Arvoisa puhemies! Kysymyksemme koskee hallituksen aluepolitiikkaa.

Ensin voisi tietenkin kysyä, onko tällä hallituksella aluepolitiikkaa, sinivihreän hallituksen aluepoliittiset linjaukset ovat nimittäin vielä hämärän peitossa. Hallitusvaltaa on kohta lähes vuosi takana mutta näytöt puuttuvat. Oikealla politiikalla voidaan tasapainottaa aluekehitystä ja vaikuttaa työpaikkojen ja väestön alueelliseen sijoittumiseen. Koko maan kannalta tämä on myös taloudellisempi vaihtoehto kuin voimakkaan muuttoliikkeen jatkuminen. Näitä harvaanasuttuja muuttotappioalueita on maassamme erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näiden alueiden ihmiset kärsivät eniten nykyhallituksen tekemistä ratkaisuista, kuten muun muassa energian ja polttoaineiden hinnankorotuksista ja kuntien pakkoratkaisuista palvelujen heikentämiseksi. Hallituksen heiveröinen ote omistajaohjauksessa on nyt nähty, samoin infrastruktuurin epätasa-arvoinen kehittäminen. Aluepolitiikkaa on myös koulutuspolitiikka. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Kysynkin:

Onko hallituksella olemassa pitkäjänteistä suunnitelmaa maan eri alueiden kehittämiseksi, ja mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla hallitus turvaa ihmisten mahdollisuudet elää ja tehdä työtä Itä- ja Pohjois-Suomessa jatkossakin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aluekehityksestä vastaava ministeri Pekkarinen ei ole paikalla, mutta hallituksen aluepoliittiset toimet tietysti vaikuttavat, ja voidaan sanoa, että koko hallitusohjelma vaikuttaa samalla aluekehitykseen. Mutta nykyaikaisessa aluepolitiikassa ja aluekehityksen edistämisessä tietysti sen päälle, mitä yhdessä näiden EU-rahastojen kanssa tehdään, kotimaisista toimista ilman muuta osaamisen kehittäminen on nykyaikana kaikkein vaikuttavinta. Sen päälle on sitten näitä erilaisia kohdistettuja toimenpiteitä, on työllisyysmäärärahoja, investointitukia, infrastruktuurin rakentamiseen liittyvät panostukset vaikuttavat aluekehitykseen jne. Kaikkiaan tämä kokonaisuus vaikuttaa, myös jopa kuntien valtionosuuksilla on merkittävä vaikutus aluekehitykseen. Kuten tiedetään, niitäkin ollaan nostamassa tuntuvasti tällä vaalikaudella. Tämä kokonaisuus vaikuttaa. Sanoisin, että myös myönteisiä tuloksia tulee, erityisesti matkailuelinkeino on kehittymässä erittäin nopeasti, kaivosalasta on nousemassa uusi menestystekijä. Tässä juuri luin hiljattain arvion, jonka mukaan Pohjois-Suomessa lähivuosina saattaa tulla tuhansia uusia työpaikkoja kaivostoimialalle, ja näiden osalta valtio on omilla tukitoimillaan edistämässä näiden hankkeiden toteutumista. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Aluepolitiikkaa tehdään ajassa.

