Suomea. Ensinnäkin
toistan: täällä on hyvin monella kunnalla
negatiivinen valtionosuus, eli täältä lähetetään
rahaa maan muihin osiin. Ja toiseksi: Täällä kunnat
osallistuvat. Esimerkiksi metrossa, Länsimetrossa, 30 prosenttia
on valtion osuus ja kunnat maksavat loput. Tällainen ajattelu
ei käy muualla maassa ollenkaan, että tarjottaisiin
kunnille joitain osuuksia merkittävistä megaluokan
investoinneista.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä, Oulussa me olemme toteuttaneet
MAL- ja MALPE-hankkeita niin, että kaupunki on niissä mukana.
Mutta nyt tämä hallitus on arvottanut niin, että näihin
kaupunkien kärkihankkeisiin eivät meidän
hankkeemme ole kuuluneet. Nämä ovat arvovalintoja,
joita on tehty.
TEN-T-listaukseen olisi voinut esimerkiksi nostaa Perämerenkaaren,
jossa Suomen ja Ruotsin välistä ratayhteyttä on
yritetty, haluttu edistää, ja se olisi ollut loistava
TEN-T-verkoston laajentaminen. Ja siihen olisimme varmasti, kun se
vielä rajat ylittää, saaneet rahoitusta.
Tai mitäpä sanotte Jäämeri-yhteyden
rakentamisesta? Sekin on jossakin vaiheessa ajankohtainen, mistä se
puhkaistaan tuolta pohjoisesta sinne Jäämerelle.
Tähänkin voidaan jo etukäteen lähteä hakemaan
rahoitusta.
Nämä ovat arvovalintoja.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio
oli äärimmäisen hienoa luettavaa näin
keskisuomalaisena kansanedustajana. Ensimmäisessä lisätalousarviossa
nimittäin kohdennetaan Äänekosken biotuotetehtaan
liikenneyhteyksien parantamiseen 138 miljoonan euron valtuus, josta
aiheutuu 13 miljoonan euron määrärahatarve
vuodelle 2015.
Hieman pidemmällä, noin 6 kuukauden perspektiivillä voidaan
todeta, että pääministeri Stubbin hallitus
on satsannut maakuntamme liikenne- ja infra-hankkeisiin yhteensä 151
miljoonaa euroa. Pottina se on huomattavasti suurempi, edustaja
Vehkaperä, kuin vaikkapa edelliseltä, keskustajohtoiselta
jakovarahallitukselta saatu rahoitus.
Yhtä lailla merkittävä saavutus hallitukselta on
ollut Äänekosken miljardi-investoinnin vaatimien
ympäristölupaprosessien maaliin saattaminen ennätysajassa.
Tätä Äänekoskelle kehitettyä nopeutettua
lupamenettelyn mallia kaavaillaan hyödynnettävän
jatkossa vastaavanlaisten kansantaloudellisesti merkittävien
hankkeiden kohdalla. Lopullinen investointipäätös Äänekosken biotuotetehtaan
rakentamiseksi tehdään maalis—huhtikuun
aikana, mutta jo tässä vaiheessa on selvää,
ettei myönteinen päätös jää nykyisen hallituksen
toimettomuudesta kiinni. Kiitosta hallituksen ministereistä pitää antaa
erityisesti liikenneministeri Paula Risikolle ja ympäristöministeri
Sanni Grahn-Laasoselle.
Hallituksen päätöksen mukaisesti Äänekosken
biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin annettu valtuus jakautuu vuosille
2015—2018 seuraavasti: vuodelle 2015 hankkeisiin on käytettävissä 13
miljoonaa euroa, 61 miljoonaa vuodelle 2016, 49 miljoonaa vuodelle
2017 ja vielä 15 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Tämän
vuoden 13 miljoonan potista 4 miljoonaa menee alemman tieverkon
seututeiden kunnostamiseen ja 9 miljoonaa Äänekoski—Jyväskylä-radan
parantamiseen. Ja en usko, että jos keskusta on seuraavassa
hallituksessa, edustaja Vehkaperän johdolla keskusta näitä hankkeita
tulee torppaamaan.
Toki, arvoisa puhemies, näistä nykyinen hallitus
on varmistanut vasta kuluvan vuoden rahoituksen. Vuosien 2016—2018
rahoituksesta päättää siis huhtikuun
vaalien jälkeen muodostettava hallitus. Huhtikuussa valittavien
keskisuomalaisten kansanedustajien tärkeimpiä tehtäviä onkin pitää kiinni
näistä rahoista talouden tiukoista ajoista huolimatta.
Arvoisa puhemies! Lisäksi lisätalousarviosta löytyy
myös 30 miljoonaa biotalouden toimintaedellytysten parantamiseen.
Uskon, että tällä rahalla saadaan myös
Keski-Suomeen luotua tärkeää biotalousklusteria,
jota tarvitaan siihen kunnianhimoiseen 2 500 uuden työpaikan
tavoitteeseen, jonka uskomme Jyvässeudulla toteutuvan Äänekosken
biotehtaan myötä.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä lisätalousarvioehdotusta,
niin on pakko kiinnittää huomiota siihen, että tulot
alenevat, velka kasvaa ja työttömyyteen liittyvät
menot kasvavat, nimenomaan työttömien toimeentuloon
liittyvät menot. Sen vuoksi onkin tärkeää, että siinä on
runsaasti investointeihin liittyviä menoja, joilla noita
työpaikkoja synnytetään.
Kun on kuunnellut tämän salin keskustelua, niin
tulee mieleen vain se ajatus, että onko suomalainen luonne
niin peruskateellinen, että jos niille alueille, joissa
on määrällisesti eniten työttömiä,
tulee valtion rahaa, niin se on jotenkin keskittämispolitiikkaa
tai se on pahasta. Sanon tämän siksi, että itse
kuulun ja olen siltä alueelta, jotka eivät näitä isoja
summia saa, ja minusta on aivan oikein, että niitä suunnataan
Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle, koska siellä meillä pitkäaikaistyöttömyys
ja muukin työttömyys on kaikkein pahinta määrällisesti
ja usein myös laadullisesti, vaikka toki työpaikkojakin
jonkun verran on tarjolla.
Se, miksi halusin tämän puheenvuoron käyttää,
liittyy työttömyyden aktiiviseen hoitoon. Ongelmallista
tällä hetkellä on se, että aiemmin me
pystyimme paremmin käyttämään
työmarkkinatukea ja sitä rahaa, joka maksetaan
ikään kuin ihmisille toimeentulona, myös
aktiiviseen työvoimapolitiikkaan — nyt näin
ei ole. Meillä on selvästi käynnissä jo
tässä vaiheessa vuodesta se tilanne, että monesta
te-toimistosta ja monelta alueelta nuo aktiivisen työvoimapolitiikan
rahat ovat hyvin vähissä. Niistä on itse
asiassa sidottu jo viime vuonna tehtyjen ratkaisujen vuoksi iso osa.
Ja sen takia on tärkeää, että tähän
taloon seuraavan hallituskauden aikana tulee ihan ensi töikseen
lisäbudjetti, joka turvaa sen, että työttömät voivat
päästä koulutukseen, he voivat saada
tukityötä ja starttirahoihin riittää rahaa.
Tällä hetkellä me vielä pärjäämme
sillä, että kaivetaan noita piilossa olevia rahoja,
jotka ovat te-toimistoissa edellisen vuoden häntiä tai
jakamattomia valtuuksia.
Kolmas asia, johon haluan puuttua, liittyy siihen, että tässä lisäbudjetissa
tulee rahaa turvakotien rahoitukseen. Ilman tuota rahaa me joutuisimme
poistamaan viimeisen kohdan tämän päivän
esityslistalta, koska Istanbulin sopimusta ei kerta kaikkiaan voisi
hyväksyä, jollei tuota lisärahoitusta
tulisi, ja sen vuoksi on hyvä asia, että se tulee.
Mutta kannattaa muistaa, että se on vasta alku, ei vielä tie
tuon sopimuksen toteuttamiseen.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Maanteihin ja rautateihin kohdistetut hankkeet, joilla
vähennetään korjausvelkaa, eivät
ole kuluerä. Ne ovat investointi ja sijoitus tulevaisuuteen.
Se täytyy kyllä meidän kaikkien muistaa.
Tässä lisätalousarviossa on esitetty
hyviä hankkeita. Tietenkin näidenhän
on tarkoitus sitten tukea elinkeinopolitiikkaa ja tehtaita, ja ennen
kaikkea Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet
ja niitten kehittäminen, rautateiden sähköistäminen
ja akselipainon korottaminen 22,5 tonniin on tervetullut uudistus.
Saadaan raaka-ainetta tehtaille tuotua myös rautateitä pitkin.
Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät
tieinvestoinnitkin ovat tärkeitä. Siinä on
vt 8:lla välillä Himanka—Liminka tehtävä ohituskaistoja
ja parannettava, siellä on raskasta liikennettä,
ja Raahen kohdalle tulee tasoliittymien parantaminen sekä valtatien
ja radan ylikulkusillan leventäminen. Sitten Sepänkylän
ohikulkutie liittyy myös tähän Pyhäjärven
hankkeeseen.
Sitten on tämä Pisara, hyvin paljon puhuttu
Pisara, ja tämä jakaa mielipiteitä nyt
sitten liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja varmaan täällä eduskunnassakin.
