Arvoisa puhemies! Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua julkisista hankinnoista ja kilpailuttamisesta. Hiljattain Trafin neuvontapalvelut kilpailutettiin sääntöjen mukaan, ja lopputulos oli Suomelle vahingollinen: ministeri Kyllösen hankintapäätöksen seurauksena työpaikat ja verotulot siirtyivät Sodankylästä Espanjaan.

Julkinen hankinta epäonnistui myös Pekka Himasen tulevaisuusselvityksen tapauksessa. Hanke olisi voitu kilpailuttaa, ja asiantuntijoiden mukaan näin olisi myös pitänyt tehdä laadultaan paremman ja veronmaksajille halvemman selvityksen saamiseksi. Hankkeesta oli kiinnostunut myös noin 30 muutakin yhteistyökumppania, mutta pääministeri Jyrki Kataisen myötävaikutuksella se tilattiin suoraan Pekka Himaselta.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin edellä kuvatun kaltaisilta, suomalaisen veronmaksajan kannalta haitallisilta menettelyiltä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Minulle ei kilpailulaki kuulu, mutta minä ajattelin, että voisin vastata siltä osin kuin se koskee tätä paljon puhuttua tulevaisuusselontekotyötä.

Ensinnäkin täytyy tehdä semmoinen asia selväksi, että Pekka Himanen johtaa seitsemän hengen kansainvälistä tutkijaryhmää, joka tekee työtä, joka tukee hallituksen tekemää tulevaisuusselontekotyötä omalta osaltaan.

Toiseksi, kun totesitte, että olisi pitänyt kilpailuttaa, niin valtioneuvoston kanslian lakimiesten mukaan sitä ei ollut välttämätöntä kilpailuttaa. Meillä on hankintalaki, jossa määritellään hyvin selkeästi, mitkä ovat niitä tutkimuksia, jotka pitää kilpailuttaa ehdottomasti, siis mitkä ovat ne edellytykset, ja sitten toisaalta, millä edellytyksillä ei ole välttämätöntä kilpailuttaa.

Sitten korjaisin asiavirheen. Tässä yhteydessä, kun sanoitte, että 30 muutakin olisi halunnut osallistua tähän tutkimushankkeeseen, niin se ei pidä paikkaansa, koska tämä oli täysin erillinen asia. Valtioneuvoston kanslia kysyi suomalaiselta tutkijayhteisöltä, mitä tulevaisuudentutkimusta on tällä hetkellä menossa, kun me teemme tätä suomalaista tulevaisuusselontekoa, niin että sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Arvoisa puhemies! Vaikka pääministeri Katainen olisi Himasen tulevaisuusselvitystä koskevassa tapauksessa toiminutkin lain puitteissa, ei tällainen toiminta tavallisen kansalaisen silmin katsottuna näytä kovin hyvältä, ja asiantuntijoiden mielestä myös menettelytapa on poikennut vallitsevista käytännöistä. Nyt oikeuskanslerikin tutkii tapausta.

On huolestuttavaa, ettei pääministeri julkisten lausuntojensa perusteella näe omassa toiminnassaan mitään korjattavaa, vaan on sanonut, että tekisi saman uudestaan. Tällaiset tapaukset vahingoittavat suuresti kansalaisten luottamusta politiikkaan ja poliitikoihin. Jos hallitus ei pysty soveltamaan hankintalakia nykyistä paremmin, tulisi kilpailutusosaamista lisätä. Kriteereinä tulisi käyttää nykyistä enemmän muutakin kuin hintaa. Tällä voitaisiin estää monia ei-toivottuja lopputuloksia ja epäonnistuneita, kustannustehottomia hankkeita.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta julkiset hankinnat ja niiden kilpailutus pystyttäisiin toteuttamaan nykyistä paremmin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntöhän on menettelytapalaki, ja tilaaja määrittelee myöskin sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Hankintalaki tunnistaa myös tämmöiset sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät silloin, kun hankintoja tehdään, mutta päävastuu on sitten tilaajalla siitä, minkälaisia hankintoja tehdään.

