Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa sattuu työntekijöille vuosittain noin 125 000 työtapaturmaa ja yrittäjille noin 7 000. Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä todetaan vuosittain noin 4 000. Työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttaman työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn on panostettava entistä enemmän, sillä varmasti osa näistä tapaturmista voitaisiin estää.

Tämän lakiesityksen tavoitteena on uudistaa ja yhtenäistää tapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö. Uudistuksessa on hyvin otettu huomioon työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten etätyön ja matkustamisen lisääntyminen. Korvausasian käsittelyn nopeuttamiseen liittyvät säännökset ovat asiakkaan kannalta myönteisiä. Erityisen myönteistä on kuntoutuksen tehostaminen muun muassa sillä, että kuntoutustarve on selvitettävä mahdollisimman varhain, vahingoittuneelle on etsittävä soveltuva kuntoutuskeino ja kuntoutuksen etenemistä on aktiivisesti seurattava. Näillä toimenpiteillä toivottavasti voidaan pidentää työuria kuntoutuksen tehostumisen myötä.

Tämän lain käsittelyn yhteydessä tuli esille myös vakava huoli niistä henkilöistä, jotka ovat altistuneet kosteusmikrobeille eivätkä pysty työskentelemään työpaikallaan altistumisesta johtuvien terveysongelmien vuoksi, vaikka heillä ei ole ammattitautia. Joku tällainen henkilö on sanonut minulle olevansa työpaikkatyökyvytön. Nämä henkilöt jäävät tietyn sairauspäivärahan maksamisen jälkeen kaikkien toimeentuloa turvaavien järjestelmien ulkopuolelle. He eivät ole työkyvyttömiä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta he eivät pysty työskentelemään tietyissä tiloissa. Tämä asettaa rajoitteita myös työnhaulle.

Tämän lainsäädäntötyön yhteydessä erillisessä kolmikantaisessa valmisteluryhmässä esitettiin kokeilulakia, jossa tietyillä ehdoilla näille kosteusmikrobeille altistuneille työntekijöille, jotka olisivat työkokeilussa tai työvalmennuksessa muualla kuin omalla työnantajalla, olisi voitu maksaa korvausta enintään kolmen kuukauden ajalta. Valitettavasti kolmikantaneuvottelujen osapuolet eivät päässeet sellaiseen yhteisymmärrykseen tässä asiassa, että tätä valmistelutyötä olisi voitu jatkaa.

Tällainen tilanne ei kuitenkaan ole sairastuneiden kannalta millään tavalla tyydyttävä. Kosteusmikrobeille altistuneiden henkilöiden aseman parantamiseksi onkin valmistelutyötä jatkettava, jotta heidän mahdollisuutensa tehdä ammattiaan vastaavaa työtä tulevaisuudessa turvataan nykyistä paremmin.

Erkki  Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuorosta on hyvä jatkaa.

Juuri näin pitää tehdä, ja, edustaja Mäkisalo-Ropponen, teillä on erinomainen tilaisuus jonkun ajan kuluttua, kun täällä kakkoskäsittelyssä äänestämme tekemästäni vastalauseesta, jossa esitetään, että eduskunta hyväksyisi lausuman tästä asiasta. Sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt sen lausuman, ministeriöllä ei ole muuta tehtävää kuin noudattaa eduskunnan tahtoa ja panna se valmistelu käyntiin — tai tulevalla hallituksella. Mutta minulla on vähän semmoinen muistikuva, että valiokunnassa te äänestitte tätä näkemystäni vastaan. No, minä ymmärrän sen. Kiinnostaisi tietysti ihan noin uteliaisuudesta tietää, kuka siellä hallituksen sisällä tämän nyt mahtoikaan estää. Näyttää siltä, että toverit sosialidemokraatit ovat kuitenkin tässä yhteydessä tämän kannalla.

Mutta aivan kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen kertoi, juuri hänen puheenvuorossaan ilmenevistä syistä me tarvitsemme itse asiassa lain — kutsuttakoon sitä nyt vaikkapa homelaiksi sitten — jossa säädetään laajemminkin siitä, miten työpaikalla tapahtuneen kosteusvaurion seurauksena tapahtuneen mikrobien kasvun seurauksena sairastuneitten ihmisten ja työntekijöitten tilannetta parannetaan.