Me olemme kuulleet tässä Liikenneviraston virkamiestä,
(Matti Saarinen: Jaoston asia!) — niin, tämä on
jaostoasia, joo, rahakysymys ihan sillä tavalla, tämä on
vain niin kuin toiminnan näkökulmasta, mutta on
kumminkin näitä summiakin sitten tarkasteltu ja
sitä, miten siihen EU-rahaa saadaan — ja täällähän muistaakseni
ministeri sanoi, että 178 miljoonaa on mahdollista saada
EU-rahaa tähän. Se on aika paljon, kun ajatellaan,
että me vuositasolla olemme saaneet semmoisen 10—15
miljoonaa, että siinä suhteessa tämähän
on kymmenkertainen. No, se jää nähtäväksi.
Tämä 40 miljoonaahan ei ole lisärahaa,
vaan se on jo myönnetty raha. Sitä vain kohdistetaan
eri tavalla, elikkä pyritään saamaan
tämä maksimihyöty irti nyt tästä hankkeesta
tämän suunnittelun kautta ja ettei lisäkustannuksia
sitten syntyisi.
Meillä kaikilla on tietenkin hyviä hankkeita omasta
mielestämme ja omassa maakunnassamme. Tänä päivänä saimme
Liikennevirastolta vielä hyöty—kustannus-suhteen
tästä vt 22:sta, ja se on 2,8. Tämä on
todella surullista, että liikennepoliittisessa selonteossa
pudotettiin sitä määrärahaa.
Se on nyt 15 miljoonaa, ja siihen tarvittaisiin lisärahaa.
Muistaakseni nyt menneellä viikolla tapahtui liikenneturma
tällä vt 22:lla tuolla Muhoksen päässä,
ja se on liikenneturvallisuuskysymys myös tällä välillä.
Ajan sitä aika paljon ja olen tullut huomaamaan sen, että sinne tarvittaisiin.
No, meillä on paljon hyviä hankkeita. Torniossakin
olisi 20 kilometriä radan sähköistystä. Sillä olisi
Outokummulle erittäin merkittävä hyöty.
Samaten sitten Nelostien Oulu—Kemi-väli ja Oulun
satama. Tapasimme juuri Oulun kaupungin edustajia tässä viikko
takaperin, ja siinä tuli hyvin esille, että heillä on
uusi suunnitelma Oulun satamaan, ja se saattaa olla vielä edullisempi.
Nämä kannattaisi kyllä hyödyntää,
koska Perämeren kuljetukset ehkä kaivannaisteollisuuden
kehittymisen kautta lisääntyvät.
Arvoisa puhemies! Sitten tähän Talvivaaraan: Tietenkin
tämä raha on tervetullut, 100 miljoonaa sinne,
että pystytään näitä vesiä hallitsemaan ja
tätä liotusprosessia pitämään
yllä. Mutta ennen kaikkea: millä tavalla näitä vesiä hallitaan täällä?
Nyt on tämä purkuputki noussut hyvin vahvasti
esille. Sitä Kainuun ely-keskus vie eteenpäin
ja konkurssipesäkin sitä tukee, ja nyt nähtäväksi
jää, mitenkä aluehallintovirasto tämän
luvan myöntää. Tässä on
kansalaisilla erittäin suuri epäusko siihen, meneekö tänne
niin sanottuja puhdistettuja vesiä ja mikä on
sen veden mineraaliarvo ja sitten myös natriumsulfaattiarvo.
Tämmöinen putki jos sinne rakennetaan, sen täytyy
kyllä olla sitten valvottu sillä tavalla, että jos
veden sähköpitoisuus alkaa nousta, se automaattisesti
sulkeutuu. Käänteisosmoosilaitteethan sinne ovat
nyt tulossa, ja he vakuuttivat, että niillä pystytään
vettä puhdistamaan ja nämä vedet saadaan
puhdistettua sitten riittävällä tarkkuudella.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015
lisätalousarvioksi sisältää paljon
mielenkiintoisia lukuja, vähennyksiä ja lisäyksiä,
joilla hoidetaan tämmöistä politiikan
ohjausta, ja tasapaino ja valtionvelka vähän muuttuu
tai oikeastaan aika paljonkin. Nyt varsinaisten tulojen 36 miljoonan euron
vähennys ja määrärahojen 312
miljoonan euron lisäys huomioon ottaen 2015 lisätalousarvioesitys
lisää valtion nettolainanoton tarvetta 348 miljoonaa
euroa, mikä ilmenee tästä lisätalousarviosta,
ja valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 arvioidaan 5,1 miljardia
euroa.
Tietysti valtiontalouden tilanne on hankala, mutta edellisen
hallituksen ja tämän hallituksen tai eduskuntakauden
aikaiset toiminnat eivät ole oikein pitäneet tätä maata
elinkelpoisena. Velalla mennään eikä välttämättä nytkään
sijoiteta semmoisiin kohteisiin, mistä saataisiin jollakin aikavälillä tuottoa
ja lisää tuloa tuonne valtion budjettiin ja verokertymään.
Valtion velan määrän vuoden 2015 lopussa
arvioidaan olevan noin 100 miljardia euroa, mikä on noin
48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitus on hakenut kasvua ja työllisyyttä tukevia
toimenpiteitä ja valtuus- ja määrärahalisäyksiä ehdottaa
kaikkiaan noin 280 miljoonaa euroa, josta määrärahavaikutus
vuodelle 2015 on noin 80 miljoonaa euroa. Sitä en tiedä,
miksei tässä nyt ole käytetty enempää sitten
alussa, että oltaisiin saatu vähän tuota
kasvavaa työttömyyttä edes hidastettua.
On hyvä, että elintarvikkeiden uusien vientimahdollisuuksien
edistämiseen ehdotetaan 0,8 miljoonan euron määrärahaa
ja pyritään luomaan sähköinen
järjestelmä vientitodistusten välittämiseksi
Suomen ja Kiinan välillä. Siihen tämä 0,8
miljoonan euron lisämääräraha
aiotaan käyttää. Jos sieltä saadaan
markkinoita suomalaisille elintarvikkeille, jotka nyt Venäjän
kriisin takia ovat jäämässä käsiin,
niin se on ihan hyvä ja kannatettava hanke.
Liikennevirastolle ehdotetaan 22,5 miljoonaa euroa valtuutta
vt 8:n korjaamiseen lähinnä liittyen Pyhäjoen
ydinvoimalarakentamisen käynnistämiseen ja sen
vaatimiin tiehankkeisiin.
Äänekosken biotehtaan vaatimien kuljetusten turvaamiseksi
ehdotetaan 138 miljoonan euron valtuutta sekä 13 miljoonan
euron määrärahaa. Se on tietysti hyvä hanke
Keski-Suomen ja sen kannalta, että saadaan puuta liikkeelle
sitten, kun se tehdas, jos se toteutuu, joskus saadaan valmiiksi.
Paikallista rata- ja tieverkkoa joudutaan korjaamaan siellä,
jotta vastaavat kuljetukset saadaan toteutettua ja alueen liikenneturvallisuutta
parannettua.
Arvoisa puhemies! Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan
20 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Se on tietysti hyvä, ja toivottavasti siitä osa
tulee Varsinais-Suomeenkin, jossa on hallituksen toiminnalla ja
paikallisten toiminnalla saatu nyt laivanrakennusta taas Meyerin
avulla vähän edistettyä sitten ja työllisyyttä korjattua.
Tätä tukea saa myöntää Suomessa
rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle
ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia
offshore-rakenteita valmistaville yrityksille, niin että ehkä jotain
sitten Raumalla toimiville alihankkijoillekin vielä siitä menee.
Energiatukeen on ehdotettu 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta
ja 3 miljoonan euron määrärahaa muun
muassa biotalouden tukemiseen. On huvittavaa, että samassa
lisätalousarvioesityksessä lukee toisessa
kohdassa, että energiatuesta vähennetään
5,44 miljoonaa sen takia, että biojalostamohankkeet eivät
ole aikaisemmin kuluttaneet kaikkea. Tämä on semmoista,
että kun joskus lapsena olin äitimuorin kanssa
töissä tuolla ja sitten tehtiin jotain ja oli
semmoinen sanonta, että kun ottaa ja antaa, niin katinpaskan kantaa,
niin se vähän kuvaa tätä hallituksen
toimintaa, kun toisesta kohtaa samalta alalta leikataan ja toiseen
päähän lisätään.
No, sitten on tietysti toinen kysymys tämä, että kun
räsymatosta toisesta päästä purkaa
ja toiseen lisää, niin ei oikein tapahdu mitään.
Toiminta pitäisi saada vähän paremmin
orientoitua siihen, että myöskin tulisi tuloja
niistä sijoituksista, mitä tehdään,
tulevaisuudessa, ettei kaikki velka jäisi lapsille maksettavaksi.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies, kiitoksia paljon laseista!
Hallituksen esitys lisätalousarvioksi on osaltaan hyvä koskien
Keski-Suomen suurinvestointia, mikä Äänekoskelle
on tulossa, ja sitä kautta tiehankkeisiin laitetaan rahaa.
Tällä tavalla valtiovalta luo edellytyksiä investoinneille.
Mutta tämä lisätalousarvio tuntuu
kyllä melkoiselta näpäytykseltä kaikenlaisen
kivan lupaamisella sinne, tänne ja tuonne vaalien alla.
Mutta tässä taloudellisessa tilanteessa olisi
tarvittu paljon radikaalimpia keinoja. Meillä on Suomessa miljoona
köyhää. Moni työssä käyväkin
joutuu laskemaan joka sentin, viimeistä myöten,
että ne riittävät seuraavaan tiliin asti.