Uudistustyö on sillä tavalla menossa, koskien hankintalainsäädäntöä, josta puhuttiin täällä jo viimeksi, että kun EU-hankintadirektiivi on nyt valmistumassa, toivon mukaan kesään mennessä, niin se antaa meille myös aiheen uudistaa kansallista hankintalainsäädäntöä. Se valmistelutyö on pantu liikkeelle täällä Suomessa, mutta me emme halua rientää sen uudistuksen tekemisessä ennen kuin nämä kansainväliset, eurooppalaiset hankintadirektiivit on saatu aikaan.

Minä haluan vielä korostaa sitä, että hankintalaki sinänsä luo tietyt puitteet, menettelytavat, mutta tilaajan on aina arvioitava sitten se, minkälaisia laadullisia kriteereitä se asettaa. (Puhemies koputtaa) Hankintalakia ei ole sovellettu nimenomaan yhteisrahoitteisiin tieteellisiin tutkimuksiin, hankintoihin suoraan, ja se on jätetty niiden ulkopuolelle. Sitten on vähän erikseen rajanvetoa siinä...

...mikä on tieteellinen tutkimus.

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen hallitus on usein puhunut luovan ja innovatiivisen talouden puolesta. Tähän politiikkaan kuuluu olennaisena tapa kuluttaa rahaa mielin määrin epämääräisiin visiointihankkeisiin, joista ei vielä ole tullut selvää positiivista tulosta kansantaloudellemme. Iso vastuu näissä innovaatiotouhuissa on virkamiehillä, joilta näyttää puuttuvan selkäranka kertoa päättäjille totuus näiden hankkeiden järkevyydestä. Kysyisinkin pääministeri Kataiselta: onko hallituksella valmiutta miettiä keinoja tehostaa vastuullisuutta innovaatioprojektien kanssa työskentelevien virkamiesten keskuudessa, jotta viime päivinä julkisuudessa olleeseen tulevaisuustutkimukseen liittyvien epäselvyyksien kaltaisilta tilanteilta vältyttäisiin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä kyllä luotan ihan täysin suomalaiseen virkamieskuntaan. Innovaatioihinhan vaikutetaan hyvin monella tavalla: ensinnäkin koulutus on yksi, yrittäjyys on toinen, ja kolmas on se, että meillä on moniarvoinen, suvaitseva yhteiskunta, koska innovaatiot yleensä syntyvät siellä rajapinnoissa eri osaamisalueiden, yrittäjyyden ja sitten erilaisten ihmisten ja kulttuureitten rajapinnassa. Näin ollen olisi jotenkin hyvin kapea-alaista ajatella, että virkamiehet tai hallinto ensi sijassa synnyttävät innovaatioita. Mutta yksi lähde innovaatioille on tietysti myös se, että haetaan vaikutteita kansainvälisestä toiminnasta ja luodaan toisinaan keskusteluteemoja ja keskustelunaiheita, jotka synnyttävät uusia ajatuksia. Eli minä en oikein päässyt ihan teidän ajatukseenne kiinni, että jotenkin virkamiehet tässä nyt olisivat innovaatioiden tukkeena.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työnjaon mukaan tulevaisuusvaliokunta on päävaliokunta käsiteltäessä tulevaisuusselontekoa. Saamamme tiedon mukaan hallitus antaa syksyllä tämän selonteon, ja nyt saatujen tietojen mukaan keväällä valmistuu puolestaan tämä Himasen kilpailematon ja ylihintainen selvitystyön loppuraportti. Tämä on aiheuttanut valiokunnassa erittäin paljon kritiikkiä. Tässä on eräällä tavalla kyllä eduskunnan valiokunta ohitettu ja ylitetty, ja erityisen ikävää on, että valiokunnan puheenjohtajaakaan ei ole pidetty ajan tasalla tästä. Herra pääministeri, onko niin, että valiokunta käsittelee ensinnä tämän tulevaisuusselonteon ja sitten Himasen raportti on ikään kuin jälkiviisastelua siitä, mitä eduskunnan olisi pitänyt päättää?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvä, kun tämä tulee nyt esille. Teillä on ehkä vähän virheellinen käsitys nyt koko tästä prosessista. Eli hallitus tekee itse asiassa kansalaiskuulemisenkin kautta hyvin laaja-alaisen tulevaisuusselonteon, jonka sitten tulevaisuusvaliokunta ja suuri sali käsittelevät. Minä toivon, että silloin on paljon kansanedustajia paikalla, kun käsitellään tätä tulevaisuusselontekoa.