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, ette vastannut niihin konkreettisiin kysymyksiin, mitä esitin, mitä konkreettisia toimia hallituksella on. Heititte hyvin epämääräisesti, että saattaa tulla tuhansia työpaikkoja, saattaa tapahtua niin ja näin, mutta niitä konkreettisia toimia nyt kaivataan. Mikäli teillä ei ole niitä tiedossa, niin olisiko jollain muulla ministerillä, kenties opetusministerillä, jotakin konkreettista kerrottavaa tai sillä, joka vastaa esimerkiksi Tilastokeskuksen siirtämisestä jonnekin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Alueellistaminen on luonnollisesti eräs konkreettisimmista toimista. Siitä on tehty pitkän ajan suunnitelma jo edellisellä hallituskaudella, ja se ulottuu aina vuoteen 2015 asti. Sen kauden puitteissa tavoitteena on 4 000—8 000:n valtion täällä Helsingissä olevan toiminnon siirtäminen muihin maakuntiin. Tätä ohjelmaa ollaan toteuttamassa. Siitä on jo suurehko osa kyetty toteuttamaan, mutta vielä paljon työtä on edessä. Tässä toimivalta on kussakin ministeriössä, ja ministeriössä on omat perusteelliset selvitystyöt käynnissä, ja päätöksiä tulee, niin kuin viime kaudellakin, sitä mukaa kuin asiat valmistuvat.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tukee parhaimmillaan alueiden tasapuolista kehittämistä. Tarkoitus on kerätä korkeakouluverkkoa hieman tiiviimmäksi sillä tavalla, että meillä on alueellisesti ja aloittain vahvemmat korkeakoulut, ja onhan niin, että laadukas korkeakoulu on alueen kehityksen kärki ja sitä kautta koko tämä korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on parasta työtä sen eteen, että alueelle syntyy osaamista ja on osaavaa työvoimaa, jotta syntyy uusia työpaikkoja ja uutta tuotantoa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Puhemies! Alueellistaminenhan on koko hallituksen asia, ja jokainen ministeriö tai ministeri tekee sitten omalta osaltaan, omalta hallinnonalaltaan asianmukaisia päätöksiä, että tähän yhteiseen hallituksen tavoitteeseen päästään. Paraikaa jokaisessa ministeriössä selvitellään sitä, mitä uusia mahdollisuuksia alueellistamisen suhteen on, ja koordinaatiotyöryhmälle tehdään esitykset maaliskuun loppuun mennessä. Mitä Tilastokeskukseen tulee, niin sen osalta tulen tiistaina käynnistämään hankkeen ja asettamaan kaksi selvitysmiestä tutkimaan Tilastokeskuksen toimintojen alueellistamista.

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa huomennahan on tämä nurinperin-päivä, aprillipäivä, ja kyllä te, herra pääministeri, nyt kahden hallituksen aikana olette asiat kääntäneet nurinpäin. Te olette lopettaneet aluepolitiikan hyvin pitkälle Suomesta, ja ongelmahan konkretisoituu itse asiassa siinä, minkä te äsken sanoitte. Te äsken sanoitte, että te olette lukenut jostakin, että kaivosteollisuus saattaa tuoda tuhansia työpaikkoja. Tässä, herra pääministeri, on tämä otteen puute. Te luette jostakin, että joku tekee, ja reagoitte sitten siihen tilanteeseen. Missä on se ohjelma, miten te esimerkiksi liikenneyhteydet hoidatte tähän kaivosteollisuuteen, jonka te mainitsitte? Siellä on puupuolella syntymässä aivan samanlainen pattitilanne, meidän tiestömme on rapautumassa. Eihän tämä nyt sillä enää hoidu, että te seuraatte lehdistä ja luette, mitä on tapahtumassa. Milloin te otatte aktiivisen otteen siten, että aluepolitiikka tulee kokonaisuutena? Otan nyt Lapin esimerkiksi, kun te mainitsitte kuntatalouden. Lapin kuntien talous on romahtanut. Siellä on kriisitilanteessa olevia. Eivät ne kunnat lain mukaista selvitystilaa enää pysty täyttämään, jotakinhan sille pitäisi pystyä tekemään, ei lukemaan enää lehdestä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Talvivaarassa on nyt jo huomattavasti työpaikkoja. (Eduskunnasta: Kainuussa!) — Se on Kainuussa. — Siinähän valtion ja yhtiön välillä sovittiin se tapa, miten infrastruktuuri rahoitetaan, niin että tietysti yhtiö maksaa pääosan infrasta mutta valtiokin maksaa siitä osansa. Samalla tavalla tullaan jokaisen kaivoshankkeen kohdalla infran osalta menettelemään, että silloin, kun rakennetaan kaivos kauaksi olemassa olevasta tieverkostosta tai raideverkostosta ja tielle ei mitään muuta käyttöä ole, niin on luonnollista, että sen yhtiön pitää osallistua niihin kustannuksiin. Näin menetellään. Esimerkiksi Soklin kohdalla on valmistelu käynnissä erittäin tiiviissä yhteistyössä yhtiön kanssa, joka on feasibility studya jo tekemässä, investoimassa aika paljon tutkimukseen. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Meillä on virkamiespuolella selkeä yhteistyöryhmä, johon Yara-yhtiö pystyy pitämään yhteyttä, ja tavoite on se, että se yhtiö voisi ensi vuoden alussa tehdä päätöksen, avaako se vai eikö, ja valtio on tässä mukana.

