4) Hallituksen esitys vuoden 2011 lisätalousarvioksi
Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtion vuoden 2011 ensimmäisessä lisätalousarviossa
lisätään menoja 715 miljoonalla eurolla
ja vähennetään nettomääräisesti
tuloja 227 miljoonalla eurolla. Menoista merkittävin menolisäys
on Fingrid Oyj:n osakkeiden hankinta ja hankinnasta aiheutuvat menot,
joihin ehdotetaan 385 miljoonaa euroa.
Puhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, ed. Manninen, aivan hetki. Otetaanpa sali järjestykseen. — Olkaa
hyvä.
Arvoisa puhemies! — Kiitos. — Tämän
järjestelyn jälkeen valtion osakeomistus Fingrid
Oyj:stä nousee 53,1 prosenttiin eli toisin sanoen Fingrid
Oyj:stä tulee valtioenemmistöinen osakeyhtiö.
Se, miksi näin menetellään, perustuu
sähkömarkkinadirektiiviin, jonka mukaan tuotanto
ja myynti on erotettava siirtoverkkoyhtiöistä.
Tämän vuoksi tämä osto toteutetaan Pohjolan
Voima Oy:ltä sekä Fortum Power and Heat Oy:ltä.
Kokonaan näiden osakkeiden osto näiltä kahdelta
yhtiöltä toteutetaan yhdessä valtion
ja Ilmarisen kanssa, ja edellä mainitut luvut, 385 miljoonaa,
ovat valtion budjettiin otettavat luvut. Lisäksihän
otetaan 150 miljoonaa valtion varmuusvarastorahastosta tähän
ostoon.
Ehkä lyhyesti voi todeta, että valiokuntakäsittelyssä on
esitetty eriäviä käsityksiä siitä,
mikä noiden osakkeiden arvo on. Valiokunnalle on esitetty,
että noiden osakkeiden arvo olisi huomattavasti alempi
kuin tässä lisäbudjetissa on esitetty.
Kuitenkin on syytä todeta, että varsinaista tällaisissa
tapauksissa käytettävää arviointimenettelyä,
joka liittyy tähän sääntelyyn — monopoliyhtiöön
ja siihen liittyvään sääntelyyn,
minkä verran voittoa yhtiö tuottaa — eivät
ole voineet suorittaa muut kuin ainoastaan valtion omat ja heidän
valitsemansa edustajat, ja kun otetaan huomioon, että eläkeyhtiöille
on asetettu 4 prosentin reaalinen tuottovaatimus, niin on aika vaikea
käsittää ja ymmärtää niitä väitteitä,
joissa todetaan, ettei tämä valtion kauppa olisi
myöskin hinnaltaan oikeatasoinen.
Sen lisäksi voi tässä yhteydessä todeta,
että tämän energiamäärärahan
lisäksi toinen suuri määräraha
on Latvialle uudelleen budjetoitava laina. Tämä summa
on ollut jo vuoden 2010 talousarviossa, mutta kun sitä ei
ole käytetty, se jää mainitulta vuodelta
säästöksi, ja nyt se sitten uudelleen
budjetoidaan samansuuruisena ja samanlaisin ehdoin. Lisäksi
tähän liittyy eräitä pienempiä,
teknisluontoisia mutta myöskin, voisi sanoa, jo aiemmin
hyväksyttyjen määrärahojen uudelleenbudjetointeja,
kuten ympäristöministeriön alushankinnat
ja sitten myöskin eräät pienemmät määrärahat.
Kaiken kaikkiaan lisäbudjetti merkitsee sitä, että lisätään
vastaavalla määrällä, noin 900
miljoonalla eurolla, velanottoa, mutta koska nämä määrärahat
perustuvat uudelleenbudjetointiin ja finanssisijoituksiin, niin
varsinaista kehysmäärärahaa nämä eivät
syö, joten tämän lisätalousarvion
jälkeen kuluvan vuoden kehyksestä on edelleen
lisätalousarvioihin käyttämättä noin
300 miljoonaa euroa, joista ja joiden kohtalosta, kuin myöskin
mahdollisista uusista kehyksistä, päättävät
tietysti tuleva hallitus ja tuleva eduskunta.
Kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunta hyväksyy hallituksen
esityksen sellaisenaan ja ehdottaa, että vuoden 2011 lisätalousarvioon
tehdyt lakialoitteet hylätään ja että tätä lisätalousarviota
sovelletaan 15. päivästä maaliskuuta
2011 alkaen. Tähän valiokunnan mietintöön
liittyy kaksi vastalausetta.
Kari Rajamäki /sd:
Puhemies! Sosialidemokraattien budjettivastalauseen
mukaisesti ensinnäkin momentin 26.30.02 perusteluissa lausuttavaksi
esitän, että eduskunta edellyttää,
että hallitus antaa eduskunnalle ensi tilassa selvityksen
eri turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien yhteensopivuudesta
koskien hätäkeskusjärjestelmää,
ja että eduskunta edellyttää, että hallitus
arvioi nopeasti hätäkeskusuudistuksen toimivuuden,
turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen, että nykyiset
hätäkeskukset on säilytettävä.
Hallitus vaarantaa työntekijöiden työsuhdeturvan
ja hätäkeskusjärjestelmän ja
turvallisuusrakenteen.
Tämän lisäbudjetin suurin asia on
Fingrid-järjestely. Tällä hallituksella
on kokemusta Euroopan rahoitusvakausvälineen hoitamisesta
juhannusöinä. Täällä 8
miljardin takaukset hoidettiin läpihuutojuttuna median
vaikenemisen myötä. Nyt tähän
lisäbudjettiin on upotettu erittäin mittava järjestely,
jossa valtio ja Ilmarinen ostaisivat Fortumin ja PVO:n omistamat
Fingridin A-sarjan osakkeet yhteensä 650 miljoonan euron kauppahintaan.
Kyseessä on veronmaksajien rahojen käyttö.
Minä ymmärrän ministeri Häkämiestä,
että häntä hallintoneuvostot kalvavat, koska
kun Kemiraa yritettiin ruumiinpilkkoa vuonna 2001, niin nimenomaan
siksi, että täällä oli hallintoneuvoston
asiantuntemusta ja puheenjohtajatasoa, tämä kauppa
vuonna 2001 kokoomuksen Jari Koskisen vastalauseesta huolimatta tyrmättiin
maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Silloin olisi myyty 6
euron osakehintaan arvotasossa 9 euron osakkeita, ja valtio olisi
menettänyt satoja miljoonia euroja siinä järjestelyssä. Nyt
tämä hallitus teki Kemiran lannoiteteollisuuden,
GrowHow’n, myynnin pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle,
joka on kadmiumvapaa lannoittaja ja koko meidän kilpailun
kannalta erittäin vakava asia.
Samalla tavalla pyritään nyt hoitamaan tätä asiaa,
josta meidän kuulemamme asiantuntija, toimitusjohtaja Martti
Lehtinen, ilmoitti työ- ja elinkeinojaostolle, että hänen
arvionsa mukaan kauppahinta on 400 miljoonaa euroa liian korkea valtion
rahankäytön näkökulmasta. Hinta-arvio perustuu
julkisiin tietoihin sekä ostetusta yhtiöstä että kaupan
ehdosta. Samaa asiaa toivat eilen esille myös Talouselämä-
ja Tekniikka & Talous -lehdet, joissa todetaan,
että Ilmarisen 8 prosentin tuotto-odotus edellyttäisi
103 miljoonan euron vuotuista osinkoa — osinkoa olisi siis
pitänyt jakaa kolme kertaa yhtiön nettotuloksen
verran — ja että rankan investointiohjelman ja
osingonmaksun 15-kertaistaminen samanaikaisesti ei ole toteutettavissa
oleva yhtälö, asiantuntija kommentoi valtion ja
Ilmarisen tuottovaadetta. Tässähän on
Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaavan tahon ilmoitus, että Fingrid
tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan. Se tarkoittaa, että korotusten
on oltava todella reiluja. Eli nimenomaan sähkön
hinnan kautta kuluttajat pannaan lisäksi vielä hallituksen
muutenkin epäonnistuneen kelamaksun poiston laskuja maksamaan.
Toisaalta elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on sanonut päinvastaista.
Ilmarisen ja valtion edustajat ovat puhuneet vakavalla tavalla ristiriitaisesti
keskenään. Me esitimme valtiovarainvaliokunnassa,
että tämän ristiriidan ja asian luonteen
takia olisi kuultu koko valiokunnassa vielä toimitusjohtaja
Martti Lehtistä. Äänin 9—7 hallituspuolueet
eivät pitäneet sitä enää tarpeellisena.
Itse asiassa otteessa Fortumin tilinpäätöksestä 2010,
jossa ilmoitetaan tilikauden jälkeiset tapahtumat, viitataan
tähän tammikuussa 2011 tehtyyn järjestelyyn:
"Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa
euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200
miljoonan euron myyntivoiton" — edustajat, 200 miljoonan
euron myyntivoiton tästä teidän runttaamastanne
hommasta — "eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely
on toteutunut." Kyllähän tämä on
aika vakavaa viestintää, että tässä ollaan
todella hutaisemalla tekemässä valtion rahoilla,
veronmaksajien rajoilla, järjestelyä, jota varmasti
ei tämä eduskunta ole tämän
vastuun mukaisella tavalla pystynyt käymään
läpi. Kysymys on valtion, veronmaksajien, taloudesta, energian
ja sähkölaskun maksajien tilanteesta ja asiantuntijan
jo esittämästä epäilyksestä 400
miljoonan euron ylihinnasta. Tämä on erittäin
vakava asia. Viittaan Fortumin omaan tilinpäätösotteeseen
tilikauden jälkeisestä tapahtumasta, 200 miljoonan
euron kuittauksesta voittona tällä järjestelyllä.
Onhan tämä uskomatonta.
Puhemies! Esitän, että eduskunta edellyttää, että Fingridin
osakekaupan valmistelu pitää käynnistää uudelleen,
koska yhtiön arvonmäärityksestä ei
ole eduskunnassa saatu riittävän luotettavia ja
vertailukelpoisia tietoja, ja että esille tulleisiin seikkoihin
viitaten momentilta 32.68.08 momentilta vähennetään
236 707 200 euroa osakehankinnoista.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Fingridin ostaminen valtion omistukseen
on erittäin tärkeää. On hyvä,
että valtio sen omistaa, (Ed. Skinnari: Ei hinnalla millä hyvänsä!)
mutta tietenkin tästä hinnasta voidaan keskustella.
Tulee väkisten mieleen TV2:ssa esitetty Tankki täyteen -ohjelma.
Siinä Sulo Vilèn osti halvalla, kun halvalla sai,
mutta valtiolla näyttää olevan semmoinen
omistajuuspolitiikka, että valtio myy halvalla ja ostaa
kalliilla. (Ed. Rajamäki: Varsinkin kansan omaisuutta!)
Mielestäni tästä tarvitsisi kyllä valtion
omistajaohjauksesta vastaavien ministerien ottaa oppia. Elikkä ostetaan
mieluummin halvalla ja myydään kalliilla eikä niin
päin, kuten nyt on mahdollisesti tehty. Mutta tähän hinta-arvioon
on kyllä sinänsä aika vaikea ottaa ja
saada yksiselitteistä kantaa, mikä se aivan oikea
hinta todella on.
Herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee
yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään
muutosesityksiä muun muassa hätäkeskusten
toimintaa koskevaan kohtaan. Me näemme, että nykyinen
hätäkeskusuudistus ei palvele niitä tarpeita,
mitä on alun perin ajateltu, päinvastoin se vaarantaa
kansalaisten turvallisuutta. Tämän johdosta tulemme
esittämään, että hätäkeskusuudistus
keskeytetään ja annetaan nykyisin toiminnassa
olevien hätäkeskusten jatkaa ja katsotaan asia
uudelleen.
Lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalla
esitetään Latvialle uudelleen lainavaltuuksia, siis
että 324 miljoonaa euroa Suomi myöntäisi lainaa.
Jo aikaisemmin, kesällä 2010 kolmannessa lisätalousarviossa,
me vastustimme näitä Latvian lainavaltuuksia,
koska pankit eivät ota minkäänlaista
vastuuta näistä vaan tämä tulee
veronmaksajien maksettavaksi, jos Latvia ei sitä pysty maksamaan.
Näin ollen näemme, että myöskään tänä päivänä ei
ole perusteltua, että Suomi lähtee mukaan lainaamaan
Latvialle rahaa, koska itsekin joudumme lainaamaan oman budjetin
katteeksi.
