Täysistunnon pöytäkirja 16/2008 vp

PTK 16/2008 vp

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

3) Laki vesiliikennelain 5 §:n muuttamisesta

 

Kimmo Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen lakialoitteen allekirjoittajia oli yksi kappale, ja häntä täällä kiitettiin, varmasti aivan syystä. Tämän lakialoitteen, jonka tässä teille nyt juuri esittelen, on allekirjoittanut 105 kansanedustajaa eli eduskunnan enemmistö, ja sehän normaalin käytännön mukaan tarkoittaa myöskin sitä, että asianomainen valiokunta ottaa sen käsittelyyn saman tyyppisellä kiireysasteella kuin hallituksen esitykset, toivon mukaan.

Arvoisa puhemies! Minä melkein menetin malttini tammikuun puolivälissä kesäpaikallamme, kesämökillämme, kun meidän nuoret Rajajärven jäällä kävelivät. Olin nähnyt paria viikkoa aikaisemmin täsmälleen saman paikan avovetenä. Me kaikki tiedämme, että tänä talvena on ennätyksellinen määrä suomalaisia hukkunut heikkoihin jäihin. Leuto talvi on pitänyt jäät ohuina, ja meillä on myöskin muodostunut tuuliavantoja, mikä tarkoittaa, että eivät ainoastaan tutut virtaavat paikat jäädy heikosti vaan myöskin, kun tuuliavantoja muodostuu, sinne jää herkästi jäiden jäätyessä ohutta jääpeitettä paikkoihin, jotka periaatteessa olisivat vahvoja ja kantavia. Tämän vuoksi olemme olleet tilanteessa, että hukkumisonnettomuuksia jäillä on ollut poikkeuksellisen paljon. Meillä on myöskin lukuisia ta- pauksia, jolloin paikalle pyrkineiden pelastajien kohtaloksi ovat myöskin heikot jäät koituneet.

Asiantuntijat ovat todenneet, että yksittäinen ihminen jos putoaa jäihin, ainoa tehokas tapa nousta sieltä jäistä omin voimin on jonkinlaiset terät käsissä, jäänaskalit tyypillisesti, ja tätä kautta pelastautuminen on mahdollista. Sen vuoksi nyt 105 kansanedustajaa on tehnyt tämän lakialoitteen yhdessä, jossa tavoitteena on se, että vesiliikennelakia sillä tavalla täydennetään, että jäänaskalit tulisivat pakollisiksi kaikille kansalaisille, jotka jäillä liikkuvat, samalla tavalla kuin moottoriveneissä on pakolliset turvaliivit. Tässä suhteessa myöskin sanktiot olisivat saman kaltaiset, niin että mahdollinen sakko tästä voitaisiin langettaa.

Tähän on reagoitu niin, että täytyykö kaikkea lailla säätää, pitäisihän luottaa ihmisiin itseensä. No, joka ikiseen, joka jäille on tänä vuonna mennyt ja hukkunut, on varmasti luotettu. Itse olen motiivinani tälle lakialoitteelle kyllä pitänyt sitä, että jos tällä lakialoitteella pelastetaan yksikin ihmishenki, niin se on tehtävänsä täyttänyt.

Tässä on tietenkin monia seikkoja, joita on jouduttu pohtimaan, joudutaan myöskin valiokuntakäsittelyssä pohtimaan: tarkoittaako se todellakin, että aina jäillä liikuttaessa, vaikka jääteillä liikuttaessa? Näinhän se on, että turvamääräykset usein ovat sen kaltaisia, että ne ovat ikään kuin tiettyihin hetkiin nähden ehkä ylimitoitettuja, mutta ne ovatkin sen takia käytössä, että sitten kun se tarve tulee, ne olisivat siinä olemassa olevia.

On myöskin kysytty sitä, voidaanko tätä tehokkaasti valvoa. Ei varmaankaan voida tehokkaasti valvoa. Meillä on olemassa muun muassa moottoriveneissä pelastusliivipakko, jonka valvonta ei ehkä kuitenkaan ole se ykkösasia. Tämä ei ole pakkolaki, ja siinä mielessä tämä valvonta ei ole tässä ykkösasia, vaan se on myöskin samalla kansalaiskasvatuksen väline eli nostetaan tämä ihmisten tietoisuuteen: Aina kun menet jäille, sinulla on vähän huono omatunto, jos sinulla ei jäänaskalit ole mukana. Otat ne mukaan tavalla tai toisella. Ja hankitte ne ylipäätään. Minäkin olen vasta hankkinut ne tämän tapauksen jälkeen kakkosasunnolleni. Näin tätä kautta tämä tietoisuus siitä, että jäänaskalit ovat tarpeelliset jäillä liikuttaessa, voisi levitä.

