2) Ulkomaalaislaki
Esko-Juhani Tennilä /vas(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Globalisaatio etenee, ja myös Euroopan
unioni on laajenemassa. EU:n osalta prosessi on hyvin perusteltu.
EU:n tulee ajan myötä asteittain laajentua koko
Euroopan laajuiseksi. Tähän prosessiin tulee kuitenkin
ongelmakohtia, ja niihin kuuluu se, että ulkomaalaisen
työvoiman lisääntyessä Suomessa
tulee myöskin halpatyötä, jota teetetään.
Työehtosopimuksia ei aina noudateta, jopa työlupa
puuttuu ja muita tämmöisiä työelämän
ongelmia tulee lisää. Se on väistämätöntä.
Siksi pitäisikin lisätä mahdollisuutta
valvoa tätä työelämän
muutosta, joka on liikkeelle lähtenyt ja tulee voimistumaan,
ja tässä tarkoituksessa me esitämme lakialoitteessamme,
että valtakunnalliselle työmarkkinajärjestölle,
siis esimerkiksi SAK, TT, tulee haaste- eli kanneoikeus. Mehän
olemme huomanneet, että virallisella valvonnalla on erittäin heikko
kyky reagoida työelämässä tapahtuviin väärinkäytöksiin.
Jo Kiina-ilmiö tässä naapurissa rakennustyömaalla
osoitti sen, miten vaikea siihen on puuttua ja miten vähät
ovat ne valvontavoimat. Ammattiyhdistysliikkeellä on voimavaroja.
Se on itse asiassa kaikilla työpaikoilla läsnä ja
kanneoikeus sille varmasti parantaisi tilannetta kaikkien kannalta.
Ei ole kenenkään etu lopuksi, että joku
työnantaja teettää siellä hämärätöitä,
puoli-ilmaisia töitä, miten milloinkin.
Minä toivon, että valiokunta vielä ehtisi
katsoa tämän meidän muutosesityksemme
ulkomaalaislakiin, että se tässä samassa
yhteydessä käsiteltäisiin. Uskon, että tähän
päädytään, ja minusta on parempi
ottaa tämä asia nopeammin käsittelyyn
kuin sitten joskus myöhemmin.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ulkolaisen työvoiman käyttö,
sekä laillisen että laittoman työvoiman
käyttö, on huomattavasti Suomessa lisääntynyt.
Yritykset ketjuttavat työurakoita usein. Tämän
ketjun päässä — se, joka todellisuudessa
tekee työn — on ulkomaalainen työntekijä.
Usein on myös niin, että ulkomaalainen työntekijä joutuu
tekemään työtä ehdoilla, jotka
ovat selvästi huonommat kuin kyseisen alan työehtosopimus
määrittelee suomalaisille työntekijöille.
Tämä johtaa tietenkin epäterveeseen kilpailuun.
Se johtaa epäterveeseen kilpailuun yritysten välillä,
samoin se johtaa myöskin epäterveeseen kilpailuun
työntekijöitten kesken, ja tämä tilanne,
jos ei tähän puututa, uhkaa pahentua. Tässä on
aika hämmästyttävää se,
että työnantajat eivät ole kovin voimakkaasti
tähän reagoineet, koska tämähän
vääristää nimenomaan niiden
yrittäjien kilpailuasemaa, jotka lakia kunnioittaen maksavat
kaikki maksut, samoin myöskin hankkivat työvoiman
laillisesti ja työntekijöille myöskin
lailliset työluvat.
Tässä mielessä ed. Tennilän
lakialoite, jolla annettaisiin työmarkkinajärjestöille
haaste- ja kanneoikeus, on minun mielestäni erittäin
tärkeä, ja sillä voitaisiin merkittävästi
parantaa nykyistä tilannetta sekä turvata ulkolaisille
työntekijöille ne vähimmäisoikeudet,
mitkä heille kuuluvat, mutta myöskin samalla suomalaisille
työntekijöille oikeudet ja myöskin ennen
kaikkea suomalaisille yrittäjille tasaveroiset kilpailuedellytykset.