Lisäksi Latvian taloudessa tavalliset kansalaiset joutuvat
erittäin tiukan talouskurin kohteeksi, mikä heikentää myöskin
Latvian mahdollisuuksia selviytyä yleensä näistä lainoista.
On nähtävissä jo, että kun Kreikalla
on kova talouskuri, niin Kreikan pääministeri
käy täällä jo pyytämässä lisäaikaa
velkojen maksuun, ja on selvästi nähtävissä,
että Kreikka ei selviä niistä veloistaan
vaan todennäköisesti Kreikka joutuu velkasaneeraukseen.
Näin ollen ei ole myöskään perusteltua,
että lähdetään Latvian lainaa
jatkamaan. Tässä tulemme esittämään,
että tämä määräraha
poistetaan.
Tähän samaan asiaan liittyy myöskin
se, että myös Irlanti on jo pyytänyt
korkojen alennuksia ja helpotuksia, ja on selvää,
että myöskin Irlannin kohdalla joudutaan uusiin
järjestelyihin. Näistä voi tulla Suomelle
varsin kalliit laskut, kuten jo silloin, kun näitä alun
perin esitettiin, varoitimme, että näillä niskalenkeillä,
mitkä valtiovarainministeri sai markkinavoimista, ei tästä selvitä,
vaan suomalaiset veronmaksajat joutuvat näitten niskalenkkien
maksajiksi. Näin ollen tämä Latvialle
esitetty laina tulee hylätä.
Lisäksi eilen julkistettiin tutkimuksia, jotka tänään
ilmestyivät tällaisilla lehtiotsikoilla: "Perusturva
ei riitä edes kohtuulliseen kulutukseen", "Perusturva rapautuu
ja köyhien määrä kasvaa" ja
"Perusturva ei riitä elämiseen". Tätä taustaa vasten
on varsin merkillistä, että esimerkiksi tässä lisäbudjetissa
ei ole mitään sellaista, mikä todella
parantaisi kaikista pienituloisimpien ihmisten asemaa, vaikka hallitus
ja ministerit täällä vakuuttavat, kuinka
paljon ja kuinka erinomaisesti hallitus on tällä hallituskaudella
toiminut ja hoitanut pienituloisten asiaa. Tosiasia on, että perusturva
ei riitä elämiseen, siihen ei ole tehty tasokorotuksia.
Työmarkkinatuki laahaa jäljessä pahasti,
samoin toimeentulotuki. (Ed. Rossi: Takuueläke!) — Näin
ollen vain tämä takuueläke on ainut,
voi sanoa, myönteinen asia, joka on nostanut tämän
perusturvan sille tasolle, että sillä voi käytännössä jollain
tavalla tulla toimeen. Mutta nämä muut ovat jääneet
pahasti jälkeen, ja hallitus ei tässä esitä lisää toimenpiteitä.
Tämän johdosta esitämme myöskin,
että eläkkeitä, nimenomaan kansaneläkettä,
tulee tarkistaa tasokorotuksella. Lisäksi ammattikorkeakouluille
tarvitaan lisää rahoitusta, ja siitä meillä on myöskin
oma lausumaesitys. Tulemme ne esittämään
yksityiskohtaisessa käsittelyssä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Taustasta sen verran, että todellakin
tässä taustalla on EU:n direktiivi sisämarkkinoista,
eurooppalaisista sähkön sisämarkkinoista,
ja se edellyttää sitä, että eriytetään
toisistaan sähkön tuottaja ja kauppias ja se sähkön
jakelija — erinomaisen tärkeä osa myös
meille suomalaisille, sen sisämarkkinaperiaatteen toteuttamista
suomalaisille, jotka olemme jo paljon pitemmällä näissä asioissa
kuin monet eurooppalaiset maat konsanaan.
Tämän sisämarkkinadirektiivin toimeenpano edellyttää meillä nyt
sitä, että meillä kantaverkko-operaattori,
elikkä Fingrid, on omistettu niin, että valtiolla
siinä on vain 12 prosentin siivu tällä hetkellä ja
sitä omistaa 50-prosenttisesti PVO ja Fortum. Nyt tässä tilanteessa,
kun tämä direktiivi on hyväksytty ja
me joudumme kansallisesti tämän direktiivin panemaan
toimeen, meidän pitäisi nämä kaksi
toimijaa, joilla kummallakin on aktiviteettia sekä tuotannossa
että toisella myöskin täällä kaupassa,
saada tästä jutusta jollakin tavalla pois.
Oli eri vaihtoehtoja, niin sanottu ISO-malli ja ITO-malli, käymättä niitä enempää
tässä yhteydessä läpi.
Ne eivät kiinnostaneet kumpaakaan näitä yhtiötä,
ja sitten jäljelle jäi tämä mahdollisuus,
että valtio ostaisi tavalla taikka toisella, yksin tai
kumppanin kanssa, nämä mainitut yhtiöt, niiden
omistukset, Fingridistä pois.
Eduskunta evästi hallitusta tässä joitakin
aikoja sitten ja piti tärkeänä sitä,
että hallitus todella toimii niin, että se hankkii
valtiolle tämän osake-enemmistön. Tai
eduskunta ei tarkkaan sanonut, että osake-enemmistön,
vaan sanoi, että sen puhevallan, joka käytännössä nyt
tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin enemmistöomistajuus.
Tätä kauppaa hierottiin pitkään
näiden toimijoitten kanssa. Valtio tarvitsi varhaisessa
vaiheessa eri syistä kumppanin, kaupallisen kumppanin,
ja tällaisen kaupallisen markkinakumppanin rooliin tuli
Ilmarinen eri vaiheiden jälkeen. Oli toki muitakin vaihtoehtoja,
mutta eri vaiheiden jälkeen siksi siilaantui nimenomaan
Ilmarinen, joka vanhastaan omisti jo ja omistaa tälläkin
hetkellä joiltakin osin tätä Fingridiä ja
joka sen kautta tuntee sen, mikä on Fingridin talous, mitä se
on ollut taakse jääneitten vuosien aikaan ja minkälaisiin
tuottomahdollisuuksiin se voisi päästä,
jos nämä toimijat, jotka nyt joutuvat sieltä lähtemään,
myisivät markkinoilla ihan normaalimarkkinaehtoisesti omistamansa
siivun pois.
Näin lähti neuvottelukierros liikkeelle, Ilmarinen
ja valtio yhteistyössä. Palkattiin paras mahdollinen
asiantuntija, joka tiedettiin, Ilmarisen kanssa yhteistyössä.
Eri vaiheiden jälkeen tärkeäksi lähtökohdaksi
tietysti tuli se arvonmääritys, että kuinka
kallis tämä siivu oikein onkaan, minkä arvoinen
yhtiö on, mitkä sen arvonmäärityksen
keskeiset perusteet ovat. Ja minkälaiseen arvonmääritykseen
siinä päädyttiin? Kun hypätään
tästä monta eri vaihetta yli ja päädytään
siihen lopputulokseen, niin se käsitys siitä,
mikä se arvo on, löytyi sitten aika nopeastikin.
Myyjät olivat vaatimassa paljon suurempaa hintaa alun perin
kuin mihin tämä meidän arvonmäärittelymme
sitten päätyi alusta lähtien. Arvonmäärittelyssä käytettiin
tämmöistä RAB-hintaa, jota käytetään
yleensä näissä tämän
tyyppisissä kaupoissa, joka tarkoittaa sitä, että se
ottaa huomioon sen regulaatiomerkityksen, joka regulaattorilla on
sen hinnan, sen arvon määrittämisen kannalta.
Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä,
että taakse jääneitten vuosien aikaan,
toisin kuin sosialidemokraattien vastalauseessa on sanottu, on käynyt
niin, että PVO ja Fortum ja valtio siinä kolmantena
joukossa mukana eivät ole ottaneet likimainkaan sitä hintaa,
minkä säätelyviranomainen olisi joutunut
myöntämään siirtohintana tälle
Fingridille, vaan ne ovat tyytyneet satoja miljoonia euroja alhaisempaan
hintaan. Minkä takia? Sen takia, että Fortum itse
tästä hyötyy. (Ed. Skinnari: Se tulee
muuttumaan, nyt muuttuu!) — Aivan oikein, ed. Skinnari,
se taatusti muuttuu, koska eurooppalainen direktiivi edellyttää,
että se muuttuu. Se taatusti muuttuu, te olette siinä asiassa
ihan oikeassa, mutta teidän perusteenne eivät
meinaakaan olla oikeassa. Ei sinne päinkään,
että ne olisivat oikeassa.
Eli nyt tämä järjestely näiltä osin
muuttuu, ja taakse jääneitten vuosien aikaan,
todella, vielä kertaalleen, nämä äsken
sanotut toimijat eivät ole perineet likimainkaan sitä hintaa,
minkä olisivat voineet. Tämä on tärkeä seikka
siinä, että arvonmäärityksessä,
RABin määrityksessä, päädytään erilaiseen
tilanteeseen: markkinaehtoinen määrittely RABissa
ja sitten tämmöinen laskennallinen, tämän
erään ns. asiantuntijan Lehtisen tässä yhteydessä laskema,
joka perustuu vääriin perusteisiin.
Jos ette muuten tätä usko, niin menkää ja
kysykää tältä yksityiseltä kumppanilta,
joka on valtion kumppani, Ilmarinen, lähteekö se
siihen, että se lähtee sijoittamaan Ilmarisen
markkinaehtoisia rahoja mihinkä tahansa. Jos uskotte, että valtion
asiantuntijat, valtion käyttämät maan
parhaat asiantuntijat tässä arvonmäärityksessä olisivat
väärässä, niin sitten kannattaa
kääntyä Ilmarisen ja sen asiantuntijoitten
puoleen ja kysyä, maksavatko nämä jotakin
ylimääräistä rahaa. (Ed. Rajamäki:
Odottavat rajuja korotuksia!)
Lopulta hinnan osalta — en käy siihen enempää,
kun aika näyttää loppuvan — löytyi
yhteisymmärrys, jossa myyjät tulivat selvästi
lähemmäksi valtiota, no, jonkun verran lähemmäksi valtiota
kuin oli valtion alkuperäinen tarjous. Kirkko on siinä varsin
hyvin keskellä kylää. RAB-hinnan yksi
alittuu selvästi, elikkä tässä päädytään
alhaisempaan hintaan kuin on tämä regulaatiopohjainen
laskennallinen markkina-arvo, mikä tälle yhtiölle
voitaisiin määritellä. Tässä päädytään
selvästi sitä alle olevaan arvoon. Kun Euroopassa
vastaavia kauppoja on tehty, niin se arvo on selvästi yli
yhden elikkä se, millä hinta on tehty, on suurempi,
korkeampi hinta kuin on se reguloitu, siis säännelty
hinta, mikä siitä voitaisiin käytännössä ihan
laskennallisesti periä. Tässä mielessä uskallan
sanoa, että tämä hinta on ihan kohdallaan
ja oikea.
Vielä pari seikkaa. Mitä tämä tarkoittaa
sähkönkäyttäjien kannalta? Nyt
tämä järjestely, mihinkä tässä päädytään,
johtaa käytännössä siihen, että se
ei, tämä uusi Fingrid, jos, sanotaan näin,
jos nämä olisivat myyneet markkinatoimijalle,
joka olisi ollut oikeutettu ostamaan, jolla ei ole siis sähkön
tuotantoa eikä sähkön kauppaa, jos ne
olisivat myyneet tällaiselle toimijalle, niin nämä toimijat
olisivat määränneet sen uuden ... (Puhemies:
Nyt olisi syytä päästä eteenpäin
keskustelussa, 5 minuuttia on ajat sitten kulunut!) — Minä tottelen
ja minä palaan asiaan.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Niin kuin äskeisestä voi
päätellä, Fingrid-kaupan valmistelu oli
yksiselitteisesti ministeri Pekkarisen vastuulla, ja hän
siitä varmaan vielä lisääkin
kertoo, eli siihen keskusteluun en puutu. Mutta mitä tuli
ed. Rajamäen puheenvuoroon GrowHow’n osalta, siihen
muutama vastaus.
Kaksi tärkeää vuosipylvästä:
2004 ja 2007. Vuonna 2004 GrowHow listattiin Helsingin pörssiin,
listattiin tavalla, jolla valtion omistusosuus tiputettiin 20 prosenttiin.
Eli tuo 2004 oli siinä mielessä ratkaiseva, ed.
Rajamäki, että silloin valtio luopui määräysvallasta
sen hallituksen aikana, jossa itse olitte.
Toinen päivämäärä,
joka on tärkeä, on tuo 2007, jolloin tuo jäljelle
jäänyt 30 prosenttia myytiin norjalaiselle Yaralle.
