Arvoisa puhemies! Helsingistä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on suurin piirtein saman verran matkaa kuin Helsingistä Utsjoelle. Kiova on lähellä ja niin on koko Ukrainakin. Ukrainan tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen sekava ja äärimmäisen vakava. Kuluneen viikon aikana tapahtumat ovat vyöryneet eteenpäin hallitsemattomalla tavalla, ja tämä näyttää tämänkin päivän uutisten valossa valitettavasti jatkuvan. Valitettavasti mahdollista on sekin, että tilanne pahenee entisestään.

Arvoisa puhemies! Mikä on valtionjohdon tilannearvio siitä, missä tällä hetkellä mennään?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ukrainan tilanne on todellakin vakava ja hauras. Maassa on tänään nimitetty uusi hallitus, jonka parlamentti on hyväksynyt. Me odotamme, että tämä hallitus toimisi tavalla, joka rauhoittaisi tilannetta, jonka kaikki ukrainalaiset voisivat tuntea omakseen ja joka järjestää normaalijärjestyksessä seuraavat presidentinvaalit ja myöskin lähiaikoina varmasti uudet parlamenttivaalit niin, että kaikki ukrainalaiset ilman mitään jakojen luomista saavat valita vapaasti oman tulevaisuutensa.

Tällä hetkellä tilanne on myöskin kärjistynyt Krimin niemimaalla, missä on mielenosoituksia. Niiden yhteydessä on myöskin raportoitu kuolemantapauksista. Siellä vaikuttaa tilanne olevan sellainen, että sekään ei ole oikein kenenkään hallinnassa, ainakaan yhdenkään hallituksen hallinnassa. Koska kenelläkään ei voi olla sellaista intressiä, että johdattaisi Ukrainan tilanteen uuteen väkivaltaiseen konfliktiin tai puuttuisi ulkopuolelta tällaiseen tilanteeseen, olisi nyt äärimmäisen tärkeätä, että kaikki toimijat, Euroopan unioni, Yhdysvallat, Etyj, Euroopan neuvosto ja Venäjä näiden jäsenenä, pyrkisivät tilanteen rauhoittamiseen tavalla, joka vahvistaa demokratian pohjaa maassa.

Lisäksi maassa on erittäin vakava taloudellinen kriisi, ja tähänkin etsitään yhdessä ratkaisuja, mutta tämän talousavun täytyy olla reformeille ja poliittisen vakauden säilyttämiselle ehdollistettu.

Arvoisa puhemies! Emme varmasti halua nähdä, että kärjistynyttä tilannetta lähdettäisiin ratkomaan asein. Emme varmasti halua nähdä sotaa. Valitettavasti Euroopan unioni ja Venäjä eivät nähtävästikään ole viime viikkojen ja viime kuukausien aikana eivätkä ilmeisesti viime päivienkään aikana kyenneet sellaiseen vuoropuheluun, joka olisi turvannut vakaan kehityksen ja rauhallisen kehityksen Ukrainassa. EU ja Venäjä olisivat voineet toimia varmasti tässä suhteessa paremminkin.

Arvoisa puhemies! Miten Euroopan unioni aikoo toimia tästä eteenpäin tilanteen rauhoittamiseksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ei pidä ihan paikkaansa, etteikö näitä yhteyksiä olisi ollut, niitä on päivittäin jatkuvasti. EU-ministerit, korkea edustaja Catherine Ashton ovat koko ajan yhteydessä myös Venäjän hallitukseen, Venäjän johtoon, Venäjän ulkoministeriin. On myöskin pantava merkille, että viime perjantaina löytyi jonkinasteinen yhteisymmärrys ukrainalaisten toimijoiden ja kolmen EU-maan sekä Venäjän edustajan kesken, mutta se ei sitten pitänyt sen johdosta, että tilanne itse paikan päällä ei enää pysynyt käsissä. Syntyi kokonaan uusi tilanne, ja tämän tilanteen syistä ja tulkinnoista on erilaisia käsityksiä. Mutta EU jatkaa näitä ponnistelujaan tilanteen rauhoittamiseksi, kaiken väkivallan lisääntymisen estämiseksi ja ennen kaikkea myöskin siksi, että kukaan ei halua, että synnytetään Eurooppaan uusia jakolinjoja.