Lisäksi haluan huomauttaa, että työsuojelupiirien
mahdollisuudet valvoa tätä nykyistä lakia ovat
todella heikot, koska työsuojelupiirien määrärahoja
ja henkilöstöä ei ole lisätty,
päinvastoin se on jatkuvasti niin sanotun luonnollisen
poistuman kautta vähentynyt. Myöskin tähän
viranomaisvalvontaan tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän
huomiota.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Eduskunnallahan on nyt käsiteltävänään
ehdotus, jossa ulkomaalaislakiin esitetään — juuri
täälläkin esille tulleesta syystä — lisättäväksi
säädös neuvottelukunnan asettamisesta
sisäasiainministeriön alaisuuteen ja viranomaisten
välisen tiedonkulun parantamiseksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Tämän neuvottelukunnan tehtävänä olisi
ulkomaisten työntekijöiden työsuhteiden
ehtojen ja työntekijöiden oleskelulupien valvonta,
ja se toimisi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen
ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.
Tähän on selkeitä tarpeita.
Sisäasiainministeriössä 14.5. asettamani
työryhmän mukaisesti hallitus asetti työvoiman,
erityisesti ulkomaisen ja laittoman työvoiman valvontaan
liittyvän yksikön krp:n yhteyteen, ja tämä toimii
sisäasiainministeriön alaisuudessa. Sillä on
myöskin talousrikosyksikköön ja rikoshyödyn
jäljittämisyksikköön yhteys.
Nyt täytyy valittaen myöntää,
että sitä ei turhaan ole perustettu. Tältä osin
on selvästi tullut jo nyt kymmenen eri juttukokonaisuutta,
jotka liittyvät joko rakennus-, ravintola- tai kuljetusalaan,
ja yhteys myöskin valitettavasti järjestäytyneeseen
rikollisuuteen ja muihin on ilmeistä. Tältä osin
tätä asiaa tullaan nyt sitten tarkkaan sisäasiainministeriönkin
puolella totta kai seuraamaan. Ulkomaalaislain esityksessä on
siis otettu huomioon jo tähän liittyvien asioiden
tarpeellinen arviointi. Mutta haluan korostaa sitä, että oleskelulupien myöntämisen
työntekijöille tulee tapahtua nimenomaan myös
sillä tavalla, että työnantaja — niin
nykyisenkin lain kuin tulevankin lain mukaan — varmistautuu
siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa
olevalla ulkomaalaisella on vaadittava lupa tai että hän
ei tarvitse lupaa. Tältä osin nyt nimenomaan rakennusalan
ja ravitsemusalan puolella havaitut asiat herättävät kyllä vakavaa
huolta, ja näitä asioita on myös hallituksen
taholla vakavasti seurattu.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Toiminta harmaan talouden lopettamiseksi
on erittäin tärkeätä, ja sitä on
jatkettu nyt muutama vuosi. Se tuottaa nopeasti takaisin ne panokset, mitä siihen
sijoitetaan. Keski-Euroopassa meillä on kokemuksia siitä,
miten esimerkiksi rasismi ja vihamielisyys, ksenofobia, lisääntyy
silloin, kun maahanmuuttajia käytetään
nimenomaan harmaan talouden piirissä dumppaamassa palkkoja jne.
Tällainen tilanne pitää Suomessa pystyä ennakolta
estämään, ja tässä mielessä ed.
Tennilän tekemä lakialoite, jossa on koko vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä allekirjoittajina, on varsin perusteltu.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä minun
täytyy vähän lausua kiitoksia ministeri
Rajamäelle. Ministeri Rajamäki on ollut aktiivinen
talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntapyrkimyksissä.
Se, ovatko toimet riittäviä, on toinen kysymys,
mutta kuitenkin tällaista aktiivisuutta on ollut sekä budjettiriihivaiheessa
että muutoinkin tällä alueella. Tässä salissa
viime kaudella ja edellisellä kaudella keskusteltiin monta
kertaa talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta. Nyt, kun työvoiman
liikkuminen on lisääntynyt ja lisääntyy koko
ajan, niin tähän harmaaseen talouteen, talousrikollisuuteen,
liittyy yhä useammin se, että ulkomaalaista työvoimaa
käytetään välineenä talousrikollisuuden
harjoittamisessa ja harmaan talouden toiminnassa.
Kuten täällä ed. Tiusanen juuri totesi,
niin tällä on selkeä yhteys myöskin
meidän kamppailuumme muukalaisvihaa ja rasismia vastaan.
