2) Hallituksen vuosikertomus 2012
Johannes Koskinen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa vilkkaasti liikehtivä eduskunta ja arvoisa
puhemies!
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jos puhuja odottaa hetken aikaa, niin tämä vilkkaus
saattaa poistua salin ulkopuolelle.
Niin, arvoisa puhemies, meillä on yhden tehtävän
osalta oikeastaan joutsenlaulu perustuslakivaliokunnan osalta kyseessä.
Jatkossa tarkastusvaliokunta käsittelee hallituksen vuosikertomukset,
ja koko kertomusmenettelyä ollaan uusimassa ja toivottavasti
huomattavasti kuluttajaystävällisempään
suuntaan, että näiden sinänsä tärkeitä asioita
kattavien kertomusten luettavuus ja ymmärrettävyys
paranevat.
Jatkossa valtioneuvosto tulee antamaan eduskunnalle kalenterivuosittain
hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa koskevan hallituksen
vuosikertomuksen kootusti. Tätä menettelyä on
jo ennakoitu vuoden 2012 vuosikertomuksessa, joka nyt valitettavan
myöhään käsitellään suuressa
salissa. Hallituksen vuosikertomus lähetetään
jatkossa valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokunnan
sijaan tarkastusvaliokuntaan, mutta edelleenkin se sitten lähettää kaikille
erikoisvaliokunnille niiden kommentteja varten tuon kertomuksen.
Nyt perustuslakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa valmistelevasti
käsiteltävänä oleva, vuotta
2012 koskeva hallituksen kertomus käsitellään
kuitenkin loppuun eduskunnan työjärjestyksen aiemmin
voimassa olleen pykälän mukaisesti ja siis perustuslakivaliokunnan
kautta.
Näistä perustuslakivaliokunnan omista lausumista
nostan tuolta mietinnöstä esille kohdan, joka
koskee oikeuslaitoksen tehokkuutta ja juttujen viipymistä.
Esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutuisuuden
parantaminen on ollut toistuvasti esillä eduskunnan ja
hallituksen välillä. Eduskunta hyväksyi
vuoden 2008 hallituksen toimenpidekertomuksen johdosta perustuslakivaliokunnan
mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytettiin, että hallitus
laatii kokonaissuunnitelman esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien
joutuisuuden parantamiseksi.
Tämän hallituksen kaudella oikeusministeriön
asettama neuvottelukunta luovutti mietintönsä oikeudenhoidon
uudistamisohjelmaksi vuosille 2013—2025 viime vuoden maaliskuussa,
siis noin vuosi sitten. Perustuslakivaliokunta katsoi, että tuo
lausuma sinänsä voidaan poistaa mutta on syytä huomauttaa,
että itse työhän on vasta alussa. Näitä merkittäviä prosessilainsäädännön uudistuksia
tai työmenetelmiä kehittäviä uudistuksia
oikeuslaitoksen sisällä ei ole juurikaan saatu
toteuttamisvaiheeseen, ja tätä työsarkaa riittää todella
kovasti tuleville vuosille, jotta tavallisen kansalaisen pääsy
oikeuksiinsa toteutuisi ripeämmin ja varmemmin.
Myös kielikertomus on tämän vuosikertomuksen
yhteydessä ollut käsiteltävänä.
Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön
soveltamisesta 2013 on annettu aiemmin voimassa olleen kielilain
säännöksen mukaisesti vielä hallituksen kertomuksen
oheisaineistona. Jatkossa kielikertomus tulee olemaan itsenäinen
kertomus, jota ei ole sidottu valtioneuvoston muihin eduskunnalle annettaviin
kertomuksiin. Se tulisi edelleen kuitenkin vaalikausittain käsiteltäväksi
mutta erillisenä.
Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan myönteisenä sitä kielikertomuksessa
esitettyä havaintoa, että kielellisiin oikeuksiin
on viime vuosina kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota.