Tässäkin salissa on keskusteltu laajalti kosteusvaurioista, ja muun muassa tarkastusvaliokunta on tehnyt erittäin laajan ja ansiokkaan sekä selvityksen että mietinnön. Siinäkin yhteydessä on hyväksytty ponsia, jotka velvoittaisivat toimimaan eteenpäin. Laki on erittäin tarpeellinen, ja se on muilta osin ihan erinomainenkin. Valmisteluhan ei 30:tä vuotta ihan kestänyt, että sehän ei nyt vielä kovin pitkä ollut. Mutta sitten viime hetkellä, kun jo oli päästy tästä kokeilulaistakin yksimielisyyteen, kuntatyönantaja päätti kaataa tämän ilmeisesti siitä syystä, että kunnat ovat pahimpia syyllisiä tällä alalla. Eli kuntien omistamissa kouluissa ja päiväkodeissa ja muissa rakennuksissa taitaa kaikkein eniten niitä kosteusvaurioita esiintyä — no, on niitä valtionkin kiinteistöissä — ja kun on jätetty korjaamatta ja saatu vauriot aikaiseksi, niin sitten ei haluta edes kantaa vastuuta niistä sairastuneista työntekijöistä. Sehän on hävytöntä. Siis joku vastuu pitäisi olla työnantajillakin, tässä tapauksessa kuntatyönantajalla, koska vaikka ei ole täysin selkeää ja eksaktia näyttöä siitä, mistä ne kosteusvauriot itse kunkin kohdalla aiheutuvat, niin siitä on kuitenkin aivan selvä näyttö, että työpaikkojen kosteusvauriot ovat erittäin iso syyllinen ihmisten kärsimiin limakalvo- ja muihin ongelmiin. Olen minä itsekin kokenut työpaikallani työhuoneeni kosteusvaurion seurauksena — yli 17 vuotta — että mikään ei maistunut miltään. Kiitos suomalaisen erikoissairaanhoidon, viime aikoina on maistunut.

Arvoisa puhemies! Tulen siis toisessa käsittelyssä jättämään tänne äänestettäväksi vastalauseessa olevan lausumaehdotuksen, jossa esitetään, että eduskunta velvoittaa hallituksen ja ministeriöt laittamaan tämän asian kuntoon.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia on odotettu kauan ja valmistelua on tehty pitkään. On erittäin hyvä asia, että esitys on nyt saamassa eduskunnan hyväksynnän. Lailla on tarkoitus tehdä kokonaisuudistus tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenteeseen. Näin saadaan lain sisältö vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain vaatimuksia. Perusperiaatteita toimeenpanon ja rahoituksen osalta ei ole tarkoitus muuttaa.

Laki korvaa nykyisiä lakeja, selkeyttää lainsäädäntöä sekä täsmentää termejä. Lisäksi käytännön tulkintaa ja periaatteita kirjataan nyt lakiin, jotta yksilön oikeudet ja velvollisuudet saadaan perustuslain vaatimalla tasolla lainsäädäntöön. Korvausasioiden käsittelyä joudutetaan muun muassa säätämällä seitsemän arkipäivän aika, jonka kuluessa korvausasian selvittäminen on viimeistään aloitettava.

Laki sisältää nykyistä yksityiskohtaisemmat säädökset muun muassa niistä olosuhteista, joissa sattunut tapaturma tai ilmennyt ammattitauti korvattaisiin. Tämä parantaa selkeästi ihmisten oikeusturvaa. Vastaavasti on tärkeää määritellä, mitä tarkoitetaan tapaturmalla sekä mikä on se lääketieteellinen syy-yhteys, joka vaaditaan korvauksen perusteeksi. Tämä asia on ollut, voisiko sanoa, harmaalla alueella siten, että monet ihmiset ovat tunteneet tulleensa väärin kohdelluiksi ja käsittelystä on jäänyt epäoikeudenmukaisuuden tunne. Nyt onkin tärkeää, että korvaamista koskevat periaatteet saadaan selkeästi lakiin, jolloin järjestelmän avoimuus lisääntyy ja päätösten perusteet tulevat ymmärrettävämmiksi.

Kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että lainsäädäntö nyt uudistetaan. Työelämässä on tapahtunut paljon muutoksia. Etätyö ja matkustaminen ovat lisääntyneet, ja työnteon ja vapaa-ajan raja on alkanut hämärtyä. Erityisen hyvä on, että ammatillista kuntoutusta pyritään tehostamaan. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, vakuutuslaitoksen on kolmen kuukauden määräajassa arvioitava tarve kuntoutuksen aloittamiseen ja sen jälkeen vähintään kolmen kuukauden välein uudistettava arviointi. Lisäksi laki velvoittaa vakuutuslaitoksen korvaamaan kuntoutusajan selvittelyn edistymistä. Tiedämme, että kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen on ensiarvoista työkyvyn kannalta — samoin kuin se, että tämän jälkeen löydetään soveltuva kuntoutuskeino ja kuntoutuksen etenemistä aktiivisesti seurataan.