Arvoisa puhemies! Minä toistan vielä sen, että tässä lakialoitteessani on todella 105 allekirjoitusta, ja toivon, että asianomainen valiokunta ottaa sen vakavasti käsittelyyn.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljuselle: Olen 106., joka kannattaa tätä lakialoitetta, mutta ei ollut mahdollisuutta sitä allekirjoittaa. Niin kuin täällä lakialoitteen perusteluissa todetaan, poliisi voisi antaa vesillä liikkujalle sakon, varmasti syytä, ja jos ja kun toivottavasti tämä lakialoite etenee, niin toivottavasti siinä myös virkavalta käyttää harkintaa niin näissä jäänaskaleissa kuin pelastusliiveissä.

Toinen asia: Tiedotusvälineillä, erilaisilla tietoiskuilla, on keskeinen merkitys, mutta erityisesti tässä tähdentäisin esimerkin voimaa. Itsellänikin on siitä tietyllä tavalla kokemusta, siis vanhempien ja isovanhempien esimerkistä. Niin kuin hyvin arvon edustajat tietävät, alle viiden metrin moottorittomassa veneessähän nämä pelastusliivit eivät ole pakollisia, ja yhtä hyvin niitten merkitys hyvin monessa tapauksessa olisi ollut keskeinen, eli toivottavaa, että myös veneilyssä ja veneellä liikuttaessa näiden pelastusliivien käyttö lisääntyisi.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan toivottavasti tämmöiselle tiukemmalle tulkinnalle annetaan aikaa, jos ja kun tämä lakialoite etenee. Mutta todella tärkeästä asiasta on kyse.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi siitä, missä tilanteessa tällainen lain pykälä olisi kyllä enemmän kuin paikallaan, on paikallaan kertoa tapaus tältä talvelta. Taksimestari Oulussa kertoi: Poliisimies oli taksikopilla kertonut, kuinka Hartaan selällä, silloin kun oli jotakin jäätä edes, oli sitten eräs pilkkijä mennyt veteen, ja poliisi kävi ottamassa pois sieltä vedestä. Sitten kun muutaman tunnin kuluttua poliisiauto sattui ajamaan sitä rantatietä siitä, Koskitietä pitkin, totesi, että herranen aika, siellä se on taas pilkillä, se sama heppu, eikä sillä mitään naskaleita ole. Siinä tilanteessa olisi kyllä ollut erinomaisen paikallaan tämä lakialoite lakina ja rikkomuksesta sakon kovennettuna antaminen, niin että olisi jonkunlainen huomautus siitä, että joku tolkku pitää ihmisen kantaa vastuuna omasta käyttäytymisestään.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen on aloitteellaan tärkeällä asialla. Jäillä on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus. Herää kuitenkin kysymys, miten aloitteessa esitetty sakkorangaistuksen uhka toimisi vai toimisiko se käytännössä, kun tiedetään näiden valvontaresurssien rajallisuus etenkin poliisin osalta. Joka paikassa eivät partiot satu paikalle niin kuin Pulliaisen tapauksessa tässä edellä.

Esittäisinkin, että asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä pohdittaisiin mahdollisuutta siihen, että valvontaa näiden esitettyjen naskaleiden osalta voisi toteuttaa vaikkapa kalastuksenvalvojien toimesta, jotta sakkorangaistukset eivät sitten pahimmassa tapauksessa kohdistuisi vain onnettomuuden uhreille vaan toimisivat myös ennalta ehkäisevästi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen myös allekirjoittanut ed. Kimmo Kiljusen aloitteen pakollisista jäänaskaleista jään päällä vesillä liikuttaessa. Mieleeni tuli, pitäisikö aloitteessa olla Turvatekniikan keskuksen hyväksymät jäänaskalit. Jäänaskalit voisivat kuulua Turvatekniikan keskuksen pelastustoiminnan laitteisiin. Meillehän tulee kaiken maailman tuotteita ympäri maailmaa.