Minä olen moneen otteeseen puhunut Viron yritysveromallista.
Jos hallituksen rohkeus riittäisi uuden kokeilemiseen,
se ottaisi Viron yritysmallin käyttöön äkillisen
rakennemuutoksen alueilla kuten Viitasaarella. Viitasaarelta meni Fenestran
ovitehdas konkurssiin ja 160 työntekijää jäi
työttömäksi, ja monessa perheessä sekä mies
että vaimo olivat siellä töissä.
Elikkä tilanne on todella paha.
Viitasaari on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi,
mutta mitään nopeaa lääkettä ei varmasti
tuohon löydy. Miksi ei näillä äkillisen rakennemuutoksen
alueilla voitaisi kokeilla, toimiiko tuo Viron verotusmalli? Tuoko
se lisäinvestointeja? Alkaako elinkeinoelämä elpymään ja
niin edelleen? Voihan sitä kokeilla, ei se maksa yhtään
enempää kuin sen rahan pumppaaminen sinne väliaikaisesti
työllistämiseen. Pysyviä investointeja.
Ja se ei valtiolle varmaan kovin paljon tule maksamaan, jos tämmöinen
kädenojennus valtiovallan taholta tehdään.
Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun tehtiin kallis paperisopimus,
Suomi seisoi silloin puujaloillaan. Devalvaatio oli samanlainen
kädenojennus yrityksille siinä vaiheessa, että kilpailukyky
säilytettiin. Minä painottaisin, että tähän
samaan valtiovallan on lähdettävä nytkin.
Me emme pysty yhteisen rahan takia tekemään devalvaatiota, mutta
me pystymme kyllä laskemaan, mikä olisi se valtion
osuus tukimuodoissa tässä tilanteessa yrityksille,
eli paljonko valtio maksoi silloin, kun tehtiin devalvaatio, siirrettynä tähän
aikaan, jossa sitä ei voida tehdä.
Nyt täällä ollaan jakamassa kaikkea
hyvää kaikille, ennen vaaleja ollaan lupauksia
antamassa ja tuolla toreilla ollaan varmaan sitä jatkamassa,
luvataan semmoista, mitä ei ole olemassakaan.
Suomi on tällä hetkellä ajautumassa
ja on jo ennennäkemättömässä lamassa,
ja sen kurssin kääntämiseksi tähän
maahan tarvitaan investointeja, niin ulkomailta kuin kotimaasta.
Ja Suomessa on merkittävät malmivarat. Sama on
biotaloudessa, muun muassa metsissä ja soilla. Mutta meillä on
esteeksi muodostunut tämmöinen niin sanottu viherhumppa.
Jos kalliolta löytyy viitasammakko, siihen kallioon
ei muuten pora sitten iske. Siitä tulee joku pyhiinvaelluspaikka
sen jälkeen tutkijoille. Niitä samoja sammakoita
on muuten syksyllä lämpöisellä kelillä,
kun ajaa Viitasaarelle esimerkiksi tästä. Sangollisen
saa kerätä kuolleita, kun niitä loikkii
pitkin teitä.
Suot on myös suuri luonnonvara. Mutta niistä on
tullut myös semmoinen pyhiinvaelluspaikka, vaikka nämä vihreät
eivät todennäköisesti edes käy
katsomassa, minkälaisia paikkoja on.
Ja sama metsissä. Ne on suojeltu vaikka minkälaisilla
Natura-pykälillä. Milloin annetaan semmoinen signaali
teollisuudelle ja elinkeinoelämälle, sijoittajille,
että tähän maahan kannattaa investoida
näihin kyseisiin asioihin, mihin viittasin? — Aika
taitaa mennä yli. Kiitos.
Markku Eestilä /kok:
Minulla on omat lasit. — Arvoisa puhemies! Tänä päivänä tämän
lisätalousarvion yhteydessä ovat aika vahvasti
nousseet esille liikennehankkeet eri puolilla Suomea. Me olemme
liikenne- ja viestintävaliokunnassa jo useita vuosia pohtineet
näitä hankkeita. Niiden rahoitusta ollaan sivuttu,
vaikka se varmaan kuuluikin jollekin muulle sitten määritellä tämä rahoitustaso.
Sitten olemme arvioineet myös hyöty—kustannus-indeksiä,
mihinkä täällä edustaja Saarinenkin
viittasi.
Ensinnäkin yleishavaintona voisi todeta, että kyllä Suomen
pitäisi päästä hieman pitkäjänteisempään
infra- ja logistiikkapolitiikkaan ja arvioida myös rahoitusta
enemmän teollisuuden näkökulmasta, bruttokansantuotteen
nostamisen näkökulmasta ja ennen kaikkea kilpailukyvyn näkökulmasta.
Jo pitkään on ilmeisesti vallalla ollut kulttuuri,
jossa eri alueen edustajat ikään kuin kilpailevat
eri tiehankkeista. Se on varmaan aivan oikein, ja siitä on
saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia, mutta valitettavasti
näyttää siltä, että koko
Suomen pitkäjänteinen kehittäminen, ja
nimenomaan teollisuuden ja bruttokansantuotteen näkökulmasta,
on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan.
Näkee monta kertaa, kun puhuu jostakin tietystä investoinnista,
esimerkiksi siitä, miten tärkeä maan
pituussuunnassa olisi saada Viitostie ympäri vuoden sellaiseksi,
että siinä pystyy ajamaan 100 kilometriä tunnissa
ensin Kuopioon, sitten Iisalmeen asti, ja sen paketti on 400 miljoonaa,
niin se koetaan kalliiksi. Se koetaan nimenomaan, että siinä 400
miljoonaa ikään kuin menee valtion varoja hukkaan.
Eli näitä liikennehankkeita ei lasketa tuottavina
investointeina, vaan niitä arvioidaan ikään
kuin menopuolen rasitteina. Ainakin oma näkemykseni on,
että se on täysin väärä tapa
arvioida pitkäjänteisiä ja kymmeniä vuosia
varten tehtäviä investointeja. Ne tuottavat rahaa,
ne tuottavat teollisuudelle selvää säästöä logistiikkakustannusten
alenemisen muodossa.
En malta olla puuttumatta täällä sivuttuun
Pisara-rataan. Se saattaa olla jonkun kriteerin näkökulmasta
hyvä hanke, mutta sen hyöty—kustannus-indeksi
on aika alhainen, se on 0,38—0,58, eli käytännössä se
hanke on kannattamaton. Tässä yhteydessä täytyy
kuitenkin todeta, että nämä hk-laskelmat
ovat kyllä jokaisen hankkeen kohdalla vähän
sinnepäin olevia, joten aivan totena näitä ei
voi ottaa, mutta kyllä tätä hanketta
pitää pitää, kuten edustaja
Saarinen täällä totesi, työllistävänä hankkeena.
Mutta jos me haemme oikeasti Suomen teollisuudelle kilpailukykyä,
bruttokansantuotteen nousua ja sitä, että Suomi
nousee tästä lamasta, missä se on, niin
silloin se vaatii erilaisia toimenpiteitä. Näitä kaikkia
hankkeita pitää verrata tietyllä tavalla
keskenään nostamatta jotain yksittäistä aluetta
esille.
Jos me ajattelemme tietyn vertauksen Pisara-radasta esimerkiksi
perustienpidon parantamiseen, niin me saamme aika mielenkiintoisia
lukuja ottamatta kantaa, ovatko ne varmasti oikeita, mutta ne jossain
määrin ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi Pisara-radan
hankkeen yhteiskuntataloudellisen tappion nykyarvo 30 vuoden ajalta on
458 miljoonaa euroa. Ja, arvoisa puhemies, jos me vertaamme sitä perustienpidon
parannuksiin, me saamme aika mielenkiintoisia lukuja.
Pellervon taloustutkimus julkaisi 5.2. raportin liikenneverkon
kansantaloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan alemman tieverkon
osuus on merkittävä muun muassa biotalouden, raakapuun
kuljetusreiteillä ja maidon keräilyreiteillä. Lisäksi
myös muu maatalous ja vähittäiskaupan kuljetukset
käyttävät alempaa tieverkkoa. Raportissa
arvioitiin esimerkiksi yksin metsäteollisuuden raakapuun
kuljetuskustannusten alenevan vuosittain 25 miljoonalla eurolla,
mikäli väylät ovat kunnossa. Kun huomioidaan
kaikki alempaa tieverkkoa käyttävät elinkeinot,
säästöt kasvavat noin 50 miljoonaan euroon
vuodessa. Jos me noin nopeasti laskemme hankkeen yhteiskuntataloudellisen
tappion tai voiton nykyarvion, niin tästä päästään äkkiä siihen,
että kyseessä on voittoa 750 miljoonaa, tai jos
otetaan kaikki elinkeinot mukaan, niin voittoa on 30 vuoden aikana 1,5
miljardia. Tämä laskelma osoittaa sen, että jollakin
tavalla näitten hankkeitten prioriteettijärjestys
on tässä tilanteessa Suomessa mennyt hieman epätasapainoon.