Te sanoitte, että se myytiin alehintaan. Se myytiin päivän
kurssiin nähden 30,5 prosentin ylihintaan. Eli kun käyttää sanontaa
"alihintaan", silloin pitäisi olla tarkka sen päivän
kurssiin nähden. Yara maksoi 30,5 prosenttia ylihintaa,
ja siitä syntyi myyntituloja 208 miljoonaa valtiolle. Kaupan
perustelut, miksi tuo vähemmistöosuus 30 prosenttia
myytiin, olivat vähintäänkin seuraavan
kaltaiset.
Ensimmäinen oli se, että GrowHow’n
hallitus näki, että lannoitebisnes on isompien
yritysten hallitsemaa ja että GrowHow niillä rahkeilla
olisi auttamatta jäänyt pieneksi, eikä voitu
pois sulkea myöskään vihamielistä valtausta.
Toinen perustelu oli sitten se, että nuo GrowHow’n
palat sopivat Yaralle sillä tavalla, että nähtiin,
että ne ovat puuttuvia paloja, Uusikaupunki ja Siilinjärvi
ja Soklikin, ja mikään tuon kaupan jälkeinen
liikahdus ei toista todista. He eivät ole vähentäneet,
vaan he ovat investoineet Suomeen lisää.
Kolmas perustelu oli se, että GrowHow’n rahkeilla
Sokli oli täysin tavoittamattomissa ja että Yara
puolestaan sanoi, että he tutkivat tuota mahdollisuutta,
niin kuin ovat tehneet.
Mikä tulee olemaan lopputulos, aika näyttää, mutta
joka tapauksessa tämä oli se perustelu. Eli GrowHow’ta
ei ainakaan alehintaan myyty, jos sitä päivän
kurssiin verrataan, ja, ed. Rajamäki, ratkaiseva päätös
listaamisesta tapahtui vuonna 2004.
Puhemies:
Sitten käydään debattia.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä käytiin
Kemirasta keskustelua. Olin itse silloin vuonna 2004 kaatamassa
Kemira-kauppaa, ja onnistuimme siinä. (Ed. Rajamäki:
Se oli kyllä 2001!) Silloin meinattiin myydä alehintaan,
ja vuonna 2007 se sitten onnistui, ja alehintaanhan se myytiin nytkin.
Norjalaiset ja Paasikivi näkivät paljon kauemmaksi,
ja se on hyvin voittoa tuottava yritys. Paasikivi kävi tuolla
talousvaliokunnassakin ja kehui, että on hyvä yritys
ja hän haluaa ostaa tämmöisen kannattavan,
hyvän yrityksen.
Sitten Fingridistä ja siirtoyhtiöstä.
Minun mielestäni ministeri Pekkarinen on aivan oikealla linjalla.
Se pitää ostaa Suomeen eikä laskea muualle.
Se oli erittäin kannattava, siirsi halvalla sähköä Suomessa,
ja sähkön hinta pystyttiin pitämään
alhaalla. Tämä pitää nyt muistaa,
että nyt on Suomessa sähkön hinta noussut
monista syistä korkealle, myös tästä syystä,
ja nyt joudutaan käyttämään
verorahoja tämmöiseen ostoon. No, EU:han tässä on
ollut. Missä EU, siellä ongelma, näkyy
olevan edelleenkin päivän asia.
Näistä rahoista, mitä nyt jaetaan
takuina Irlantiin ja Kreikkaan. Niitä ei pitäisi
suorittaa. Ihmettelen kyllä tässä, että kun
vuonna 2004 jo tiedettiin, että Kreikka pelaa vilunkipeliä,
niin silloiset valtiovarainministerit ja pääministerit
eivät Suomessa eivätkä muuallakaan puuttuneet
Kreikan ongelmiin, ja nyt on Irlannillakin sama edessä. Rahat
menevät kuin kankkulan kaivoon, ja me olemme sellaisella
tiellä, että kysynkin, kun täällä kävi
Kreikan pääministeri — Kreikan taloushan
ei ole siinä kunnossa kuin sen pitäisi olla eikä se
vakautumisohjelma — mitä nyt luvattiin Kreikan
pääministerille. Hänhän kävi
täällä pyytämässä lisää rahaa
Kreikan kurjistuvaan talouteen. Montako miljardia luvattiin Kreikan
pääministerille?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Edellinen hallitus ei hukannut kansallista strategista
omistusta lannoiteteollisuudesta niin kuin te teitte. Kirjallisissa
kysymyksissä, joissa te kerrotte, että ei sillä ollut
maatalouspoliittisia vaikutuksia, maa- ja metsätalousministeri
sanoo, ettei osallistunut lainkaan valmisteluun. Hallituksen näkökulma
tässä ei kyllä ole ainakaan poikkihallinnollinen.
Ministeri Pekkarinen, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Ritakallio
on todennut, että Ilmarisella ja valtiolla on yhteinen
näkemys siitä, kuinka tuotto jaetaan. Näkemys
on, että Fingrid tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan.
Siis hän tarkoittaa, että korotusten on oltava
todella rajuja, kun näitä laskelmia katsoo. Te
toteatte päinvastaista: "Valtion ja Ilmarisen sopimusjärjestelyyn
sisältyy myös lähivuosina vaikuttava
tariffialennus, josta hyötyvät kaikki suomalaiset
kotitaloudet ja yritykset".
Kyllä näidenkin ristiriitaisten lausuntojen
perusteella olisi kaupan taloudellisia perusteluja syytä julkisuudessa
enemmän katsella. Nyt täytyy sanoa, että kyllä meillä media
ainakin on torkkupeiton alla. Kun Euroopan rahoitusvakausvälineitä käsiteltiin
juhannusöinä, ei näin merkittävästä 8
miljardista juuri uutisoitu. Nyt käsitellään
näin merkittävää valtion verorahojen käyttöä.
Ei ole ollut ennakkokeskustelua, ei minkäänlaista
pohdintaa. (Puhemies: No niin, minuutti on kulunut!) Orwellmainen
tilanne.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta olennaista tässä Fingrid
Oyj:n osakekaupassa on se, että kantaverkkoyhtiön
omistajuus ja määräysvalta merkittävältä osalta
siirtyvät valtiolle. Tässä mielessä hämmästelen
sitä hyvin spekulatiivista otetta sosialidemokraattien
taholta (Ed. Manninen: Politiikkaa, puoluepolitiikkaa!) tämän
kaupan arvostelussa, jossa maistuu hyvin voimakkaasti tämmöinen
vaalienaluskeskustelu, jossa ei suinkaan tukeuduta asiaperusteisiin
lähtökohtiin.
Minusta kaiken kaikkiaan jää hyvin vähälle huomiolle
se, että tämän tyyppiset monopolioikeudet,
mitkä liittyvät tähän kantaverkkoyhtiöön,
näin turvallisessa toimintaympäristössä kuin
Suomi on, ovat erittäin arvokkaita oikeuksia. Tässä mielessä minusta
enemmänkin pitäisi yhteisesti kiinnittää huomiota
siihen, että tämmöinen omaisuuden valtiolle
palautuminen, jolla on erittäin suuri huoltovarmuuttakin
koskettava merkitys, on mahdollinen. Tämmöinen
spekulatiivinen keskusteluhan on aina mahdollista, että näin
isossa kaupassa spekuloidaan jollakin 100 miljoonalla eurolla. (Ed.
Skinnari: Muutamalla sadalla miljoonalla!)
Puhemies:
Minuutti on jälleen ylittynyt. Pyritään
nyt pysyttelemään niissä sovituissa ajoissa.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On perin outoa eduskunnassa se, kun kuulin,
että valtiovarainvaliokunnassa asiantuntija Martti Lehtistä ei
haluttu kuulla. En ole koskaan kuullut, että eduskunnassa
estetään asiantuntijan kuuleminen äänestämällä siitä, kuullaanko
vai ei. Se vaan osoittaa sitä, että joillakin
eivät nämä paperit ole kunnossa, joita
ei ole julkistettu. Tämä asiahan tuli sillä tavoin
minulle muutama vuosi sitten, kun työeläkeyhtiöt
halusivat ryhtyä Fingridin omistajaksi, jos se tulee mahdolliseksi,
ja tämä Lehtinen oli heidän asiantuntijansa.
Silloin käytettiin lukua 100 miljoonaa, ja sen takia hämmästyin,
kun näin tämän luvun, että mistä tällainen
oikein johtuu.
Tämä hintahan saadaan verrokkijärjestelmällä ja
kassavirralla, ja näitä asioita ei tänne
ole käytännössä tuotu. Martti
Lehtinen on se, joka on tehnyt näitä kauppoja
Suomessa paljon muillekin kuin pelkästään
näille, joista nyt tässä on kysymys.
Tässä mielessä tilannehan on käytännössä se,
että Fingrid joutuu nostamaan hintoja. Ja onko tehty osakassopimus,
jossa nimenomaan tämä tariffipolitiikka on annettu
tälle vähemmistöosakkaalle, Ilmariselle,
ja valtio on luopunut vallastaan olla tätä määrittelemättä,
kuten täällä ministeri Pekkarinen totesi,
että nyt ei pidetä enää alarajasta
kiinni vaan mennään ylärajaan? (Ed. Rajamäki:
Pahalta näyttää!)
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että valtio
omistaa ja käyttää päätäntävaltaa Fingridissä.
(Ed. Skinnari: Ei sitä kukaan kiistäkään!)
Näin ollen tietenkin sitä, mikä on kauppahinta,
maallikon on todella vaikea mennä sanomaan, onko se oikea
vai väärä. Mutta aikanaan virhe on tehty
jo silloin, kun Imatran Voimaa on yksityistetty ja sitä on
lähdetty myymään. Se on mielestäni
myyty alihintaan, ja siitä on pitkälle seurauksena
tämä.
Äsken ministeri Pekkarinen ei ehtinyt ehkä vastaamaan
siihen, mutta edelleenkin haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta — ehkä kerrotte seuraavassa
puheenvuorossanne — mikä on näitten siirtomaksujen
kohtalo tavallisille kuluttajille. Tulevatko ne nousemaan merkittävästi?
Joutuvatko kuluttajat maksamaan näille vakuutusyhtiöille
ylikorkeaa hintaa siirtomaksujen muodossa? (Ed. Skinnari: Kysykää teollisuudesta!)
— Samoin
tietenkin tärkeää on se, mikä on
teollisuuden asema, mutta erityisesti minua kiinnostaa tämä yksityisen
kuluttajan asema, koska nyt jo siirtomaksut ovat monta kertaa korkeammat kuin
sähkön hinta.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kangas totesi, että EU olisi
tässä ongelma. Ei se nyt kyllä ongelma ole,
vaan se on siunaus ja edes kerran, kun se on saanut aikaan sen,
että Fingrid siirtyy suomalaiseen päätäntävaltaan
valtion päätäntävaltana. Millä tavalla
se vaikuttaa sisäisiin finansseihin, on sitten toinen juttu.
Mutta olisin toivonut hartaasti, että Yara-tapauksessa
ja GrowHow-tapauksessa olisi ajateltu aivan samalla tavalla. Minä en
ymmärrä teitä, arvoisat silloiset ministerit
ja nykyiset ministerit, kuinka sellaisesta ravinnehyödykkeestä kuin
fosfori, jonka varanto loppuu maapallolla 50 vuodessa, voi sanoa,
että sen omistusta ei olisi hallittu. Se on käsittämätöntä.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensin totean, että on erittäin
hyvä, että hätäkeskusuudistuksesta
päästään äänestämään
vielä tässä yhteydessä. Se pitäisi
todellakin katkaista.
Mitä sitten tulee tähän Fingrid-asiaan,
niin mielestäni on erittäin hyvä, että Fingrid
tulee valtion omistukseen merkittävästi. Se on
sellaista perusinfraa, joka on syytä pitää valtion
omistuksessa. Mutta isoimmaksi kysymykseksi tässä tulee,
ehkä tämän kauppahintaepäselvyyden
lisäksi, se, mikä on tuleva siirtohinnoittelu.
Nämä yhtiöt, jotka nyt ovat omistaneet
Fingridin, eivät ole rahastaneet varsinaisesti tällä siirrolla.
Sen ylläpito tietysti maksaa, mutta nyt, kun sinne tulee vakuutusyhtiö,
se pyrkii tietysti maksimoimaan voittonsa. Sen tavoite on helposti
varmaan se, ja silloin joutuu valtio alistumaan ja muut omistajat alistumaan,
ja voi ollakin, että siirrolla aletaan rahastaa niin teollisuutta
kuin kotitalouksiakin. Tähän pitää saada
selkeä vastaus, arvoisat ministerit: alkaako tämä rahastus?