On aivan selvää, että jos harmaan talouden
yrittäjä, talousrikollinen, pyörittää bisnestä jossakin
korttelissa, vaikkapa ravintolabisnestä tai mitä bisnestä tahansa
käyttäen siinä härskisti hyväksi
hädänalaisia ulkomaalaisia työntekijöitä polkemalla
heidän työehtojaan, maksamalla heille yhden tai
kahden euron palkkaa, pitämällä heitä,
niin kuin törkeimmät esimerkit ovat, kellarissa
piilotettuina, (Eduskunnasta: Maassa maan tavalla!) on aivan selvää,
että silloin se herättää reaktioita ympäröivässä yhteiskunnassa
ja myöskin niissä yrittäjissä ja
niissä työntekijöissä, jotka
sitten pyrkivät kamppailemaan samoilla työmarkkinoilla,
samoilla markkinoilla työpaikoista, yrittämisen
edellytyksistä jne.
Elikkä harmaa talous ja siihen liittyen tämä ulkomaalaisen
työvoiman väärinkäytös
on kolmesta pääsyystä erittäin
tuomittavaa ja lisäponnisteluja tarvitaan:
Ensinnäkin siinä tuhlataan varovaistenkin
arvioiden mukaan vanhoja mummonmarkkoja parikymmentä miljardia
vuodessa. Se vie rahoituspohjaa hyvinvointiyhteiskunnalta, tämä harmaa talous,
talousrikollisuus.
Toiseksi: Se vääristää,
juuri kuten sanoin, kilpailua. Rehellisellä yrittäjällä,
jolla on asiat oikein hoidettuina, verot maksettuina, velvoitteet, työsuojelu,
kaikki kunnolla hoidettuna, ei ole mitään mahdollisuutta
pärjätä kilpailussa, jos vieressä toimii
pimeä yrittäjä, joka laistaa velvoitteensa
sekä työntekijöitään
että yhteiskuntaa kohtaan.
Kolmanneksi: On erittäin tärkeää toimia
harmaata taloutta vastaan, koska väkisinkin, jos se päästetään
kasvamaan, päästetään laajentumaan, niin
se murentaa suomalaista työmoraalia, suomalaista etiikkaa,
meidän käyttäytymistämme. Tämä tällainen
varsin korkea etiikka, että verot maksetaan ja sakot maksetaan — vaikka
käsi nyrkissä taskun pohjalle puristettuna — on
syntynyt kuitenkin vuosisatojen kuluessa. Aika lyhyesti tällainen
moraalietiikka voi myöskin heikentyä, jos sille
tilaa annetaan.
Lopuksi, arvoisa puhemies — viitaten vielä ed.
Tiusasen puheenvuoroon — minusta Suomen hallituksen silloin,
kun se puhuu Euroopan unionissa rajanvalvonnasta, muuttovirtojen
hillinnästä, ihmisten salakuljetuksesta jne.,
pitää myöskin pureutua ja uskaltaa puuttua
siihen, mitä tapahtuu eurooppalaisilla työmarkkinoilla, joilla
korkeat virkamiehet ja poliitikotkin käyttävät
puutarhureinaan, autonkuljettajinaan jne. pimeitä työntekijöitä.
(Ed. Huotari: Lastenhoitajina!) — Lastenhoitajinaan jne. — Etelä-Euroopassa
ja Keski-Euroopassa on se kulttuuri, että sinne salakuljetetut,
henkensä uhalla merten yli tulevat ihmiset, joita sitten
ihmissalakuljettajat käyttävät hyväkseen,
sijoittuvat näille työmarkkinoille, koska se sallitaan
ja sitä pidetään yllä. Jollei
tähän tällaiseen pimeään
työmarkkinaan puututa kovemmilla pelisäännöillä — myöskin Euroopan
unionin muissa maissa — niin tämä tulee
säilymään, koska aina, jos on tällainen
motiivi ja mahdollisuus, niin salakuljettajia riittää ja riittää niitä ihmisiä,
jotka sitten turvautuvat näiden salakuljettajien epäinhimillisiin
keinoihin ja pyrkivät sitten näille pimeille työmarkkinoille. Toivoisin
todella, kun minun käsitykseni mukaan ministeri Rajamäki
on tehnyt ansiokasta työtä harmaan talouden ja
talousrikollisuuden torjunnan osalta ja siihen liittyen myös
ulkomaalaisen työvoiman väärinkohtelun
kitkemiseksi Suomessa, että hän rohkeasti myöskin
Euroopan unionin pöydissä puhuisi myös
tästä probleemasta, joka tähän
liittyy.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä aloite puuttuu
polttavaan ongelmaan, joka tulee olemaan Suomessa pahempi. Kun EU
laajenee ja liikkuvuus lisääntyy, suuri riski
on — aivan niin kuin ed. Kuoppa perusteli ja nykyinen käytäntö on — se,
että kun ketjutetaan alihankinnan alihankinta, niin siellä viimeisessä ketjussa saattaa
sitten olla riistettyä työvoimaa.