Tämä koskee etenkin hallinnollisten uudistusten,
lainsäädännön sekä suunnitelmien
ja ohjeistuksen tasoa. Sen sijaan merkittäviä puutteita
on edelleen kielellisten oikeuksien käytännön
toteutumisessa esimerkiksi viranomaisten asiakaspalvelussa ja palveluketjujen
toimivuuden osalta. Suurimpana rakenteellisena ongelmana voidaan
tässä yhteydessä pitää kielitaitoisen henkilökunnan
ja omakielisen palvelun puutetta. Tähän on syytä puuttua
tehostetusti henkilöstön kielikoulutuksella.
Valiokunta kiinnittää lisäksi jälleen
huomiota tarpeeseen turvata pitkän tähtäimen
toimenpitein se, että viranomaiset kykenevät jatkossa
tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä nykyistä paremmin.
Valiokunnan mielestä olisi myös syytä pohtia
uusia innovatiivisia ratkaisuja teknologiaa hyödyntäen
kielellisten oikeuksien turvaamiseksi etenkin sellaisilla alueilla,
joilla toista kansalliskieltä puhuvia on vain vähän
ja ammattitaitoisessa henkilöstössä heitä ei
välttämättä lainkaan ole.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
myös vuonna 2012 julkaistuun valtioneuvoston periaatepäätökseen
kansalliskielistrategiasta, joka sisältää muun
muassa käyttökelpoisia konkreettisia työvälineitä eri
hallinnon tilanteita varten. Näiden käyttöönottoa
laajamittaisesti tulee edistää.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota
tarpeeseen laatia saamen kielen elvytysohjelma. Valiokunta panee
tyytyväisyydellä merkille, että valtioneuvoston
periaatepäätös saamen kielen elvyttämisen
toimenpideohjelmaksi on tarkoitus saada valmiiksi ensi tilassa. Valiokunta
pitää edelleen tärkeänä,
että uhanalaisessa asemassa olevien inarinsaamen ja koltansaamen
säilyminen ja elvyttäminen turvataan, ja yhtyy
sivistysvaliokunnan lausunnossaan esittämiin huoliin ja
huomioihin saamen kielten asemasta kokonaisuudessaan.
Kielikertomuksessa todetaan vakava seikka, että asenteet
eri kieliryhmiä kohtaan ovat viime aikoina koventuneet.
Tämä näkyy erityisesti verkkosivuilla
ja sosiaalisessa mediassa. Suorastaan kiihottamista eri kieliryhmiä,
kansanryhmiä kohtaan esiintyy ja niiden oikeuksia vastaan
samalla. Tämä useiden valiokunnan kuulemien tahojen
esiin nostama asia on ongelma, ja se valitettavasti näyttää vain
kasvavan. Perustuslakivaliokunta pitää suotavana,
että hallituksen johto ottaa asian esille ja korostaa suvaitsevaisuutta
eri kieliryhmiä kohtaan. Myös eduskunnan omassa työssään
tulee tähän tarkoin paneutua.
Perustuslakivaliokunta yhtyy tarkastusvaliokunnan kantaan, jonka
mukaan vuosikertomusuudistuksessa, joka on siis kestänyt
jo vuosia ja nyt toteutuu täydessä laajuudessaan,
tulee jatkossa panostaa vahvasti kertomuksen sisällön
kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen
ja päällekkäisyyksien poistamiseen.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2012 muodostuu
neljästä osiosta, joissa jokaisessa on noin 150—160
sivua. Ajattelin ottaa kantaa osaan 3 otsikolla "Tilinpäätöslaskelmat"
tässä puheenvuorossani. Tilinpäätöslaskelmat
muodostuvat 14 hallinnonalan tuloista ja menoista, jotka pitävät
sisällään myös valtion tuloslaskelman
ja taseen vuodelta 2012 sekä muun muassa talousarvion ulkopuolella
olevien rahastojen tilinpäätöslaskelmat,
joihin otan tässä puheenvuorossani kantaa.