Arvoisa puhemies! Harmi, ettei ministeri Pekkarinen ole täällä paikalla. Olisin halunnut häneltä varmistuksen siihen luuloon, mikä minulla on, että Finnveran ja Tekesin rahat ovat kovasti kasvamassa ja ensimmäisen työntekijän määräaikainen palkkakokeilu laajeni hyvin huomattavasti myöskin minun — Suomen matalimman ansiotulon — kotipitäjääni. Samoin alempiasteisen tieverkon rahoista ministeri Vehviläinen tietysti voisi kertoa.

Mutta se asia, mikä minuakin huolestuttaa aluekehityksen kannalta, on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Haluaisin kysyä ministeri Kiviniemeltä:

Pidättehän huolta syrjäseuduista tässä asiassa? (Ed. Zyskowicz: Älä unohda köyhien asiaa! — Naurua)

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Meillä on tavoitteena todellakin se, kuten hallitusohjelmassa päätettiin, että vuonna 2010 uusi valtionosuusjärjestelmä astuu voimaan, ja parhaillaan sitä valmistellaan. Tässä vaiheessa vielä ei ole yksityiskohtia tiedossa, mutta hallitusohjelman linjausten mukaan edetään, joissa otetaan huomioon myös harva asutus ja pitkät etäisyydet ja ne erityisolosuhteet, joita eri puolilla Suomea on ja jotka tekevät tietyille kunnille erittäin haastavaksi palveluiden järjestämisen. Kyllä nämä pyritään tässä työssä ehdottomasti ottamaan huomioon.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tähän keskusteluun, että on aika vanhanaikaista ajatella niin, että jossakin olisi olemassa vain joku erillinen aluepoliittinen kalupakki, josta otetaan sitten yksittäisesti aina, kun joku kysyy, missä on aluepolitiikka, keino käyttöön.

Mutta tähän liikennepolitiikkaan totean liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajalle ed. Martti Korhoselle, jonka luulisin olevan aika tietoinen siitä, mitä hallituksen piirissä tehdään: Sanoitte, että hallituksella ei ole minkäänlaista suunnitelmaa, miten näitä liikenneinvestointeja viedään eteenpäin. Meillä on erittäin hyvä suunnitelma, ja se tulee pian myös eduskunnan käsiteltäväksi: se on liikennepoliittinen selonteko.

Sitten vielä korjaan, että aprillipäivä on vasta 1.4.

Arvoisa puhemies! Miten valtion henkilöstön tuottavuusohjelmaa aiotaan jatkossa kohdistaa kehittämisviranomaisiin, jotka ovat tehokkaan ja tuloksellisen aluepolitiikan toteuttamisen kannalta välttämättömiä?

Toinen kysymys koskee yritystukia, nimenomaan kuljetustukea: aiotaanko siihen resursoida jatkossa enemmän ja sen soveltamisalaa laajentaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelmaa viedään suunnitelmien mukaan jäntevästi eteenpäin. Siinähän tietysti päähuomio kiinnittyy sellaisten tehtävien ja työmenetelmien uudistamiseen, joissa erityisesti uutta tekniikkaa käyttämällä voidaan saavuttaa samanlaisia tuottavuushyötyjä kuin muuallakin maailmassa ja muualla yhteiskunnassa saavutetaan. Tässä voitte luottaa siihen, että tuottavuusohjelmaa kyllä viedään eteenpäin. Siihenkin liittyen tulevassa kehysriihessä tullaan viimeistelypäätöksiä tekemään.

Yritysten kuljetustukien osalta on paras vastata sitten, kun ministeri Pekkarinen on paikalla. Hän tuntee yksityiskohdat siitä.

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli SDP:n edustajien kysymystä tänään, niin tuntuu vähän siltä, että nyt on kysymys 70-luvun aluepolitiikasta. Ehkä suosittelisinkin itse asiassa lukemaan modernina näkökulmana ed. Kimmo Kiljusen kirjan 80-luvun aluepolitiikasta. (Eduskunnasta: Nyt on 2000-luku!)

Mutta nythän uutta aluepolitiikkaa on todellakin innovaatiopolitiikka, korkeakoulupolitiikka, uudenlainen liikennepolitiikka mutta myöskin uudenlainen hallinto. Yksi asia, mikä on ajankohtainen, on tietysti keskushallinnon uudistaminen suhteessa niihin alueisiin.