Oma arvioni on se, että kun Pisara-radasta puhutaan,
niin sen aika saattaa tulla joskus, se ei ole nyt, ja kuten Liikenneviraston
asiantuntijatkin sanoivat, niin ehkä 2020-luku saattaisi
olla sitten se todellisen, järkevän toteuttamisen
aikataulu. Luulen — en ole asiantuntija raideliikenteessä — että järkevintä olisi
keskittyä Helsingin ratapihan korjauksiin, Helsinki—Riihimäki-välisen
rataosan korjauksiin ja sitä kautta pohjustaa raideliikenteen
sujuvuutta Suomessa, mutta muuten arvioida muita investointeja tässä maassa,
joiden investointien pitäisi mennä kaiken järjen
ja taloudenpidon nimissä Pisara-radan edelle.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Pisara-radasta täällä on
ainakin todettu hallituspuolueittenkin edustajien suulla tänään,
että sen aika ei ole nyt, ja muutoinkin tämän
hallituskauden liikennestrategia tuntuu painottuvan paljon enemmän
ihmisten kuin tavaroiden kuljettamiseen. Sikäli, totta
kai molempia täytyy olla ymmärrettävästikin,
mutta jos elinkeinoelämää ajatellaan, niin
tuotteitten täytyy myös pystyä kulkemaan Suomessa.
Liikennehankkeista on todettava, että on hyvä,
että täällä esitetään
Liikennevirastolle lisää valtuuksia teitten parantamiseen
ja korjaamiseen, ja ne kohdistuvat aivan varmasti oikein, siis elinkeinoelämään
ja liikenneturvallisuuteen. Moni väylä odottaa
määrärahoja ja elinkeinoelämä edellytyksiään.
Toimivaa logistiikkaa tarvitaan, liikenteen tulee olla myös
turvallista.
Valtatie 22 on noussut täällä jo
keskustelussa esiin, ja jatkan siitä. Se on vilkkaasti
liikennöity tie Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhdistäen. Sitä kautta
päästään myös Venäjälle
ja ulkomaankauppaankin tietenkin. Vaikka Venäjän
on vaikea välttää taantumaa, niin kuin
tuossa talousarviossa todetaan, niin Venäjä pysyy
Suomen naapurina ja sen voidaan ennustaa olevan Suomen kauppakumppani
tulevaisuudessa. Ministeri Kyllönen koki aikanaan tärkeäksi
tämän tieosuuden parantamisen ja siihen myös
löytyivät rahat. Valitettavasti nämä leikattiin,
kun vasemmistoliitto ministereineen lähti hallituksesta. Tieosuudelle
jäi 15 miljoonaa, jolla ei kovin montaa kilometriä Oulusta
eteenpäin Kainuuta kohti tietä paranneta. Tänä talvena
valtatiellä 22 välillä Oulu—Muhos
on sattunut jo kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Tietenkään nämä kertaalleen
poistetut määrärahat eivät olisi mitenkään
tälle talvelle turvallisuuden parantamiseksi ennättäneet.
Mutta kysymys onkin periaatteellinen, ja olen kolmen muun Oulun
vaalipiirin kansanedustajan kanssa tehnyt lisätalousarvioaloitteen,
joka on suuruudeltaan poistettu määrä.
Vaikka tämä aloite tuskin nyt etenee, haluan puhua
tämän puolesta jo siksikin, että suunnitelmat
tien parantamiseksi olivat hyvin pitkällä, ne
oli hyvin valmisteltu yhteistyössä alueen luottamushenkilöiden
ja elinkeinoelämän ja yrittäjien kanssa.
Kiitoksia Pohjois-Pohjanmaan elylle yhteistyöstä.
No, tämä jäänee sitten tulevalle
hallitukselle. Ja paljon muutakin perusparannettavaa toki on ympäri
maata, eikä siitä voi tietenkään
vastakkainasettelua minun mielestäni lietsoa, vaikka tietenkin
vähän katkeralta suussa maistuvat — niin
kuin täällä on todettu — nämä painotukset.
Muutamia muita yksittäisiä kommentteja sitten.
Selitysosasta luin, että Kemera-tuen valtuutta lisätään.
Kemera on ollut metsänomistajien kesken suosittu tukimuoto
ja nimensä veroinen, kestävää metsätaloutta
tukeva ja paljon luonnikkaampi kuin esimerkiksi energiantuotantoon kohdistuvat
tukitariffit. Suomi elää nyt ja jatkossa metsästä.
Metsässä asuvat myös suurpedot, ja
suurpedot, petoeläimet aiheuttavat elinkeinoelämälle
ja harrastajille vahinkoja, ja suurpetojen aiheuttamat vahingot
on mielestäni korvattava. Tämä on täällä talousarviossa
otettu huomioon, mutta tietysti petopolitiikkaa olisi myös
entrattava. Se olisi kestävämpi ratkaisu kuin
nämä lisätalousarvion määrärahat.
Pieniä positiivisia pilkahduksia lisätalousarviossa
on, mutta talouden kokonaiskuva on vaisu. Kaikki me toivomme talouskasvua,
kaikki me haluamme lisää työpaikkoja,
mutta emme oikein tiedä, minne niitä tulee. Olen
aivan varma kuitenkin, että yksi nopeimmin työllistävä ala
olisi kotimaisen energiantuotannon ympärillä,
ja sitä olemme myös me perussuomalaiset varjobudjetissamme
toistuvasti esittäneet. Uskon toki, että pienillä valonpilkahduksilla
tuodaan parempaa.
Suuria rakennemuutoksia tällä kaudella ei enää ennätetä tehdä,
mutta pitkäjänteistä politiikkaa odottavat
investoijat. Jollakin lailla minusta tuntuu, että tällä hetkellä me
olemme monessa asiassa vielä osa ongelmaa, esimerkiksi
fossiilitaloudessa olemme osa ongelmaa: verotetaan tiellä kulkijoita,
kun voisimme aidosti lähteä kehittämään
kulkemista niin, että se olisi hiilineutraalia, voisimme
panostaa biopolttoaineisiin, vaikka EU tuntuu myös olevan
fossiilikaudella, ja me olemme osa myöskin tätä Euroopan
unionin fossiilista ajattelua. Mutta näitten suurten rakennemuutosten
aika ei tietenkään enää tällä kaudella
ole mahdollista.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Oy Suomi Ab alkaa olla selvitystilassa: velkoja
on niin paljon, että vientituloja ja tuloja pitäisi
todellakin saada paljon aikaiseksi. (Matti Saarinen: Jos se olisi
firma, niin se olisikin siinä tilassa!) Elikkä meidän
pitäisi saada menoja kuriin ja todellakin kasvu sitten
nousuun. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia.
Ennen kuin alan niitä tarkemmin esittelemään,
minä kerron ensin yhden kiitoksen tästä lisätalousarviosta,
nimittäin tässä oli varattu rahoja petoasioiden
hoitamiseen. Elikkä oli todella mukava huomata, että tällä vaalikaudella
on tapahtunut jotakin kehitystä, nimittäin nytten
ollaan jo helmikuussa esittämässä lisämäärärahaa viime
vuoden petovahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen.
Viime vuonna ja toissa vuonna me kerjäsimme ja itkimme
niitä vielä kesä—toukokuussa,
ja nyt ne ovat jo tulossa. Esimerkiksi toissa vuoden viimeiset korvaukset
maksettiin meillekin vasta toissa viikolla. Nyt, jos hyvin käy,
viime kesän vahingot saadaan jo tänä keväänä kokonaisuudessaan
maksettua.
Mitä muuta positiivista on petopuolella tapahtunut,
on se, että viime kesänä saatiin ahmakannan
hoitosuunnitelma, susipuolella on tilanne saatu siihen, että vahinkoja
aiheuttavien susien poistamiseen saa poronhoitoalueella luvat, elikkä näyttää siltä
ja
toivottavasti menee niin, että tämän
vuoden osalta vahinkoja ei tulekaan enää niin
paljoa. Elikkä tämmöisillä ennalta
ehkäisevillä toimenpiteillä saadaan vahinkoja
tulemaan vähemmän, joten toivottavasti jatkossa
niitä korvausmäärärahoja ei
enää tarvita niin paljoa.
Mutta jotta me voisimme todellisuudessa vähentää niitä korvausmäärärahoja
vielä enemmän, meidän on saatava suurin
vahinkoja aiheuttava asia järjestykseen: suurin vahinkojen
aiheuttaja on karhu. Ja se, miten me saamme poronhoitoalueella nämä vahinkoasiat
vähenemään, on se, että meidän
pitäisi saada selvitettyä, paljonko niitä on.
No, ensimmäinen asia on se, että meidän pitäisi
dna-tutkimuksella saada liikkeelle se, paljonko niitä on,
ja siihen olisi tässä lisätalousarviossa
pitänyt kyllä varata korvamerkitysti se 200 000
euroa, että olisi saatu nämä asiat hoitumaan.
Mutta toivottavasti jatkossa tämä saadaan korjattua.
Sitten menen tähän asiaan, että miten
me saisimme tätä Oy Suomi Ab:n tilannetta vähän
parannettua. Tässä oli varattu määrärahoja
perusväylänpitoon lisää vain
7,7 miljoonaa euroa. Edustaja Vehkaperä piti hyvän
esityksen tuossa aikaisemmin tästä korjausvelkataakasta,
kuinka paljon se lisääntyy vain koko ajan. Tiestön
hoidossa meidän pitäisi ottaa kokonaan erilainen
lähestymiskohta ja näkökulma. Otammepa
esimerkiksi hampaitten hoidon: hampaat ruukataan harjata ja hoitaa,
ettei tarvitse tehdä jatkossa semmoisia raskaita, kalliita
korjaustoimenpiteitä. Mitä meidän tiestölle
tällä hetkellä tehdään? Meidän
tiestöä tällä hetkellä korjataan
vasta siinä vaiheessa, kun se on todellakin reikiintynyt
ja on todella huonossa kunnossa. Tämä on kallista, ja
meidän korjausvelkamme lisääntyy koko
ajan, kun meillä ei teitä hoideta. Nyt meillä on
tällä hetkellä käytössä tutkivaa,
selvittävää materiaalia, osaamista, tietotaitoa.