Kyseinen aloite tuntuu vähäiseltä, mutta tällä tekniikalla on paljon pelastettu ihmishenkiä ja tullaan pelastamaan, siis hyvä aloite järvi- ja merisuomalaisille.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itsekin olen allekirjoittaja tuossa aloitteessa. Silloin kun ed. Kimmo Kiljunen esitti tätä aloitetta, yhteen kohtaan siinä kiinnitin huomiota, tähän sakotuspykälään. Siinä mielessä mietin, jotta vaikka sitä ei siinä olisi ollutkaan, niin näillä aloitteillahan on sinällään, monilla aloitteilla, mitä täällä on tehty ja mitä on lainsäädäntöä tehty, semmoinen ohjaava merkitys. Itse näkisin, jotta välttämättä sitä sakotuspykälää ei hirveän tiukasti pitäisi lähteä tuolla käytännössä toteuttamaan. Mutta ymmärrän senkin, niin kuin ed. Pulliainen kuvasi tuossa tilanteen, jotta jos on kaveri jo yhdesti pudonnut ja vielä toisen kerran menee, niin siinä vaiheessa kyllä jo sakkoakin pitäisi varmaan antaa, koska sitten on kyse jo tämmöisestä toistuvasta menettelystä, jossa aiheuttaa toiselle huolta mutta itselle jo hengenvaaran, niin että sitten voisi jo sakottaa.

Mutta sinällään tämä aloite minusta on sillä tavalla hyvä, jotta sillä jos pelastaa sen yhdenkin hengen, niin kuin ed. Kiljunen tuossa puheenvuorossaan totesi, niin se on jo maksanut sen hinnan, mitä tästä voi odottaa. Kun uskon, että tällä pelastetaan pitkässä pelissä jopa kymmeniä, jopa satoja henkiä, niin sitten on jo kaikki plussaa siinä. Sen takia odotan, jotta tämän nyt ihan oikeasti valiokunta käsittelisi ja toisi sillä tavalla, jotta se olisi jo ensi talvena mahdollisesti käytössä.

Ed. Unto Valpas merkittiin läsnä olevaksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen pannut merkille, että täällä on tullut kovinkin paljon kannatusta tälle ed. Kimmo Kiljusen esitykselle, ja ymmärrän sen siltä lähtökohdalta, samaan tapaan kuin äskeisessäkin lakialoitteessa, että ed. Kiljunen on huolissaan siitä, että aivan liian paljon ja turhaan viime aikoina kansalaisia on joutunut veden varaan tai hukkunut sitten avantoihin ja heikon jään johdosta inhimillisiä kärsimyksiä seuraa kohtuuttoman paljon.

Tämä on siis tämän lakialoitteen tarkoitus. Minulle tämä lakialoite esiteltiin, ja sen pääpiirteittäin katsoin, mutta katson, että tämäkään ei ole myöskään sellaista säännöstöä, jota täytyy erikseen lainsäädännöllä käsitellä, koska tämä kuuluu osastoon terve järki. Minä hahmottelen sitä tilannetta vähän siten, että kuvitellaan, että meillä on pilkkikisat esimerkiksi jossakin matalassa järvessä, jossa on metri jäätä, mutta siinä on ehkä vain metri vettäkin, ja kansalaiset liikkuvat siellä tilanteessa, jossa kaikilla pitäisi olla esimerkiksi jäänaskali mukanaan, tai sitten kesämökin rannasta, viiden metrin päästä rannasta, haetaan esimerkiksi avannosta vettä ja lisätään sitä vaikka sitten saunan peseytymisvedeksi, ja jälleen pitäisi olla jäänaskalit päällä.

Toiseksi, luin uutisen tuossa viime viikolla — panin merkille, että ajoneuvojakin putoaa myöskin veteen — että taisi olla Lapissa, hyvin vahvan jään alueella, missä veteen putosi latukone, useamman tuhannen kilon painoinen latukone. Sitten täytyy tietenkin kysyä, jos tämä koskettaa myöskin kantavia ajoneuvoja, täytyykö jokaisella matkustajalla olla erikseen tietty määrä jäänaskaleita, kuten tässä lakiesityksessä on, vai riittääkö, että kuljettaja on varustautunut, että autossa on riittävä määrä jäänaskaleita mukana jokaista matkustajaa kohden.