Tämä kansainvälisen tutkijaryhmän työ, joka käsittelee kestävän kasvun teemaa, tulee sitten, kun tutkijaryhmä saa työnsä valmiiksi. Osa sitä työtä ovat keskustelutilaisuudet niin Suomessa kuin ulkomailla, ja osa on sitten itse raportin laatiminen. Minä toivon, että kun sekin valmistuu, niin se meidän aloittamamme tulevaisuuskeskustelutyö jatkuu. Sitä ei ole ollut tarkoituskaan tuoda eduskuntaan varsinaisesti. Se jaetaan varmasti kansanedustajille, tai ainakin se on saatavilla. Tätä väliraporttia tai tämmöistä ekstraraporttia, jota kutsutaan Siniseksi kirjaksi, on ladattu 1 500 kertaa valtioneuvoston kanslian sivuilta, eli yllättävän paljon sitä kiinnostusta on ollut. Minä toivon: ne kansanedustajat, joilla sitä ei vielä ole, hankkikaa se, koska se on ihan hyvä keskustelun avaus.

Arvoisa puhemies! Tämä filosofi Pekka Himaselta tilatun tutkimushankkeen tilausmenettelystä käyty keskustelu on poikinut ajatuksen siitä, mitä muita tällaisia tutkimushankkeita on tällä hetkellä eri ministeriöissä meneillään, tai yleisemmin minkälainen tilaamismenettely Suomessa ylipäänsä vallitsee. Kysynkin nyt opetusministeri Gustafssonilta opetusministeriön tilaamista hankkeista. Kuulemani mukaan on maan tapa, ettei näitä hankkeita kilpailuteta, ja opetusministeriössä olisi tilattu jopa yli 2 miljoonan euron tutkimushanke ilman kilpailutusta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Arvoisa ministeri Gustafsson, voitteko leikata tällaiselta huhulta nyt siivet poikki?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Leikkaan välittömästi tällaisilta huhuilta siivet pois. Kuulen ensimmäistä kertaa tämäntyyppisen tiedon, ja tiedossani ei ole, että opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta nyt olisi toimittu näissä asioissa jotenkin kyseenalaisesti tai väärin. Ministeriöllähän on tapana antaa pienimuotoisia selvitystehtäviä, joista maksettava korvaus on suuruusluokkaa muutama tuhat euroa. Monasti se on näin, että se on enemmänkin tämmöinen niin sanotusti hyvän miehen tai hyvän naisen lisä, että asiantuntijat haluavat antaa palveluita isänmaan käyttöön, tässä tapauksessa opetus- ja kulttuuriministeriöön. Halusin laajentaa tätä keskustelua nyt tällä tavalla. (Puhemies koputtaa) Mutta väitteellä ei ole perää lainkaan.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Voin olla väärässä, mutta uskoisin, että edustaja Turunen on sekoittanut nyt tutkimuksen ja huippu-urheilun muutostyöryhmän, joka on ollut nyt esillä viime päivinä, jonka työ maksoi noin 2,5 miljoonaa euroa. Kysymys ei ollut tutkimushankkeesta vaan siitä, että ministeriö edellisellä hallituskaudella sopi siitä, että Olympiakomitea tekee tämmöisen laajan urheilun muutos -työn. Siinä yhteydessä oli kyllä myös tutkimusta, ja olen julkisestikin todennut, että se oli valitettavaa, että se tutkimus ei täyttänyt tieteellisiä kriteereitä ja siitä ei ole saatu esimerkiksi ministeriöön kirjallista materiaalia. Nyt on tulossa Nuorisotutkimusverkostolta erittäin laadukas tutkimus, jossa on haastateltu 96:ta nuorta urheilijaa ja 29:ää kulttuurihenkilöä, joilla on laajat kuvaukset siitä, miten noustaan huipulle urheilussa, miten noustaan kulttuurissa, minkälaisia nämä polut ovat. Minä luulen, että tästä oli kysymys tuossa Turusen kysymyksessä.