Meidän pitää ottaa Suomessa tämä tiestön
tutkiminen kunnolla käyttöön, ihan niin
kuin hampaitten hoidossakin me tutkimme hampaita, katsomme, miten
niitä hoidetaan. Ja kun me saisimme liikkeelle tämmöisen
ennalta ehkäisevän tiestön hoitamisen,
se maksaisi ehkä ensimmäiset viisi vuotta 35 miljoonaa
euroa enemmän, mutta sen jälkeen meillä ei
korjausvelkaa enää muodostuisi ollenkaan niin paljoa.
Eli meidän tulee satsata tähän ennalta
ehkäisevään tiestön hoitamiseen,
jottei jatkossa tarvitse alkaa sitä korjausvelkaa kasvattamaan
tässä tiestön hoidossa. Tämä on
todella rakenteellinen, iso asia, mikä on otettava vakavasti.
Sitten kolmantena asiana otan esille työ- ja elinkeinopuolella
olevan asian. Todellakin elinkeinopuolella tuossa aikaisemmin olen
maininnut sen, että raaka-aineita myyvä maa on
kehitysmaa. Suomi on nykytekniikalla, nykysysteemillä yhä enemmän
ja enemmän vain raaka-aineita myyvä maa. Puupuolella,
vaikka Äänekosken tehdastakin nyt kehutaan biolaitoksena,
kuitenkin se tulee myymään ulospäin aika
lailla raaka-aineita — hyvä, että niinkään,
mutta meidän on puupuolelle muissa saatava liikkeelle todella
kehittynyttä toimintaa.
Minä olisin toivonut, että jo tässä lisätalousarviossa
olisi satsattu todellakin tulevaisuuteen, innovaatioihin, kehittämiseen.
Ja se, miten siihen olisi voitu satsata, olisi se, että meillä olisi
laitettu rahaa siihen, miten me saamme tutkimuksesta tuotteiksi.
Luonnonvarakeskus on aloittanut juuri nyt toiminnan, ja esimerkiksi
Luonnonvarakeskukselle, yliopistoille voisi antaa rahaa, ihan oikeita
kunnon summia, että heidän patenttejaan ja kaikkia
muita, mitä on tutkimustuloksia olemassa, meidän
luonnonvaroihin liittyviä hyviä tutkimustuloksia
ja patentteja, pitää saada tuotteiksi ja toimintoihin.
Siihen tarvittaisiin tiettyjä miljoonia euroja rahaa.
Elikkä tämmöisiä rakenteellisia
muutoksia pitäisi saada, ja rohkeasti, liikkeelle hyvin
pikaisesti.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Saako edustaja Haapasta häiritä, nyt olisi
puheenvuoro.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan tietysti kiittää tästä,
kun oli tippunut pois nämä 6 miljoonaa euroa opetuksesta,
niin ne on nyt sinne palautuneet.
Mutta valitettavasti kehitysyhteistyömäärärahoja
on alennettu sitten 15 miljoonalla eurolla. Sehän tarkoittaa,
että ne ovat maailman vähäosaisilta pois,
kaikkein köyhimmiltä. Mutta sitten on hyvä,
että pakolaiskiintiötä nostettiin 300 henkilöllä 1 050
henkilöön, joka ei kuitenkaan tässä isossa
budjetissa ole niin valtava summa. Jos ajatellaan, että pakolaiskiintiön
nostaminen maksoi vajaa 2 miljoonaa euroa, niin sitten maa- ja metsätalousministeriön
kansainvälistymishankkeisiin menee suunnilleen se sama
raha 1,6 miljoonaa euroa. Kaikki on suhteellista.
Talvivaaran ympäristövahinkojen korjaukseen
täältä löydän summan
100 miljoonaa euroa, yksityisen yrityksen vahinkojen korjaamiseen,
ja luotettavien lähteitten mukaan se on kokonaisuudessaan
200 miljoonaa euroa, mitä veronmaksajien rahoja on mennyt
Talvivaaraan. Pyhäjoen ydinvoimalan, siis taas elinkeinoelämän,
lähes yksityisen yrityksen, joka ei ole edes vielä saanut
rakentamislupaa, tiehanke 22,5 miljoonaa euroa.
Ja sitten täällä perussuomalaisten
edustajat puhuvat kiintiöpakolaisten määrästä ja
siitä, kuinka he meidän taloudelle nyt ovat rasite.
Se on häpeällistä, sanon minä.
Nämä ihmiset ovat kaikkein, kaikkein haavoittuvimmassa
asemassa, ja vaikka meillä talous onkin heikolla, niin silti
kuulumme edelleenkin maailman rikkaimpien maitten joukkoon ja meillä on
varaa kyllä auttaa köyhimpiä.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Rakkaasta asiasta tekee mieli puhua täällä useamman
kerran. Muutama toteamus perusväylänpidon määrärahoista:
Ensinnäkin niissä on aika erikoinen jakoperuste.
Niissä on edelleen tämmöinen aluepoliittinen
kriteeristö, eli Etelä-Suomen moottoriteiden liikennesuoritteita
ei oteta huomioon, kun perusväylänpidon rahoja
jaetaan ympäri maata. Mielestäni tämä on
epäkohta ja kohtelee epäreilusti sellaisia alueita,
missä on paljon liikennettä. Tämä tulisi
korjata.
Täällä on hyöty—kustannus-indeksistä paljon ollut
pohdintaa. Totean vain, että rautatieinvestointeja on näin
pienessä maassa, tarkoitan jossa on vähän
asukkaita, vaikea saada kannattavaksi — harva asutus ja
vähän väkeä. Suurin osa niistä hyöty—kustannus-indeksilaskelmista
on negatiivisia tästä johtuen. Erikoista on se,
että kun näitä alle 1 hk-indeksin hankkeita
on eri puolilla maata, siis Helsingin seudun ulkopuolella, niitä ei
kyseenalaisteta. Ne vaaditaan rakennettavaksi ja niistä pidetään
kovaa ääntä ja lobataan henkeen ja vereen.
Eli jos käytettäisiin hyöty—kustannus-indeksiä taskulaskimen
tyyppisesti, absoluuttisesti, niin Ruuhka-Suomen ulkopuolelle ei
tulisi juurikaan liikennehankkeita. Se on niin kova kaava, jos sillä mentäisiin.
Ja silloin kun Helsingin seudulla on joku Pisara-hanke, ei voida
logiikasta luopua, niitä hyötyjä pitää nähdä vähän muuallakin
kuin vain ajan säästönä esimerkiksi.
Huippuesimerkkinä käytän viime vaalikaudella
peruskorjattua rataosuutta Savonlinna—Huutokoski: Yli 40
miljoonaa euroa, ja horsmat kasvavat siellä kiskoilla.
Tilastojen mukaan viime vuonna yhtään junaa ei
kulkenut sillä rataosuudella lukuun ottamatta VR:n huoltoliikennettä, siis
jokunen huoltoveturi. Nämä ovat hirvittäviä. Jossain
yksityisessä firmassa olisi varmaan tullut organisaatiomuutoksia,
jos siellä "ministeri" olisi tehnyt tämmöisen
päätöksen. Näin sen hyöty—kustannus-indeksi
on siis 0, mutta se vain rakennettiin. Tässä näkyy,
että kun ei ole lainsäädäntöä,
harkinnanvaraisesti voidaan tehdä tyhmiäkin päätöksiä,
jos ne vain tehdään muodollisesti oikein, ja tässä on
yksi surkea, murheellinen esimerkki, miten vähiä varoja
voidaan käyttää täysin nollainvestointiin.
Liikennepoliittinen selonteko on ollut nyt muutamalla hallituksella
jo käytössä. Se on hyvä asiakirja,
sitä kannattaa kehittää edelleen, ja
se pitäisi sitten kunnolla myöskin resursoida.
Se on tyhjää puhetta niin kauan kuin siihen ei
ole resursseja osoitettu, mutta se toimii suhteellisen hyvin, ja
siinä on neljän vuoden näköala
kuitenkin jo kehittämishankkeisiin. Tässä mielessä uskon,
että seuraavakin hallitus tekee mahdollisimman hyvän
liikennepoliittisen selonteon.
Mutta siinä ei kannata sitten itseään
pettää, koska mielestäni kehyksen kiertämistä ei
kannata tehdä, niin kuin on tehnyt niin tämä kuin
edellinenkin hallitus veropoliittisella kikkailulla tai osakkeiden
myyntituloilla. Täällä aikaisemmin kyselytunnillakin
mainittiin seikka, että miksi myydä hyvää osinkoa
tuottavia pörssiyhtiön osakkeita aikana, jolloinka
velan korko on negatiivinen, kannattaisihan ne tuotot ottaa, ja
kun ihminen on itse ne kehyssäännöt keksinyt,
niin eiköhän niistä ehdoista itsekin
sitten selviä. Mielestäni yksityisessä taloudessa
kukaan meistä ei toimisi näin kuin tässä isännätön
raha nyt tällä hetkellä käyttäytyy.
Ei kannata siis itsepetosta harrastaa, se on petosten hierarkiassa
kaikkein julmin.
Toivoisin myös, että hallituksen esityksistä näkyisivät
nämä taloudelliset vaikutukset nykyistä laajemmin.
