Ilkka Kanerva /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tulen tänne ylös sen vuoksi, että lattialta tuskin ääni kuuluu. Vanhaa tapaa noudattaen tämä vaihe on vähän sellainen. Yritän siitä huolimatta perustella hieman ja lyhyen kaavan mukaan tätä käsittelyssä olevaa, nimissäni esitettyä lakialoitetta. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Pari vuotta takaperin voimaan tulleessa laissa, joka koskee makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa, tätä veroa nostettiin, veron määrää selkeästi nostettiin ja veron piiriin otettiin uusia tuotteita. Ensisijaisena tavoitteena oli yksinkertaistaa ja yksiselitteistää tätä veronkantojärjestelmää, mutta toki oli myös muita tavoitteita, joista keskeisimpänä oli pyrkimys vaikuttaa myönteisesti kansanterveyteen niin, että terveyden kannalta tuotteiden, jotka eivät ole terveyden ylläpitämiselle ja parantamiselle suosiollisia, kulutusta pyrittiin tällä lainmuutoksella sanotulla tavalla heikentämään.

Tietysti tällä oli myös myönteisiä tuloksia paitsi verotulojen suunnassa myöskin positiivisia vaikutuksia kansanterveyden suunnassa, ja kuten hyvin tiedetään, niin asioilla on hyvin moninaisia taustoja. Tiedämme moni myös omakohtaisesti, miten esimerkiksi kolesterolitaso vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja millä tavoin tässä suhteessa on perusteltua pyrkiä toimimaan myös yhteiskunnan tasolla koettaen vaikuttaa yksilöiden kulutuskäyttäytymiseen. Suomessahan edelleen nämä kolesterolitasot ovat kansainvälisessä vertailussa liiankin korkealla tasolla.

Kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna mitkään asiat eivät tietysti puolla sellaista verotuskäytäntöä, jossa ei ole tämäntyyppistä valmisteverovaikutusta nähtävissä, eivätkä sitä, että me emme pyrkisi lain kautta ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä varmastikin yhteisesti tajuttuun hyväksyttyyn suuntaan.

Yksinkertainen tapa korjausliikkeeseen, millä tavoin nyt voitaisiin puutteellista, vajavaista ja osittain väärään suuntaan käytännössä vaikuttanutta lakia kuitenkin korjata, voisi olla se, että EU:n terveyshyväksynnän saaneet elintarvikkeet kyettäisiin vapauttamaan verosta niin, että lisättäisiin 1 §:n soveltamisalaan erityinen kohta, jossa todetaan, että elintarvikkeet, joissa on ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaisesti terveysväitteitä, eivät kuulu enää jatkossa valmisteverolain soveltamisalan piiriin.

On tärkeää, että edistäisimme terveystuotteitten asemaa elintarvikemarkkinoilla emmekä toimisi päinvastoin eli huonontaisi sitä korkean verotuksen kautta. Kyseessä on siis materiaalisesti katsottuna verotuksellinen epäkohta, kun toisia terveysvaikutteisia tuotteita suositaan toisten kustannuksella. Myös kansanterveyden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kuluttajilla olisi aina mahdollisuus valita terveellisiä tuotteita, jotka eivät ole merkittävästi muita tuotteita kalliimpia. Näin tämän lakiesityksen yksinkertainen sisältö piirtyy, ja toivon sille luonnollisesti mahdollisimman vähän puoluepoliittisesti intohimoista puolesta ja vastaan väiteltävää asetelmaa.

Leena  Harkimo  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervan lakialoitteen huoleen on helppo yhtyä, voimassa olevan lain yhtenä tavoitteena kun on tämä kansanterveydellinen näkökulma ja se ei käytännössä nykylain puitteissa toteudu laissa tarkoitetulla tavalla.

Ongelma koskee lakialoitteen keskiössä olevien kolesterolia alentavien tehojuomien ohella myös tuotteita, joita käytetään urheilusuoritusten jälkeen korvaamaan ateria ja palauttamaan kehon normaali energiataso. (Ilkka Kanerva: Kyllä!) Niiden ensisijainen etu on näin siis korvata esimerkiksi pienen proteiinipitoisen ruuan nauttiminen heti urheilusuorituksen jälkeen. Lisäksi niiden käyttöä voi verrata laihdutusvalmisteiden käyttöön, joilla myös on tarkoitus korvata aterioita.

