Täysistunnon pöytäkirja 16/2007 vp

PTK 16/2007 vp

16. KESKIVIIKKONA 2. TOUKOKUUTA 2007 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki tuloverolain 95 §:n muuttamisesta

 

Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin voisi kysyä, minkä takia kristillisdemokraatit tekevät aloitteen asiasta, joka on merkitty hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa nimittäin todetaan, että työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tehdään kakkosasunto vähennyskelpoiseksi menoksi verotuksessa. Vastaan tähän tekemääni kysymykseen näin, että me teemme sen aloitteen sen takia, että me viime kaudella teimme kaksi kertaa samasta asiasta aloitteen, ja eduskunnan verojaostossa käytiin keskustelua meidän tekemästämme aloitteesta, ja myöskin kokoomus teki sitten suurin piirtein saman sisältöisen aloitteen ja keskusteltiin siitä, mitä mahdollisia ongelmia tällainen laki voi tuoda mukanaan. Siinä keskustelussa todettiin, tämmöisessä epävirallisessa keskustelussa, että kristillisdemokraattien tekemä lakialoite ei tuo mukanaan mitään hallinnollisia ongelmia, mutta sen sijaan se toinen aloite olisi tuonut mukanaan hallinnollisia ongelmia. Hetken kuluttua kerron, mitkä ne ongelmat olisivat.

Mutta ihan taustana tälle lakialoitteelle on tietenkin tuloverolain pykälä, jossa todetaan, että tulon hankkimisesta johtuvat menot ovat vähennyskelpoisia. Jos nyt henkilö lähtee työn perään ja perhe jää kotikunnalle asumaan, niin onhan tämä meno, siis kakkosasunnon vuokrameno, tai jos hankkii asunnon toiselta paikkakunnalta omistukseensa, niin onhan tämä kustannus puhtaasti tulon hankkimisesta johtuva. Mutta verottaja on kuitenkin, sanotaan nyt, 10—15 vuotta sitten katsonut, että tämä kuuluu perheen elinkustannuksiin ja elinkustannukset eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Mutta kun tämä on lisääntynyt, että ihmiset hakeutuvat toiselle paikkakunnalle töihin, niin verottajan kanta on jonkin verran muuttunut niin, että kakkosasunnon menot on hyväksytty vähennyskelpoisiksi, jos verovelvollinen tekee samalle työnantajalle työtä kahdella paikkakunnalla. Esimerkiksi jos henkilö on työnantaja a:n palveluksessa, asuu Kuopiossa, tekee siellä työtä tämän työnantajan lukuun, mutta on pari kolme päivää Helsingissä saman yrityksen, saman työnantajan, palveluksessa ja tekee täällä työtä, niin silloin kustannukset ovat vähennyskelpoisia.

Sitten verottaja on myöskin joitakin vuosia sitten ottanut sen kannan, että on ymmärrettävä, että jotakin noista kustannuksista pitäisi hyväksyä kaikille, ja on hyväksynyt viikonloppumatkat vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Eli jos henkilö tulee Helsinkiin töihin, ei saa asunnosta tehdä mitään vähennystä, koska hän on vain täällä sijaitsevan työnantajan palveluksessa, perhe asuu taas siellä Kuopiossa, niin hän saa yhden viikonlopun matkat aina vähentää verotuksessa. Tässä tullaan nyt siihen hallinnolliseen ongelmaan, johon alussa viittasin.

Kun kokoomus meidän jälkeemme teki lakialoitteensa, niin todettiin, että se oli siinä määrin epäselvä, että se ei vastaa kysymykseen, milloin tämän kakkosasunnon vuokramenot olisivat vähennyskelpoisia. Tässä meidän aloitteessamme todetaan, että kakkosasunnon menot olisivat vähennyskelpoisia sellaiselle henkilölle, jolle myönnetään viikonlopun matkat vähennyskelpoisiksi. Näin ollen se poistaa sen hallinnollisen ongelman. Kerran tutkitaan, onko henkilö oikeutettu viikonloppumatkaan. Jos on oikeutettu, niin silloin myöskin vuokramenot olisivat vähennyskelpoisia.

Arvoisa herra puhemies! Pääsyy siihen, että tämä lakialoite tehtiin, oli, että hallitus ymmärtäisi tämän problematiikan ja tekisi mahdollisimman yksinkertaisen lain, joka ei sitten tuottaisi näitä ongelmia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että halutaan selvittää hallituksen puolelta työmatkakulujen verovähennysjärjestelmän yksinkertaistamista. Edelleen siellä todetaan, että työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja kohtaanto-ongelman lieventämiseksi lisätään toisella asuinpaikkakunnalla olevan asunnon kulujen verovähennyskelpoisuutta. Tämä ed. Bjarne Kalliksen ensimmäisenä allekirjoittama lakiesitys laajentaa verovähennysoikeutta, ja se on todella siinä mielessä erittäin hyvä.