Tarkoitan esimerkiksi sitä, mitenkä verovarat
tuloutuvat jossakin investoinnissa takaisin valtion budjettiin,
ovat ne sitten tuloveroja, yhteisöveroja tai arvonlisäveroja.
Mutta nyt meillä ei ole tästä oikein
kuvaa, ne arviot ovat aika kevyitä.
Herra puhemies! Koska en ole enää kevään vaaleissa
ehdolla, ja siltä varalta, etten enää pääse
tänne pönttöön puhumaan enkä haluakaan
tänne tulla, jättäisin oman lyhyen perintöni.
Hyvät kollegat! Ensinnäkin kiitos kaikille
virkamiehille, olen saanut olla 24 vuotta Suomen kansanedustaja,
ja kiitos henkilökunnalle ja loistaville kollegoille. Älkää jatkossakaan
riidelkö matkalla. Rakastakaa tätä maata
ja sen kansaa, rakastakaa myös toisianne. On ollut erittäin suuri kunnia
saada toimia Suomen kansanedustajana.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa herra puhemies! Heti ensiksi haluan kiittää edustaja
Saarista näistä kauniista toivotuksista, ja totean,
että kokonaisuudessaankin hänen puheenvuoronsa sisälsi
suurta viisautta, josta meidän kaikkien kannattaa ottaa
oppia ja mallia.
Tämä nyt käsitteillä oleva
lisätalousarvio on kokonaisuutena arvioiden varsin tasapainoinen kokonaisuus.
Toki se voisi olla hieman tasapuolisempi. Erityisesti tuolla Kaakkois-Suomessa
on monia tärkeitä hankkeita, jotka tästä toteutettavalta
listalta on viime kädessä jätetty pois,
jotka siinä vielä jossain vaiheessa olivat.
Erityisesti tuolla Savitaipaleella, Savitaipaleelta Ristiinaan
menevän tien varressa niin sanottu Myttiönmäen
mutka valtatiellä 13 on vaarallinen paikka, ja siellä joka
talvi tapahtuu vakavia onnettomuuksia ja läheltä piti
-tilanteita. Tämän tienpätkän
remontin olisin kovasti suonut olevan tässä lisätalousarviossa
mukana.
Niin ikään Kataisen hallitus on tehnyt päätöksen
valtatie 6:n remontoinnista Luumäki—Lappeenranta-välillä.
Tätä työtä ollaan nyt aloittelemassa,
ja tässä lisätalousarviossa oltaisiin
voitu hyvin antaa pieni lisämääräraha,
jotta työt oltaisiin saatu vauhdilla käyntiin.
Kaakkoisessa Suomessa nämä EU—Venäjä-kriisiin
liittyvät pakotteet ja niihin liittyvät vastapakotteet
ovat jo nyt aiheuttaneet vakavaa työttömyyttä,
konkursseja ja muuta puutetta ja ahdinkoa, ja kaikki tällaiset
elvyttävät hankkeet olisivat nyt olleet kyllä sinne
päin Suomea erittäin tervetulleita ja tarpeen.
Ylipäätään maan kilpailukyvyn
palauttamista ja kohentamista pitää jatkaa. Tässä talousarviossa
siihen ei kunnolla kantaa otettu, vaikka joitain hyviä ajatuksia
siihenkin suuntaa esitettiin, kuten esimerkiksi tämä alvin
maksuperusteisuuden valmistelun jatkaminen. Mutta se on ehkä sitten seuraavan
eduskunnan ja hallituksen tehtävä tosiasiallisesti
panna tämän maan kilpailukyky kuntoon sillä tavoin,
että Suomi pärjää globaalissa
kilpailussa sillä tavoin kuin kuuluu.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen silmälaseista.
Tuosta lisätalousarviosta sen verran, että edustaja
Haapanen moitti meitä, että me olemme tässä pakolaiskiintiössä niin
vastaan. Mutta oli uutinen tuossa, että Isis järjestää pakolaisten
kautta — koska Eurooppaan on niin helppo tulla — 4 000
taistelijaa tänne. Siis minä haluan elää turvallisessa
maassa, ja niin kuin edustaja Saarinen sanoi, "rakastakaa
toinen toistanne ja rakastakaa tätä maata",
kyllä se minun sydämessäni myös on.
Edustaja Saarinen sanoi, että Suomi ottaa velkaa tällä hetkellä 5,2
miljardia euroa vuodessa ja se velanotto on niin kuin taittunut,
mutta se johtuu hyvin pitkälle myös siitä,
että öljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut ja
euro suhteessa dollariin on halventunut. Elikkä Euroopan
kilpailukyky on kohentunut huomattavasti, varsinkin Manner-Euroopassa,
paitsi Suomi on vähän siellä Kreikan
tiellä vieläkin, ja pahemman kerran.
Suomella on toistasataa miljardia velkaa, ja sen takaisinmaksu
noin karkeasti arvioiden — jos saataisiin semmoinen ihme
tapahtumaan tähän maahan, jos oppositio, hallitus
ja kaikki, vasemmisto, oikeisto, puhaltaa samaan hiileen, että saataisiin
4—5 prosentin kasvu — kestää 15—20 vuotta,
minun arvioni mukaan. Jos tämä lasketaan kreikkalaisella
laskutikulla, niin sehän kääntyy plussaksi
silloin. Mutta kannattaa ottaa tämmöinen kotimainen
Ojalan laskuoppi mukaan tähän, ja se toimii kyllä tässä maassa.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa oli kuultavana kansainvälisen
kaivosyhtiön australialainen asiantuntija. Hän
kertoi, että Suomella olisi valtavat mahdollisuudet kyseisellä alalla. Mutta
täällä on esteeksi muodostunut lupien
saaminen. Niiden käsittely voi kestää parikin
vuotta, eikä lopputuloksesta ole mitään
takeita. Semmoinen epävarmuus sijoituspolitiikan yllä koko ajan
leijuu. Kysyin häneltä kahden kesken, millainen
tilanne on Australiassa näissä lupa-asioissa.
Hän kertoi, että ympäristöministeriö ja
teollisuus puhaltavat yhteen hiileen eikä vastakkainasettelua
ole ja lupakäsittely kestää korkeintaan puoli
vuotta.
Minä olisin kysynyt ministeriltä — valitettavasti
heitä ei täällä nytkään
näy — milloin Suomi voisi ottaa mallia tämmöisestä maasta,
joka on paljon suurempi, jonka luonto on paljon monimuotoisempi
ja niin edelleen, on merialuetta ja muuta. Sen puoleen sen luulisi
olevan helppoa. Täällä on hallitus toitottanut
sitä, että byrokratiaa yrityksissä pitää vähentää.
Toisin on kyllä toimittu. Se lisääntyy
pikkuhiljaa tämän sääntelypolitiikan
johdosta. Tukijalkoja laitetaan joka paikkaan, ja sinne tulee byrokraatti
juurelle seisomaan, että se varmasti ohjeitten mukaan menee,
ja se lisää vain yritysten taakkaa. Käytäntö on
niin kaukana kuin itä lännestä tälläkin
alueella.
Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä illasta — ja
laseista.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Vaikka 40 vuotta tässä täytin,
niin en vielä lukulaseja lainaan tarvitse, mutta ehkä sekin
päivä vielä jossain vaiheessa koittaa.
Tänään on ollut mielenkiintoista
kuunnella tätä keskustelua ja tuollaisia puheenvuoroja
kuin esimerkiksi edustaja Saarinen tuossa käytti. Niissä peilaillaan
aika kauan taaksepäin tämän maan kulkua.
Varmasti siinä on hieman haikeuttakin ilmassa, kun 24 vuoden
pitkä kansanedustajan ura on lähestymässä päätöstä.
Edustaja Saarinen kiitti meitä kollegoja näiden
vuosien varrelta. Itsekin hänen kanssaan olen 8 vuotta
täällä saanut töitä tehdä,
ja kyllä ennen muuta varmaan kiitokset kuuluvat hänelle
ja näille pitkä uran tehneille kansanedustajille.
Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että tässä lisätalousarviossa
suunnataan 280 miljoonaa kotimaisen kasvun ja työllisyyden
lisäämiseen. Se on nyt tärkeää,
että me etsimme kaikilla keinoilla tähän
maahan kasvua ja sitä kautta uusia työpaikkoja.
Se on ainoa ratkaisu, jolla lopulta päästään
eroon siitä, että tänäkin vuonna maamme
velkaantuu 5,1 miljardia euroa. Tässä lisätalousarviossa
tuo velanotto hivenen myös nousee. Se tarkoittaa sitä,
että tämän vuoden lopussa velkamäärä on
noin 100 miljardia, mikä on noin 48 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta.
Tällä tiellä me emme voi jatkaa, vaan
meidän pitää tuo velkaantuminen saada
taitettua.
Arvoisa puhemies! Pidän myös myönteisenä sitä,
että rajavalvontaan panostetaan 1,9 miljoonaa euroa lisää tässä lisätalousarviossa,
ennen muuta itärajan valvonnan tehostamiseen. Toivon, että näissä maamme
turvallisuus- ja koskemattomuuskysymyksissä määrätietoisesti
myös jatkossa toimitaan, niin että pystytään
takaamaan kaikissa tiloissa se, että Suomen rajat ja maaperä ovat
loukkaamattomia niin maarajoilla kuin merialueillakin.
Sitten haluan nostaa esille sen, että tuo koulutukseen
palautettava 6 miljoonan euron raha on nyt tässä lisätalousarviossa.
Se oli meille tärkeä asia, että se palautettiin
tänne, kun tuo kokonaisuus muuten jäi toteutumatta.