Eli kaiken kaikkiaan paras vaihtoehto olisi tietenkin se, että käytettäisiin järkeä: kun todetaan, että jää on niin heikko, että elävän elämän ja kokemuksen perusteella voidaan arvioida, että se ei kestä tällä hetkellä ihmistä tai on heikko, niin ei lähdettäisi sinne jäälle ollenkaan eikä varsinkaan, jos ei ole riittävää uimataitoa. Meillähän ei laissa missään sanota esimerkiksi niin, että kansalainen ei saa mennä heikoille jäille. Ei meillä ole sellaista vesiliikennesäännöstöä, jossa sanotaan, että kansalainen ei saa mennä heikolle jäälle tai että pienet lapset eivät saisi mennä heikolle jäälle, koska katsotaan, että vastuu kuuluu vanhemmille ja muulle ympäristölle, joka valvoo, että he eivät mene heikoille jäille.

Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, minkä takia jäänaskali. Jos on vanhus, jolla on heikot lihasvoimat, niin vaikka hänellä on jäänaskalit, niin siitä huolimattakaan hän ei pääse avannosta sinne jäälle, koska hänen lihasvoimansa loppuvat kesken. Voidaan kysyä sitten, eikö parempi vaihtoehto olisi kelluntaliivit, että hän olisi siitä pinnalta pelastettavissa sitten ja pysyisi hengitystiet avoinna, ettei hän hukkuisi. Eli tässä on monenlaisia kysymyksiä.

Yritän vaan niin kuin katsoa tätä yhtäältä sun toisaalta. Puhumattakaan sitten valvonnasta. Yleensähän nämä erämaajärvet ovat kaukana asutuksesta, ja jokainen meistä tietää, ettei tämän päivän poliisilla sinne ainakaan riitä mahdollisuuksia valvomaan, että tästä tulisi uskottava tästä säännöksestä sitten toteutuessaankaan. Meillä on paljon säännöksiä, joita valvotaan heikosti, ja se vaikuttaa myöskin kansalaisten lainkuuliaisuuteen muissakin säännöksissä.

Mutta yhden palveluksen te teette, ed. Kiljunen, ilman muuta: tästä asiasta keskustellaan eduskunnassa, ja jokainen kansalainen varmaan miettii tämän keskustelun jälkeen, että kyllä seuraavalla kerralla, kun minäkin ehkä lähden jäälle, niin laitan ne jäänaskalit mukaan ja varustaudun sitä kautta heikoille jäille. Mutta pelkään vain, että tämä ei ole ihan oikea tapa lähestyä tätä ongelmaa tämä jäänaskalien kantamisvelvollisuus, koska se saattaa johtaa valvonnan puutteen johdosta siihen, että kansalaiset eivät noudata välttämättä tärkeämpiäkään säännöksiä riittävän hyvin.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo vetosi terveeseen järkeen, ja siihenhän me aina vetoamme. Sitä tarvitaan kansalaisilta. Oletan, että jokaisen kohdalla, joka tänä talvena on jäihin hukkunut, olisimme voineet vedota terveeseen järkeen. Sitä ei ole ollut ja jäistä ei ole päästy ylös, ja sen takia tietysti erilaisia varotoimia kannattaa tehdä.

Te viittasitte siihen, että on tilanteita, joissa jäänaskaleilla ei todellisuudessa ole mitään merkitystä, voidaan olla rantavesissä tai hyvin paksuilla jäillä jne. Näinhän tietenkin on. Meillä on monta kertaa erilaisia turvatoimia käytössä, vaikkapa autossa turvavyöt, vaikka ajetaan 20 kilometriä tunnissa ja yöaikaan, kun ei ole liikennettä ollenkaan, ja silti ne ovat päällä sellaista tilannetta varten, jolloin niille saattaisi olla käyttöä. Tätä ovat turvajärjestelyt suomalaisessa yhteiskunnassa, ja tähän haluaisin vedota.

Viittasitte sitten siihen, pitäisikö esimerkiksi isoissa autoissa, joissa on useampia matkustajia, jäänaskaleita olla useampia. Minulla ei ole vas-tauksia näihin, ja toivon, että kun valiokunta asiaa käsittelee, niin se käyttää myöskin niin sanottua tervettä järkeä siinä, että se määrittelee, (Puhemies: Minuutti!) tavallaan suhteuttaa toimenpiteet oikeisiin mittasuhteisiin.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Kimmo Kiljusen lakialoite on hyvin kannatettava aloite. Jokainen jäällä liikkuva tietää vaarat, mutta helposti niitä väheksyy itse sinne lähtiessään. Eli luultavasti siinä sitten puuttuu sitä tervettä järkeä, mitä ed. Salo ja tietysti muutama muukin edustaja on täällä kaivannut. Kaikki, mitä voidaan lainsäädännöllä tehdä sen eteen, että vesi ei nielaise yhtään ainuttakaan meidän suomalaista ihmistä ja vesillä harrastajaliikkujaa, on tehtävä. Se, että ilman jäänaskaleita liikkuminen olisi jopa sakolla rangaistava teko, varmasti tehostaisi jäällä harrastajien otetta myös.