Kuinka itsenäinen rooli eri alueilla on oman alueensa kehittämisessä? Tätä kysynkin hallintoministeriltä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Aluehallintouudistusta ollaan parhaillaan tekemässä, ja esitykset valmistuvat tässä aivan lähiviikkoina. Tavoitteena meillä on valtion aluehallinnon osalta koota sitä yhteen nykyistä selkeämmäksi kokonaisuudeksi aikaisemman hajanaisen mallin sijaan. Sitten myöskin tavoitteena on lisätä alueiden omaa strategista kehittämisvastuuta. Tässä työssähän maakuntien liitot ovat avainasemassa, eli tämäkin puoli tässä työssä on vahvasti mukana.

Arvoisa puhemies! Kyllä näyttää siltä, että hallituksen aluepoliittinen työkalupakki on todella, ministeri Vehviläinen, hukassa. Sitä ei ole olemassa ollenkaan. Tämä on hyvin vahva tunne monessa maakunnassa. Hallitus ei välitä siitä, miten alueet kehittyvät. Tämä on vahva tunne myös omassa kotimaakunnassani Keski-Pohjanmaalla.

Suomen kilpailukyky perustuu hyvin vahvaan osaamiseen, ja tässä tärkeässä roolissa on ollut se, että meidän alueet ovat elinvoimaisia, kilpailukykyisiä ja osaavia. Me sosialidemokraatit olemme vahvasti korostaneet, että alueellisesta korkeakoulujärjestelmästä tulee pitää tulevaisuudessakin huolta, koska muun muassa kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kilpailukykymme ratkaisevat vahvat alueelliset korkeakoulut, jotka sitten osaltaan edesauttavat eri puolilla Suomea toimivien yritysten uusiutumista. (Ed. Zyskowicz: Tästähän ollaan kaikki yhtä mieltä!) Nyt julkisuuteen on valitettavasti tihkunut tietoa, että opetusministeriö on karsimassa korkeakoulujen määrää, on lakkauttamassa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Haluaisinkin kysyä nyt opetusministeri Sarkomaalta:

Miksi hallitus haluaa heikentää alueiden ja koko Suomen kilpailukykyä lakkauttamalla ja vähentämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen määrää?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Yhtä lailla kuin oppositiolla meni mönkään tämä aprillipäivän ajankohta, niin meni myöskin tämä väite. Yhtään yliopistoa, yhtään ammattikorkeakoulua ei todellakaan olla lakkauttamassa vaan päinvastoin tehdään toimia sen eteen, että tiivistetään rakenteita ja varmistetaan se, että meillä on tulevaisuudessa alueellisesti vahvemmat, vaikuttavammat korkeakoulut kuin ennen. Tätä työtä tehdään todella vauhdikkaasti.

Erinomaista on todeta, että Itä-Suomeen on syntynyt Itä-Suomen yliopisto. Yliopistopuolella tapahtuu vahvasti rakenteiden kehittämistä, ja entistä enemmän myöskin ammattikorkeakoulupuolella täytyy tehdä töitä, jotta joka alueella on erityisen vahva korkeakoulu, joka voi olla sitten kaiken kasvun ja kehityksen veturi. Tämä työ on erinomaisesti käynnissä hyvässä yhteistyössä alueiden ja korkeakoulujen kanssa.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, alueellistamistoimet ovat yksi tärkeimpiä aluepolitiikan mittareita. Niissä on edetty hyvin ja niitä voidaan edelleen kiirehtiä. Uskon, että etenemme tällä rintamalla hyvin. Myös ed. Kalmarin esille nostama ensimmäisen työntekijän sivukulujen helpottaminen on erittäin merkittävä toimi ja vain yksi esimerkki niistä toimista, joissa edetään. Toivon tämän kokeilun laajentamista. Kysymys opetusministeri Sarkomaalle:

Olenko oikeassa siinä, että juustohöylääminen on tullut tiensä päähän ja on paikallaan keskittyä rakenteelliseen kehittämiseen, kuitenkin niin, että alueet ja maakunnat voivat kehittää omaa koulutustaan ja että koulutusta ohjataan alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin opetusministeriön ohjeilla? Valta ja pallo on alueilla, ja myöskin tähän liittyen:

Voidaanko yliopistolakiin sisällyttää mittareita ja määreitä, joilla tämä alueellinen koulutus turvataan esimerkiksi yliopistokeskusten osalta?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, kuten kysyjä totesi, parhaillaan on meneillään rakenteellinen kehittäminen, joka alkoi jo edellisen hallituksen aikana, ja tuota työtä tehdään yhteistoiminnassa alueiden ja korkeakoulujen kanssa. Tarkoitus on jo tällä viikolla, kun alkavat tavoiteneuvottelut, neuvotella korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa siitä, millä tavalla vahvistetaan korkeakouluja ja yliopistoja, jotta ne olisivat entistä laadukkaampia, ennen kaikkea entistä vaikuttavampia. Tarkoitus on myöskin uudistaa koko ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä sillä tavalla, että tulevaisuudessa korkeakouluja palkitaan laadusta ja myöskin siitä yhteiskunnallisesta ja alueellisesta vaikuttavuudesta. Tämä on erittäin tärkeää työtä Suomen tulevaisuuden kannalta, koska se, millä tavalla me yhdessä onnistumme korkeakoulujen kehittämisessä, ratkaisee hyvin pitkälle sen, minkälaista työtä ja tuotantoa Suomeen syntyy. Eli tässä on kysymys koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Olipa tässä nyt sitten ajankohta joulu tai juhannus aprillipäivästä puhumattakaan tai mikä karkausvuosi nyt sattuisi olemaan, niin valtion tuottavuusohjelma tulee kyllä viemään tuhkatkin pesästä Perukan tulipesissä. Kyllähän Itä- ja Pohjois-Suomen kansa on tajunnut, mihin nykyinen aluepoliittinen linjaus — tyhjenee tönöt, kylmenee kylät — johtaa. Rakennetaan oikein reilusti porukalla Helsingistä sitä maailman metropolia. Kaikki ahdistus samaan laatikkoon ja hengittäminen maksulliseksi kaupungeissa.

Asetetaanko hallituksessa Pohjois- ja Itä-Suomen aluepoliittinen saattohoito-ohjelma ihan reilusti, eikä vaan hissukseen, hiljalleen, viedä elinmahdollisuuksia useilta alueilta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen, lähinnä Lapin osalla, on työ- ja elinkeinoministeriön suunnalta asetettu työryhmä, mutta sillä on kyllä toinen tarkoitus. Se ennen muuta pyrkii luomaan edellytyksiä näille uusille, nähtävissä oleville mahdollisuuksille, joista äsken jo mainitsin Soklin. Matkailussa on valtavat mahdollisuudet, se kasvaa, jos ei nyt ulkomaalaisia ruveta pelkäämään, ja samoin on Barentsinmeren isojen kaasuhankkeiden toteuttaminen. Jos siitä tulee maailman mittaluokassakin laskien eräs maailman suurimmista työmaista, siinä tarjoutuu pohjoiselle Suomelle valtavasti työtä, kun tämän hoidamme hyvin ja tähän päästään myös kiinni. Tällainen työryhmä kyllä on olemassa, mutta se tehtävä on myös tämä eteenpäin katsova. Tässä kannattaa ehkä soveltaa sitä Kekkosen 50-luvun Onko maallamme malttia vaurastua -kirjaa, sen opetusta siinä, että pitää tehdä aluepolitiikkaa tässä ajassa niillä välineillä, jotka on olemassa, ja niihin mahdollisuuksiin nojautuen, jotka tulevaisuus tuo.

Puhemies! Pääministeri alussa sanoi, että kokonaisuus ratkaisee. Se on totta. Mutta hallituksessa on nyt tuli ja vesi. Ymmärrän, että keskustapuolue haluaa enemmän tasa-arvoa, kokoomus haluaa vähemmän tasa-arvoa. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa — Välihuutoja) Ja kompromissi on se, ettei tapahdu yhtään mitään. Erityisen huolestunut olen siitä henkisestä ilmapiiristä, kun nyt puhutaan koko ajan esimerkiksi huippuyliopistoista. Sehän on vähän sama kuin puhuttaisiin huippuihmisistä, huippukouluista. Tämähän on johtanut siihen, että alueitten yliopistot pelkäävät aivan oikeutetusti sitä, että tulevaisuudessa niiden resursseja tullaan vähentämään. (Ed. Ahde: Se on selvä!) — Se on ihan selvä asia. — (Ed. Zyskowicz: Kyllähän Helsingin yliopisto pelkää samaa!) Uskokaa minun 30 vuoden eduskuntakokemukseeni, että näin tulee käymään. Kysyn ministeri Sarkomaalta:

Vakuutatteko te tämän seurakunnan edessä nyt, että huippuyliopiston perustaminen tulee merkitsemään sitä, että tasa-arvoa lisätään, että tulee enemmän resursseja näille alueellisille yliopistoille, koska se on tärkeää? Kyllä jo nyt nämä alueet pelkäävät sitä, että yliopistot jaetaan a-, b- ja c-luokkaan. Miksi Oulun yliopisto ei voi olla se huippuyliopisto, koska se on ainoana yliopistona jopa noussut tällä niin sanotulla Shanghai-listalla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin tähän kysymyksen yleiseen osaan. Minusta tuli ja vesi, molemmat vievät asioita eteenpäin. (Ed. Jaakonsaari: Mutta ne sammuttaa toisensa!) Se kolmas, joka on jää, onneksi se ei ole hallituksessa. (Naurua)

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana tehtiin työryhmäraportti, jossa käytettiin nimitystä huippuyliopisto. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole huippuyliopistoa. Me puhumme innovaatioyliopistosta, joka syntyy Pääkaupunkiseudulle. Vakuutan kyllä tämän eduskunnan edessä, että ne voimavarat, joita tulee innovaatioyliopistoon, eivät ole poissa muilta yliopistoilta. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa koko yliopistokenttää, vahvistaa kaikkia yliopistoja. Ne lisämäärärahat, joita tulee innovaatioyliopiston toimintamenoihin, niistä päätetään tulevassa kehysriihessä. Niidenkin lisämäärärahojen on tarkoitus olla kaikkien yliopistojen kilpailtavissa asteittain vuoteen 2020. Nämä ovat sellaisia määrärahoja, jotka muuten eivät tulisi yliopistokenttään. Eli myöskin tämä innovaatioyliopisto kaikin tavoin vahvistaa Suomen yliopistokenttää.

Arvoisa puhemies! Menestyvät yritykset ovat parasta aluepolitiikkaa, mitä me voimme tietää. Niin kuin pääministeri sanoi, vuoriklusteri elää nyt aivan uutta nousukauttaan, kiitos metallien hyvän maailmanmarkkinahinnan. Tämän uuden kaivoslain valmistelulta odotetaan paljon. Ministeri Pekkarinen on paraikaa neuvottelemassa turpeen päästökertoimen muuttamisesta ja sen saamisesta parempiin olosuhteisiin, joka myöskin olisi aluepolitiikkaa. (Ed. Arhinmäki: Entäs ilmastopolitiikka?) Kaivoslailta odotetaan paljon sen takia, että se myöskin edesauttaisi elinkeinopolitiikkaa niillä alueilla, joilla sitä tarvitaan, eli saataisiin niitä kaivoksia avattua mahdollisimman nopealla aikataululla. Mutta myös sitten ongelmia on koulutuksessa. Juuri aloitettiin Oulun yliopistossa uusi vuoriklusteri, ja se tarvitsee myös toimenpiteitä, mutta myös muitakin tasoja. Olisin kysynyt opetusministeriltä:

Minkälaisiin toimiin on ryhdytty ja tullaan ryhtymään nimenomaan, että meillä työntekijöitä riittää näillä alueilla, joilla niitä tarvitaan?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Olin juuri käymässä Oulun yliopistossa ja tapasin Oulun yliopiston rehtoraatin ja kävimme keskustelua niin Oulun yliopiston kehittämisestä kuin myöskin sitten tästä vuoriklusteriasiasta, ja tarkoitus on näistä asioista sopia tulevissa tulosneuvotteluissa. Mutta on erinomaista, että Oulun yliopisto nostaa profiiliaan myöskin tällä saralla. Oli muuten erinomaista, kun 50 vuotta sitten perustettiin Oulun yliopisto — jos ei olisi perustettu, ei olisi Nokiaa. Nyt toukokuussa Oulun yliopisto täyttää 50 vuotta, ja siellä rehtori todellakin totesi, että on erinomaista, että taaskin aloitetaan uusi yliopistokeskustelu. Kun Oulun yliopisto on 50 vuotta, saa se taloudellisen ja hallinnollisen autonomian ja sitä kautta voi entistä vahvemmin tehdä niitä strategisia ratkaisuja pohjoisen näkökulmasta ja toimia koko Pohjois-Suomen veturina.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi on mahdollista panostaa nimenomaan työllisyyskoulutukseen, työvoimakoulutukseen, ja tässä nimenomaan kaivosyritykset yhdessä voivat hankkia tällaista yhteishankintakoulutusta. Tätä ollaan paljon jo tekemässä, kun kaivokset tiedetään aika hyvissä ajoin, ja näin ollen työvoimaa ollaan jo kouluttamassa.