Arvoisa puhemies! Rahastoja on kaikkiaan 11, ja jospa tässä nyt
pikapikaa luettelen ne muistin virkistämiseksi: Valtion
asuntorahasto, Valtion Eläkerahasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto,
Valtion ydinjätehuoltorahasto, Huoltovarmuusrahasto, Valtiontakuurahasto,
Valtion vakuusrahasto, Valtion televisio- ja radiorahasto, Maatalouden
interventiorahasto, Palosuojelurahasto ja Öljysuojarahasto.
Edellä mainittujen rahastojen taseiden loppusumma oli 17
vuotta sitten eli vuonna 1996 valtion tilinpäätöksessä 100,2
miljardia markkaa eli 16,850 miljardia euroa. Eduskunnan valvottaviin
rahastoihin kuuluu myös muun muassa Sitra-rahasto, jonka
valvontaa suorittavat eduskunnan valitsemat tilintarkastajat. Sitran
taseen loppusumma oli viime vuoden tilinpäätöksessä 668
miljoonaa euroa.
Kerron tämän siksi, että valtion
vuoden 2012 tilinpäätöksessä olevien
11:n eduskunnan talousarvion ulkopuolisen rahaston tasearvo on noussut
jo 26,737 miljardiin euroon, joka on 49,5 prosenttia tämän
vuoden valtion talousarviosta, joka on siis 54 miljardia euroa.
Toisin sanoen talousarvion ulkopuoliset rahastot merkitsevät
merkittävää poikkeusta talousarvion täydellisyysperiaatteesta.
Samalla se kaventaa eduskunnalle kuuluvaa suvereenista päätösvaltaa.
Arvoisa puhemies! Budjetin laadinnan eräs tärkeä kulmakivi
on, että siihen sisältyvät kaikki valtion
tulot ja menot ja että erillisten rahastojen perustamisen
tulee olla poikkeuksellista. Tähän toivon hallituksen
kiinnittävän jatkossa enenevää huomiota.
Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! Språkberättelsen
för år 2013 är den tredje berättelsen
hittills om tillämpningen av språklagstiftningen.
Enligt språklagen ska statsrådet varje valperiod
till riksdagen lämna in en berättelse om tillämpningen
av språklagstiftningen och om hur de språkliga
rättigheterna förverkligas. Det är väsentligt
att denna språkberättelse ger en realistisk bild
av vilken ställning i synnerhet nationalspråken
finska och svenska har i Finland.
När det gäller svenskan är det positivt
att de språkliga rättigheterna har ägnats
större uppmärksamhet under de senaste åren.
Det gäller i synnerhet i beredningen av de stora förvaltningsreformer
som pågår. Att beakta de språkliga rättigheterna
i ett tidigt skede gör att man undviker problemfrågor
senare i processen.
Arvoisa puhemies! Suurin ongelma on edelleenkin kielitaitoisen
henkilökunnan puute. On hyvä, että perustuslakivaliokunta
muistuttaa siitä, että tarvitaan pitkäjänteisiä panostuksia,
jotta viranomaiset voivat tarjota parempaa palvelua ruotsiksi. Panostuksia
koulutukseen tarvitaan samoin kuin kielikylpyyn. Myös henkilökunnan rekrytoinnin
yhteydessä on kotimaisten kielten taidolle annettava lisää painoarvoa.
On myös hyvä, että perustuslakivaliokunta
viittaa valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymään
kansalliskielistrategiaan. Kielikertomus korostaa, että kielellisistä oikeuksista
on huolehdittava myös silloin, kun julkisia hallintotehtäviä siirretään
yksityisille toimijoille. Tähän asiaan on syytä kiinnittää enemmän
huomiota tulevaisuudessa. On myös erittäin tärkeää,
että sisäministeriö turvaa nyt vaikeuksissa
olevan ruotsinkielisen poliisikoulutuksen toimintaedellytykset.