Mutta kun me täällä salissa puhumme tästä mahdollisesta sakkorangaistuksesta, niin sitten täytyy muistaa myös se, että vain ja ainoastaan meidän käsissämme ovat resurssit tähän valvontaan, samoin kuin ilmasto- ja energiapoliittisin keinoin tavat, että meillä toivottavasti tulevaisuudessakin yleensä on jäätä.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluan osallistua tähän keskusteluun johtuen pelkästään siitä, että paitsi että olen yksi lakialoitteen allekirjoittajista, olen ehkä yksi harvoista tässä salissa istujista, joilla on ollut omakohtainen ilo pudota jäihin ja myös pelastautua sieltä ylös. Ilo sen takia, että sain tehdä sen hallitusti hallituissa olosuhteissa pelastuskouluttajan läsnäollessa. Suosittelen muuten kokemusta aivan kaikille niin tässä salissa kuin muuallakin tämän salin ulkopuolella, koska sieltä jäistä ei nousta ylös ilman naskaleita.

Hukkumiskuolemat heikoilla jäillä ovat turhiakin turhempia, ja mukana roikkuvat naskalit ovat ehkä helpoin ja halvin tapa pyrkiä niitä vähentämään. Lain heikkous on ilman muuta valvonnan vaikeus, mutta jo asian esiin nostaminen toivottavasti edistää asiaa. Tiedän nimittäin yllättävän monta, jotka ovat onnistuneet hukkumaan myös omaan rantaansa, siihen matalaan veteen, kun niitä naskaleita ei ole ollut mukana.

Toivon, että lain lisäksi myös naskalien tär-keydestä tiedottamista ja asennekasvatusta lisättäisiin, sillä se totuus on kuitenkin se, että jääkylmästä vedestä jäiden keskeltä ei ilman naskaleita nousta. Samalla tavalla tarvitaan kampanjoita, joilla kouluihin esimerkiksi oppilaille tarjotaan halpoja naskaleita sitä varten, että kuitenkin koululiikuntaa myös jäillä pystytään harrastamaan. Ennen kaikkea viestin tulee olla selkeä, ja se on se, että ottakaa hyvät ihmiset naskalit mukaan jäille.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Allekirjoitin tämän hyvän aloitteen myös omakohtaisten kokemusten perusteella, niin kuin edellinen puhuja. Olen harjoitellut tätä ylös nousemista niin monta kertaa näitten jäänaskaleiden kanssa ja todennut ne todella hyviksi apuvälineiksi. Se, että se on ainut konsti päästä ylös sieltä jäistä, niin se on myös se konsti, millä sieltä tullaan riittävän nopeasti, ettei kylmetytä, ja näin ne ovat erittäin kannatettavia. Se, onko sakko oikea sanktio tästä, ei minusta ole ollenkaan oleellista. Oleellista on se, että tämä nostetaan nyt käsittelyyn ja sitä kautta saadaan tälle asialle tarpeeksi huomiota. Jos me rupeamme katsomaan sitä, että käyttäisimme vain niitä turvavälineitä, joita varmasti tarvitaan, meillä ei olisi autoissa turvavöitä, koska niitä aika harvoin tarvitaan. Me emme käyttäisi pelastusliivejä, koska suurin osa suomalaisista osaa uida, mutta silloin, kun niitä tarvitaan, ne ovat korvaamattomia. Jäänaskalit ovat juuri sellainen asia, että vaikka siitä tehdään laki, ei siitä mitään harmia ole. Se saa semmoisen huomion, minkä tämä asia kaipaakin.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä ed. Kimmo Kiljusen aloite on erittäin hyvä, pieni muutos, edullinen yhteiskunnalle, niin kuin ed. Salovaaran edellinenkin lakialoite tieliikennelakiin. Erittäin halpa myöskin ihmisille, halpa henkivakuutus niille, jotka jäällä liikkuvat. Kun ottaa vielä huomioon sen, että ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen johdosta jäät alkavat olla täällä Etelä-Suomessakin aika heikkoja, jos ollenkaan tulee jäitä, ja kuitenkin, kun tietää nämä sitkeät pilkkimiehet, jotka sinne jään reunalle menevät ilman naskaleita, niin on selvää, että joka vuosi näitä hukkumisia tapahtuu. Pilkkimiehet ja muut jäällä liikkuvat. Kun tiedetään vielä se, että esimerkiksi moottorikelkat ovat ihmisillä aika paljon lisääntyneet ja ihmiset liikkuvat jäällä näitten kelkkojensa kanssa, niin myöskin on erittäin tärkeää, että silloin pidetään huoli siitä, että on myöskin välineet pelastautua. Itse olen moottorikelkalla lähestulkoon pudonnut jäihin, mutta pääsin sieltä sitten kuitenkin kelkkani kanssa nousemaan, kun löin niin sanotusti hanat tiskiin siinä. Mutta liian moni jäällä liikkuja joka talvi hukkuu. Jos tällä pystytään pelastamaan yksikin henki, niin se on erittäin hyvä asia.