Tähän liittyy juuri myöskin pyrkimys löytää riittävästi kansainvälistä tukea Ukrainan talouden vakauttamiselle. Siinä EU:lla sellaisenaan budjettivaroilla on hyvin pieni rooli, mutta kansainvälisillä rahoituslaitoksilla, Kansainvälisellä valuuttarahastolla, EIB:llä ja EBRD:llä, voi olla ja täytyy olla merkittävä rooli ratkaisujen löytämisessä.

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä, mihin ulkoasiainministeri lopetti.

Silloin kun kriisi on päällä, on tietysti tarpeen, että rauhoitetaan tilanne ja tehdään kaikki rauhan aikaansaamiseksi. Mutta usein tällaisissa kriisitilanteissa tulee vähän lupailtua myös liikoja, ja minun mielestäni Ukraina on saatava hyvälle uralle. Mutta voisitteko te, ulkoministeri, kertoa, miten mahdolliset talousapupäätökset tehdään, koska julkisuudessa on ollut esimerkiksi tietoja, että komissaari Olli Rehn on puhunut 25 miljardista, että tällainen apu voidaan antaa? Eihän tämä prosessi niin mene, että yksi komissaari jotain ilmoittaa. Voisitteko te kertoa, millä tavalla tämä asia ulkoasiainneuvostossa ja yleensä EU:n rattaissa käsitellään?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! En usko, että Olli Rehn olisi puhunut — en ole hänen kanssaan voinut asiaa tarkistaa — muusta kuin juuri siitä, että se kokonaisvolyymi, jota kaikki toimijat Kansainvälisestä valuuttarahastosta alkaen voivat erilaisilla järjestelyillä Ukrainan tueksi järjestää, voi olla tuollaistakin suuruusluokkaa, mutta siihen sisältyvä EU:n omien varojen käyttö on aika tarkkaan noin 600 miljoonan luokkaa, joka sisältyy jo niihin päätöksiin, joita Ukrainan kanssa neuvotellun assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen yhteydessä on valmisteltu. Mistään muusta enemmästä ei EU:n budjettivaroissa voi olla kysymys.

Me toivomme myöskin, että Venäjä osallistuu näihin talkoisiin. Sehän on jo luotottanut 3 miljardilla Ukrainaa, ja sillä on edelleen sitten putkessa 12 miljardia. Se, että he eivät ole nyt tätä 12:ta miljardia tietysti voineet maksaa, on ihan poliittisistakin pohdinnoista riippumatta aivan ymmärrettävää maassa, jonka luottoluokitus (Puhemies koputtaa) on roskaluokkaa tällä hetkellä ja edellyttää silloin huomattavia sopimusjärjestelyjä.

Arvoisa puhemies! Koko kansainvälisen yhteistyön toimintaa ja ponnisteluja tarvitaan, että Ukrainan kriisi saadaan laukeamaan, ja on ollut hyvä katsoa Euroopan unionin toimintaa, mutta varmasti myös Suomi on ollut aktiivinen. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että yhteydet Venäjään ovat hyvät niin, että Venäjä on mukana löytämässä sitten ratkaisua Ukrainan kriisiin. Olisinkin kysynyt sitä, kuinka paljon näitä kahdenvälisiä yhteyksiä Suomen puolelta on ollut.

Toinen kysymykseni liittyy siihen, että juuri saadun tiedon mukaan uusi pääministeri on ilmoittanut, että 50 miljardia euroa Ukrainan varoja on viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt pois Ukrainasta, ja on selvää, että eiväthän tällaiset varat ilmaan katoa, vaan on erilaisia keinoja selvittää sitä, mihinkä varat ovat menneet. Minkälaisina pidätte mahdollisuuksia siihen, että voitaisiin näitä selkeästi Ukrainalle kuuluvia varoja jäljittää?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tietysti pidämme kyllä koko ajan kahdenvälisiä yhteyksiä kaikkiin toimijoihin sen ohella, että olemme tietysti EU:n päätöksenteossa ja valmistelussa ja seurannassa mukana niin kuin näiden muidenkin mainittujen järjestöjen kanssa. Meillä on hyvin tarkat käsitykset siitä, mitä näiden toimijoiden näkemykset ovat, ja sanoma ja viesti on kaikkien suuntiin ihan sama.