Arvoisa puhemies! Kolmikantaisessa valmistelussa selvitettiin myös työpaikan vaihdoksen tukemista, jos työntekijä ei pysty työskentelemään omalla työpaikallaan sen kosteusvaurioista johtuvien terveydellisten ongelmien vuoksi, vaikka hänellä ei ole todettu laissa tarkoitettua ammattitautia. Valitettavasti tämä valmistelu ei edennyt enää meille tänne päätettäväksi, vaikka tämä ongelma on todellinen monissa työpaikoissa ja nämä henkilöt jäävät usein kaikkien toimeentuloa turvaavien toimien ulkopuolelle. On aivan välttämätöntä, että jatkossa kosteusvauriomikrobeille altistuneiden henkilöiden aseman parantamiseen kiinnitetään huomiota ja tehdään tarvittava lainsäädäntö, jotta heidän mahdollisuutensa tehdä ammattiaan vastaavaa työtä turvataan. On todella hämmästyttävää, ettei tämäntyyppisessä asiassa voitu edetä yhteisymmärryksessä, kun valtioltakin olisi kokeilulain puitteissa tullut tarvittava määräraha.

Hanna  Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eli tämä työtapaturma- ja ammattitautilakiesitys ja tähän liittyvät eräät muut lait ovat perussuomalaisten mielestä pääsääntöisesti erittäinkin kannatettavia, ja olemme todella tyytyväisiä, että tällainen lainsäädäntö on saatu aikaan, mutta mielestämme tähän lakiin on jäänyt yksi varsin merkittävä puutos, jonka vuoksi jätimme tähän vastalauseen, ja tosiaan se on lausumaehdotus, jota tulemme sitten asian toisessa käsittelyssä esittämään.

Tämän vastalauseen pohjana on nimenomaan se, että tässä hallituksen esityksessä ei puututtu laisinkaan työpaikalla ilmenneistä home- ja kosteusvaurioista aiheutuneisiin terveyshaittoihin ja työpaikanvaihdoksen tukemiseen niissä tilanteissa, joissa kosteusvaurioista peräisin olevat mikrobit aiheuttavat oireita, jotka estävät todella jopa ihmisen työskentelyn kokonaan tällä työpaikalla. Eri tutkimusten mukaan on arvioitu, että Suomessa on liki 800 000 suomalaista, jotka kärsivät erityyppisistä home- ja kosteusvaurioista. Näitä ongelmia on niin kodeissa, kouluissa kuin työpaikoilla, sairaaloissa ja monissa muissakin paikoissa. Voidaan jo puhua tällaisesta merkittävästä kansantaloudellisestakin ongelmasta ja hädästä siinä mielessä, kun puhutaan työkyvyttömyyden aiheuttajasta.

Tosiaan tietojemme mukaan tähän pyrittiin kolmikantaneuvotteluina löytämään ratkaisu, ja asia ja sen valmistelu olikin jo varsin pitkällä, kunnes se sitten kuitenkin erinäisistä syistä kariutui. Tämä on erittäin valitettavaa, ja me katsomme, että on aivan ehdottoman tärkeää, että tähän asiaan puututaan mahdollisimman pikaisesti ja tämä otetaan nyt uudelleen käsittelyyn, jotta näiden ihmisten paitsi oikeusturva myöskin nämä sosiaalisten tukien tarpeet ja mahdollisuudet huomioidaan sitten jatkossa nykyistä paremmin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kosteusmikrobeille altistuneiden henkilöiden tilanteen korjaamiseksi on todellakin löydettävä keinoja. Toisaalta voidaan kysyä, onko kysymyksessä ammattitauti eli oliko tämä laki oikea paikka asian korjaamiseen vai pitäisikö löytyä joku muu muutosturvamuoto. Oli tai ei, niin itse olisin kyllä toivonut, että kolmikantaneuvotteluissa olisi pystytty nyt sopimaan tästä kokeilulaista, jolloin tämän kokeilulain avulla olisi saatu asia etenemään. Kuten edustaja Virtanen totesi, kuntatyönantaja vastusti tätä kokeilulakia ja siihen se sitten torppasi.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys työtapaturma- ja ammattitautilaiksi on pääsääntöisesti kannatettava ja sen tarve merkittävä. Olisikin tärkeää, että jatkossa säännöksiä uudistettaisiin niin, että niistä tulee entistä tarkempia ja yksityiskohtaisempia. Esityksen hyvä ja kannatettava parannus on, että korvauskäsittelyä ja ammatillisen kuntoutuksen selvittelyä pyritään nopeuttamaan korvausprosessia koskevia määräaikoja lyhentämällä.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei kuitenkaan puututa työpaikalla ilmenneistä home- ja kosteusvaurioista aiheutuneisiin terveyshaittoihin. Joillakin home- ja kosteusvaurioille altistuneilla henkilöillä oireilu on niin vakavaa, ettei työskentely nykyisellä työpaikalla onnistu. Pahimmassa tapauksessa sisäilmaongelmista kärsivä jää vaille palkkatuloja ja työkyvyttömyyden ajalta annettavaa sosiaaliturvaa. Tilanne voikin muodostua työntekijän osalta kohtuuttomaksi. Niin ollen lakiin tulee kirjata home- ja sisäilmaongelmista sairastuneille henkilöille suunnatut tukitoimenpiteet, joilla sairastuneen henkilön työpaikanvaihdos mahdollistetaan, jos työpaikan sisäilmaongelmat nykyisessä työpaikassa estävät työskentelyn.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan oikeastaan vielä muistuttaa siitä, että tätä lakia ei sovelleta omaishoitajiin, perhehoitajiin eikä kuntouttavaan työtoimintaan sekä vammaisten työtoimintaan osallistuviin henkilöihin, koska he eivät ole työsuhteessa. Heitä varten ollaan tekemässä erillislakia, ja toivoisin, että kun seuraava hallitus aloittaa toimintansa, niin näiden ihmisten yhtäläiset oikeudet huomioitaisiin nykyistä paremmin. On kohtuutonta se, että esimerkiksi omaishoitajat, jotka toimivat perheissä ja saavat näissä tilanteissa tapaturman, eivät tällä hetkellä saa tähän liittyvää korvausta vaan on hyvin pitkälle kiinni siitä, miten kukin kunta suhtautuu sitten heidän tilanteeseensa, tuleeko siihen mahdollisesti korvauksia vai ei. Siltä osin näkisin, että tulevan hallituksen on otettava tämä erillislaki mahdollisimman pian käsittelyyn.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin tämän, onko tässä tosiaan kyse ammattitaudista vai onko silloin kysymys siitä, pitäisikö miettiä tätä parannusta sitten johonkin muuhun lakiin, ja tämä on varmasti ihan aiheellinen kysymys.