Palautustuotteita ja -juomia suositellaan erityisesti aktiiviurheilijoille, mutta nykyään myös kuntourheilijat käyttävät tuotteita. Tähän on selkeä syy, eli tuotteet sisältävät yleensä niitä aineita, joita myös ihmiskeho ravinnokseen tarvitsee. Tästä huolimatta ei palautustuotteisiin ja -juomiin kuitenkaan sovelleta sitä samaa lakia kuin kliinisiin ravintovalmisteisiin tai laihdutustuotteisiin vaan tätä nyt käsittelyssä olevaa lakia.

Kun tavoitteena on verokertymän rinnalla vaikuttaa ihmisten ostokäyttäytymiseen ja ohjata terveellisimpiin elämäntapoihin, ei oikea keino ole määrätä ylimääräisiä veroja tuotteille, joilla pyritään tukemaan tätä liikunnallista elämäntapaa ja urheilua, vaan tosiaan päinvastoin. Koko tavoitteelta putoaa pohja, kun vastaavanlaiset muut tuotteet ovat tämän veron ulkopuolella, mutta urheiluun ja liikuntaan liittyvät tuotteet eivät. Tämä laki vaatii korjausta.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! Nu när ledamot Kanervas lagmotion om att kolesterolsänkande drycker borde undantas från den nuvarande punktskatten på sötsaker, glass och läskedrycker diskuteras kan jag inte låta bli att påpeka det mycket märkliga i att färskpressad juice, helt utan tillsatser, också betraktas som en läskedryck i denna lag och därmed blir beskattad som läskedryck.

Enligt lagen tar man till och med ut punktskatt på mineralvatten. Så egentligen är benämningen på lagen missvisande från början då den heter "Lag om punktskatt på sötsaker, glass och läskedrycker". Lagen sträcker sig alltså längre än vad namnet på den först ger uttryck för. Bakgrunden till varför man utökade beskattningen av de här produkterna var att staten ville få in mer skatteintäkter.

Däremot slipper företag skatten om de producerar högst 50 000 liter. Men flera av vårt lands äppeljuiceproducenter producerar i dag mer än 50 000 liter.

Bara för några dagar sedan kom sockerskattearbetsgruppens utredning gällande beskattningen av socker i syfte att utöka statens skatteintäkter och att främja hälsosamma kostvanor. En ny sockerskattelag verkar vara på väg och det finns nu chans att rätta till misstag från den nuvarande lagen, men även i denna utredning föreslår man att äppeljuice ska vara beskattad. Hur ren, pressad äppeljuice inkluderas i denna beskattning är för mig helt obegripligt.

Det finns i dag en betydande produktion av färskpressad äppeljuice i vårt land som enbart innehåller äpplen, inga tillsatser, inga onyttigheter. Denna äppeljuice omfattas i dag av sockerskatten och påverkas därmed negativt. Äppeljuice borde inte omfattas av en lag som har till syfte att främja folkhälsan genom att beskatta ohälsosamma mat- och dryckesvanor, då äppeljuice inte påverkar folkhälsan på ett negativt sätt, utan tvärtemot stärker individens hälsa. Att beskatta färskpressad äppeljuice på det här sättet är som att sockerbeskatta vanlig odlad frukt.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten merkittävin kuolinsyy. Vuonna 2011 verenkiertoelinsairauksiin mukaan lukien aivoverenkiertohäiriöt kuoli lähes 25 000 suomalaista. Veren kohonnut kolesteroli on merkittävimpiä verisuonisairauksien riskitekijöitä. Suomalaisilla on kansainvälisesti vertaillen korkeat kolesterolipitoisuudet johtuen osin geneettisestä taustasta mutta myös ravinnosta, joka meillä sisältää liian paljon monityydyttyneitä, kovia rasvoja. Kiitos onnistuneen ja pitkäjänteisen ravitsemusvalistuksen, suomalaisten kolesteroliarvot on saatu kääntymään laskuun. Viime vuosien karppausbuumi toi valitettavasti takapakkia tälle jo kohtalaisen hyvin onnistuneelle kehitykselle, minkä seurauksena suomalaisten kolesterolitasot ovat jälleen nousussa.

Tärkein tapa alentaa kolesterolia on ravinto, jolla korvataan kovat rasvat pehmeillä, monityydyttymättömillä, sekä liikunta ja painonpudotus. Jos nämä eivät riitä tai usein onnistu, tarvitaan lääkitystä. Kela korvasi vuonna 2011 sadoilla miljoonilla euroilla näitä sydän- ja verisuonisairauksien sekä kolesterolia alentavia lääkkeitä. Lääkkeiden käyttö ei myöskään ole ongelmatonta. Moni käyttäjä saa niistä hankalia sivuvaikutuksia.