Haluan sen todeta tässä myöskin,
että ministeri Rajamäki on näissä asioissa
ollut realisti, ja realismi on parasta rasismin torjuntaa sikäli,
että on aivan selvä asia, että jos päästetään
tänne dumppaamaan työmarkkinoita, se kiristää pinnaa
kantaväestön keskuudessa ja lisää totta
kai ulkomaalaisvastaisuutta. Mutta haluan myöskin sen sanoa,
että hengenhädässä olevia ihmisiä pitää auttaa.
Mutta on myöskin sellaisia henkilöitä — eivät
kaikki — jotka tulevat niin Suomeen kuin joka paikkaan
muuallekin, joilla on myös keinottelutarkoituksia. Eivät
pelkästään yrittäjät keinottele,
vaan voivat myös työntekijät keinotella,
tulla polkemaan. Pitää nähdä se
ja sitä varten selkeät pelisäännöt
selviksi, ja sitten jos kärähtää laiton
työvoima täällä, matkalippu
käteen ja ulos. Ei siinä ole sen kummempaa. (Ed.
Huotari: Entäs työnantaja?) Jos täällä rikkoo
meidän lakejamme, niin sitten lähtee ulos.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Selvittelin muutama vuosi sitten Rautaruukki
Steelin muurausurakkaa, jossa saksalainen urakoitsija oli ottanut
alihankkijayritykseksi puolalaisen yrityksen, jossa maksettiin palkkaa
ehkä noin yksi neljäsosa siitä, mitä Suomessa
työehtosopimuksen mukaan siitä työstä olisi
pitänyt maksaa. Se tapaus osoitti sen, että ei
millään viranomaisella, ei ammattiyhdistysliikkeellä eikä kenelläkään
ollut mahdollisuutta puuttua siihen tilanteeseen. Se oli minusta
kyllä törkeää, että tästä valtakunnasta
ei riittänyt sellaista mahdollisuutta, että siihen
olisi voinut puuttua. Nämä ihmiset lähtivät
sitten pois sen jälkeen, kun kuulivat, mitä täällä olisi
pitänyt maksaa. Siinä vaiheessa peräisin
tilaajan vastuuta myöskin tässä.
Rakennusalalla on paljon hyviä rakennusalan yrityksiä,
jotka kantavat tämän vastuun ja valvovat myöskin
niitä alihankintayrityksiä, mutta on niitä yrityksiä,
jotka tätä valvontaa eivät itse tee, ja
sen takia työsuojeluviranomaisten valvontaa pitää muuttaa
nykyisestä, tämmöisestä ilmoitusmenettelystä.
Ilmoitetaan, että tulemme nyt valvomaan teille tai mieluummin
vielä niinpäin, että tarvitaan jonkun
työntekijän tai jonkun ilmoitus, että tällä työmaalla
on jotakin ongelmaa. Monta kertaahan tehdään myös
niin, että viikolla ja arkena siellä saattaa olla
suomalaiset työntekijät ja viikonloppuna ne sitten
vaihtuvat toisenkielisiksi. Näyttää siltä,
että kaikki on hyvin, mutta sitten kuitenkin viikonloppuna
tehdään se, että pystytään
puristamaan urakka tarpeeksi pieneen hintaan. Tämä on
juuri tätä epätervettä kilpailua, mistä ed.
Uotila edellä puhui. Toivon, että nämä Iittalan
Kivijalosteen tyyppiset tapaukset jäävät historiaan
ikävänä merkkinä siitä,
että tällaista ei voisi Suomessa enää tapahtua.
Kun rikostutkinta kestää jopa vuoden, se on aivan
käsittämätöntä, että näin
voi tapahtua.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Näitten halpapalkattujen ihmisten ongelma
on siinä, että he ovat niin huonossa asemassa,
etteivät uskalla edes asemastaan valittaa, koska sieltä seuraavat
sitten kostotoimet, ainakin niitä pelätään.
