Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomelle on ollut tärkeää pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksista ja sopimuksista ja kantaa vastuuta myös maailman kaikkein heikompiosaisista ihmisistä.

Aikoinaan Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvattiin varmistaa, että hallitus sitoutuu saavuttamaan määrärahakehityksen YK:n suosittamasta 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantulosta. No, sitten seuraavaksi tehtiin tämän hallituskauden avannut pääministeri Kataisen ohjelma, jossa tavoitteena oli varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa tämä sitoumus voidaan saavuttaa.

Elämme monella tavalla haasteellisia aikoja, ja elämme myös vuotta 2015, jolloin YK on suunnittelemassa uusia sitoumuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten eteen ja myös ympäristötavoitteisiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on lipeämässä todella pahasti näistä määrärahatavoitteista, sillä lisätalousarvio sisältää lähes 15 miljoonan (Puhemies koputtaa) leikkauksen kehitysyhteistyömäärärahoihin.

Arvoisa puhemies! Millä tavalla hallitus katsoo, että tämä toteuttaa hallitusohjelman kirjausta, ja millä tavalla Suomi aikoo kansainvälisissä neuvotteluissa...

...pitää kiinni omasta asemastaan?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kun katsomme kehitysyhteistyötä kokonaisuutena, niin kyllä, 0,7 prosenttia bkt:sta on tavoitteena. Jos en ihan väärin muista, niin tällä hetkellä meillä on taso karkeasti siinä pikkasen yli 0,5 prosenttia. (Eduskunnasta: 0,47!) — 0,47 korjataan salista, kiitos siitä.

Todellakin lisätalousarviossa otamme pois noin 15 miljoonaa. Se ei vaikuta tähän kokonaisuuteen. Me elämme tällä hetkellä erittäin vaikeita talousaikoja. Monellakaan maalla ei tällä hetkellä tuo 0,7 prosentin tavoite pysy, eikä Suomellakaan tällä hetkellä.

Kehitysministeri  Sirpa  Paatero

Arvoisa herra puhemies! Tähän toiseen osaan kysymyksestä, siihen, miten Suomi aikoo sitoutua: Meillä on siis YK:n yleiskokous, joka tulee syyskuussa, ja Post 2015 on se paikka, ja toinen on Addis Abebassa oleva rahoituskokous heinäkuussa. Tästä on käyty Suomen sisällä, viimeksi tänään, tasavallan presidentin kanssa keskustelua, meillä ulkoministeriön sisällä, kansalaisjärjestöjen kanssa, ja tahtotila 0,7:n tavoitteessa pysymiseen on yhä edelleen olemassa. Mutta missään aiemmin eikä tälläkään hetkellä ole kirjattuna sitä vuosiaikaa, millä aikataululla se saadaan.

Ja toinen elementti ehkä tähän, että kun meillä on nyt ollut tämä päästökauppatulojen suuntaaminen kehitysyhteistyöhön ja erityisesti ilmastorahaston puolelle, niin tästä tulee yhä edelleen pitää kiinni myöskin tulevilla kausilla, ja sillähän on voitu edelliselle vuodelle elikkä vuodelle 2014 nostaa sitten kuitenkin 0,6 prosenttiin bkt:sta kehitysyhteistyörahat.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille vastauksista, ja kiitos siitä, että ajattelette niin, arvoisa kehitysministeri, että päästökauppatuloja voidaan jatkossakin suunnata kehitysyhteistyöhön. Totean kuitenkin ministereille, että tosiaan, taso on menossa 0,47:ään, joka on hyvin kaukana siitä, mihin olemme sitoutuneet useiden hallituskausien ajan. Kysyisinkin nyt: voisitteko arvioida, minä vuonna voimme saavuttaa 0,7:n tason bruttokansantulosta YK:n suositusten mukaisesti?

Kehitysministeri  Sirpa  Paatero

Arvoisa puhemies! En osaa arvioida sitä, minä vuonna 0,7:n tavoite tulee. Siinähän on tietysti, jos sanoo toisinpäin, se ilkeä ajattelu, että jos Suomen bkt tippuu, niin se on helpompi saavuttaa, ja tätähän meistä kukaan ei toivo, sillä samalla kun katsotaan sitä bkt-summaa, halutaan tietenkin myös euromääräisesti nostaa kehitystyörahojen tasoa. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä.

Tähän liittyy tietenkin kysymys siitä, että heinäkuun kokouksessa tullaan arvioimaan, miten näitä oda-kriteereitä, jotka ovat kehitysyhteistyön kriteerit, tullaan tulevaisuudessa tarkastelemaan. Elikkä mitkä kaikki rahoituselementit voidaan laskea tähän kehitysyhteistyörahoitukseen, ja näistä on mailla hyvin erilaisia nykyisiä käytäntöjä, mutta myöskin tahtotiloja, tulevaisuuteen.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan kuulu valtion ydintehtäviin, ja erityisesti taloudellisesti hyvin haastavina aikoina siitä on tarpeen säästää, se on ihan syytä nähdä merkittävänä säästökohteena.

Perussuomalaiset ovat kuitenkin esittäneet vaihtoehtoista kehitysyhteistyön rahoitusmallia, joka perustuu valtion perusrahoitukseen ja yksityisiin lahjoituksiin, joita kansalaiset ja yritykset voivat antaa. Meidän mallimme myötä valtio voisi säästää jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, mutta lahjoitusten perusteella jopa tuo 0,7 prosentin bkt-osuus olisi mahdollista saavuttaa. Miltä tämä kuulostaa? (Kari Rajamäki: Ei kai sitä kukaan kiellä nytkään?)

Kehitysministeri  Sirpa  Paatero

Arvoisa herra puhemies! On erittäin mukavaa, että suomalaiset ovat yhä edelleen sitoutuneita kehitysyhteistyöhön ja haluavat tukea sitä, niin verotulojen kautta kuin lahjoituksilla. Suurin osa lahjoituksista suuntautuu — niin kuin on huomattu — katastrofitilanteisiin ja humanitaariseen apuun, nopeasti syntyviin avuntarpeisiin.

Tämä malli, joka on esitetty, ymmärtääkseni sisälsi myös verovähennyselementin. Jotenkin valtiontalouden kohdalta minun logiikkani ei ihan riitä siihen, että jos se summa sitten kuitenkin tulee verovähennyksenä vähentämään valtion tuloja, niin mitenkä se auttaisi valtion taloudellista tilannetta.