Yksi mahdollisuus alentaa kolesterolia on käyttää osana terveellistä ravintoa fytosteroleja sisältäviä valmisteita, jotka vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta verenkiertoon. Näitä on leipälevitteissä ja nykyään monissa ruoka-aineissa, kuten juomissa, joita tämä lakialoite koskee. Jos valmisteita käytetään ohjeiden mukaan säännöllisesti, veren kolesteroliarvo laskee keskimäärin 12—15 prosenttia, tutkimusten mukaan yhdistettynä oikeanlaiseen ravintoon jopa 30 prosenttia. Monelle tämä riittää, ja lääkkeitä ei enää tarvita.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervan aloite puuttuu aivan oikeaan asiaan. On suorastaan takaperoista, että nämä terveysvaikutteiset, tieteellisesti tutkitut, kolesterolia alentavat juomat rinnastetaan muun muassa sokeripitoisiin virvoitusjuomiin valmisteveron osalta. Näitä käyttämällä voidaan alentaa sairaus- ja lääkekustannuksia ja jopa väestön kuolleisuutta.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kohta 38 vuotta on kansanedustajana ollut ja tekee ensimmäisen lakialoitteensa, niin tietysti silloin toivoo, että se lakialoite myös etenee ja tuottaa tulosta, ja tärkeään asiaan edustaja Kanerva tässä tarttuukin. (Erkki Virtanen: Olisiko kannattanut aloittaa aikaisemmin?)

Itse asiassa meillä on tapahtunut suuri muutos makeisten syömisessä. Vuonna 85, kolmisenkymmentä vuotta sitten, syötiin Suomessa 7 kiloa makeisia, ja nyt näinä vuosina syödään puolet enemmän, eli vuonna 2005 tilastot kertoivat, että suomalaisista söi jokainen noin 14 kiloa karamellia. Siinä on suuri muutos, ja se näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa monessa, siitä olemme puhuneet täällä: arkiliikunnan, liikalihavuudesta aiheutuvan diabeteksen ympärillä ja muiden sairauksien ympärillä ja useassa eri kohdassa.

Makeisveroa on aiheesta kritisoitu, muun muassa siitä, että se jätti aikanaan ulkopuolelle paljon sellaisia tuotteita, joita ehkä olisi samoilla perusteilla, toki aika kevyillä perusteilla, voinut kohdella samalla verolla. Esimerkiksi keksit jätettiin veron ulkopuolelle, mutta sen sijaan maustamattomat ja maustetut kivennäisvedet asetettiin tämän veron piiriin. Vero on johtanut siihen, että nyt osa makeisista on muutettu kekseiksi ja näin tuo vero ei niihin kohdistu ja keksihyllystä löytyy samat tuotteet sitten edullisemmin. Tämä on aiheuttanut myös pienelle maatilojen jäätelötuotannolle, erikoista, kohtuutontakin, rasitetta. Ja voisi tietysti tätä listaa jatkaa pitkäänkin.

Täällä edustaja Harkimo toi esille urheilujuomat, ja tämä lakialoite, jonka edustaja Kanerva on jättänyt, nosti esille näitä juomia, joilla on terveysvaikutteita. Itse asiassa tässä tulemme siihen tilanteeseen, että aikanaan, noin kymmenen vuotta sitten, Suomessa oli voimassa makeisvero, josta oli vapautettu ksylitoli. Se on hyvin samantyyppinen minun mielestäni, voidaan lisätä tähän samaan listaan. Ja sehän aikanaan lähti nuoren pojan aloitteesta — en muista varmaksi, oliko se jopa niin, että se oli eduskunnan lasten parlamentissa esille nostettu asia. Hän nosti esille sen, että ksylitolilla on niin suuria terveydellisiä vaikutuksia, niin kuin onkin, että se tulee vapauttaa makeisverosta.

Näin toimittiin, mutta kukas siihen puuttui? EU siihen puuttui, ja päätöksen takana oli EU-komission kanta, että ksylitolin verovapaus syrjii muita terveysvaikutteisia makeutusaineita. Ehkä tätä Kanervan lakialoitetta täytyy laajentaa ja ottaa siihen sitten mukaan laajemmin nämä eri terveysvaikutteiset makeutusaineet taikka muut terveysvaikutteiset aineet, joita näissä nyt veron piirissä olevissa tuotteissa on. En mene sen syvemmälle ksylitolin terveysvaikutuksiin, ne ovat kiistattomat.