Tuon mainitun 50 miljardin osalta ei ole tietysti vielä olemassa mitään näyttöjä tai todisteita. Mutta se ei välttämättä tarkoita, etteikö tällainen olisi mahdollista. Ainakin suuria summia, sen me tiedämme, on Ukrainassa vuosien varrella, sekä edellisen että sitä edellisen hallituksen aikana, kadonnut sellaisiin paikkoihin, jotka eivät ole suinkaan missään laillisessa valvonnassa tai oikeutettuja. Tähän tarvitaan myöskin kansainvälistä yhteistyötä, myös näiden niin sanottujen varastettujen varojen jäljittämiseksi. Se on monessakin kriisissä yksi osatekijä. Jos näistä voitaisiin osakin palauttaa, sillä olisi myös Ukrainan taloudelle suuri merkitys.

Herra puhemies! Tämä Ukrainan kriisihän lähti merkittävästi liikkeelle siitä, että presidentti Janukovytš ei halunnut allekirjoittaa assosiaatiosopimusta EU:n kanssa. Kun kriisi on tällaisessa vaiheessa ja kuitenkin siellä on halua lähtökohtaisesti nyt allekirjoittaa tämä, onko EU valmis etenemään allekirjoituksen suuntaan näin sekavassa tilanteessa, jossa ei tiedetä, mitä maassa tapahtuu lähiviikkojen tai -kuukausien aikana?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Assosiaatiosopimus on koko ajan ollut pöydällä, ja luonnollisesti on selvää, että sen allekirjoittamiseen ja täytäntöönpanoon liittyy tiettyjä ehtoja, joita sitten myöskin Ukrainan on täytettävä. Se, että Ukrainassa on tapahtunut hallituksen vaihdos, ei ole suinkaan tietenkään mikään este sille, etteikö tätä sopimusta voida allekirjoittaa. Mutta kaikki siihen liittyvä taloudellinen apu, muun muassa, luonnollisesti, niin kuin koko sopimuskin, perustuu tiettyyn ehdollisuuteen Ukrainan taloutta koskevista reformeista yhtä lailla kuin sitoutumisesta niin sanottuihin eurooppalaisiin arvoihin koskien demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja näitä rikkoneiden saattamisesta oikeudelliseen vastuuseen.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on jo puhuttu Ukrainan ongelmista hyvin paljon ja todetaan vain, että maahan on korruptiotilastoissa hyvin huonolla tilalla. Minä luulisin melkein, että näistä nykyisistä ja entisistä vallanpitäjistä tai ehkä tulevista ainoastaan Klytškon veljekset ovat olleet jonkun verran puhtaita, koska ovat saaneet miljoonansa nyrkkeilemällä.

Koska on kysymys hyvin mittavista paketeista — sekä Venäjä että EU ja, kuten ulkoministeri mainitsi, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan investointipankki — niin missä ajassa kuvitellaan — jos nyt edellytetään, että Ukraina saa jonkun verran toimivan hallituksen — että tämä paketti voitaisiin toteuttaa, koska se on minusta elintärkeä?

Lopuksi sanoisin vain, että muutama päivä sitten ulkoministeri Tuomioja sanoi ulkoasiainvaliokunnassa, että hänellä on taskussaan ulkoministeri Lavrovin kännykkänumero. Ehkä hän voisi auttaa tässä asiassa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! On selvää, että sellaisen apupaketin, mistä keskustellaan, toimeenpanossa on kysymys erittäin pitkän aikavälin, vuosien, ohjelmasta. Eikä mitään summia siirretä suoraan, vaan asteittain ja sen mukaan kuin reformit todella etenevät. Tästä täytyy olla selkeä valmius. Eihän tässä ole vielä edes päästy keskustelemaan. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä, mutta valmisteluja ja pohdintoja on eri puolilla siitä, mitä tämä apu voisi olla ja mihinkä se tulisi kohdistaa.