Nythän tällä hetkellä valtakunnassa eri puolilla tulkinnat ovat varsin erilaisia, mitä tulee toisella paikkakunnalla verovelvolliselle tuleviin asumiskustannuksiin. Verottajalle on asianomaisen henkilön osoitettava, että hän tilapäisesti hankkii tällä paikkakunnalla toimeentuloa. Ja tiedän sen, että tämän tilapäisyyden tulkinta on varsin erilainen muun muassa Itä-Suomessa. Edustajakollegat myös tietävät, että muun muassa tässä Olkiluodon tapauksessa — tietysti ihan hyvä — tämä aika on käsittääkseni tällä hetkellä kolme vuotta komennusmiesten osalta.

Toivottavasti tämän lakiesityksen myötä ja sitten täällä hallitusohjelmassa olevien kirjausten myötä tosiaan toisella paikkakunnalla olevan asunnon kulujen verovähennyskelpoisuutta voidaan lisätä. Uskon, että tällä tavalla näitä tulkintoja voidaan yhtenäistää.

Tuossa ed. Kallis juuri äsken hyvin seikkaperäisesti kävi myös läpi näitä tämän hetken erilaisia tulkintoja. Nimittäin osassa tapauksista paikkakunnasta riippuen nämä kustannukset tulkitaan elantokustannuksiksi, valitettavasti, niin kuin ed. Kallis tuossa äsken totesi. Ja laki yksiselitteisesti sanoo, että on oltava kyse tulonhankkimiskustannuksista. Jokainen tiedämme sen, että tällä hetkelläkin erittäin paljon muun muassa Itä-Suomesta käydään töissä Helsingissä tai muilla isoilla paikkakunnilla, muuta mahdollisuutta kun ei ole. On kohtuullista, että verottaja lainsäätäjän myötä tulee tätä työntekijää vastaan ja todella nämä kulut, joita välttämättä tulee, korvataan sitten tälle kyseiselle henkilölle.

Eli, arvoisa puhemies, aivan lopuksi haluan todeta, että tämä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän tekemä lakiesitys on hyvä. Tietysti, kun sitten varsinaista lakia työstetään, varmasti sitä vielä on tarkennettava, mutta on todellisesta ongelmasta kyse ja tämä vaatii pikaista korjausta. Itse kun tulen tuolta Pohjois-Karjalasta, niin tiedän, että muun muassa kotipaikkakunnaltani erittäin paljon käydään tällä hetkellä töissä muun muassa Joensuussa, mutta ennen kaikkea täällä Helsingissä ja Etelä-Suomessa. Ja jos ja kun esimerkiksi päivärahojen saanti on erittäin kyseenalaista ja jos sitten kerran viikossa perheellinen saa vaan halvimman kulkuneuvon mukaan nämä työmatkakulut verotuksessa vähentää, niin tämä nykyinen tilanne on kohtuuton.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse aikanaan joskus Lipposen ykköshallituksen aikaan tein tästä myös aloitteen ja kirjallisen kysymyksen. Silloin aika ei ollut kypsä tämän tyyppiseen ajatteluun. Aloite lähti tuolta ed. Kähkösen valtakunnasta Lieksasta, ja sieltä yksi henkilö otti yhteyttä ja toivoi tämmöistä aloitetta tehtävän, koska hän kävi täällä Etelä-Suomessa töissä. Siis työpaikka oli täällä, ei ollut komennusmiehenä, koska silloinhan tulee päivärahat ja silloinhan ei puhutakaan näistä asioista, vaan hän joutui hankkimaan itse asunnon ja on varmaan vieläkin täällä töissä. Mutta hänellä on perhe tuolla Lieksassa, ja hän kysyi, eikö tämän pitäisi olla ihan luonnostaan verovähennyskelpoinen.