Siksi siihen pitää voida sivusta puuttua, ja tässä se
paras puuttuja on työsuojeluviranomaisten lisäksi
ammattiyhdistysliike ja muutkin työmarkkinajärjestöt,
joilla on kattava organisaatio, joka ulottuu kaikille työpaikoille.
Muutoin siihen ongelmaan ei todella oikeasti päästä kiinni. Sen
vuoksi olemme sillä kannalla, että pitää saada
työmarkkinajärjestöille kanneoikeus.
Sitten ollaan jo paljon tiukemmassa, todellisessa valvonnassa.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta, että ed.
Uotila oli monessa asiassa varsin oikeassa käyttämässään
puheenvuorossa.
Viime kaudella olin yhdessä useamman ryhmän
edustajan kanssa tutustumassa Itä-Helsingin kahteen ostoskeskukseen,
joissa kiertelimme pubeja. Mukana oli Tuotevalvontakeskuksen edustaja
ja myöskin yksi suomalainen ravintolayrittäjä.
Siellä kävi ilmi, että jos osti pullon keskiolutta
ja pyysi kuitin, niin myyjä ei osannut edes sen vertaa — tai
ei ainakaan halunnut ymmärtää — suomea,
että olisi tiennyt, mikä on kuitti. Kuittia ei
annettu pyydettäessäkään. Lisäksi
oli ulkomaalaisia työntekijöitä, eli
siellä sekä omistaja että työntekijät
olivat ulkolaisia. Väitettiin näin, että osa
työntekijöistä ei saa juuri minkään
muunlaista kuin ruokapalkkaa. Kun ulos myytiin jopa sellaisella
hinnalla, mistä suomalainen ravintolayrittäjä sanoi,
että hän joutuu sisäänostettaessa
maksamaan enemmän, niin ihmettelen vain sitä,
että suomalainen järjestelmä, kun se
on niin byrokraattista, ruokkii tätä, koska kävi
ilmi, että se kestää suurin piirtein
vuoden, ennen kuin verottajalta tulee sellainen päätös, että Tuotevalvontakeskus
pääsee epäämään
luvan. Tämä on mielestäni ongelma, ja
se aiheuttaa nimenomaan vihamielisyyttä myös ulkolaisia kohtaan.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: EU:n sisäasiainministereiden
kokouksissa käymme jatkuvasti tämän vakavan
järjestäytyneen ja talousrikollisuuden torjuntaan
liittyvää keskustelua. Voi sanoa, että tältä osin
asia on jatkuvasti ministerineuvoston keskusteluissa eri muodoin.
Myöskin omalta osaltani olen Baltian sisäasiainministereiden kanssa
viimeksi viime viikolla keskustellut järjestäytyneen
ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvästä yhteistyöstä.
Tässä on paljon haasteita.
Sanoisin, että tässä on jälleen
hyvä esimerkki siitä, että Suomi ei yksin,
niin kuin ei yksikään Euroopan unionin maa, pysty
näitä haasteita hoitamaan. Ne voidaan Euroopan
unionin yhteistyöllä ytimessä ollen yhdessä sopien
ja yhdessä torjuen hoitaa.
Mitä tulee täällä esille
tulleisiin kysymyksiin, niin harmaan talouden ja ulkomaisen työvoiman käytön
valvonta, talousrikosten paljastaminen ja tutkinta ja rikoshyödyn
jäljittäminen ja takaisin saanti edellyttää todella
laajaa yhteistyötä. Tältä osin
tänään on käsitelty ja huomenna
on presidentin esittelyssä ulkomaalaisrekisterin yhteiskäyttöön
liittyvä viranomaisyhteistyökysymys. Tarvitaan
monia tällaisia konkreettisia asioita, eli eduskunta saa
tämän tyyppisiä viranomaisyhteistyöhön
liittyviä lisäasioita lähiaikoina käsittelyyn.
Mutta tullaan tarvitsemaan ehkä eräitä muita,
joista en halua tässä vaiheessa eräitä ajatuksiani
tuoda esille. Mutta sanon, että haaste on todella kova.