Värderade talman! Det är positivt att språkberättelsen
innehåller ett kapitel om de internationella fördragen
eftersom det breddar bilden av språklagstiftningen och
placerar Finlands språkpolitik i ett bredare och större
sammanhang. Bra är också att en allmän
lag om teckenspråkigas rättigheter har avancerat.
Också det finlandssvenska teckenspråket bör
lyftas fram. I grundlagsutskottets betänkande noteras att
språket finns på Unescos lista över hotade
språk.
Attityderna till språkgrupperna har hårdnat
på senare tid, konstateras även i språkberättelsen. Det
syns framför allt på nätet och i sociala
medier. Bäst för att motverka denna trend är
att personer i ledande positioner i samhället orkar understryka
vikten av tolerans och värdet av att vi lever i ett tvåspråkigt
samhälle.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Nyt tämä hallituksen
vuosikertomuksen käsittely pakotti minut käyttämään
tämän puheenvuoron työllisyydestä.
Nimittäin hallitus on luopunut normaalisti eduskunnalle
valmistellusta työllisyyskertomuksesta, ja tämä on
johdonmukainen seuraus siitä, että hallitus luopui
jo aiemmin vuosittain laadittavasta työllisyyspolitiikan
tavoiteohjelman laatimisesta. Vuoden 1987 lakihan edellytti, että hallitus
laatii vuosittain työllisyyspolitiikan tavoiteohjelman.
Tästä luovuttiin tosin jo vuoden 2002 laissa,
joten on tavallaan johdonmukaista, että myös työllisyyspolitiikan systemaattisesta
seurannasta luovutaan.
Täystyöllisyyden tavoite on kadonnut paitsi talouspoliittisesta
keskustelusta myös Suomen lainsäädännöstä.
Vielä runsas vuosi sitten täystyöllisyyden
tavoite sisältyi Suomen lainsäädäntöön.
Laissa julkisesta työvoimapalvelusta, joka säädettiin
vuonna 2002 ja joka oli voimassa vuoden 2012 loppuun asti, todettiin:
"Toimeentulon turvaavaan, työpaikan vapaaseen valintaan
ja tuottavan työn tekemiseen perustuvan täystyöllisyyden
saavuttamiseksi valtio edistää vakaata ja alueellisesti
tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta yhteiskunnallista
kehitystä."
Puhemies! Kun täystyöllisyystavoite on kadonnut,
mitä on tullut tilalle? Nyt on voimassa vuonna 2012 säädetty
laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä todetaan:
"Valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta
ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen,
yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten
kanssa." Kannattaa panna merkille, että uudessa laissa
heti ensimmäisessä pykälässä keskeiseksi
tavoitteeksi nousee työmarkkinoiden toimivuuden rinnalla
työvoiman tarjonnan edistäminen, joka mainitaan
pykälässä kahteen kertaan.
Täystyöllisyyden tavoite oli aiemmin kytketty
työvoiman kysynnän turvaamiseen, mutta nyt lähdetään
liikkeelle työvoiman tarjonnasta. Selvää on,
että työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen ei
tarkoita samaa kuin työllistäminen. Päinvastoin,
muun muassa pääministeri Jyrki Kataisen puheenvuorossa
täällä eduskunnassa tärkeimmäksi
asiaksi on nostettu työvoiman tarjonnan lisääminen.
Se tarkoittaa eläkeiän nostamista, maahanmuuton
ja ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä,
sosiaaliturvan ja opintotuen ehtojen kiristämistä ja
niin edelleen. Vaikka työttömyys on kohonnut finanssikriisin
aikana huippulukuihin, korkeammaksi kuin kertaakaan 13 vuoteen,
sitä ei hallituksen uudessa työllisyysideologiassa
koeta ongelmaksi, vaan perusongelmaksi julistetaan työvoiman
tarjonnan vähäisyys.