Silloin tämä homma ei onnistunut, mutta onneksi tässä hallitusohjelmassa nyt on kirjauksia. Tässä ed. Kallis on tehnyt ihan hyvän aloitteen. Tähän sisältyy tietysti se ajatus vielä, jotta jos tämä kytketään siihen oikeuteen, onko kerran viikossa oikeus käydä kotona, niin poikamiehet tässä nyt asetetaan eriarvoiseen asemaan, vaikka hekin ovat täällä töissä ja heillä saattaa olla tuolla oma omakotitalo ja sen työn takia on siirrytty nimenomaan jonnekin kauemmas tekemään sitä duunia ja hankkimaan eikä muuteta pysyvästi tälle paikkakunnalle. Sen takia tässä se pitäisi kyllä jotenkin huomioida vielä, jotta ei asetettaisi perhekoon suhteen eriarvoiseen asemaan.

Sitten yksi asia, joka tässä on noussut esille, liittyy näihin vähennysoikeuksiin. Minusta sen pitäisi koskea myös asuntoautoa. Nyt on yhä enemmän näitä reppumiehiä tullut, jotka joutuvat hankkimaan leipänsä kaukaa ja hankkimaan auton, ja sitä kustannusta verottaja ei vielä sillä tavalla hyväksy kustannuksena, mitä sen asuntoauton pitäminen maksaa, jos se on siihen tarkoitukseen tehty, tai edes osa olisi mahdollista, vaan siinä on yhä riitoja olemassa, (Puhemies koputtaa) että katsotaan, että se on huvin vuoksi ostettu auto.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tällä lakialoitteella puututaan todella tärkeään, ajankohtaiseen, laajaan suomalaiseen asiaan ja, voi sanoa, ongelmaan. Meillä työpaikat syntyvät pääosin nykyisin tänne rannikolle, ydinvoimaloita rakennetaan rannikolle ja telakat ovat työllistettyjä ja muutoinkin elinkeinotoiminta ja sen myötä työ keskittyy muutamille alueille, ja työvoimaa ja työttömiä on tuolla maakunnissa sitten taas suhteessa paljon enemmän.

Edellinen hallitus puuttui tähän kohtaanto-ongelmaan säätämällä muuttoavustuksen, tai eduskuntahan sen sääti. Muuttoavustus on periaatteessa ihan hyvä, mutta monessa tapauksessa muutto on kuitenkin aika raju toimenpide. Se ikään kuin repäisee työntekijän ja koko hänen perheensä sieltä, useimmiten synnyinseudultaan, maakunnista ja siirtää koko perheen uudelle paikkakunnalle. Siinä joutuvat puoliso ja lapset asettumaan aivan uuteen elinympäristöön, erilaiseen yhdyskuntarakenteeseen, uusiin kouluihin, uusiin ympyröihin, ja se ei välttämättä tapahdu ongelmitta. Toisaalta on se asia, mistä tuossa aikaisemmin puhuttiin, että usein ne vanhukset jäävät sitten sinne kuitenkin. Heille ei anneta muuttoavustusta, päinvastoin heidät sidotaan jopa kotikuntalailla vielä tänä päivänä sinne entiselle asuinpaikalle.

Tässä mielessä muuttoavustus on mielestäni hieman ongelmallinen, ja nyt kannattaisikin jatkossa miettiä, onko se perusteltu siinä muodossa kuin se nyt on, tai ainakin sen saannin ehtoja voisi hyvinkin katsoa vielä suurennuslasilla. Ehkä ed. Lahtelan mainitsemat poikamiehet ja neiti-ihmiset voisivat olla sitten muuttoavustuksen piirissä helpommin, koska heillä ei ole tätä kysymystä, mikä tulee kakkosasunnon verovähennysoikeuden osalta niin helposti eteen.

Mutta siis muuttoavustuksen rinnalla tai jopa osin sen tilalla on todella viisas ajatus ottaa tämä kakkosasunnon kustannusten verovähennysoikeus käyttöön yksiselitteisesti, niin kuin tässä lakialoitteessa esitetään. Se on työn ja työntekijän, työttömän ja työpaikan, kohtaantumisen kannalta perusteltua ja sitä aika tervettä liikkuvuutta merkitsee tässä, kun työvoimapulaakin jo eräillä alueilla ja aloilla on. Tähän kakkosasunnon kustannusten verovähennysoikeuteen liittyy tai kuuluu mielestäni myös tällainen kuntataloudellinen ja aluepoliittinen näkökulma, jota kannattaa nostaa esille.

Nimittäin, jos se perhe, useimmiten vaimo ja lapset, jää sinne vaikkapa nyt sinne Rautavaaralle ja se perheen huoltaja, isä, lähtee töihin Jyväskylään tai Tampereelle taikka Helsinkiin tai Olkiluotoon tai Turun telakalle ja saa sieltä pätkätyön, niin kuin ne nyt valitettavasti ovat vuoden kahden kolmen pätkiä ja sen jälkeen on epävarmuus taas päällä, niin on tavattoman viisasta, että se perheen huoltaja lähtee sinne työn perässä ja hänen kustannuksensa korvataan, ne ylimääräiset kustannukset, tällä verovähennysoikeudella. Silloin se perhe, hän itsekin ja se perhe, jää sinne maaseudulle juurilleen omaistensa luo.