Mutta sitten on myöskin välitön talouden kriisi: eräiden tietojen mukaan Ukrainan kassa olisi viikossa tyhjä, ja sitten loppuisi esimerkiksi palkkojen tai eläkkeiden maksu. On tietysti aika helppo ymmärtää, minkälaisia sosiaalisia seurauksia, jännitteitä tämä taas loisi, minkä vuoksi tässä on aika kiireisesti kyettävä löytämään ratkaisuja.

Herra puhemies! Median tietojen mukaan ministeri Haglund tapaa viikonvaihteessa, niillä huippeilla, ministeri Šoigun, virkaveljensä, ilmeisesti Pietarissa. Tä-mä ajankohta on aiemmin sovittu. Tämä on siis sattumaa, että tapaaminen on juuri nyt tässä vaiheessa, kun Ukrainassa on tuollainen tilanne ja Venäjällä on omat liikkeensä menossa. Minä kysyn, ministeri Haglund: mikä on teidän viestinne Suomelta Venäjälle tässä tilanteessa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tosiaan osana tätä säännöllistä vie-railuvaihtoa meillä on tapaaminen maanantai-aamuna, jos se nyt toteutuu, luultavasti toteutuu, ja se oli alun alkaen suunniteltu Moskovaan ja nyt erinäisistä syistä tosiaan siirretty Pietariin. Tämä on osa tätä meidän säännöllistä keskustelua. Siinä varmaan käydään läpi ihan muitakin asioita mutta vääjäämättä tietenkin päädytään tähän Ukraina-keskusteluun, ja tulen varmasti painottamaan sitä, että kaikin voimin pitäisi nyt välttyä siltä, että tämä kriisi riistäytyy sotilaalliseksi konfliktiksi, niin kuin täällä on jo monen suulla todettu. Tämä on se tärkein viesti. Hyvää on se, että Ukrainan hallitushan on tänään viestinyt sitä, että he haluavat keskustella Moskovan kanssa, ja sitä kauttahan niitä ratkaisuja pitää löytää. Siellä on monia tekijöitä, jotka viittaavat siihen, että jännitteitä on, ja Venäjällä on suuria intressejä etenkin siellä Krimillä. Varmasti näistäkin keskustellaan, mutta meidän viesti tietenkin on se, että rauhanomainen ratkaisu on se ainoa hyväksyttävä ratkaisu tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö olivat aktiivisesti mukana Ukrainan demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä varsinkin tuon oranssin vallankumouksen jälkeisinä vuosina. Nyt vaikuttaa siltä, ehkä johtuen siitä, että tämä EU-assosiaatiosopimus oli koko kriisin ytimessä, että on tiettyä sivusta katsomista näiden keskeisten yhteistoimintaorganisaatioiden puolella. Mitä Suomi ja Suomen hallitus voisi tehdä, jotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä ja Euroopan neuvostoa aktivoitaisiin tähän Ukrainan sisäiseen kehittämistyöhön, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, demokratian vahvistamiseen?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Euroopan neuvosto ja Ety-järjestö ovat molemmat sellaisia, joidenka osaamista, asiantuntemusta ja panosta varmasti tarvitaan silloin, jos lähdetään, ja kun lähdetään, rakentamaan kestävää demokratiaa ja oikeusvaltiota Ukrainassa, ja Euroopan neuvostolla oli jo tässä viime perjantaina tehdyssä sopimuksessa tietty rooli varattu juuri vaalilakien uudistamisen ja täytäntöönpanon osalta, eikä tätä ole suinkaan vedetty mihinkään pois. Sama koskee Ety-järjestön mahdollisuuksia. Ety-järjestön puheenjohtajamaa Sveitsi on pitänyt hyvin aktiivisesti yhteyksiä, nimittänyt oman erityisedustajansa. Etyjin osalta on vain tietysti todettava, että sen toimintamahdollisuudet edellyttävät sitten kuitenkin laajaa yksimielisyyttä, ja on ollut tilanteita nyt ihan viime viikkoinakin, jolloin vuoroin toinen tai vuoroin joku toinen puoli on katsonut, että juuri nyt Etyjiä ei pitäisi käyttää, mutta me olemme aina olleet ja olemme sitä mieltä, että kaikkia järjestöjä, mukaan lukien Etyjiä, jolla on erityistä osaamista ja asiantuntemusta tämäntyyppisissä kysymyksissä, tulee käyttää.