Täällä edustaja Haapanen nosti esille
tuon Talvivaaran rahan, joka sinne suunnataan. On totta, että summa
on valtava. Samaan aikaan puhutaan monista muista jutuista, joissa
miljoonilla, kymmenillä miljoonilla saataisiin paljon aikaan,
ja nyt Talvivaaran, yhden yksityisen yhtiön, pesän
ja ongelmien selvittäminen vaatii kymmeniä miljoonia
ja jälleen 100 miljoonaa lisää. Mutta
toisaalta on niin, että kyllä meidän
on tavalla tai toisella vastuu kannettava. Ja itse pidän tärkeänä,
että nyt kun tuo raha sinne suunnataan näiden
vesiongelmien ratkaisemiseen, niin se pitää ennen
muuta tehdä niin, että puhdistetaan se vesi. Ratkaisu
ei ole minun mielestäni se, että tehdään
putki, jolla vedet ohjataan vain eteenpäin. Se tuhoaisi
seuraavana yhden järven ja lopulta sitten etenisi Oulujärveä kohden.
Se ei ole ratkaisu, ja minun mielestäni tämän
pitää olla tässä työssä nyt
aivan selvä toteutussuunta.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää myös
siitä, että soidensuojelu etenee nyt määrätietoisesti,
46 suoaluetta suojellaan, 6 000 hehtaaria. Ja myönteistä on
ollut se, että uuden ympäristöministerin,
ministeri Grahn-Laasosen, aikana otettiin tämä vapaaehtoisuuteen
perustuva suojelulinjaus. Se on parempi kuin se, että lähdettäisiin
pakolla näitä suoalueita suojelemaan.
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa panostetaan
kotimaiseen kasvuun ja työllisyyteen, mutta myös
yrittäjyyteen. Alvin alaraja nostetaan 10 000
euroon. Me olemme esittäneet, että se tulisi nostaa
ensi vaalikaudella mielellään 50 000
euroon. Ja tässä myös laitetaan liikkeelle maksuperusteiseen
alviin siirtyminen, tai sen valmistelu, niin että seuraava
hallitus voi halutessaan ottaa sen käyttöön
vuoden 2016 alussa.
Helpotuksia tulee myös perintöveroon ja sukupolvenvaihdoksiin.
Se on myönteistä. Tällä hetkellä meidän
perintövero on ongelmallinen näissä sukupolvenvaihdoksissa,
ja toivon, että tämän nyt tehdyn korjausliikkeen
jälkeen voidaan määrätietoisesti
myös edetä siihen suuntaan, että perintövero
ja lahjavero eivät aiheuta ongelmia näissä sukupolvenvaihdostilanteissa.
Me tarvitsemme nyt rohkeita, vahvoja päätöksiä,
ja tässä lisätalousarviossa tehdään
joitain. Itse toivon, että niitä tehdään
vielä lisää ja nopeasti myös
ensi hallituksen aloittaessa työnsä.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vielä tässä edustaja
Hakkaraisen puheeseen puutun. Tänään
ovat perussuomalaiset — eivät kaikki, mutta ainakin
Hakkarainen ja aikaisemmassakin keskustelussa toinen edustaja — laittaneet yhteen
lauseeseen pakolaiset, Isiksen ja terrorismin. Kyllähän
asia on näin, että ne ihmiset, jotka lähtevät
pakoon, ne eivät ole niitä terroristeja. Eivät
terroristit hyppää tuonne laivoihin, epävarmoihin
olosuhteisiin, ja lähde henkensä kaupalla pakenemaan.
Kyllä heillä on toiset reitit, jos he haluavat
tulla, mennä muihin maihin.
Tämä on ihan tietoista ihmisten hämäämistä, tietoista
ihmisten ajatusten sekoittamista, tietoista viholliskuvien, uhkakuvien
luomista, tietoista pelottelua ja vielä, mikä häpeällisintä,
toisten hädällä pelaamista ja sen hyväksi
käyttämistä. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) — Kyllä,
kiintiöpakolaiset valitaan. YK:n pakolaisjärjestö valitsee
heidät pakolaisleireiltä lukuisten haastattelujen
kautta. Heidän taustansa katsotaan. Heidän tarpeensa
katsotaan. Usein ne ovat yksinäisiä äitejä,
vammautuneita miehiä, vanhuksia, lapsia (Välihuutoja)
ilman vanhempia, jotka sitten otetaan ja valikoidaan sieltä tänne.
Eivät ne ole mitään isisläisiä,
ja tämä teidän täytyy myös
myöntää.
Mutta jos tällä ihmisten hädällä tehdään
politiikkaa, niin sitten tehkää rauhassa, (Puhemies koputtaa)
mutta minä toivon, että suomalaiset pystyvät
erottamaan, että tämä on tietoista hämäämistä.
Jukka Kopra /kok:
Arvoisa herra puhemies! Valtio on kehittänyt pelastushelikopterijärjestelmää viime
vuosina, ja siihen liittyviä päätöksiä on
tehty siten, että pelastushelikopteripalvelu saataisiin
koko maan osalta hyvin kattavaksi. Yksi musta aukko kuitenkin on
olemassa, ja se on Kaakkois-Suomi. Siellä ei pelastushelikopteria
ole eikä hädässä nopeasti apua
saada. Kaakkoisessa Suomessa on kuitenkin paljon raskasta teollisuutta,
Kotka—Haminan satama, yksi Suomen suuria satamia, sekä joka
vuosi keskimäärin noin 10 miljoonaa venäläistä ajoneuvoa,
jotka ylittävät rajan ja kulkevat sitten Kaakkois-Suomen
alueella tai tänne pääkaupunkiseudulle.
Minusta olisi oikeus ja kohtuus, että valtio huomioisi
tämän ja resursoisi myös pelastushelikopterin
alueelle. On vain ajan kysymys, kun iso onnettomuus sattuu ja tätä nopeaa
apua tarvittaisiin. Tietenkin kaikki toivomme, ettei näin
koskaan kävisi, mutta mahdollisuus sellaiseen on olemassa.
Tästä on puhuttu täällä salissa
aika paljon, ja joka vuosi tätä olen toivonut.
Toivoisin, että hallitus vihdoin ryhtyisi toimiin, että tämä pelastushelikopteri
kaakkoiseen Suomeen resursoitaisiin.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Olisin vielä tuohon lisätalousarvioon
ja Haapaselle pikkusen.
Meillähän on tilanne semmoinen, että talous pitää saada
kuntoon, mutta näistä leikkauksista minä otan
muutaman asian, joista ei leikata. Nimenomaan maahanmuutto, kehitysapu,
ilmastosopimukset, ruotsin kielen asema ja EU-maksut ja se, mitä tulee
tuonne Etelä-Euroopan maille lisämaksuja, niin
ovat semmoisia asioita, joista varmasti ei leikata, mutta meiltä kantasuomalaisilta
kyllä leikataan joka asiasta ja varsinkin siltä vanhukselta
ja kurjalta otetaan se viimeinenkin luu, mikä sieltä löytyy.
Haapaselle sen verran, että ei se ensimmäinen kerta
ole, kun Troijan hevonen on työnnetty sisään
ja sitä kautta tultu tupaan ja alettu hallitsemaan. Vähemmistöryhmät
valitettavasti tällä hetkellä Suomessa
saavat hallintavallan. Otetaanpa ruotsinkielinen vähemmistö:
hallitsee — 4 prosenttia kansasta on heitä, ja
paljon enempi valtaa kuin esimerkiksi 20 prosentin perussuomalaisilla.
Elikkä nämä kun tulevat sieltä,
ja me voimme katsoa tilastot. Missä ne naiset ja lapset ovat?
Meille tulevista lähes 70 prosenttia on nuoria miehiä,
jotka ovat palanneet myös Syyriaan. Virallisen tiedon mukaan
noin 50 henkeä on mennyt sinne johonkin, en tiedä mihinkä,
järjestöön, mutta todennäköisesti
ei ainakaan Punaiseen Ristiin. Mitä apua tämmöinen
porukka tarvitsee? Kyllä minulla syliä riittää,
kuulkaa, niille naisille ja lapsille, jotka on raiskattu, ympärileikattu.
Eivät he täällä jatka sitä raiskaamista
ja niin edelleen — mitkä tilastot kohoavat koko ajan
ulkomaalaisten osalta. Tulevatko he sitten pakolaisina, maahanmuuttajina?
En tiedä, mutta ongelma on, ja se kasvaa koko ajan. Tähän
täytyy puuttua. Siihen ei muuten muut ole puuttuneet kuin
perussuomalaiset, mistä me olemme saaneet sen, että rasistikortti
nostetaan aina esille ja aletaan haukkumaan. — Kiitos.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Kyllä ehkä se rasismikortti
nousee esille, edustaja Hakkarainen, osittain siitä syystä,
millä tyylillä te tämän asian
esitätte. (Teuvo Hakkaraisen välihuuto) Minä ymmärrän
osittain sen ajattelun, mitä te pidätte esillä,
mutta pitää erottaa se, että meillä on
inhimillistä hätää ja meidän
pitää osamme tästä hädästä vastaanottaa.
Sen takia ei pidä sotkea yhtä aikaa pakolaisia
ja laittaa yhtäsuuruusmerkkiä kaikkeen muuhun
heidän peräänsä. Heistä pitää meidän
kantaa oma osuutemme.