Kun meillä on esimerkiksi kuntien valtionosuusjärjestelmä sellainen, että kunnat saavat asukaspohjaisesti näitä valtionosuuksia, asukasmäärään sidottuina, niin tämä koko perhe on kirjoilla siellä, ehkä siellä Rautavaaralla, eikä muuttoavustuksella tai muutoin pakoteta sitä perhettäkin muuttamaan sinne uudelle seudulle. Maakunnissa säilyvät palvelut, kuntatalous voi paremmin, alueellinen kehitys on vahvempaa, koska siellä he kuluttavat sitten ne muualta hankitut rahat, maksavat verot siihen kuntaan, mikä on heidän kotikuntansa. Varsinkin silloin kun on kysymys tuommoisesta määräaikaisesta pätkätyöstä, niin kuin nyt ydinvoimalan rakentaminen tai laivanrakentaminen tyypillisesti on, tämän merkitys on erittäin hyvä siltä kannalta, että kunta- ja aluetalous ja paikallistalous siellä saa vahvistusta eikä sitä ajeta alas, niin kuin nyt on tapahtunut osin esimerkiksi muuttoavustuksen keinoa käyttämällä.

Toisaalta sitten, jos koko perhe tuodaan sieltä maakunnasta tänne johonkin Ruuhka-Suomeen, niin täällä ruuhkat lisääntyvät, asuntojen hinnat nousevat, tarvitaan lisää kouluja, päiväkoteja, terveyspalveluja, jotka jäävät vajaakäytölle siellä maakunnissa. Eli tämän kokonaislaskelman kun joku rohkenisi tehdä, niin uskon, että tällä kakkosasunnon kustannusten verovähennysoikeudella voisi olla erinomaisen suuret alueelliset, kansantaloudelliset vaikutukset, ja ne olisivat pääosin positiiviset, eikä siinä anneta verovähennystä sellaisesta, mikä ei ole todellinen kulu, koska aina siitä kakkosasunnosta on kustannuksia, ja niitten vähentäminen luo vaan verotuksellista tasa-arvoa.

Siksi, herra puhemies, tämä aloite on todella tärkeä ja arvokas, ja toivon, että hallitus myös tarttuu tähän eikä niin kuin tapana on, että kun tulee oppositiosta hyvä lakialoite, niin se tyrmätään sen tähden, että se on tullut oppositiosta. Ottakoon hallitus onkeensa tästä ja tehköön tästä hallituksen esityksen, ja viedään se läpi, kunhan pohjana on tämä sama ajatus, tämä hyvä tavoite.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Harmittelen sitä, ettei salissa ole enää puhemiestä lukuun ottamatta hallituspuolueiden edustajia, sillä haluan antaa tunnustuksen hallitukselle nyt tämän asian kohdalla siitä, että hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu seuraava virke: "Työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi ja kohtaanto-ongelman lieventämiseksi lisätään toisella asuinpaikkakunnalla olevan asunnon kulujen verovähennyskelpoisuutta." Tietysti toivon sitä, kun sitten näemme tätä koskevan hallituksen esityksen, että pohjana olisi tämä ed. Kalliksen muotoilema lakialoite ja että tuleva ehdotus olisi riittävän konkreettinen myös tuomaan näihin tilanteisiin todellista vaikutusta.

Tämä kysymys osoittaa mielestäni myös sen, että oppositiostakin käsin voi vaikuttaa. Eli viime kaudella jo ed. Kallis teki tämän lakialoitteen, sillä selvästi oli toiseen oppositiopuolueeseen vaikutusta, ja nyt sitten näemme tämän kirjattuna hallitusohjelmassakin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Lahtela epäili, tuleeko tämä koskemaan poikamiestä ja yksinäistä henkilöä, niin vastaan, että kyllä se tulee koskemaan, jos tällä poikamiehellä tai yksinäisellä henkilöllä on kaksi asuntoa. Jo tänä päivänä nämä viikonloppumatkat myönnetään yksinäisille.