Vuonna 2011 käyttöön otetun ja nyt sitten viime vuoden alussa korotetun eli vähän näin portaittain voimaan tulleen makeisveron vaikutukset ovat näkyneet ennen muuta Suomen valtion kassassa, eivät sielläkään kovin vahvasti, mutta siellä kuitenkin jonkin verran. Makeisvero toi vuonna 2011 maamme kassaan 134 miljoonaa, mistä 71 miljoonaa kertyi makeisista ja jäätelöstä ja 63 miljoonaa virvoitusjuomista. Viime vuonna veronkorotuksen johdosta verotuoton arvioitiin kasvavan noin 200 miljoonaan euroon.

Mutta mitkä olivat sitten vaikutukset kulutustottumuksiin? Ei niitä kovinkaan paljon ollut. Nuorten miesten limsanjuonti väheni. En tiedä, oliko se tämän veron vaikutus, mutta se on tilastoista nähtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kartoittaneen tutkimuksen mukaan kulutuskäyttäytymiseen makeisverolla ei ole hintojen kallistumisesta huolimatta ollut suurtakaan vaikutusta. Veron myötä jäätelöiden hinnat kallistuivat maassamme tuollaisen 30 prosenttia, irtokarkkien 15 prosenttia, limonadien ja suklaan hinnat 10—20 prosenttia, mutta siitä huolimatta niiden kulutus ei ole merkittävällä tavalla laskenut. On siis rehellisyyden nimissä myönnettävä, että kyllä tämän makeisveron motiivina alun perinkin oli raha eikä lopulta kuitenkaan isoimpana innoittajana terveys.

Mutta jos tämäntyyppinen vero tarvitaan — ja meillä ei varmasti ole varaa siitä 200 miljoonasta luopua — niin minun mielestäni on hyvä ajatus viedä eteenpäin tätä edustajakollega Kanervan 38-vuotisen uran ensimmäistä lakialoitetta ja pohtia sitä niin, että laajennamme tuota veropohjaa koskemaan sokeria laajemmin. En kuitenkaan itse kannata yleistä sokeriveroa vaan tuon väliraportinkin esittelemää niin sanottua yhdistelmämallia, jossa sokeripitoisuutta mitattaisiin tietyllä tavalla portaittain ja vero tiukkenisi sen mukaan, kuinka paljon tuotteessa on sokeria. Silloin päästäisiin siihen, että se aidosti kannustaisi näitä keksien, limonadien, makeisten tekijöitä vähentämään sokerimäärää.

Ja kun pystymme sieltä toivottavasti EU:nkin puristuksessa poistamaan nämä terveysvaikutteiset asiat, jotka sitten vaikuttavat vaikkapa kolesteroliin, taikka ksylitolin, joka vaikuttaa hampaisiin, niin luulen, että tästä löytyy ihan hyvä paketti, joka ei kohtuuttomasti kohdistu pieniin makeistehtaisiin, virvoitusjuomatehtaisiin, jättää nämä terveysvaikutteiset asiat sieltä pois ja laajenee niin, että voidaan hieman pienemmällä prosentilla kerätä se sitten esimerkiksi leivonnaisista, piparkakuista ja muista tuon yhdistelmämallin kautta.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on, että Suomi olisi osaavin ja liikkuvin kansa 2020. Hallituksen leikkauksia on luvassa paljon, joten tavoite tässä valossa on hankala saavuttaa.

Jokaisen pitää kuitenkin syödä ja juoda, ja näin ollen voimme myös oikeilla ravintotottumuksilla vaikuttaa siihen, että ehkäisemme sai-rauksia. Niitä elintarvikkeita, jotka ovat saaneet ravitsemus- ja terveysasetuksen mukaisen hyväksynnän, pitäisi myös verotuksellisesti huomioida niin, että elintarvikkeet olisivat edullisempia kansan käyttää. Suomessa tuotettu lähiruoka pitää myös tässä tilanteessa muistaa, ja kaikkia toimenpiteitä, jotka johtavat terveisiin elämäntapoihin, pitäisi ihmisille enemmän esittää ja innostaa kansaa syömään oikein ja liikkumaan.