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En voisi kuvitella parempaa omistajaa
kantaverkkoyhtiölle kuin valtio on. Ei kai tämä voi
olla ongelma? (Ed. Skinnari: Ei se ole ongelma!) Kantaverkkoyhtiönhän
pitää nimenomaan olla yhteiskunnan omistuksessa.
Jos me, ed. Skinnari, vertaisimme, että tämä olisi
myyty jollekin muulle ostajalle, sellaiselle ostajalle, joka täyttää Euroopan
unionin kriteerit, (Ed. Skinnari: Eihän sitä kukaan
ole kiistänyt!) voimme olla aivan varmoja siitä,
että ne siirtomaksut olisivat aivan toisenlaisia kuin jatkossa
ne tulevat olemaan. Tämä on ydinkysymys.
Toinen asia liittyy siihen, onko se ongelma, jos valtio ostaa
ja valtionyhtiö Fortum myy. Mikä ongelma tämä on
teille? Veronmaksaja hyötyy joka tapauksessa tässä asiassa.
(Ed. Skinnari: Puolet menee ulkomaille, hyvä mies!) Tämä on,
arvoisa ed. Skinnari, jotain tämmöistä poliittista
arvonmääritystä, jota te jahtaatte. Tässähän on
tehty markkinalähtöinen ja laskennallinen arvonmääritys,
(Ed. Skinnari: Sata miljoonaa menee ulkomaille!) jolla on pitkä historia.
Ei tähän tarvita poliitikkojen arvonmääritystä.
Arvoisa puhemies! Esitän vielä ministeri Häkämiehelle
kysymyksen: haluaisitteko arvioida tätä Yaran
suunnitelmaa jalostaa Soklin mahdollinen tuotanto Venäjän
puolella? Minusta tämä on erittäin tärkeä kysymys,
kun mietitään (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
lannoitteiden saatavuutta ja hintaa tulevaisuudessa.
Puhemies:
Nyt olisi hyvin suotavaa, että pysyttäisiin
tämän lisätalousarvion sisällössä tässä keskustelussa.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei valtionomistajuus mikään ongelma
ole, päinvastoin. On tärkeää,
että kantaverkko pysyy suomalaisessa omistuksessa. On myös
ymmärrettävää, että Pohjolan
Voima ja Fortum ovat ottaneet hyötyä alhaisina
siirtohintoina ja vähemmän osinkoina, mutta tämä on
tietysti merkinnyt sitä, että valtio on saanut
myös hyvin vähän osinkoja omistajana.
Nyt kun mietitään tätä arvonmuodostusta,
niin tässä on tietysti se ongelma, että ei
minulla ole ainakaan mitään käsitystä siitä,
millaisille laskelmille, millaisille parametreille tämä regulatorinen
enimmäistuotto perustuu. On selvää, että tariffit
tulevat nousemaan. Ilmarinen odottaa 8 prosentin tuottoa sijoitukselleen.
Mitä se, ministeri Pekkarinen, merkitsee tariffeille? Se
merkitsee sitä, että tariffeja täytyy
nostaa, mutta kuinka paljon niitä täytyy nostaa,
jotta saadaan riittävästi tulosta, niin että voidaan
jakaa tämmöisiä osinkoja, (Ed. Rajamäki:
Tästä on puhe!) joissa on 8 prosentin tuotto?
Eli tämä on vääjäämättä edessä,
mutta ehkä te voitte valaista, minkälaisista odotuksista
on kyse jatkossa.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää,
että kantaverkkoon pitää suhtautua samalla
tavalla kuin muuhunkin infraan. Se on ihan perustavaraa, yhteiskunnan
omistuksessa olevaa, niin rautatiet, maantiet, kanavat kuin myöskin
sähkönsiirtoverkko. Tähän hintaan
on vaikea mennä tässä ottamaan kantaa,
onko se oikea vai eikö se ole, mutta se, että eriytyminen
tapahtuu ja EU-direktiivi sitä edellytti ja se tapahtuu
niin, että valtio tulee merkittävällä omistuksella
mukaan, on oikein. Mutta huolestuttaa tietysti tämä tulevien
tariffien taso, ja siihen todella odotellaan ministeriltä vastausta.
Mitä tulee yleensä tähän
valtion omistajaohjaukseen, niin nämähän
tulevat tällaisten yksittäisten asioiden kautta
aina tänne saliin. Ne ovat tulleet vuosikymmeniä.
Tänään on tarkastusvaliokunnalta valmistunut
omistajaohjauksesta mietintö, ja ehkä sitten jatkossa,
jos sen mietinnön mukaisia ehdotuksia toteutetaan, tämä valtion
omistajaohjauksen seuranta täällä eduskunnassa
jäntevöityy ihan toiselle tasolle ja pitkäjänteisemmälle
muodolle.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On oikeastaan aika hienoa olla todistamassa
takapakkia hallituksen harjoittamalle valtionyhtiöiden
ja valtio-omistajuuden ulkoistamis- ja myymispolitiikalle. Siitä mielestäni
tässä Fingridinkin kohdalla on kyse, ja huoltovarmuuden
kannalta on tietysti täysin kannattava hankinta tämä valtionosuuden
lisääminen. (Ed. Rajamäki: Ei hinnalla
väliä!) Olisin kuitenkin kysynyt tämän
Fingridin esimerkin valossa: kuinka järkevänä olette
pitänyt hallituksen tähänastisia toimia,
joilla on selkeästi ihan tällaisia keskeisiä huoltovarmuuteenkin
liittyviä valtionyhtiöitä ja valtion
omistajuuksia vähennetty?
Toinen kysymys liittyy yritystukiin. Tällä samalla
lisätalousarviolistalla on arkun kiinnilyönti
matalapalkkatuelle, joka oli ehkäpä kallis ideologinen
kokeilu, jonka työllisyysvaikutukset olivat vähintäänkin
olemattomat, (Eduskunnasta: Nolla!) jos edes sitä. Olisiko
syytä jatkossa harkita, että huomattavasti parempaan,
tutkitumpaan tietoon perustuisivat hallituksen uudet, yrityksille
työllisyyteen suunnattavat tuet?
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä minua vähän
häiritsee se, kuinka vähätellen hallituspuolueista
suhtaudutaan tähän huoleen kauppahinnasta. Se
on iso kysymys.
Mutta kaiken kaikkiaan minä olisin kaivannut sinne
ministeriaitoon ministeri Pekkarisen lisäksi — vaikka
hänetkin on tietenkin aina ilahduttavaa nähdä — ministeri
Holmlundin. Nimittäin tässä on esillä toinen
iso asia, jonka johdosta pitäisi kyllä vastaavan
ministerin olla läsnä, nimittäin hätäkeskukset
ja niiden tulevaisuus.
Kiinnitän huomiota, että SDP:llä on
tässä kaksi pontta. Toinen koskee tietojärjestelmien
yhteensopivuutta ja toinen sitä, että tämä kerta kaikkiaan
pieleen mennyt suunta täytyy korjata. Hätäkeskusuudistus
on otettava uudestaan valmisteluun, ja nykyiset hätäkeskukset
on säilytettävä.
SDP lähtee siitä, että tämä ei
ole hallitus—oppositio-kysymys vaan tämä on
ei-puoluepoliittinen kysymys, ja nyt on mahdollisuus eduskunnalla
ottaa ohjat käsiin, äänestää uusi
suunta tälle uudistukselle. Hallituksen linjan tiedämme.
Olin äärimmäisen surullinen siitä,
että ministeri Katainen tänään
on ottanut kantaa voimakkaasti siihen, että hallitus ei
tähän lähde. Toivottavasti eduskunta
ottaa ohjat käsiinsä. Jos SDP seuraavassa hallituksessa
olisi, niin me pistäisimme kyllä suunnan tässä ihan
toiseksi.
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Sirnö sanoo, että hallitus
ottaa takapakkia, niin minä taas koen niin, että hallitus
viisastuu. Vahingoista voidaan viisastua. Toivottavasti niin käy
muissakin kysymyksissä.
Mutta ihmettelen kyllä demareiden hurskastelua tässä Fingridin
kysymyksessä. Toisaalta puhutte niin vahvasti siitä,
että se olisi perusarvo, että valtio omistaa sitä,
mutta samanaikaisesti te riskeeraisitte tällä hintaspekulaatiolla
sen kanssa. Aito riski olisi ollut, että markkinavoimat, -toimitsijat,
olisivat ostaneet sen. Aivan kuten ed. Kuoppa sanoi, tämä hintakysymys
on erittäin vaikea, ja toisaalta tällä teidän
omalla näsäviisaudellanne tosiaan ei jää vastuullista
vaikutelmaa tästä asiasta. Olen aivan samaa mieltä kuin
ed. Karjula, että tämä päätös
on vastuullinen ja hyvä.
Vielä Latvian tilanteesta vasemmistoliitolle: Kyllähän
se, jos me emme millään tavalla olisi sitoutuneet
tähän vastuuseen, olisi merkinnyt, että latvialaiset,
tavallinen kansa, kärsisivät entistä enemmän.
Tilanne olisi paljon pahempi kuin nyt siellä. (Ed. Kuoppa:
Leikkaukset on jo tehty, ed. Ojansuu!)
Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Fingridin osalta oli syytä panna
täytäntöön direktiivin vaatimia
toimenpiteitä elikkä omistuksen uudelleenjärjestely.
Fortum ja Pohjolan Voima olivat pakotettuja myymään
siitä oman osansa, ja on hyvä niin, että on valtio
ja vakuutusyhtiö löytynyt ostajaksi. Kysynkin
ministeriltä: jos tämä ratkaisu olisi
tullut, että myyjät olisivat jo valmistelleet
myyntiä esimerkiksi ulkomaille, olisiko valtiolla ollut
silloin vielä jotain tehtävissä?
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toukokuussa 2007 valtion omistus Kemira GrowHow’ssa
oli 30,05 prosenttia, ja samalla kun luovuttiin osakkeista, luovuttiin
oikeudesta Soklin rikkauksiin, oikeudesta strategiseen voimavaraan.
Siitä voi kyllä sanoa, että se oli Suomen
taloushistorian typerimpiä päätöksiä kaiken
kaikkiaan. Sitä voi verrata siihen munaukseen, kun Venäjä aikoinaan myi
Alaskan Yhdysvalloille. Onhan se nyt hurja asetelma Suomelle tässä globaalissa
taloudessa, jos meille varataan tämmöinen paikka,
että voitot menevät Norjaan, työpaikat
Venäjälle ja ympäristöhaitat
jäävät Suomeen. Ja siinä teillä on kyllä iso
vastuu kannettavana, ministeri Pekkarinen ja myöskin muut
ministerit. Kannattaa muistaa, että samaan aikaan teillä on
tuotuna eduskuntaan ulkomaalaislain muutos, joka mahdollistaa, jos
se menee läpi, myös sen, että myös Suomen
puolelle tulee venäläinen työvoima. Sitäkö te
haluatte, ministeri Pekkarinen?
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen siitä,
että tässä lisätalousarviossa
on esitetty määrärahaa työ-
ja elinkeinoministeriön pääluokkaan Fingridin
kantaverkkoyhtiön ostamiseen, osake-enemmistön
hankkimiseen valtion haltuun. Se on erittäin viisasta politiikkaa,
enkä mitenkään jaksa ymmärtää ed.
Rajamäen kriittistä suhtautumista. Se kannanotto
kolisee tyhjyyttään. Tämä on
sellaista strategista omistamista, jonka pitää olla
Suomen valtion hallussa. Olen hyvin kiitollinen, että ministeri
Pekkarinen on saanut tämän päätöksen
ja esityksen aikaiseksi. (Ed. Rajamäki: Eihän
siitä ole kysymys vaan hinnasta!) Tämä on
erittäin hyvää ja viisasta politiikkaa,
jolla on tähtäin tuleville vuosikymmenille, erittäin
hyvää politiikkaa.
Toinen merkittävä, vaikkakin hyvin pieni määräraha
on maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa,
jossa elintarviketurvallisuuteen ja -laatuun
kiinnitetään huomiota. Pienellä määrärahalla
pystytään Elintarviketurvallisuusvirastolle, Eviralle,
mahdollistamaan se, että pienteurastamojen lihantarkastustehtävät
siirtyvät kunnilta Eviralle, jolloin työn hyvä laatu
pystytään varmasti varmistamaan, se on yhtäläistä koko
maassa ja ennen kaikkea saadaan nämä tarkastusten hinnat
aivan asiallisiksi. Tähän asti niissä on
ollut hyvin paljon kirjavuutta, ja joskus ne ovat olleet aika kalliita.