Ed. Salo puhui siitä, pitäisikö olla naskalit autossakin. Jos jäällä liikkuu autolla, niin silloin pitäisi kaikilla olla kyllä naskalit. Onhan veneissäkin pelastusliivit. Minusta tämä ei ole mitään hätävarjelun liioittelua kuitenkaan.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä pelastusliivikeskustelu ja se, tulisiko pelastusliivien mukanapitovelvollisuus sisällyttää myöskin alle viisimetrisiin moottorittomiin soutuveneisiin, on sikäli asian vierestä, että siinä on jo olemassa velvoite käyttää niitä pelastusliivejä ja siinä keskustelussa on kysymys olemassa olevan velvoitteen laajentamisesta, tässä täysin uudesta päänavauksesta.

Kaivoin nämä tilastot esille: Vuodesta 2002 lähtien on hukkunut 878 ihmistä, joista jäihin 131 ihmistä, ja näistä 70 prosenttia on jalankulkijoita, 30 prosenttia moottoriajoneuvolla liikkuneita, moottorikelkkailijoita tai autoilijoita.

Mutta tässä aloitteessa on takana hyvin eettinen kysymys. Kysymys on nimittäin siitä, mikä on yhteiskunnan ja yksilön välinen suhde. Kuinka pitkälle yhteiskunta säätelee yksilön yksilöllistä elämää, ja kuinka pitkälle yksilöllä on mahdollisuus ja oikeus tehdä sellaisia valintoja, jotka eivät aina ole yksilön itsensä kannalta järkeviä valintoja? Hukkumiskuolemat ovat kaikki täysin turhia, olen täysin samaa mieltä siitä. Mutta niin ovat monet muutkin tavat kuolla, niin kuin esimerkiksi keittiön jakkaralta putoaminen tai rappusissa kaatuminen tai liukastuminen kadunkulmassa. Ne ovat erittäin turhia tapoja kuolla.

Tämä sivuaa hyvin paljon rakenteeltaan polkupyöräkypärän käyttämättä jättämisen sanktioimiskeskustelua, joka täällä käytiin viime kaudella. Tästä lakialoitteesta ei myöskään minun nimeäni löydy nimenomaan näihin syihin vedoten. Se löytyisi kyllä tästä aloitteesta, jos tämä aloite olisi rakenteeltaan saman tyyppinen kuin esimerkiksi polkupyöräkypärän käyttämiseen velvoittava laki. Siinä nimenomaan luodaan sellainen signaaliviesti siitä, mikä on korrektia käyttäytymistä myöskin yksilön oman hengissä selviämisen kannalta, mutta raja on nimenomaan piirretty siihen, että yhteiskunta ei sakolla yksilöä rankaise. Haluan kysyä ed. Kimmo Kiljuselta, miksi ette tehnyt sen sisältöistä lakialoitetta, silloin se olisi varmasti saanut enemmän nimiä kuin 105 kappaletta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Halusin tulla ihan tänne ylös asti, näyttää naamani, että olen myös yksi niistä 95:stä, joka ei allekirjoittanut tätä lakialoitetta ja prikulleen samanlaisin perustein kuin edeltävä puhuja. Me keskustelimme tästä aloitteen tekijän kanssa.

Asuin itse yli puoli vuotta veden ääressä, olen kalastanut 20 vuotta talviverkoilla ja jo pikkupoikana vesillä kovasti ja jäillä liikkunut. Lähtökohta tähän lakialoitteeseen on hyvä, mutta ei siinä muodossa, että tässä haetaan sanktio sakottamisesta, kun me tiedämme, että tätä valvontaa ja sakottamismentaliteettia suomalainen ei tällaisessa asiassa hyväksy.