Mutta olen täysin samaa mieltä myös
siitä, että meidän pitää samaan
aikaan voida puhua siitä, että esimerkiksi terrorismin
uhka on kasvanut Euroopassa, se on lähestynyt Suomea ja
se lähestyy meitä. Siitä pitää voida
puhua ja myös siitä, että Isil esimerkiksi
on lähettänyt Eurooppaan palaavia taistelijoitaan
tarkoituksellisesti näitä toimenpiteitä varten
eikä se välttämättä ole
poissuljettu mahdollisuus, että tällaisen joukon
matkassa voisi tulla myös joku, joka on koulutettu terrorismiin.
Minun mielestäni ei sitä pidä rasismikortilla
pimittää taikka sulkea silmiä, näistä pitää voida
puhua. Olen siinä teidän kanssanne kyllä samaa
mieltä.
Ensi viikolla käymme täällä eduskunnassa
perusteellisemman keskustelun Irakin koulutusoperaatiosta, johon
Suomi on osallistumassa, ja se on tietyllä tavalla Isilin
vastainen operaatio. Silloin on myös aiheellista käydä keskustelu
siitä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi Suomen turvallisuuteen
ja onko meillä riittävät resurssit silloin vastaamaan
niihin tarpeisiin, että tällaiseen koulutukseen
osallistuminen saattaa nostaa myös terrorismiteon uhkaa
Suomessa. Mutta siihen keskusteluun, puhemies, ensi viikolla paremmalla ajalla.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Mehän olemme tässä käsittelemässä hallituksen esitystä eduskunnalle
vuoden 2015 lisätalousarvioksi, ja koska olen tämän
lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt
myöskin talousarvioaloitteen, niin haluan siitä muutaman
asian mainita. Kysymys on nimittäin Laurila—Tornio-ratayhteyden
sähköistämisestä. Me paljon
olemme puhuneet viime vuosina täällä pohjoisen
ratayhteyksistä ja tarpeesta päästä rajojen
yli. On puhuttu Jäämeren radasta joko Norjaan
taikka mahdollisesti Kantalahden kautta Venäjän
puolelle Murmanskiin, ja näitä Jäämeren
ratayhteyksiä on ollut monia eri vaihtoehtoja esillä.
Harvemmin on keskustelu ja otettu esille tätä pientä noin
10 miljoonan euron investointia Laurila—Tornio-välille,
joka kuitenkin avaa yhteyden Ruotsin rataverkkoon. Tämän
sähköistäminen olisi äärettömän
tärkeää, ja se näyttää olevan myöskin
noissa VR:n omissa suunnitelmissa varsin korkealla. Tämä on
myöskin ratayhteys, joka avaa huoltovarmuuden kannalta
tärkeän yhteyden aina Narvikin satamaan saakka,
ja siinä mielessä siihen tulisi suhtautua asian
vaatimalla vakavuudella. Se siis on varsin pieni investointi, 10 miljoonan
euron investointi, mutta sen takaa avautuu sitten merkittävä yhteys
naapurimaahan, ja jos mitä, niin näitä yhteyksiä Suomi
nyt todella tarvitsee myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Anteeksi, kun tästä tulee
tämmöinen vähän niin kuin debatti,
mutta vastaan kyllä Heinoselle mielelläni tyylistä.
Tämä nyt sattuu olemaan minun tyyli kertoa asiat,
missään tapauksessa minä en ole rasisti.
Tästä olen ennenkin kertonut: Olin Hondurasissa,
asuin noin kuukauden ajan tummaihoisen pariskunnan luona, noin 70—80-vuotiaita.
Kannoin sinne puut, lämmitin, kävin kaupassa,
huolsin sen homman, sen ajan kun olin, kaikki, mitä siinä talossa
tarvittiin. Eivät rasistit tällaista tee, eivät
varmasti, he karttavat tämmöisiä paikkoja.
Tietysti saattaa olla tämä minun tyyli, että se tuo
semmoisen, että minä olen rasisti. Minä en missään
tapauksessa vihaa ihmisiä. Minä vihaan tätä politiikkaa,
mikä avaa portit niille ihmisille, jotka eivät
tarvitse apua. Tänne tullaan Suomeen töihin: Kassara
käteen, niin kuin minullekin on laitettu poikasena, ja
siitä se lähtee. Tuonne vaan, kyllä siellä riittää tekemistä.
Ja tyylistä vielä sen verran, että kyllä minä pikkuisen
päältä olen multainen, mutta sisältä olen
kultainen, kuule, siellä on paljon hyvää.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Minä ainakin koko sydämestäni
toivon, että tuo äskeinen puheenvuoro edustaja
Hakkaraisen vannotuksesta siitä, että hän
ei ole rasisti, pitää paikkansa, sillä kyllä minä haluan
uskoa, että perussuomalaisessa kansanedustajassa myös asuu
se pieni ymmärtäjä, että jos
naapurin vaimo 30 asteen pakkasessa juoksee yöpaitasillaan
naapuriin hakemaan apua, kun isäntä tulee kirveen kanssa
perässä, niin hänelle avataan ovi.
Silloin, kun on kysymys inhimillisestä hädästä,
niin silloin me autamme kyllä varmasti kanssaihmistä.
Ja minä toivon todella, että tämä asia ymmärretään,
että myös niille pakolaisille, jotka tulevat Suomeen,
annetaan se mahdollisuus tulla turvaan naapurin lämpimään
tupaan ja otetaan heidät vastaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Olisin tuohon halunnut vastauspuheenvuorolla edustaja
Hakkaraiselle todeta, että en teitä syyttänyt
rasistiksi. En tietenkään — olemme tässä tutustuneet
ja kavereiksi tulleet, ja tiedän miehen — vaan
toin esille sen, että jos tällaisia puheenvuoroja
käytetään, missä suurin piirtein
yhdysmerkki laitetaan näiden sanojen väliin, kun
puhutaan terroristeista, Isilistä, Isisistä, pakolaisista, niin
silloin helpolla syntyy sellainen kuva, että joku kokee
sen, että siinä ainakin vähintään
flirttaillaan rasismilla. Se on minun mielestäni ongelmaista.
Mutta niin kuin itse omassa puheenvuorossani totesin, niin minun
mielestä on arvokasta ja tärkeää,
että myös näistä vaikeista,
kipeistä asioista pitää voida puhua.
Ja ehkä Suomessa on vähän sellaista ilmapiiriä,
että jos kyseenalaistaa jotain tämäntyyppistä,
niin heti nostetaan se rasismikortti ylös, ja ei sekään
ole oikein. Eli kyllä pitää voida puhua
myös maahanmuuttopolitiikasta ja tämäntyyppisistä ilman,
että sitä kritisoiva olisi automaattisesti rasisti.
Minä en ainakaan näin itse ole sanonut, ja sen
haluan vielä pöytäkirjaan myös
alleviivata.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Jos tästä puheenvuorodebatista halutaan lisäpuheenvuoroja
pyydettyjen puheenvuorojen lisäksi, niin sitten pitää tuoda
jo, puhujat, korokkeelle kortti. — Mutta nyt edustaja Hakkarainen,
sitten vielä edustaja Elomaa.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Minun osalta loppuu kyllä tähän,
minä lähden saunaan.
Sen verran vielä tuohon, että minä henkilökohtaisesti
olen ollut kehitysapuhommissa, ja siellä nyt ei puhuttu
edes suomea, että sen verran lisään siihen.
Ja minä en muista, montako kansalaisuutta meillä on
sahalla ollut töissä, mutta aika useaa niitä on
ollut, ja hyvin on tultu toimeen. Myöskin siihen avunantoon,
niin kuin äsken mainitsin: Kyllä minulta syliä löytyy
sinne. Vaikka minun torppaan tulee asumaan. Jos sieltä tulee semmoinen
kärsivä ihminen, niin vielä laitan ruuan
pöytään ja niin edelleen.
Mutta nämä kirvesmieshommat ja raiskaustilastot
täytyy saada kääntymään
toisella tavalla, niin kuin Suomen talouskin, velanotto ja muut. Ne
eivät kuulu tähän maahan. Minä en
tule sitä hyväksymään, en missään
muodossa. Sanotaan minua rasistiksi tai ei, mutta minä en
sitä asiaa tule hyväksymään,
tulivat sitä tekemään maahanmuuttajat
taikka kantasuomalaiset.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Muutama sana kyseisestä aiheesta:
pakolaiset, maahanmuutto.
Totta kai perussuomalaiset haluavat, että he, jotka
tulevat sotaa pakoon ja joilla on kova hätä siellä kotimaassa,
tulevat tänne, ja me autamme. Mutta tämä kiista,
mitä me kuulemme myös kantasuomalaisten suusta
tuolla kentillä, on se, että osa maahanmuuttajista
käyttää sosiaalietuja ja saa sosiaalietuja
enemmän kuin kantaväestön kohdalla on,
ja se synnyttää eripuraa.
Myös terrorismin uhka on Suomessakin jo. Puheenjohtajamme
Soini on tänään esiintynyt kyseisestä asiasta
ja tehnyt siitä ilmoituksen ja lehdistötiedotteen,
että tämä uhka on hänenkin kohdallaan
ollut, hän on saanut jopa tappouhkauksia. Myös
Perussuomalaisten puoluetoimistoon on kohdistunut sabotaasia jo
kolmekin kertaa. Kyllä tämä uhka on ja
leijuu, ja toivottavasti se ei koskaan räjähdä täällä Suomessa.
Sen takia meidän on varauduttava, keskusteltava avoimesti
ja tehtävä ennaltaehkäisyä tämän
suhteen, ettei terrorismi pääse tänne
pesiytymään.
Keskustelu päättyi.