Mutta nyt kun valtio ottaa tämän vastuulleen,
voimme varmistaa sen, että tarkastusmaksut ovat asiallisia
ja pienteurastamojen mahdollisuudet toimia ovat entistä paremmat.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hätäkeskuksista: Onnistuneen
akuutin terveydenhuollon keskeinen tekijä on tietysti se,
että ensihoito, hätäkeskustoiminta, toimii.
Nimittäin me tiedämme, että potilaita
hoidetaan onnettomuuspaikoilla ja kotona, elvytetään,
nesteytetään, lääkitään,
siirretään sydämen rytmiä ja
aloitetaan liuotushoidot. Näin ollen on tärkeää,
että ensihoitohenkilöstön ammattitaito on
korkea ja myös hätäkeskus toimii moitteettomasti.
Varsinkin, kun paikoin perusterveydenhuolto ontuu suomalaisessa
yhteiskunnassa eli palveluja ei ole riittävästi
saatavilla, ensihoidon asema nousee tavattoman korkeaksi potilasturvallisuuden
näkökulmasta, ja sen takia hätäkeskustoiminnan
osalta ei täytyisi tehdä sellaisia turhia hallinnollisia
mutkia ja päätöksiä, jotka vaikeuttavat
hätäkeskuksen toimintaa. Toivottavasti nämä terveiset
nyt sitten menevät poissa olevalle ministerille, koska
hätäkeskuksen nykyiset järjestelyt, joita
ollaan tekemässä, täytyy todella pysäyttää,
niin kuin tässä salissa yli puoluelinjojen on
vaadittu.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Ojansuu tässä pahoittelee
sitä, ettei auteta latvialaista veronmaksajaa ja työläistä,
mutta Suomi tekee sen niin, että se ottaa nämä rahat
suomalaisilta työläisiltä ja veronmaksajilta.
(Ed. Ojansuu: Missä on solidaarisuus?) — Ja tämä solidaarisuus,
ed. Ojansuu, teidän kohdallanne kohdistuu pankkeihin ja
rahoituslaitoksiin, koska te ette niille osoita tätä vaatimusta
vaan osoitatte sen suomalaisille veronmaksajille. Ei todellakaan
ole solidaarista latvialaisia työläisiä,
veronmaksajia kohtaan eikä suomalaisia kohtaan, jos me
emme vaadi nimenomaan kansainvälisiä pankkeja
ja rahoituslaitoksia osallistumaan tähän toimintaan.
Siinä mielessä tämä solidaarisuus
olisi kyllä katsottava uudelleen.
Puhemies:
Ja haluaako ministeri vastata? Pari minuuttia.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Aika monta kysymystä kahteen minuuttiin.
Mitä tulee eriyttämiseen, se kai on selvä,
että se on pakko tehdä: tuotanto, myynti erilleen
siitä jakelusta. Nyt nämä omistajat,
TVO ja Fortum, jotka omistivat 50 prosenttia, vielä kertaalleen, Fingridistä,
omistavat vielä tällä hetkelläkin. Niillä olisi
ollut mahdollisuus myydä tämä yhtiö ulkopuolisille,
ei kuitenkaan kolmansiin maihin vaan suomalaisille tai Euroopan
unionin jäsenmaissa oleville yrityksille. Ne olisivat voineet sen
myydä. Ja kun ne olisivat myyneet, silloin hinnan määrittely
olisi taatusti ollut tämä täydellinen
RAB-hinta ja paljon korkeampi kuin se nyt tällä kertaa
olisi ollut. Se ei olisi ollut alle yhden, vaan se olisi ollut jotain
muuta, aivan ilman muuta se olisi ollut jotain muuta.
Mitä tulee hinnan määrittelyyn tässä vielä,
tässä kerrottiin, että kun ei ole käytetty
kassavirtamenetelmää. Jos kerran osaa sanoa, että ei
ole käytetty kassavirtamenetelmää, niin
pitäisi silloin pystyä tietämään,
mikä on se kassavirta, mikä taakse jääneitten
vuosien aikaan Fingridin sisään on tullut. (Ed.
Skinnari: Sehän on laskettavissa!) Se on niitten alennettujen
hintojen perusteella syntynyt kassavirta, eikö niin, joka
on olemattoman alhainen hinta siitä syystä, että nämä ovat
saaneet itselleen, kun ne ovat sitä kauppaa käyneet,
ja sitä hintaa, sitä siirtohintaa, pidettyä alhaalla
tällä perusteella, ja tällaisen kassavirran asettaminen
tämän kaupan perustaksi ... — Hivenen
tarkempaa pohdiskelua, ed. Skinnari, minä toivon, niin
teillekin tämä asia kyllä sitten aukenee. — Sen
väittäminen, tämän kassavirran
käyttäminen perustana on kyllä ... (Ed.
Skinnarin välihuuto) — No, hinta nousee juuri
sen perusteella, ed. Skinnari, että he vaativat sitä,
että sen pitäisi olla se RAB-hinta.
No, nyt tulen tässä siihen hintaan. Nyt on
päädytty kuitenkin siihen, että tultiin
ratkaisuun, jolla yli 300 miljoonan euron edestä taakse
jäänyttä korotustarvetta, jonka joku
toisenlainen omistaja olisi voinut siirtää hintoihin
heti, jää siirtämättä ja
sitten uudella kaudellakin asteittain vasta kolmen vuoden siirtymäkauden
jälkeen siirrytään siihen laskennalliseen
kattohintaan. Tämän tämä valtion
mukaan meneminen kumppanin kanssa käytännössä toi
tullessaan. Tämä on se etuus. Jos se olisi myyty
yksityisille, niin taatusti hinta olisi ollut kalliimpi ja nimenomaan
nämä hinnat jatkossa siirtomaksuissa olisivat
olleet vielä kalliimmat. Se on ilman muuta selvä.
Viimeisenä kommenttina: Totta kai siirtohinnat tästä nousevat,
eihän siitä ole epäilystäkään. Mutta
ellei tätä ratkaisua olisi tehty, ne siirtohinnat
olisivat taatusti paljon korkeammalla tasolla yksiselitteisesti.
Mitä tulee omistajaan, valtioon, niin tämä on
edullinen ratkaisu, ja suomalaisten sähkönkäyttäjien
kannalta tämä on paljon edullisempi ratkaisu kuin
jos omistajaksi olisi tullut vaikkapa maasta X, Euroopan unionin
jäsenmaasta, tulevat yksityiset yritykset.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tässä puheenvuorossani
ensin haluan kannattaa ed. Rajamäen tekemiä ponsia
ja toiseksi keskityn tähän hätäkeskusasiaan,
mistä sosialidemokraatit ovat kantaneet jo pitkään
tosi vakavaa huolta, tosi vakavaa. Mehän esitämme
näissä ponsissamme, että hätäkeskusuudistus
laitettaisiin pikaisesti uuteen valmisteluun ja että nykyiset
hätäkeskukset tulee säilyttää.
Entisen, edellisen kauden sisäministerin Kari Rajamäen
aikana nimenomaan pistettiin nämä nykyiset puitteet
siihen kuntoon, että siitä oli hyvä jatkaa
ja kehittää systeemiä nykyisellään
eikä heti lähteä myllertämään
koko systeemiä hyvin arveluttavalla tavalla hätiköiden,
ja kyllä ainakin se viesti, mikä sieltä kentältä kuului,
antaa ymmärtää, että kovin kovin
ohuella siveltimellä ja melko pinnallisesti tätä on
viety eteenpäin.
Me olemme kantaneet huolta. Meillä muun muassa eduskuntaryhmä piti
kesäkokoustaan Tampereella, ja siellä kävivät
niin ryhmän johto kuin puoluejohtokin vierailemassa hätäkeskuksessa,
ja silloin kuulimme arvioita, että sillä hetkellä näytti
siltä, että voi olla, että vain joka
toinen hätäkeskuspäivystäjä vaihtaisi
työpaikkaa, siirtyisi, ja silloin jo ihmettelimme, mitä ovat nämä kokonaiskustannukset,
kun tämähän tarkoittaa paitsi inhimillistä huolta
näiden työntekijöiden keskuudessa myös
kustannuksia yhteiskunnalle, kun koulutetaan toisaalta uusia hätäkeskustyöntekijöitä,
toisaalta taas niitä, jotka siirtyvät pois. Ja
ihan legendaarisestihan tiedämme, että myös
tilojen osalta on epäilty olevan paljon enemmän
kustannuksia, kun niitä jää tyhjilleen,
ja nyt tietenkin uutena on vielä sitten tämä hätäkeskusyksikön
rakentaminen. Oliko nämä kaikki todellakin ennakoitu
silloin, kun näitä päätöksiä tehtiin,
nämä tilakustannuksetkin, miten niiden kanssa
käy?
Sosialidemokraatit ottavat tässä myös
toisen ponnen, toisen asian esille hätäkeskusuudistuksen
yhteydessä, eli tietojärjestelmät. Me
vaadimme, että on välittömästi
selvitettävä turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien
yhteensopivuus. On syytä esittää vakava
huoli siitä, että ellei tätä tehdä,
valtiontalouden ja veronmaksajien menetykset voivat olla isot. Eli
tämä täytyy todella huolellisesti selvitellä,
missä tällä hetkellä asian kanssa
mennään. On syytä käydä läpi
tekninen yhteensopivuus päällekkäisyyksien
välttämiseksi. Tämä on tärkeä asia.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan tunnot siellä hätäkeskuskentällä ovat
huolestuneet. Joitain viestejä Tampereelta esimerkiksi
olen kuullut, että voi olla, että tällä hetkellä nyt
täältä ehkä vain viisi ihmistä olisi
vaihtamassa työpaikkaa, ja ilmeisesti Hämeessä mennään
jatkuvasti tällä hetkellä alimiehityksellä,
Jyväskylässä ennakoidaan, että henkilökuntaa
lähtee paljon pois jnp. Eli kyllä tämä varmasti
ympäri maata herättää kovasti
huolta, ja kun tietenkin sitten tulevat nämä kysymykset,
mikä on se tiukkuus, millä valtio henkilöstöpolitiikkaansa
tekee, niin eipä pitäisi näitä hätäkeskuksia
tuottavuusohjelmien ja muiden vielä kaikkinensa rasittaa.
Että todella suurta huolta kannan tästä.
Puhemies! Kuten sanoin tuossa debatissa, tänään
oli surullinen uutinen se, että ministeri Katainen vahvisti
tämän hallituksen linjan edelleen, että ei
ole mitään syytä vetää pakkia
vaan tällä mennään härkäpäisesti
eteenpäin (Ed. Rajamäki: Hänhän
se varsinainen asiantuntija onkin!) huolimatta siitä, että on
paljon arvioita, että tässä nyt kannattaisi
vähän vetää henkeä,
pakittaa ja katsoa nämä kokonaiskustannukset ja
valmistella uudestaan. Härkäpäisesti
valitettavasti hallitus linjallaan pysyy, ja myös kokoomuksen
Katainen tänään vahvisti tämän
ministeri Holmlundin linjan.
Mutta me sosialidemokraatit katsomme, että ensinnäkään
paikkakuntia ei missään nimessä pidä pistää vastakkain,
kaikki nykyiset hätäkeskukset tulee säilyttää,
ja me lähdemme nimenomaan siitä, että tämä kysymys
ei ole puoluepoliittinen, eli mehän olemme viestineet,
että olisi hienoa, jos eduskunnasta enemmistö nyt
tämän hallituksen linjan niin sanotusti jyräisi,
että eduskunnalla olisi tässä mahdollisuus
ottaa toki ohjat käsiinsä. Ja jos näin
sitten ei käy, niin varmasti täytyy odotella vaaleja,
ja SDP:n halu on kyllä sitten, jos hallitusneuvotteluissa
olemme, tämä kokonaisuus katsoa uudestaan.
Summa summarum, puhemies, SDP:n mielestä siis: tulemme
esittämään ponnen, jossa esitämme,
että nykyiset hätäkeskukset säilytetään,
tämä systeemi arvioidaan uudestaan, ja myös
sitten näihin tietojärjestelmiin kiinnitämme
vakavaa huolta, niiden yhteensopivuuteen.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion merkittävin
asia on epäilemättä Fingrid-osakkeiden
ostaminen. EU-direktiivin seurauksena sähkönsiirto
ja -tuotanto on eriytettävä, mikä merkitsee
sitä, että Fortum Power and Heat ja Pohjolan Voima
Oy joutuvat luopumaan omistuksistaan. Heillä on tällä hetkellä äänivallasta 66,8
prosenttia.
Mielestäni tämä direktiivi on sinänsä hyvä ja perusteltu,
ja se purkaa voimayhtiöiden kaksoisroolin. Suomen valtio
ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen aikovat ostaa
Fortumin ja Pohjolan Voiman osakkeet 650 miljoonan euron hintaan.