Tämä edustaja Kanervan tekemä lakialoite on edellä esitetyn mukaan kannatettava, ja toivottavasti se tulee voimaan.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Verotuksella voidaan ohjata kulutuskäyttäytymistä, ja tässä aloitteessa ajatus kulkee juuri siihen suuntaan, että poistamalla valmistevero näiltä tuotteilta terveyden kannalta perusteltujen elintarvikkeiden kulutusta saataisiin nousemaan, mikä sitten vaikuttaisi, niin kuin esimerkiksi edustaja Tainio mainitsi, kansanterveyteen.

On mielenkiintoista, että kunnissa ja samoin täällä eduskunnassa lainsäädäntöä ja kuntapäätöksiä tehtäessä arvioidaan yritysvaikutuksia, arvioidaan ympäristövaikutuksia, mutta yllättävän vähälle jää kuitenkin terveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa. Hallituksen tavoitteena on työurien pidentäminen keskeltä ja lopusta, tietysti myös alusta, mutta jos ajatellaan sitä, miten suomalaisten terveys kehittyy, niin tämän suuntaisilla pienillä askeleilla siihen voidaan vaikuttaa.

Markkinoille on tullut paljon erilaisia ihme-dieettejä. Niihin en kovin paljon usko. Kysymys on aika paljon perusasioista, oikeasta ravinnosta, liikunnasta ja levosta. Tämän suuntaisessa aloitteessa, minkä Ilkka Kanerva on tehnyt, ei nyt mennä vielä liian pitkälle, liian monimutkaisiin asioihin, vaan kannustetaan ihmisiä pitämään terveydestään huolta ja tekemään sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat myönteisellä tavalla jokaisen terveyteen ja sitä kautta myös sitten kansanterveyteen.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat lihavampia kuin koskaan, jopa lasten paino on noussut vaarallisesti, ja lihavuuteen liittyy, niin kuin hyvin tiedetään, monia sairauksia: sydän- ja verisuonitaudit, diabetes. Eli paitsi henkilökohtainen ongelma, se on kansantalouden ja kansanterveyden ongelma, ja sen takia on hyvä, että tyhjille kaloreille on laitettu jonkinlainen verotuksellinen rasite päälle.

Itsehoito liikunnan, hyvien elämäntapojen, terveellisen ravinnon muodossa on kannatettavaa, mutta sitten jokainen tietää, että terveellinen ravinto ja terveystuotteet yleensä ovat kalliimpia kuin bulkkiruoka, ja mielestäni verotuksella tätä hintaeroa ei ole syytä lisätä.

Kannatankin edustaja Kanervan aloitetta ja kannatan sitä, mitä edustaja Heinonen toi tässä esiin, näitä eri näkökulmia liittyen esimerkiksi makeisveron kiertämiseen keksituotteilla, että se otettaisiin samaan aikaan tähän punnittavaksi, kun tätä aloitetta toivon mukaan käydään läpi. Sitten myös ksylitolin ja vastaavien terveysvaikutteisten makeutusaineiden rooli pitäisi myös tutkia tarkemmin, eli niidenkään hintaa ei olisi syytä lisätä turhilla veroilla.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kansanterveydellisesti on tärkeää, että kansalaisten ruokailutottumuksia ohjataan eri keinoin. Tärkeintä on tietysti valistus ja tietouden lisääminen terveellisestä ruokavaliosta. Sen lisäksi on olennaista, että pystymme ohjaamaan valintoja verokeinoin. Siksi on hyvä tuoda näitä veroja haitallisiksi todetuille ruoka-aineille.

Sokeri- tai makeisverotus ei ole kuitenkaan kovin yksinkertainen asia. Meidän on muistettava ne lähtökohdat ja tavoitteet, joihin näillä valmisteveroilla loppujen lopuksi pyritään. Tältä kannalta on hyvä käydä läpi eri tuotteet ja mikäli mahdollista perustellusti todeta joidenkin tuotteiden kuuluvan veron ulkopuolelle, jotta ajatus ei käänny loppujen lopuksi itseään vastaan.

Hieman vierastan kaiken kaikkiaan sitä, että valmisteveroilla tähdätään ensisijaisesti verotulojen kasvattamiseen ja toisaalta nyt sitten halutaan ohjata ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Näiden toteuttaminen samanaikaisesti on varsin hankalaa, ellei jopa mahdotonta, ja tästä problematiikasta meille laajasti avautui täällä edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan.