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on hajanainen, ja siellä on erinäköisiä väkivaltapartioita pitkin ja poikin Ukrainaa. Nyt kun oppositio on ilman vaaleja muodostanut hallituksen, niin mikä teidän käsityksenne on sen hallinnon legitimiteetistä ja todellisesta tuesta kansan keskuudessa?

Sitten toiseksi kysyisin vielä Yhdysvaltojen roolista, että kun EU ja Venäjä tuntuvat tässä olevan niin kuin vastakappaleet, niin onko teillä tietoa, millä tavalla Yhdysvallat tähän asiaan suhtautuu?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Yhdysvaltain osuus on toistaiseksi näkynyt erilaisina lausuntoina, joita toimijat hallinnosta tai kongressista ovat antaneet, mutta Yhdysvallat on nyt luonnollisesti jo pelkästään tässä rahoituspaketin mahdollisessa kokoamisessa erittäin keskeisessä asemassa, ja muutoinkin lähtökohtaisesti Yhdysvaltain viestit tilanteesta ovat olleet samansuuntaisia kuin Euroopan unionin. Tässä suhteessa ei ole ollut eroa.

On kuitenkin muistettava, että Ukrainassa on vaaleilla valittu parlamentti, ja nämä vaalit olivat sellaiset, jotka eivät ehkä olleet täydelliset mutta kuitenkin tunnustettiin kaikkien tarkkailijoiden toimesta riittävän edustaviksi ja rehellisiksi, ja tämän parlamentin varassa on tämä uusi hallitus nimetty. Mutta on tietysti pidettävä huolta siitä, että hallitus käyttää todellista valtaa ja että sitä eivät käytä itse itsensä erilaisiksi järjestyksenvalvojiksi asettaneet. Se voi olla vain ylimenokauden ilmiö, (Puhemies koputtaa) joka on syntynyt tilanteesta, jossa varsinaiset poliisivoimat ovat kokonaan toistaiseksi kadonneet kuvasta.

Arvoisa puhemies! Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin on kuulunut jo hyvin pitkään se, että he toistuvasti pitävät esillä sitä, että heidän tehtävänsä on turvata Venäjän kansalaisten ja venäjänkielisten ihmisten asemaa myös Venäjän rajojen ulkopuolella. Tässä tilanteessa Ukrainassa, tietenkin erityisesti Krimillä, on paljon venäläistä väestöä. Näkeekö hallitus tässä tilanteessa, että on olemassa riski, että Ukrainassa syntyisi sellainen aseellinen konflikti, jossa Venäjän asevoimat jollain tavalla olisivat mukana, ja onko tällaisista asioista venäläisten kanssa keskusteltu?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Puhemies! Riskit kaikista pahimmista skenaarioista ovat aina olemassa, mutta on painokkaasti todettava, että meillä ei ole mitään merkkiä eikä minulla sellaista arviota, että kukaan vastuullinen valtiollinen toimija olisi ajamassa asioita aseelliseen konfliktiin. Mutta tilanteessa, jossa lisäksi on sitten sellaisia toimijoita, joilla ei ole yhdenkään valtion valtakirjaa ja jotka toimivat omien päämääriensä mukaan, on aina olemassa vaara, että tilanteet ryöstäytyvät käsistä ja johtavat sellaisiin tuloksiin, joita kukaan ei toivo.

Sinänsä se, että Venäjä ilmoittaa, että se haluaa valvoa venäläisten oikeuksia ja tilannetta muissa maissa, ei ole poikkeavaa. Ranskalla, Yhdysvalloilla, kaikilla mailla on yleensä tällaisia pyrkimyksiä, meilläkin tietyllä lailla: ulkosuomalaisten asiaa haluamme ylläpitää ja heidän asemaansa ja oikeuksiaan turvata, ja meillä on myöskin kahdenvälisessä sopimuksessa Venäjän kanssa se, että me katsomme suomalais-ugrilaisten kansojen perään. Kysymys on tietenkin siitä, että tämän täytyy tapahtua kansainvälistä oikeutta ja järjestöjen toimivaltaa kunnioittavalla tavalla.