Sekä Fortumin että Pohjolan Voiman arvioidaan
molempien tekevän kaupasta 200 miljoonan euron myyntivoiton,
kuten ed. Rajamäki täällä aiemmin
totesi. Ilmarinen puolestaan odottaa 8 prosentin tuottoa sijoitukselleen.
Fingrid on osa Suomen keskeistä infrastruktuuria. Tehokkaasti
hoidettuna sähkönsiirto on keskeinen osa Suomen
elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kantaverkon
tarkoituksena on myös mahdollistaa toimivat sähkömarkkinat
ja sähkönsiirto. Mielestäni onkin tärkeää,
että yhtiö pysyy suomalaisessa omistuksessa, ja
on perusteltua, että valtio pyrkii enemmistöasemaan
tämän kaltaisessa yrityksessä. Se mahdollistaa
jatkossa sähkönsiirron hinnoittelun järkevällä tavalla.
Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa valtion
ja Ilmarisen maksamaa 650 miljoonan euron kauppahintaa
pidetään liian korkeana. Kassavirtaperusteisessa
arvonmäärityksessä asiantuntija on päätynyt
siihen, että ostettavien osakkeiden oikea arvostustaso
olisi noin 200 miljoonaa euroa. Tämä kassavirtaperusteinen
arvonmääritys on laskettu lähtökohtana
yhtiön taloushistoria. Tässä tapauksessa
myönnän sen, että arvonmäärityksessä ei
voida tukeutua pelkästään historiatietoihin,
koska tuottoarvio rakentuu sääntelyn pohjalle.
Fortum ja Pohjolan Voima ovat ottaneet ainakin osaksi hyödyn
verkkoyhtiöstä edullisina siirtomaksuina, ja yhtiöstä on
maksettu vain pieniä osinkoja. Tämä on
energiayhtiöiden kannalta ollut järkevää ja
perusteltua mutta ei välttämättä valtion
kannalta omistajana. Myös valtio on joutunut tyytymään
näihin pieniin osinkoihin.
Ministeriön arviossa lähdetään
siitä, että yhtiön arvo on merkittävästi
historiallista arvoa suurempi. Varmaan se on jossain määrin
suurempi, mutta onko se niin paljon suurempi kuin nyt tulee eroksi
asiantuntijan historiatietoihin perustuvan kassavirtalaskelman ja
kauppahinnan välillä? Tämä ero
on peräti 450 miljoonaa euroa.
Koska osakekaupan kannattavuus ja tuottoarvio rakentuvat sääntelyn
pohjalle, päättäjänä tässä on
vähän hankala asema. Minulla ei ainakaan ole mitään
varmaa käsitystä siitä, mille parametreille
Fingridin regulatorinen enimmäistuotto on laskettu. Ministeriön
taholta todetaan, että yhtiö tulee tuottamaan
jatkossa strategisen huoltovarmuusintressin varmistamisen lisäksi
veronmaksajille merkittävät osinkotuotot. Tämän
suhteen on väkisinkin hieman epävarma olo, ja
siksi olisi ollut perusteltua käydä tämä ostoshanke
tarkemmin läpi vähintäänkin
siten, että kauppahinnan kyseenalaistanut asiantuntija
ja ministeriön edustaja olisivat olleet samanaikaisesti
selvittämässä näkemyksiään
valtiovarainvaliokunnalle.
Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon sisältyy
pari meriteollisuuttakin koskevaa asiaa. Ensinnäkin monitoimialuksen
loppurahoitus sisältyy tähän lisätalousarvioon.
Valmistuessaan monitoimialus tulee parantamaan maamme öljyntorjuntavalmiutta.
Myöskin innovaatiotukeen on varauduttu. Tämä on
tärkeää. Sen sijaan olen pettynyt siihen,
että tähän lisätalousarvioon
ei sisältynyt ulkovartiolaivan tilausvaltuutta. Mielestäni
sisäasiainministeriön olisi pitänyt tätä asiaa pystyä viemään
eteenpäin. Näin ei ole nyt käynyt. Tälle
tilaukselle olisi tässä tilanteessa ollut erittäin
suuri tarve.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen ainoaan
menomomenttiin, ja se koskee Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoihin
tulevaa lisäystä.
Siinähän on kysymys siitä, että pieniä määriä teurastavien
teurastamoiden lihantarkastustehtävät siirtyisivät
suunnitelman mukaisesti tämän vuoden syyskuun
alusta lukien kunnilta Elintarviketurvallisuusvirastolle. Tätä asiaa
on käsitelty täällä salissa
jo asianomaisen lainmuutoksen yhteydessä. Siinä mietintö valmistui
maa- ja metsätalousvaliokunnasta, ja kannoimme aivan erityisesti
huolta siitä samasta asiasta, mistä valtiovarainvaliokuntakin
kantaa huolta, nimittäin siitä, että kun
tämmöinen järjestely tehdään,
siinä helposti käy sillä tavalla, että kun
on tarkoitus kohtuullistaa pienten teuraseläinten lihojen
tarkastusmaksuja, niin siinä käykin justiin päinvastoin,
että ne nousevat, elikkä valtion kannalta siinä käy
takaperoisesti ja väärin päin.
Tätä asiaa me maa- ja metsätalousvaliokunnassa
pohdiskelimme porukalla, eli millä tavalla tämä voitaisiin
estää. Sitten tuli sellainen ah, alas -elämys,
että mitäs, jos tässä käytettäisiinkin
palvelusetelijärjestelmää, siis minimoitaisiin
tukeen oikeuttavien pienteurastamoitten ja toimijoitten byrokratia
tässä asiassa. Niinpä yhteisen keskustelun
tuloksena se merkittiin mietintöön. Mutta nyt
jälleen, arvoisa puhemies, on käynyt sillä tavalla,
että joko tämä mietinnön osa
on jäänyt kokonaan lukematta taikka se on arvioitu huonoksi,
koska siitä ei ole häivähdystäkään
valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Kuitenkin täällä todetaan
näin: "Samalla on myös huolehdittava siitä,
että pienteurastamoille aiheutuvat kustannukset pysyvät
tavoitteen mukaisesti kohtuullisina eivätkä nouse
aiempaan tarkastuskäytäntöön
verrattuna." Tähän juuri kehittelimme tämän
ratkaisumallin, jolloinka, kun sellainen nyt oli aivan uutena tarjolla,
olisi tietysti ollut yleishygienisistä syistä — tässähän
on hygienia-alasta kysymys — empaattista, sympaattista
ja rakentavahenkistä edes kommentoida maa- ja metsätalousvaliokunnan
yksimielistä ehdotusta.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Ensiksi hyvät asiat eli se, että vilpittömästi
kannatan, kun olen vaatinutkin, sitä, että valtion
pitää tulla pääomistajaksi tässä kantaverkossa.
Se on minusta erittäin tärkeä asia, että ministeri
on tähän ryhtynyt ja asian hoitanut. Mutta silloin,
kun sitä aikanaan vaadin ja keskusteltiin ja se tyrmättiin
sillä, että se on niin kallis, että sitä ei
ole varaa valtion ostaa, tässä tuli esille se,
että sitä on selvitetty. Ja kun täällä puhuttiin
tästä Martti Lehtisestä, niin hänhän
on asiantuntija markkinaoikeudessa kaikkien suomalaisten energiayhtiöitten
osalta. Monilla suomalaisilla on vielä pitkä matka
siihen, mikä on se hänen asiantuntemuksensa käytännössä.
Joka tapauksessa kysymys on nyt siitä, että tässä tulevaisuuden
osalta merkittävällä tavalla otetaan
kantaa siihen, että jos nyt on alihinnalla myyty, mikä on
ollut PVO:n jäsenille ja myös sitten Fortumille
hyödyksi — tai ei Fortum nyt niinkään
tästä hyödy, koska se ei ole loppukäyttäjä,
mutta PVO:n asiakkaat hyötyvät — niin
nyt sitten mennään toisenlaiseen systeemiin. Se
kysymys, jonka silloin esitin, oli se, onko tässä nyt valta
siirtynyt tälle Ilmariselle, joka ainoana työeläkeyhtiönä pääsi
tähän kaupantekoon mukaan, koska ainakin minulle
kantautui tieto, että muutkin olisivat halunneet, mutta
ne eivät tähän kaupantekoon päässeet.
Ne olisivat halunneet sen takia, että tässä on
varmaa tuottoa. Jokainen, joka on ollut enemmän noitten
energiayhtiöitten kanssa tekemisissä, tietää sen,
että verkko tuottaa varmasti ja parhaiten. Verkosta tulee
hintaa aina, vaikka se maksimi onkin vain se 5 prosenttia. Mutta
joka tapauksessa se tuotto tulee, ja Energiamarkkinavirasto valvoo
sitä hinnan kattoa, olkoon omistajana kuka tahansa. Olkoon
ulkomaalainen tai kuka tahansa, niin Energiamarkkinavirasto valvoo
sitä. Asiantuntijoitten kommenteissa tähän
on myös se, että valtio olisi, kun se on A-osakasomistaja,
voinut myös olla tässä omistajana myymässä ja
huolehtia siitä, että tämä valtion omistaminen
on jatkossa vahva. Ja edelleen on se kysymys siitä, onko
tämä valta nyt luovutettu tariffipolitiikassa
Ilmariselle, joka nyt sitten tulee määrittelemään.
Tämä on ennen kaikkea sen takia mielenkiintoinen
asia, tämä suomalaisen työeläkeyhtiön omistaminen
yleensäkin, että se on samaan aikaan hallinnossa
mukana. Näimme, kuinka ongelmayhtiö Finnairin
hallituksen puheenjohtajaksi tulee Harri Sailas. Tietenkin voi olla
niin, että juuri Ilmariseen on kasaantunut tämä lentoliikenteen
asiantuntemus, mutta ainakin lentäjät epäilevät
tätä, ovat epäilleet jo aikaisempaakin, Taxelliakin,
joka oli 15 vuotta hallituksen puheenjohtajana.
Työeläkeyhtiöt ovat Suomessa nimitysvaliokunnassa,
ne ovat hallinnossa mukana, ne ovat sijoittajina mukana ja sijoittelevat
ristiin niin, että jos sinulla on vähän
vaikeata siellä, me voimme sijoittaa sinne. Tällainen
systeemi ei Ruotsissa toimi. Se on kielletty. Se on kiellettyä, että on
tällaista ristiin omistamista, mutta kun tämä on
135 miljardin euron työeläkeläisten potti,
noilla työeläkeläisillä ei ole
mitään sananvaltaa, nämä ammattisijoittajat,
Hallitusammattilaiset ry, pyörittävät
tätä keskenään niin kuin lystäävät.
Tämä on yksi suuri ongelma, ja se ongelma näkyy
juuri muun muassa tässä kaupassa. Se näkyy
tässä kaupassa sillä tavoin, että kun
kunnalliset energiayhtiöt ovat myyneet itsensä,
sen verran olen tässä vuosien mittaan kuullut,
että esimerkiksi Vattenfallilla oli sellainen käytäntö, että neljässä vuodessa
kerätään sitten rahat sen, joka on sen
myynyt, entisiltä asiakkailta. Koska yleensä Suomessa
hintataso, niin kuin tässäkin kaupassa, on alempi,
se perustuu jo siihen, että sitä korkeammalla
hinnalla sitten rahastat sen saman kauppahinnan, minkä sinä olet
joutunut siihen uhraamaan. Ja sen jälkeen toimitusjohtajaa vaihdetaan.
Tämä systeemi ei ole tämän
kokonaisuuden kannalta hyvä. Jos se kerran oli näin
edullinen ja näin pätevä, niin kuin täällä on
nyt väitetty, niin miksi sitten Kyösti Karjulan
johtama kauppa- ja teollisuusjaosto ei halunnut kuulla käytännössä tätä Martti
Lehtistä? Se on kysynyt niitä kysymyksiä,
mitä se on sitten jälkeenpäin kysynyt: Kuka
hän on? Mitä hän edustaa? Juuri sen takiahan
asiantuntijoita kuullaan. Hän voi ensiksi kertoa sen, ketä hän
edustaa, mikä on hänen intressinsä, jolloin
käy selville, mikä on tämä asia. Tämä on
tärkeä kansallinen ratkaisu, ja olisin toivonut,
että tämä olisi saanut asiantuntevamman ja
avoimemman käsittelyn, minkä tämä todella ansaitsisi.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aivan aluksi
täytyy hivenen moittia ylipäätänsä tämän
lisätalousarvion tänne tuomista. Nimittäin
laskeskelin tuossa, että jos se on ollut presidentin esittelyssä 4.
päivä helmikuuta, ja taisi mennä tämän
vuoden ensimmäinen viikko ihan muissa hommissa, niin käytännössä tämä on
valmisteltu noin yhdessä viikossa tammikuussa. Jos ajattelee,
että kuitenkin vielä joulukuussa tämä talo
käsitteli talousarvion täydennystä, vain
muutamaa viikkoa aikaisemmin, niin mielestäni on erittäin
huonoa taloudenpitoa, että näitä lisätalousarvion,
jonka sisältö itse asiassa varmasti oli tiedossa
aika pitkälle ehkä Fingridiä lukuun
ottamatta, asioita ei käsitelty varsinaisen budjetin yhteydessä.