En vastusta naskalia. Käytän itse naskalia mukana silloin, kun se on suinkin mahdollista, mutta se vaan aina ei tule mukaan. Se on pomminselvä. Silloin kun on metri jäätä ja sinä tiedät ja tunnet jäät, niin se on usein tarpeeton. En ymmärrä, miten esimerkiksi toimittaisiin, kun jäillä järjestetään erityyppisiä tapahtumia, hiihtokilpailuja, luistelukilpailuja. Aiemmin pelattiin jääpallon mestaruussarjaa Salakkalahdella Viipurissa. Olisiko kaikilla ollut naskalit siellä mukana? Tulee tällainen humoristinen näkemys tähän. Lappeenrannan kaupunginlahdella pelataan jääpalloa myöskin kerran vuodessa, ja sielläkään ei naskaleita ole. Siellä poliisi saisi kyllä varsinaisen joukon rysän päältä kiinni. Tervettä järkeä tässä kaivataan, niin kuin ed. Salo sanoi.

Minua kiinnostavat nämä hukkuneitten määrät, joita ed. Salovaara tuossa mainitsi. Meillähän hukkuu kesäaikana paljon, esimerkiksi juhannuksena, aivan liian paljon ja suliin vesiin, vaikka kuinka yritetään tolkuttaa veden ja vesiliikenteen vaaroja. Minusta tätä asiaa käsitellään asiallisesti niin, että todetaan, että heikoilla jäillä — talvet kun ilmeisesti lämpenevät — liikkuminen on aina vaarallisempaa ja ennen kaikkea Etelä-Suomessa. Näen, että tällainen valistuksellinen funktio tällä asialla on, mutta tässä muodossaan en kannata, että tällä on sakotusperuste, jos sinulla ei ole naskaleita jäällä liikkuessasi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Joka vuosi noin kolmesataa henkeä putoaa jäihin. Hukkuneeksi vuosittain kirjataan noin kolmekymmentä ihmistä ja heistäkin kuitenkin merkittävä osa talviaikaan. Minusta turvallisen jäällä liikkumisen edellytys onkin, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä osaa varustautua oikein. Myös lainsäädännön tulee tukea turvallista jäällä liikkumista.

Arvoisa puhemies! Siksi nyt yhdynkin siihen, että selvitetään tämä asia ja katsotaan, mitä tuo turvallinen liikkuminen jäällä sitten oikein on.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti siitä, että kerroin jo pitemmässä puheenvuorossani sen, että ed. Kimmo Kiljunen on tehnyt siinä mielessä hyvän työn, että hän on nostanut tämän asian julkiseen keskusteluun. Se on jo tehnyt oman tehtävänsä. Ed. Paajanen kokeneena vesilläliikkujana toi myöskin niitä lähtökohtia, joita itse allekirjoitan. Erityisesti ed. Salovaara totesi saman, mikä oli esillä silloin, kun polkupyörien kypäräpakosta viime kaudella täällä keskusteltiin. Itsekin olen sitä mieltä, että olisi ollut parempi tapa valistuksen ja tämän julkisen keskustelun kautta edetä tässä asiassa kuin lähteä tällä sanktiomentaliteetilla, koska me tiedämme, että käytännössä se on kuollut kirjain. Siten päästäisiin parempaan lopputulokseen. On mielenkiintoista nähdä, kun tässä on nyt yli puolet kansanedustajista allekirjoittanut tämän lakialoitteen, mikä on sitten kohtalo varsinaisessa valiokuntakäsittelyssä, mihin tämä tulee johtamaan. Jos se tulee johtamaan siihen, mitä ed. Salovaara täällä totesi, niin katson sitä kovin tyydytyksellä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Salovaara äsken näytti hyvää mallia ehkä tällaisten lakialoitteiden käsittelyyn eli summasi lopussa muutaman huomion näihin ajatuksiin, mitä täällä salissa olen sanonut. Muutaman kerran reagoin, kun oli suora ikään kuin vastauspuheenvuoro, mutta jos puhemies sallii, niin olisin muutaman huomion tästä nyt poiminut esiin.