Arvoisa puhemies! En sekoita näitä kahta tutkimusta keskenään. On tämmöinen suomalainen vanha sanonta, että koolla on väliä. Tässä tämä "k" tarkoittaa koulua, ja tämä tutkimushanke on nimeltään "Koululla on väliä". Jos ministeri voisi kertoa tästä tutkimushankkeesta enemmän ja siitä, onko se kilpailutettu.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä opetusministeri joutuu ensimmäisen kerran toteamaan, että en nyt tunne tätä asiaa riittävästi. Palataan siihen sitten vaikka kyselytunnin jälkeen ja pannaan virkamiehet selvittämään. Sitten ainahan on mahdollisuus tehdä kirjallinen kysymys, jolloin saa hyvin syvällisen vastauksen kysymykseen. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Julkiset hankinnat koskevat myös ateriapalveluita ja tietysti osaamisen käyttöä näissäkin. Maamme päiväkodeissa, kouluissa, hoitopaikoissa valmistetaan ja syödään tuhansia aterioita päivittäin. Ministeri Koskinen, maa- ja metsätalousministeriössä on ilmeisesti aloittanut tämmöinen lähiruokakoordinaattori ja -ohjelma lähiruuan menekin edistämiseksi. Haluaisin kysyä arvon ministeriltä, millaisia tavoitteita olette asettaneet maa- ja metsätalousministeriössä lähiruuan menekin edistämiseksi myös julkisissa hankinnoissa, ja ymmärtääkseni myös tässä asiassa lähiruoka on kokonaistaloudellisesti sitä edullisinta, niin kuin hankintalaissa sanotaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

On menossa lähiruokaohjelma, joka on tällä hetkellä lausunnolla. Siinä puhutaan myös lähiruuan edistämisestä, myös julkisissa hankinnoissa. Kun aikanaan lausuntokierros päättyy, muistaakseni maaliskuun puolivälissä, niin sen jälkeen se menee sitten valtioneuvoston istuntoon, ja siitä sitten selviävät ne linjaukset, millä tavalla lähiruoka etenee Suomessa.

Arvoisa puhemies! EU-säännöksiin nojaavan hankintalain tavoitteena on se, että julkisissa hankinnoissa hinta on edullisin suhteessa vaadittuun laatuun tai muihin kriteereihin, ja siinä, saako Suomi tai saavatko suomalaiset yritykset näitä tilauksia, varmaan keskeisin tekijä on Suomen kilpailukyky.

Kysynkin ministeri Kyllöseltä, kun teidän tontillanne eräs kilpailutus käytiin ja totesitte, että teille tuli yllätyksenä, että sen johdosta työpaikkoja siirtyi Espanjaan: miten teille on voinut tulla yllätyksenä, että Suomi toimii osana EU:ta ja sen sisämarkkinoilla?

Lisäksi kysyn: eikö tämä kilpailutus nyt kuitenkin mennyt ihan oikein, ja eikö jatkossakin ensisijainen tavoite olisi hankintalain puitteissa tapahtuvan protektionismin sijaan se, että meidän kilpailukykymme Suomessa paranisi?

Kolmanneksi: eikö kuitenkin EU:n sisämarkkinoilla toimimisesta ole myös teidän hallinnonalallanne ollut enemmän hyötyä kuin haittaa?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Yllätyksenä ei tule suinkaan se, että Suomi on EU:n jäsen ja sitä kautta vapaa kilpailu toimii, mutta se tulee yllätyksenä, että myös suomalaiset yritykset menevät ikään kuin viemään suomalaiset työntekijät sinne Espanjaan. Sen ymmärtäisi, jos espanjalainen yritys tarjoaisi Suomeen samalla tavalla kuin suomalaiset yritykset tarjoavat muihin Euroopan maihin.

Julkisissa hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Sitä on noudatettu tässäkin päätöksessä. Laatu on ollut 40 prosentin painoarvolla ja hinta 60 prosentin painoarvolla. Valitettavasti se yritys ei sitten kilpailussa pärjännyt, joka aikaisemmin on tätä palvelua tuottanut, ja tämä palvelu meni sitten suomalaiselle yritykselle, joka työskentelee siellä Espanjan maalla, kylläkin suomalaisten työntekijöiden ja johdon voimalla.

Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni liittyy juuri tähän tulevaisuusselonteon ihmettelyyn, koska niin kuin edustaja Rantakangas aikaisemmin sanoi, meillä on ollut valiokunnassa semmoinen käsitys, että tämä Himasen raportti tulee eduskuntaan, tulee valiokunnan käsittelyyn, mutta nytten uuden tiedon mukaan Himasen raporttihan valmistuu vasta vuonna 2014 ja selonteko tulee kuitenkin käsittelyyn jo syksyllä. Eli olisin kysynyt tätä, aiotaanko tätä Himasen raporttia edes tuoda tänne eduskuntaan tai tulevaisuusvaliokuntaan, koska olisi ollut tietenkin hyvin rakentavaa, että olisimme saaneet tämän raportin käytettyä myös tässä tulevaisuusselonteon yhteydessä. Silloin pyysin tätä puheenvuoroa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa voisi toimia niin, kun näitä keskusteluseminaareja tämän kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa on, että tulevaisuusvaliokunta on siinä työssä aktiivinen, koska minä luulen entisenä valiokunnan jäsenenä, että siitä valiokunta saa kaikkein eniten. Mutta sen jälkeen, kun se raportti on valmistunut, sehän voisi olla ihan hyvä ajatus, että te kuulette asiantuntijoina ja käsittelette sitä haluamallanne tavalla. Ja mikäänhän ei estä tietysti käymästä ajankohtaiskeskustelua siitä teemasta, ei nyt välttämättä niin, että yhtä raporttia tässä salissa käsitellään sinänsä, mutta osana vaikkapa kestävän talouskasvun teemaa. Kehitellään malleja.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt hieman ihmettelen, mitä tarkoitusta varten tämä Himasen selvitys loppujen lopuksi on hankittu. Kuulimme, että se ei ehdi tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteon avuksi. Arvelin, että hallitus puoliväliriihessään voisi neuvonantaja Himasen ohjeita nyt sitten ottaa onkeensa ja sieltä parhaat helmet kirjoittaa eteenpäin jalostettavaksi. Ilmeisesti näinkään ei ole tehty. Mitä ja ketä tämä raportti palvelee, jos se ei ehdi hallituksen puoliväliriihen apuun, ei tulevaisuusselonteon käsittelyyn tulevaisuusvaliokunnassa? Kuka siitä saa hyödyn, pääministeri Katainen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä meidän kotimainen kestävän kasvun tulevaisuusselvitys ei myöskään ennätä nyt tähän puoliväliriiheen, eli siitä ei suoranaisesti ole apua tähän. Mutta minä uskon, että siitä on joka tapauksessa apua suomalaiselle keskustelulle. Minä olen ihan varma, että te tulette olemaan aktiivinen, kun sitä käydään tässä salissa. Minä en muista viime vaalikaudelta tai edelliseltä vaalikaudelta, että tulevaisuusselontekoja olisi juoksutettu kehysriihen tai puoliväliriihen mukaan, eli tässä ei sinänsä ole mitään uutta.

Mutta mitä apua tästä kansainvälisen tutkijaryhmän työstä on? No, sehän riippuu lukijasta, se riippuu siitä, ovatko kansanedustajat tai kansalaiset halukkaita osallistumaan niihin tilaisuuksiin. Ja minä toivon, että ovat. Ihan yhtä lailla me voimme kysyä, mitä hyötyä on kaikista niistä muista tutkimuksista, mitä valtiovalta tekee. Niistä on juuri se hyöty, minkä niiden lukijat, siihen prosessiin osallistuvat ihmiset, itse kokevat siitä saavansa.

Mitä tulee nyt sitten tähän puoliväliriiheen tai kehysriiheen, niin jos luette sen Sinisen kirjan (Puhemies koputtaa) — te olette perehtynyt siihen — niin siellä puhutaan itse asiassa vihreästä kasvusta, siellä puhutaan kannustavasta verotuksesta, siellä puhutaan julkisen sektorin tehostamisesta, eli se sama tematiikka on (Puhemies koputtaa) siinä Sinisessä kirjassa kuin mistä me nyt puoliväliriihessä keskustelimme.

Arvoisa puhemies! Jos olisin tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, niin kyllä minun sormeni nyt olisi aika syvällä suussa. (Naurua) Kun selonteko tulee valiokunnan käsiteltäväksi, valiokunnan käsissä pitäisi olla kaikki mahdollinen pohdinta, mikä tässä asiassa tarvitaan, ja te olette pannut erillisen, aika kalliin selvityksen liikkeelle, ja se selvitys tulee kauan sen jälkeen, kun selonteon käsittely on aloitettu. Minä luulen ja uskonkin, että te löydätte jonkun paremman selvityksen ja selostuksen sille, miksi te olette tällaisen tilannut, mutta älkää viitatko enää millään tavalla tähän selonteon varsinaiseen keskusteluun.