Toinen huomioni tästä lisätalousarviosta
on, että valitettavasti se ei korjaa eikä puutu
akuutteihin ongelmiin ja mielestäni jatkaa aika pitkälti sitä linjaa,
että toimimattomuus ja tietämättömyys
on ollut valttia tällä hallituskaudella. Minusta
tuntuu, että hallitus on kaihtanut tutkittuun tietoon perustuvaa
päätöksentekoa, mikä on näkynyt
aikaisemmissa päätöksissä muun
muassa siinä, että valtion tutkimuslaitoksia on
kurjistettu. Tämänkin lisätalousarvion
osalta se näyttäytyy niin, että ammattikorkeakoulujen
kipeästi tarvitsemia tutkimus- ja kehittämisrahoja
on järjestelmällisesti alibudjetoitu. Ongelma
on tietysti se, että tällaisessa työllisyystilanteessa
juuri ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta
olisi ollut sellainen satsaus, joka todennäköisesti
olisi tuottanut alueiden yrityksille, elinkeinoelämälle
ja työllisyydelle hyvää. Tässäkään
lisätalousarviossa rahaa ei tälle osastolle valitettavasti
tule.
Toinen akuutti ongelma on tämä akuutti köyhyysongelma,
joka jälleen kerran Thl:n tutkimuksen mukaan tuli erittäin
vahvasti esiin. Valitettava tosiasiahan on, että tämäkin
perusturvaan liittyvä heikkous on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa,
ja olisi tietysti toivonut, että tässä viimeisessä väläyksessä solidaarisuudesta
ja perusturvan hengestä hallitus olisi vilauttanut jotakin
hyvää myös tälle köyhyys-
ja perusturvasektorille. Olisimme toivoneet, että muun
muassa kansaneläkkeiden korotus olisi tässä kohdassa
viime metreillä tullut kysymykseen. Vasemmistoliittohan
on itse esittänyt jo pitkään tämmöistä 750
euron kuukausittaista perusturvaa, joka koskisi myös eläkeläisiä.
Hallitus ja eduskunta ovat aikaansaaneet tämän
takuueläkkeen, mutta valitettavasti muun muassa näitä pienellä työeläkkeellä eläviä
ihmisiä tämä takuueläkkeen
korotus ei sinänsä ole niin paljon hellinyt kuin
jos samanaikaisesti olisi kansaneläkettä korotettu.
Työllisyyden osalta on pakko sanoa, että olen hämmentynyt,
että hallitus edelleenkin on tumput suorassa työllisyyshaasteen
edessä. Nuorisotyöttömyys on jämähtänyt
35 000—40 000 nuoren tasolle. Pitkäaikaistyöttömyys
on koko ajan kasvussa. Meillä on akuutti Nokia-case tällä hetkellä päällä,
mikä tarkoittaa vähintäänkin
sitä, että Nokian omat työntekijät
roikkuvat löysässä hirressä odotellen
tulevaisuuttansa, mutta alihankkijoiden kohdalla tilanne on jo akuutti,
eli alihankkijat joutuvat miettimään työvoimansa tarvetta
ja käyttöä todella raskaasti. Olisi tietysti toivonut,
että tähän kohtaan olisi puututtu.
Oikeastaan tämän koko lisätalousarvion
ainut työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvä leimahdus on
arkunkannen naulaaminen kiinni matalapalkkatuelle, ja se oli siis
täysin käsittämätön
ideologinen kokeilu, joka maksoi veronmaksajille puoli miljardia
euroa ja jonka tulokset ovat olleet olemattomat. Toivon, että jatkossa,
kuka tahansa sitten onkaan meille yritystukia valmistelemassa ja
tuomassa niitä tänne eduskuntaan, se taho aidosti
miettisi ja käyttäisi tutkittua tietoa yritystukia
muodostettaessa. Ja laittaisin harkintaan jo tässä vaiheessa,
onko niin, että pörssiyhtiöt ovat edelleen
akuutteja yritystuen tarvitsijoita. Samalla lailla tietysti laittaisin
kyllä myös maataloustuet harkintaan: onko todella
niin, että 50 000 sian sikala tarvitsee jatkossa
maataloustukea?
Turvallisuuspuoli on ollut Vanhasen—Kiviniemen hallituksen
ehkä tärkein hokema. On paljon puhuttu turvallisuudesta,
mutta käytännössä esimerkiksi
hätäkeskusten osalta tilanne on juuri kääntynyt
toisinpäin. Ihmisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt
ja todellisuudessa myös turvallisuusriskit. Siksi vasemmistoliitto
esittääkin, että hätäkeskusuudistus
on pysäytettävä.
Latvian lainan kohdalla on todettava se, että siellä,
missä on Imf, on myös itse asiassa julkisen sektorin
ja julkisten turvaverkkojen alasajo, ja sen takia vasemmistoliitto
on vahvasti vastustanut näitä lainoja.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on osoitettu
määrärahoja Fingridin osakkeiden ostamiseksi
valtiolle. Se on erittäin hyvä ratkaisu. Sillä poistetaan
tietenkin myöskin se ongelma, joka tulee direktiivistä, joka
velvoittaa sähkön jakelijat ja tuottajat pois verkon
omistuksesta. Nyt tämä asia tulee myöskin
siltä osin selkiinnytettyä.
Tässähän olisi ollut mahdollisuus
tietenkin myöskin jollakin ulkopuolisella isollakin toimijalla
tulla, siis unionin alueelta, ostamaan näitä verkkoja,
minkä seurauksena olisi todennäköisesti
ollut mittavat ulosmittaukset, koska verkko on tietyllä tavalla
määräävässä asemassa
ja voidaan osoittaa, että se tarvitsee niin ja niin paljon tuottoa,
jotta se kykenee velvoitteensa hoitamaan, ja siinä sitten
tulee todella kuluttajille aika kovat maksut. Mutta tämä ongelma
on nyt poistettu, ja hyvä niin.
Ihmetyttää vain opposition ärhäkkä suhtautuminen
tähän kauppaan. Aina voidaan kauppahintoja arvostella,
mutta kun täällä ministeri Pekkarinen
hyvin perustellusti on selvittänyt asiaa, niin uskon, että tässä on
juuri nyt kirkko keskellä kylää ja tämän
kauppahinnankin kanssa voidaan hyvin elää.
Itse asiassa kun kuuntelin tätä debattia ja
erityisesti entisen ministerin, nykyisen kansanedustajan Rajamäen
puheenvuoroa tästä Kemira-ympäristöstä,
niin täytyy palauttaa pöytäkirjoihin
se, että ministeri Mönkäre toi aikanaan
esityksen eduskunnalle (Ed. Rajamäki: Jonka SDP:n eduskuntaryhmä palautti!)
Kemiran myymisestä. Itse asiassa olin talousvaliokunnassa,
ja talousvaliokunnan jäsenen kansanedustaja Kalervo Kummolan
kanssa totesimme talousvaliokunnassa, että mikäli
ministeri ei vedä pois tätä esitystä,
me teemme siitä kielteisen lausunnon. (Ed. Rajamäki:
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa ehdotimme SDP:n
johdolla kielteisen kannan!) — Itse asiassa te teitte lausunnon,
mutta me olisimme sitten tehneet kielteisen mietinnön.
(Ed. Rajamäki: Olisitte, mutta ette tehneet!) — Kyllä, koska
ministeri veti pois sen tietoisena siitä, että se
ei mene läpi. Elikkä tässä on
ihan turha siltä osin, ed. Rajamäki, hurskastella.
(Ed. Rajamäki: Oltiin etulinjassa, tiedetään
paremmin kuin ed. Salo!) — Kyllä varmasti olette
olleet, ei siinä ole mitään, mutta myöskin
vastuu kannattaa kantaa silloin, kun sitä on ollut ottamassakin.
(Ed. Rajamäen välihuuto) — Joo, mutta
se ei ollut teidän aikaansaannoksenne. (Ed. Rajamäki:
Se oli SDP:n ryhmän ansiota! Ed. Salo on ulalla!) — Kyllä,
minä olen monessa asiassa ulalla, mutta ...
Puhemies:
(koputtaa)
Annetaan puhujan jatkaa rauhassa.
Myöskin haluan kiinnittää erityistä huomiota
siihen, että vaikka meillä onkin keskustelua tuolla
talouselämän puolella Nokiasta ja siellä olevista
epävarmuustekijöistä, minä kysyn,
onko viisasta sitä asiaa nostaa joka käänteessä esiin.
Olen keskustellut Nokialla työssä olevien
ihmisten kanssa. He tuntevat olonsa kuitenkin kohtuullisen turvalliseksi.
Mutta jos eduskunnassa luodaan koko ajan epävarmuutta lisää sen
asian ympärille, niin minä uskon, että ne
ihmisetkin alkavat silloin tuntea sitä epävarmuutta.
Sen sijaan tarvitaan vastuullisia kannanottoja myöskin
vakavissa asioissa, ja minä uskon siihen, että maan
hallitus on tehnyt ja tekee sen, mitä yhdessä tällaisen
monikansallisen yrityksen kanssa voidaan tehdä, jotta Suomessa
työntekijöillä on mahdollisimman turvattu
ympäristö tulevaisuudessakin.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä on tietysti vain
muutama asia, joista on puhuttu. On kysymys siis valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä
61,
joka on lisätalousarviosta. Latviasta on ollut puhetta,
hätäkeskuksista ja nimenomaan fosfaattiteollisuudesta,
lannoiteteollisuudesta, Fingridistä.
Mutta haluaisin itse nyt pitäytyä kahdessa
asiassa, ensinnäkin sähkön hinnassa siltä osin,
mitä se asiakkaalle, lähinnä kotitalouksille,
merkitsee. Tiedämme, että on etenkin vanhempia
ihmisiä, jotka pyrkivät vähentämään
sähkölaskuaan säästämällä sähkönkulutusta.
Kuitenkin verkkomaksut ovat niin suuria, että se yritys
on toivoton. Tiedämme myös, että tämä kantaverkkomaksu
on niin pieni osa tästä verkkomaksusta, että ne
muut verkkomaksut ovat huomattavasti suurempia, jolloinka niiden
säätelyyn pitäisi pystyä.
Toinen asia on sitten Latvia. Vihreiden edustaja valtiovarainvaliokunnassa,
ed. Ojansuu, viittasi, että pitäisi olla solidaarinen
latvialaisille ja Suomen pitäisi lainoittaa tai tukea tällä 324
miljoonalla eurolla Latvian valtiota. No, tämä laina annetaan.
Imf:n ehdot ovat menossa, ja ne ovat kansalaisille kohtuuttomat.
Mutta samalla ei kuitenkaan Suomi ole ollut siinä joukossa,
joka olisi tämän lainoituksen sijasta vaatinut
pankkeja ja rahalaitoksia osallistumaan Latvian talousongelmien
ratkaisemiseen.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Ensinnäkin Kemiran historiasta Kemiran
hallintoneuvoston varapuheenjohtajana pitkään
olleena aikaan, jolloin hallintoneuvostolla oli todella päätösvaltaa,
jopa toimitusjohtaja valittiin vastoin kauppa- ja teollisuusministeriön
evästystä.
Se tieto, mikä nimenomaan 2001 hallintoneuvoston puheenjohtajan
ja hallituksen yhteistyöskentelyn seurauksena oli, oli
ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että silloisen ministeri
Mönkäreen mutta nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriön
piirissä valmisteltu esitys Kemiran myymisestä ja
pilkkomisesta pilkkahintaan sijoitusyhtiöille pystyttiin
estämään. Se tapahtui keskeisesti,
ed. Mauri Salo, vetämäni maa- ja metsätalousvaliokunnan
hallitusryhmien toimesta SDP:n ollessa silloin vastuullinen ja suurin eduskunnan
hallituspuolue. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto
talousvaliokunnalle muodostui kielteiseksi tästä kaupasta.