Oikeastaan näihin homeasioihin ja näihin kosteusasioihin liittyen tässä on yksi semmoinen merkittävä ongelma tuolla ihan terveydenhuollon kentälläkin, että näitä oireita ja seurauksia ei välttämättä osata vielä siellä tunnistaa niin hyvin, että ne osattaisiin yhdistää sitten siihen, mistä ne oireilut johtuvat. Se oireilu voi olla hyvin moninaista ja todellakin tekee sen, että tässä on tilanne, jossa meidän on pakko lähteä parantamaan myöskin sitä terveydenhuollon tietämystä ja myöskin osaamista ja ehkä jopa sitten pohtia tällaista keskittämistä — vaikka en sanasta pidäkään — siihen, että sitten, sanotaan, alueellisestikin meillä Suomessa olisi tällaisia yksiköitä, jotka ovat keskittyneet nimenomaan näiden henkilöiden auttamiseen ja myöskin sitten heidän työkykynsä ja mahdollisuuksiensa parantamiseen, koska todella tämä altistuminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että se työn tekeminen on siellä työpaikalla mahdotonta.

Mutta silloin jos ihmistä myöskin pompotellaan siellä terveydenhuollossa vähän sinne sun tänne ja kukaan ei oikein tiedä, mistä on kysymys, niin se voi taas sitten puolestaan altistaa monenlaisille muille ongelmille aina masennuksesta alkaen, puhumattakaan sitten, että jos ihminen jää vaille palkkatuloja tai sitten työkyvyttömyyden ajalta on annettava tätä sosiaaliturvaa, niin tämä on työntekijän kannalta täysin kohtuuton tilanne ja tämä pitää kokonaisuutena tarkastella.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tämä pitkään valmistelussa ollut työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö on nyt vihdoinkin uudistettavana ja saadaan nämä entiset kolme lakia vihdoinkin yhteen lakiin.

Mutta niin kuin tässä on keskusteltu paljon näistä home- ja kosteusvaurioista, niin itsekin haluan todeta sen, että on todella erittäin valitettavaa, että tähän lakiin ei nyt saatu näitä kosteusvaurioista aiheutuneita sairauksia, koska kerran tätä asiaa valmisteltiin kolmikantaisesti ja tässä valmisteluryhmässäkin päädyttiin siihen, että olisi pitänyt selvittää työpaikan vaihdoksen tukemista päivärahatyyppisellä etuudella, mutta sitä sitten ei lopultakaan tähän lakiesitykseen saatu.

Toivon, että siitä huolimatta asiaa ei nyt haudata, koska kyseessä on todella merkittävä ongelma, eikä pelkästään kansantaloudellisesti vaan näiden henkilöiden kannalta, koska monet ovat todella epätoivoisessa tilanteessa koko tulevaisuutensa suhteen. Toivon, että asiaa ei missään nimessä tosiaan haudata, vaikka tämä laki nyt menee ilman tätä kohtaa. Laki sinänsä on erittäin kannatettava, ja meillä on mahdollisuus palata tähän asiaan vielä uudelleen.