Otan nyt ihan konkreettisen esimerkin: Jos esimerkiksi Helsingissä asuva juristi lähtee Rovaniemelle auskultoimaan, asunto jää tänne Helsinkiin ja hän vuokraa sitten Rovaniemeltä toisen asunnon, niin nämä viikonloppumatkakustannukset hyväksytään vähennyskelpoisina menoina verotuksessa, vaikkei hänellä ole perhettä täällä, mutta hänellä on koti täällä. Tämä lakialoite perustuu juuri siihen samaan periaatteeseen, että jos viikonloppumatkat hyväksytään, niin silloin myöskin asumiskustannukset hyväksytään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle voisi todeta tässä, jotta tässä on näköjään sitten eri käytäntöjä olemassa. Nimittäin tiedän tapauksia, ihan vereksiä tapauksia Itä-Suomesta. Ihmiset ovat maanrakennustöissä, Pohjois-Karjalasta kotoisin, ovat Vaasassa töissä olleet. Siellä on valitettavasti käynyt niin, jotta näille perheellisille on annettu tämä vähennysoikeus sillä tavalla, jotta he ovat voineet joka viikko käydä kotona. Mutta sitten kun tämmöinen poikamies, jolla on vaikka se pelakuu siellä ikkunalla ollut, jota on käynyt kastelemassa kerran viikossa, on perustellut, että hänellä on kukat ja tämmöistä, niin sitä ei valitettavasti ole hyväksytty. Tämä on riitautettu, ja katsotaan, mitä oikeus tekee.

Ed. Kankaanniemelle voisi todeta vielä lisäksi, kun hän tätä muuttoavustusta arvosteli: Tunnetteko sen jutun noin tarkkaan, koska kysehän on siitä, jotta jos on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, sitä ei saa? Sen saa hyvin rajattu porukka, pitkäaikaistyötön, tipahtanut kaikilta päivärahoilta pois. Minulle on ainakin tullut viestiä toisinpäin. Nämä ihmiset ovat soittaneet, jotta minkä takia, kun hänellä on kolme päivää ansio-sidonnaista työttömyysturvaa tai kaksi viikkoa tähellä ja hän saa työpaikan kaukaa, minkä takia hänelle ei makseta muuttoavustusta. Hän koki näinpäin. Minulle on ainakin kolme henkilöä tämän vuoden puolella soittanut, että miten olette tehneet niin tiukan lain. Ne ihmiset haluavat muuttaa sinne työpaikan luokse ja ovat saaneet asunnon sieltä, mutta joutuvat omilla kustannuksilla sen muuttamisen tekemään ja kysyvät, miksei työhallinto anna apua.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tuohon. Ed. Kallis toimii vähän kuin Robin Hood siinä mielessä, että hän ottaa vähän enemmän niiltä, joilla on paljon. Tämäkin asia on sen kaltainen, että myöskin yksinhuoltajat tai perheessä isät, jotka käyvät etätöissä, ovat olleet todella tyytyväisiä tähän ed. Kalliksen esitykseen siinä suhteessa, että monet heistä käyvät maakunnista, Itä-Suomesta erityisen paljon, Helsingissä töissä. Nyt kun tämä esitys tulee, ja toivottavasti hallitus ottaa sen laiksi asti, niin tämä helpottaa myöskin lasten tapaamisia viikonloppuna, koska se lasten koti monesti on siellä maakunnassa. Tämä on myöskin yksi puoli, josta on tullut myönteistä palautetta siitä, että ed. Bjarne Kallis on tämän asian ottanut esille. Nimenomaan Helsingissä käyvät isät ovat tyytyväisiä, että heille tämä toisi mahdollisuuden tavata lapsiaan, kun he pystyvät pitämään kahta asuntoa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Lahtelalle: Verotushan kuuluu niin sanottuun sidottuun hallintoon, jossa on vain yksi oikea ratkaisu. Ei voi olla kahta oikeaa ratkaisua verotuksessa. Ei veroratkaisu saa olla myöskään kiinni siitä, millä paikkakunnalla asuu. Kyllä on Suomessa vakiintunut se käytäntö verotuksessa, että myöskin yksinäiselle myönnetään tämä viikonloppumatka. Jos on nyt käynyt niin, että pohjoiskarjalainen, joka on hakeutunut töihin Vaasaan ja asunto on jäänyt Pohjois-Karjalaan, niin kyllä hänellä on se sama oikeus kuin tällä helsinkiläisellä, joka lähtee auskultoimaan jonnekin muualle Suomeen. Korostan vielä, että tämä kirjattiin tähän pykälään tässä muodossa johtuen juuri siitä, että hallintoa yksinkertaistettaisiin ja sovellettaisiin sitten samaa käytäntöä koko maassa.

Keskustelu päättyi.