Ensinnäkin oli tietysti ilahduttavaa, että ed. Kähkönen ilmoittautui 106:nneksi allekirjoittaneeksi, kirjataan se ylös. Tässä ed. Outi Mäkelä ja ed. Laxell muun muassa toivat esille sen, että täytyisi ehkä pohtia täsmällisemmin, miten tämä lakiesitys astuu voimaan ja miten sitä toteuttaa. Ed. Mäkelä ehdotti muun muassa kalastuksenvalvojille tiettyä tehtävää näissä asioissa. Ed. Laxell pohdiskeli sitä, olisiko Turvatekniikan keskuksen arvioita tähän otettava mukaan. Minusta on olennaista ja tärkeää, että tämä lakialoite otetaan ensinnäkin käsittelyyn vakavasti valiokunnassa eli se ei hautautuisi sinne harmaaseen pinoon, käsittelemättömien asioiden pinoon. Sen takia näin vaivan kaikkien kansanedustajien kanssa käydä tästä aiheesta keskustelun ja olin todella iloinen, että 106 allekirjoitusta tähän nyt on tavallaan saatu.

Minusta edustajien Salo, Salovaara ja Paajanen epäilevät huomiot täällä on paikallaan rekisteröidä. Niihin ei kannata suhtautua olankohautuksella, vaikka tietysti vähän humoristinen asetelma varmaan on, jos jääpallo-ottelua käydään paksun jään oloissa, niin onko naskalit oltava taskuissa vai ei. Näissä todennäköisesti elävä elämä antaa myöskin sille talonpoikaisjärjelle ja terveelle järjelle myöskin tilaa.

Nämä tilastotiedot olivat tärkeitä. Meillä siis runsaasti — ed. Salovaarahan niitä luetteli hyvin tarkasti — runsaasti todella ihmisiä jäihin hukkuu. Ja nyt on ennen kaikkea kysymys siitä, kun edustajat Salo, Salovaara ja Paajanen totesivat, että olisivat valmiit olemaan mukana tämän lakialoitteen takana, jos se olisi noudattanut sitä formaattia kuten niin sanottu kypäräpakkolaki. Minulla ei tässä lakialoitteen tekijänä ole minkäänlaista ennakkoluuloista suhtautumista sen muodon osalta, mikä lopputulokseksi tästä tulee, sakkorangaistus tai ei. Totesin jo, että tämä ei ole pakkolaki ja perusideana ei ole tämä sakotus ja pakottaminen, vaan perusideana on tämä kansalaiskasvatus ja se, että tämän lakialoitteen ja lain kautta ikään kuin syntyy tapa kansalaisille tunnistaa se, että nyt olen menossa jäille, onko naskalit mukana ja ovatko olosuhteet sellaiset, että täällä onkin nyt mestaruussarjan jääpallo-ottelu, ehkä ei ole tarvetta — ainakin miettii sen asian ikään kuin pois eikä toimi sillä tavalla niin kuin tänä päivänä toimitaan: ei edes ole varusteita olemassa eli jäänaskaleita ei edes ole hankittu. Sehän tässä on tietenkin se perussisältö.

Minusta olivat tärkeitä edustajien Järvinen ja Larikka puheenvuorot erityisesti, koska he, jos ketkä, tässä todistivat omakohtaisesti sen seikan, että — niin kuin he sanoivat — uimataito ei riitä, ed. Salo. Voi hyvinkin uimataitoa olla, mutta jäistä ei nousta vaan yksinkertaisesti ylös ilman sitä, että saat pitävästi siitä jäänreunasta kiinni, ja jäänaskalit ovat siinä, niin kuin he sanoivat ja asiantuntijat ovat sanoneet, se todella ainoa konsti, jolla jäistä omin voimin pääsee ylös, ja sitä kautta pelastautuminen käy mahdolliseksi. (Ed. Salo: Entäs lihasvoimat?) Arvostin heidän kokemustaan, he asian todella myöskin kertoivat omakohtaisesti tunteneensa.

Ed. Lahtela minusta mukavasti totesi sen, että tässä nimenomaan tällä lailla on, kuten hänkin sen muotoili, ohjaava vaikutus ensisijaisesti, ja hän totesi sen, että sen lisäksi, että tämä otettaisiin käsittelyyn, niin tämä pitäisi ottaa kiireellä käsittelyyn, niin kovalla kiireellä, että meillä olisi jo ensi talvena laki, joka säätäisi jäänaskaleiden käytöstä ja sitä kautta toivottavasti ensi talvena jo voisi auttaa niitä ihmisiä, jotka mahdollisesti tässä tilanteessa joutuvat veden varaan hätään.

Keskustelu päättyi.