Ja mitä muutenkin tulee tähän tilaukseen, en minä tiedä, minä tietyllä tavalla ymmärrän pääministerin menettelyä joltakin osin, mutta kun te puolustatte, että kaikki on ollut niin kuin pitää — älkää ihmeessä! Teettekö tästä ennakkotapauksen, että näin voitaisiin jatkossakin vastaavanlaisia tutkimustilauksia tehdä? (Puhemies koputtaa) Tämä on mielestäni yksi tärkeä kysymys.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että edustaja Pekkarinen on lukenut tämän Sinisen kirjan, ja mielelläni kuulisin, mitkä teidän mielestänne siinä ovat ne parhaat osat tai mitkä ovat heikompia osia. (Välihuutoja) — Nyt ihan mielelläni kävisin tätä keskustelua, jos vain edustajat näin haluavat. — Eli kun katsotaan tätä puoliväliriihtä ja kehysriihtä ja katsotaan sitä keskustelua — minä en muista, oliko edustaja Pekkarinen Säätytalolla paikalla, kun kävimme tämän kansainvälisen tutkijajoukon kanssa tätä, ainakin edustaja Oras Tynkkynen oli siellä paikalla — (Mauri Pekkarinen: Ei ollut kutsuttu! — Naurua) niin siis siinä keskustelussa, joka käytiin Sinisen kirjan pohjalta, johon ovat muun muassa professori Manuel Castells ja Berkeleyn yliopiston dekaani kontribuoineet, käytiin esimerkiksi vihreän kasvun teemaa hyvin seikkaperäisesti läpi. Siinä käytiin esimerkiksi sitä keskustelua, mitä regulaatiota voitaisiin purkaa, että aikaansaataisiin uutta talouskasvua, uutta yrittäjyyttä vihreän talouden alalla. Toinen on sitten ylipäänsä tämä verotuksen painopisteen siirtäminen vaikkapa vihreän talouden kasvun edistämiseksi. (Puhemies koputtaa) Ne ovat tosi mielenkiintoisia kysymyksiä. Minä kehotan teitä perehtymään siihen kirjaan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen kysyi, mitä hyötyä on tutkimuksesta. Tutkimuksen täytyisi tuottaa uusia ajatuksia, uutta tietoa, jonka avulla — hyvään koulutukseen yhdistettynä — löydämme selviytymispolkuja tulevaisuuteen. Tutkimuksen laadun tae on se, että eri tutkimuslaitokset, joilla on kansainvälistä osaamista, referenssejä, julkaisuja ulkomailla, kilpailevat keskenään tutkimusrahoituksesta paras voittakoon -periaatteella. Se varmistaa tutkimuksen laadun.

Kysyn opetusministeriltä: Teidän hallinnonalaltanne on tehty leikkauksia paitsi koulutuksesta myös tutkimuksesta. Suomen Akatemian rahoitusta on ajettu alas, monen muun tutkimuslaitoksen tutkimusrahoitusta on ajettu alas. Miltä teistä tuntuu vastuullisena ministerinä, että osa tutkimusrahoituksesta ohjataan vailla kilpailua sinisen unen kirjoittamiseen?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tuli tästä sinisestä mieleen, että oli Pablo Picassollakin sininen kausi, mutta ei siitä nyt tässä yhteydessä sen enempää. (Naurua — Kari Rajamäki: Se oli hyvä vastaus!)

Totta kai opetusministeri on huolissaan ja kantaa ison vastuun niistä säästöistä ja leikkauksista, jotka kohdentuvat opetukseen, tieteeseen, tutkimukseen. Mutta sanoisin nyt näin, että viimeisen viiden kuuden vuoden aikana meidän yliopistojen rahoitus kehittyi erittäin myönteisesti, noin 500 miljoonalla eurolla; nyt tämän hallituksen aikana tämä kasvu on taittunut. Sanoisin näin, että meidän yliopistoissa, korkeakouluissa, on kutakuinkin ymmärretty tämä valtiontaloudellinen tilanne, että myöskin sieltä on jouduttu säästöjä ja leikkauksia tekemään, (Puhemies koputtaa) ja se ei ole esteenä suomalaisen tieteen ja tutkimuksen kehittymiselle.