Puhemies! Tiettävästi työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta on yksimielisesti pitänyt työllisyyskertomusta
tarpeettomana. Sitä ihmettelen. Luopuminen työllisyyspolitiikan
tavoiteohjelman ja työllisyyskertomuksen laatimisesta on
hallituksen viesti siitä, että työllisyyspolitiikan
konkreettisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa ei katsota
koko eduskunnan käsittelyä edellyttäväksi kansallisesti
tärkeäksi asiaksi. Tässä valossa
en enää ihmettele, että työllistämisvaroja
jäi vuonna 2012 käyttämättä 95
miljoonaa euroa ja aiemmat neljä vuotta mukaan lukien yhteensä 278 miljoonaa
euroa, kun siis samaan aikaan työttömyys on kohonnut
korkeimmalle tasolle 13 vuoteen.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Esitän, että hallituksen
vuosikertomuksen 2012 käsittely siirrettäisiin
4.3.2014 pidettävän täysistunnon käsittelyyn.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa kielilain nojalla vaalikausittain
eduskunnalle kertomuksen myös kielilainsäädännön
soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen
mukaan muistakin kielioloista. Merkittäviä puutteita
on edelleen kielellisten oikeuksien käytännön
toteutumissa, esimerkiksi viranomaisten asiakaspalvelussa ja palveluketjujen
toimivuuden osalta esimerkiksi koulutuksessa ja sosiaali- ja
terveydenhuollossa. Itselleni jäi tästä käsittelystä perustuslakivaliokunnassa
mieleen etenkin viittomakielisten tilanne. Esimerkiksi viittomakieliset vanhukset,
vaikkapa muistisairas dementikko — miten turvataan heidän
oikeutensa? Tarvittaisiinko esimerkiksi viittomakielisille ihan
omia vanhainkoteja vaikkapa suurilla kaupunkiseuduilla? On tärkeää turvata
myöskin viittomakielisten oikeudet.
Toiseksi kiinnittäisin huomiota yliopistoihin. Elikkä yliopistojen
opetus- ja tutkintokielestä säädetään
yliopistolaissa, ja sen nojalla yliopisto voi päättää muun
kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä suomen tai ruotsin
käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja
opintosuorituksissa. Kertomuksessa todetaan tämän
johtaneen siihen, että englanti valtaa alaa erityisesti
tutkija- ja maisterikoulutuksessa. Samaan asiaan on kiinnittänyt
huomiota myös apulaisoikeuskansleri. Tämä kehitys
on kansainvälistymisen vuoksi ihan ymmärrettävääkin,
mutta on tärkeää kuitenkin ihan perustuslain
säännöksetkin huomioon ottaen, että muiden
kielten käyttö yliopistossa ei muodostu niin laajaksi,
että suomen ja ruotsin kielen asema opetus- ja
tutkintokielinä syrjäytyy. Elikkä suomen
ja ruotsin kielen asemaan on siis aihetta kiinnittää enemmän
huomiota yliopistoissa.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunta mietinnössään
nostaa kielikertomusasian esille, mikä on oikein hyvä asia.
Kiinnitän tässä erityisesti huomiota
saamen kielen asemaan, mihin perustuslakivaliokuntakin on aikaisemmin
kiinnittänyt huomiota. Saamen kielessä on eri
kieliryhmiä tai murteita, joiden säilyttäminen
on suomalaisen identiteetin kannalta erittäin tärkeää.
Sivistysvaliokunta on myös käsitellyt tätä asiaa
laajasti. Muun muassa talousarviokäsittelyn yhteydessä puhuimme
kielipesätoiminnasta, ja mieli oli tyytyväinen,
että varsinaisessa talousarviokäsittelyssä kielipesätoiminta
taloudellisesti turvattiin ja sen resurssit palautettiin aikaisemmalle
tasolle, jotta tätä toimintaa voidaan jatkaa.
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Kannatan edustaja Oinosen pöydällepanoehdotusta.