Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa herra puhemies! Muutama eduskunnan talousarvioon ja tilinpäätökseen liittyvä kysymys. Talousarvion lähtökohta on, että se sisältää kaikki tulevan budjettivuoden budjettiin tarkoitetut menot ja tulot. Nykyinen käytäntö on, että niin budjetin kuin taseenkin ulkopuolella on 11 rahastoa, joiden tasearvo on 27 miljardia eli lähes puolet tämän vuoden budjetista. Rahastot merkitsevät poikkeusta talousarvion täydellisyysperiaatteeseen, koska ne kaventavat eduskunnan päätösvaltaa, budjettivaltaa. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: olisiko lähiaikoina syytä siirtyä menettelyyn, jossa huomioitaisiin kyseiset rahastot ja myös itsenäiset julkisoikeudelliset valtion laitokset niin talousarviossa kuin tilinpäätöksessäkin?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupaisen kysymys on aiheellinen. Meillä on kuvaamanne tilanne tällä hetkellä olemassa, ja eduskunnan budjettivallan näkökulmasta on tärkeätä, että mahdollisimman tehokkaasti päästään tilanteeseen, jossa tämä budjettivalta toteutuu kaikilta osiltaan. Meillä on varmasti tarvetta miettiä tätä. Se liittyy myöskin budjettikehyksiin, joissa meillä on aika tiukka mahdollisuus asioitten eteenpäinviemiseen silloin, kun kehyksen rajat tulevat vastaan, ja sen takia minusta tätä kokonaisuutta pitää arvioida.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kysymys on tullut tällä erää vastattua.