Itse nostaisinkin tärkeämmäksi sen, että valmisteverotuksella ohjattaisiin terveisiin elintapoihin. Tätä kautta lopulta veron merkitys on myös taloudellisessa mielessä paljon, paljon suurempi. Haitalliset ainekset elintarvikkeissa tarkoittavat sairauksia, ja sairastaminen maksaa yhteiskunnalle valitettavan paljon. Tässä mielessä allekirjoitan lämpimästi edustaja Kanervan aloitteen, joka luo varsin selkeän, yksinkertaisen ja perustellun poikkeuksen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron soveltamiseen.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Kanerva on tässä lakialoitteessaan aivan oikeilla jäljillä, niin että voimme myös verotuksellisesti ohjailla entistä terveellisempään ruokavalioon ja sitä kautta kohentaa meidän kansanterveyttämme.

Puhemies! Yksi asia, joka tähän erittäin selkeästi liittyy ja joka on myöskin tässä edustaja Kanervan aloitteessa, ja luen tästä sitaatin: "Uusien säännösten avulla on tarkoitus varmistaa, että kaikki elintarvikepakkausten ja -mainonnan terveysväitteet perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön." Eli toinen kansanterveyden osa on myöskin se, mitä on meidän tuoteturvallisuu-temme, että se ruoka on juuri sitä, mitä siinä pakkauksessa sanotaan, eikä jotakin muuta. Tästä selvästä riskistä on näyttöjä nyt ihan hiljattainkin tapahtuneissa väärinkäytöksissä, mitä on nähty. Siksi tähän asiaan on myöskin kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.

Olen pitänyt erikoisena sitä, että EU-aikana meillä tähän mennessä ei ole ollut mahdollisuutta Tullilla tarkastaa sisämarkkinoilta tulevia tuote-eriä. Nyt se mahdollisuus tulee. Se on hyvä asia, ja näin pitää tietenkin olla.

Meillä Suomessa on paljon oivalluksia, tutkimusta ja tuotekehitystä, joilla olemme pystyneet näitä terveysvaikutteisia elintarvikkeita tekemään ja niistä saamaan hyvää hintaa myöskin ja markkinoita ympäri maailmaa. Tätä meidän on vahvasti tuettava ja edelleenkin etsittävä näitä uusia mahdollisuuksia. Erityisesti niitä tarjoutuu meille siksi, että meillä on oma erittäin korkealuokkainen ja jäljitettävä ja turvallinen raaka-aine, josta näitä pystytään tekemään.

Puhemies! Vielä yksi erikoisuus, joka liittyy meidän tuoteturvallisuuteen, on se EU-ajattelutapa, että meillä Suomessa on esimerkiksi salmonellapoikkeus. Ainoana maana Ruotsin kanssa meillä on vaikkapa salmonellavapaat kananmunat. Missään muualla Euroopassa ei näin ole, ja meillä on se poikkeus. Eikö sen pitäisi, arvon kollegat, olla niinpäin, että muualla on se poikkeus ja Suomessa ei? Mutta tämä kuvaa sitä EU:n ajattelutapaa.

Ja lopuksi, puhemies: se Arvo Ylpön hyvä ohje on kaikkein paras kuitenkin aina, ja se on se, että kaikkea kohtuudella.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheeseen jatkona: toteutuessaan tämä lakialoite on vahva viesti suomalaisille siitä, mihin suuntaan ruokatottumuksia ja terveysasioita halutaan tässä maassa viedä.

Toinen asia, mikä on ollut keskustelussa, on energiajuomat ja niiden merkitys ja vaikutus terveyteen. Omassa kunnassani nuorisovaltuusto heitti idean kauppiaille, että kauppiaat kieltäytyisivät myymästä energiajuomia alle 16-vuotiaille. Se oli nuorilta rohkea veto ja oikeansuuntainen veto. Jonkinlaista, miten nyt sanoisi, käsitteiden vääristymistä on tapahtunut: jos päiväsaikaan pitää juoda energiajuomia, että jaksaa elää normaalia elämää, niin kyllä silloin ovat perusasiat aika pahasti vinksallaan.

Arvokeskustelua voidaan jatkaa tuossa myöhemmin keväällä, kun alkoholilaki ja mielikuvamarkkinointi tulevat käsittelyyn. Siinä voimme sitten katsoa, mihin suuntaan edustajat haluavat kulutusta viedä alkoholin osalta ja nimenomaan silloin, kun ovat puheena lapset ja erityisesti nuoret.