Meillä on nyt jo krp:n yhteyteen perustetun laittoman
työvoiman valvontayksikön toimesta tullut esille
konkreettisia esimerkkejä useiden kymmenien ihmisten tuonnista
tänne, joissa yritys on laskuttanut pääurakoitsijalta
huomattavasti korkeampaa tuntihintaa, laskutusyhtiöitä vaihdetaan
kolmen neljän kuukauden välein. Edelleen rahanpesu,
pimeä ulkomainen työvoima ja järjestäytynyt
rikollisuus ovat toisilleen synonyymeja. Nämä ovat
hyvin vakavia haasteita. Tältä osin olen hyvin
tyytyväinen siitä, että talousrikollisuuteen
on hallituksen toimesta lisätty rahaa ja että tämä yksikkö perustettiin
myöskin viime vuoden budjetti- ym. päätöksillä.
Olen erittäin iloinen myös voidessani kertoa, arvoisa
puhemies, että hallitus on lisäbudjettikäsittelyn
yhteydessä sopinut myöskin syksyllä, että hallitus
tulee käsittelemään iltakoulussa todennäköisesti
nyt jo maaliskuussa sisäasiainministeriön tarkemman
esittelyn (Puhemies: Ministeri, aika!) talousrikollisuuden ja harmaan
talouden torjuntaan liittyvistä erityistoimista. Pidän tätä erittäin
tärkeänä hallituksen linjauksena myöskin.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kuuluin myös siihen kommandojoukkoon,
joka yhdessä ed. Vistbackan kanssa kiersi Itä-Helsingin
ravintolatoimintaa, jossa tällainen harmaa talous ja pimeä työ rehottaa.
Pelkään kyllä valitettavasti, että Tuotevalvontakeskuksen
resurssit tai henkilötyövoima eivät riitä alkuunkaan
puuttumaan tähän valvontaan eivätkä alkoholivalvontaan,
jota käytiin jo läpi kyselytunnilla, koska niin
laajamittaista, ammattimaista ja suunnitelmallista toimintaa se
on, koska toiminta aloitetaan hetken kuluttua uudella nimellä ja
jälleen mennään vuosi eteenpäin
ja ollaan alkupisteessä.
Aivan niin kuin ministeri totesi, kyllä harmaa talous
on laaja ongelma ja myöskin EU:n laajuinen ongelma. Kaikki
ne uhkakuvat, mitä ed. Uotila toi esiin, saattavat toteutua
nyt, kun EU laajenee, pahempina, mitä me tällä hetkellä edes osaamme
tässä salissa uskoa. Varmasti me olemme kaikki
samaa mieltä, että yksi ongelma on myöskin
se — tällä hetkellä sisäsyntyinen — että monet
työttömyyskorvausta saavat henkilöt tekevät
tällä hetkellä pimeää työtä yhteistyössä tiettyjen
työnantajien kanssa: toinen sopii niin, ettei kumpikaan
puhu tästä asiasta mitään, ja
samalla kuitataan veronmaksajien kalliilla hankittua työttömyysturvaa
ja samalla hankitaan ansiotuloa.
Korostan vielä, että tässä lakialoitteessa
korostetaan parttien, osapuolten, mukaan tuomista kanneoikeuteen.
Varmasti tässä tarkoitetaan myöskin,
että Suomen Yrittäjät on järjestönä mukana,
etteivät ainoastaan nämä perinteiset
partit.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Annan täyden tunnustuksen ja kiitoksen
ministeri Rajamäelle niistä toimista, millä hän
on tarmokkaasti puuttunut tähän ongelmaan ja tulee puuttumaan
sekä kotimaassa että EU:n puitteissa. Juuri näin
tulee toimia.
Tällä aloitteella, mikä nyt on käsittelyssä,
on syntynyt hyvä keskustelu ongelmasta. Viittaan moniin
hyviin puheenvuoroihin, muun muassa ed. Uotilan tuomaan näkemykseen,
että meillä suomalaisilla on ihailtava rehellisyys,
korkea etiikka. Jos tässä asiassa tapahtuu lipsumista
siten, että aletaan hyväksyä yhä enemmän
pimeää ja harmaata työvoimaa, niin on
vaarana, että tapahtuu laajempaakin yhteiskunnan perusasioitten
murenemista tällä sektorilla.
Toivon, että ne ministeri Rajamäen tuomat
hyvät asiat tämän aloitteen jatkokäsittelyssä valiokuntatyössä voisivat
edetä myönteisesti.
Keskustelu päättyy.