SDP:n eduskuntaryhmä otti siihen myöskin sitten
kielteisen kannan, ja talousvaliokunnassa oli valmistauduttu tietysti
tältä pohjalta loppukäsittelyyn, mutta sen
jälkeen ministeri veti hallituksen esityksen takaisin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa ainut, joka vastusti tätä kielteistä lausuntoa,
oli kokoomuksen edustaja Jari Koskinen. Muutoin kaikki olivat sitä mieltä,
että se oli Kemiran arvoon nähden pilkkahintaan
tapahtuva myynti, jonka puolesta muuten lobbasi ja oli liikkeellä monenlaisia
tahoja täällä kaupungissa.
Sen jälkeen, kun 2007 hallitus, ministerit Häkämies
ja Pekkarinen, päätyi GrowHow’n lannoiteteollisuuden
myymiseen norjalaiselle Yaralle, se oli strategisen omistuksen menettämistä.
Suomihan erityisesti on korostanut kadmiumvapaan lannoitteen ja
tämän toiminnan laatuun liittyvää kilpailuetua.
Siinä tehtiin suuri historiallinen virhe myöskin
taloudellisesti mutta myöskin maaseudun ja maatalouden
selviytymisen kannalta. Tuottajat tietävät, mitä lannoitehintojen
kanssa on tapahtunut näiden ratkaisujen jälkeen.
Ei tarvitse kuin kysyä, mikä on nuorten tuottajien
päällimmäinen ongelma. Se on ollut tämä käsistä riistäytynyt
lannoitteiden hinnoittelu.
Puhemies! Tästä Fingridistä. Eihän
tästä EU:n komission linjauksesta syksyltä 2007
ole epäselvyyttä, että jakelu ja tuotanto
energian osalta on eriytettävä tehokkuuden ja
kilpailun varmistamisen lisäämiseksi. Eihän
siitä ole ongelmaa. Kaikkihan ovat totta kai tätä mieltä.
Kysymys on siitä, että kun ollaan tältä osin
myymässä omistusta, niin on erittäin
tärkeää, millä tavalla tämä asia vaikuttaa
ensinnäkin valtion verorahojen käytön kannalta,
onko kaupan taloudelliset perustelut käyty kunnolla veronmaksajien
rahojen käytön tapauksessa läpi.
Toinen on sitten tämä ristiriita, jossa ministeri Pekkarisen
ja Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaavien kannat ovat olleet poikkeavia.
Ministeri Pekkarisen mukaan sopimusjärjestelyyn sisältyy lähivuosina
vaikuttava tariffialennus, josta hyötyvät kaikki
suomalaiset kotitaloudet ja yritykset, ja Ilmarisen varatoimitusjohtaja
ilmeisen rehellisesti on todennut, että on yhteinen näkemys siitä,
kuinka tuotto taataan, ja näkemys on, että Fingrid
tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan. Kyseessä on ilman
muuta tietysti raju korotus, jos todella toteutuvat nämä tuottotavoitteet, mitä on
esitetty ja mitkä on muun muassa Tekniikka & Talous-lehdessä ja
eilisessä Talouselämässä, muun
muassa Harri Junttilan Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa,
käyty läpi.
Totean vielä, että Ilmarisen 8 prosentin tuotto-odotus
edellyttäisi nykyisen noin 6 miljoonan euron osingon sijasta
103 miljoonan euron vuotuista osinkoa ja osinkoa pitäisi
jakaa siis kolme kertaa yhtiön nettotuloksen verran. Kyllä tällä ilman
muuta on siirtokustannuksien, siirtomaksujen perinnässä vaikutusta
sähkönkuluttajien ja teollisuuden kustannuksissa.
Puhemies! Todella tämän käsittely
kuvasi hyvin pitkälti tätä hallituksen
tapaa runtata isoja kansallisia asioita läpi. Euroopan
rahoitusvakausväline vietiin täällä juhannuksen öinä kello 21:n
istunnoissa läpi, eikä silloinkaan lehteriaitio
kyllä pursunnut. Ei juurikaan kirjoitettu Suomen historian
suurimmista takauksista, mitä valtiontalouden osalta annettiin:
8 miljardia euroa silloin juhannuksen aikaan.
Samalla tavalla nyt on lisäbudjettiin, rutiininomaiseen
lisäbudjettiin, kytketty näin iso järjestely,
jonka periaate on hyväksyttävä, mutta
hinnan arviointiin ei ole ollut valmiutta. Valtiovarainvaliokunnan
työ- ja elinkeinojaostossa esitimme Martti Lehtisen kuulemista,
kiitos talousvaliokunnan puheenjohtajan ed. Skinnarin, jolta sain
tästä asiantuntijasta taustaa. Häntä ei
kutsuttu paikalle. Häneltä pyydettiin kirjallinen
lausunto, minkä jälkeen sosialidemokraatit jaostossa esittivät
varauman asian edetessä valtiovarainvaliokuntaan. Pidimme
ilman muuta sitä kokonaisuutta niin laajana, että se
vaatii tarkempaa läpikäyntiä.
Puhemies:
Nyt 5 minuuttia on kulunut!
Olen tietoinen. Käytän valtiopäiväjärjestyksen
mukaisesti puheenvuoroni loppuun.
Puhemies:
Vastoin sitä, mitä kaikki muut ovat sopineet.
Täällä hallituspuolueet
esittelevät yleensä puheenjohtajan toimesta aina
mietinnöt ja opposition vastalause jää sitten
niin sanotun normaalin puherajoituksen piiriin. Tämä ei
ole valtiopäiväjärjestyksen mukainen
tapa.
Haluan lyhyesti vain todeta, että valtiovarainvaliokunnassa
todella 9—7 enemmistöllä hallituspuolueet
estivät tämän asiantuntijan kuulemisen
koko valiokunnan puitteissa, ja pidän erittäin törkeänä ja
asiattomana, että hallituspuolueiden edustajien taholta
on jopa asiantuntijaa lähestytty tämän
lausunnon jälkeen tavalla, joka ei ole eduskunnan arvon
eikä asiantuntijakuulemisen mukaista.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen tuntuma tämän
lisätalousarvion osalta oli se, että miljardi
kopautuksella ja ulos. Silti lisätalousarvio kaipaa lähempää tarkastelua.
Ensinnäkin energiapolitiikan näkökulmasta Fingridin
A-osakkeiden osto on strateginen päätös,
jolta osin on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joiden punnintaa
olisi toivonut olevan myös lisätalousarvion sisällä.
Lisätalousarvio oli tältä osin hyvin
tekninen, sisälsi tietenkin ne pakolliset luvut. Ajattelin
kuitenkin paneutua muiltakin osin lisätalousarvion sisältöön.
Lisätalousarvio kaipaisi edes yhden kappaleen analyysia
taloustilanteesta. Koska kerran tämä käy
tämän salin kautta, niin on myös paikka
keskustella, missä mennään. Vähintä,
mitä olisi pitänyt tapahtua, olisi ollut valiokuntakäsittelyssä käydä läpi
taloustilanne. Tiedämme, että talouden luvut ovat
hyvin erinäköiset kuin ne ovat olleet budjettia
tehtäessä, ja siltä osin olisi toivonut
arviota, miten ne tulevat vaikuttamaan tämän vuoden
myöhempiin tapahtumiin. Lisäksi lisätalousarvio
on viimeinen talousasiakirja, joka liittyy Suomen taloudelliseen
tilanteeseen ja jota täällä varsinaisesti
käsitellään.
Lisätalousarviossa annetaan Latvian lainalle 324 miljoonaa
euroa. Asiahan on jo päätetty aikaisemmin, mutta
hyvä lisätieto olisi tässä yhteydessä se,
kuinka paljon Suomen valtio on antanut lainoja ja takauksia eri
valtioille. Näin me saisimme päätöksenteossa
kokonaiskuvan. Nyt meillä on pirstaleista yksittäistietoa.
Tässä on käsitelty energiapolitiikkaa,
ja meillä on ministerikin paikalla. Meidän energiapolitiikkamme
osalta on tietenkin tärkeää, että meillä on
kantaverkon omistajuudessa riittävä omistajaosuus.
Mutta tässä kohdin energiapolitiikkaan liittyy
myös keskustelu yritystuista. Tältä osin
voidaan nähdä, että osa energiapolitiikan tuista
myös vääristää markkinoita.
Siltä osin nostaisin esille sen, miten me tulevaisuudessa
pystymme saamaan investointi-, pienpuuenergia- ja syöttötariffituet
ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitystuet yhteen pakettiin ja siltä osin
tarkastelemaan niitä yhtenä kokonaisuutena. Tällä hetkellä meillä on
eri ministeriöissä erilaisia tukijärjestelmiä,
jotka saattavat olla myös vastakkaisia toisiinsa nähden.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin yhdyn niihin
puheenvuoroihin, joissa arvostellaan menettelytapoja siltä osin — kun
on näin valtavan isosta, historiallisesta asiasta kysymys — mikä koskee
tätä Fingrid-kauppaa. Olen saanut olla Suomen
eduskunnan jäsen 20 vuotta. Äärimmäisen
harvoin hallitusrintama on äänestyttänyt
siitä, voidaanko kuulla asiantuntijaa, kun ei kuitenkaan
niiden taholta, jotka asiantuntijoita olisivat halunneet kuulla,
ollut kysymys ajanpeluusta, kiusanteosta tai jostain taktisesta,
poliittisesta vedosta. Valtiovarainvaliokunnan jaosto on niin pieni
elin käsittelemään näin suurta
asiaa, jos ja kun siihen kohdistuu erilaisia näkemyseroja
asiantuntijoittenkin kuulemisen yhteydessä.
Meillä on harrastettu valtiovarainvaliokunnassa suurten
asioitten kyseen ollessa aina — maan tapa on ollut niin — sitä,
että valiokunta on valiokuntana kuullut, silloin kun puhutaan
suurista asioista, ja asiantuntijoitten kuulemista ei ole viety äänestykseen
eikä asiantuntijoita ole tällä tavalla
jyrätty. Näin toimimalla hallituspuolueitten edustajat
heittivät epäilyn varjon hintalaskelmien päälle,
ja silloin tähän jää sellainen
ikävä sivumaku ja spekulatiivinen tuntuma. Uskon,
että olisi voitu aika pienellä vaivalla, puoli
tuntia käyttää esimerkiksi aikaa, purkaa
painetta, kaikilla olisi ollut samat tiedot, olisi oltu paremmin samalla
kentällä, samalla viivalla. Jostain syystä hallituspuolueitten
edustajat eivät näin suostuneet tekemään.
Herra puhemies! Kuulun myös niihin kansanedustajiin,
jotka aika usein puheenvuorossaan kantavat huolta valtionvelasta.
Lähestymme 85 miljardin euron rajapyykkiä. No,
44,5 prosenttia bkt:sta, ei se nyt vielä hälyttävää ole,
mutta kyllä se velka on veli otettaessa, ja veljenpojaksi
se muuttuu maksettaessa, niin kuin kansanviisaus sanoo. Olen huolissani
siitä, että valtio velkaantuu edelleen. Tässä Fingrid-tilanteessa
kuitenkin on lohdullista se, että velkaa otetaan tuottavan
investoinnin rahoittamiseen, ja tällaista ajattelua toivoisin
sovellettavan vähän laajemminkin valtion investointien
kyseessä ollen. Esimerkiksi liikenneinvestoinnit käyvät
tässä yhteydessä hyvinä esimerkkeinä.
Hätäkeskusten osalta totean, että pidän
niiden määrän vähentämistä kansalaisten
turvallisuutta heikentävänä virheenä.
En usko esitettyihin säästöarvioihin.
Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hätäkeskukselle
rakennettiin ihka uudet tilat, jotka silloinen ministeri Rajamäki
oli vihkimässä, siitä ei ole kovin paljoa
aikaa. Muutama vuosi sitten nämä tilat rakennettiin
Lohjalle, nyt nämä tilat ovat jäämässä tyhjilleen.
Lohjalaisten näkökulmasta katsottuna porvarihallitukset
ovat vieneet meiltä aina jotakin arvokasta. 1990-luvun
alussa Esko Ahon hallituskaudella eduskunnan Lohjalle sijoitettavaksi päättämä Pelastusopisto,
se päätös, purettiin Esko Ahon hallituksen
aikana ja opisto — meidän mielestämme — ryöstettiin
Kuopioon. Tämä oli verinen ratkaisu sen tähden,
että ihmiset olivat jo valinneet asuntoja, kaupunki oli
kaavoittanut, oli ryhdytty toimenpiteisiin luottamalla siihen eduskunnan
päätökseen, kun eduskunta oli päättänyt,
että Pelastusopisto rakennetaan Lohjalle ja valtion tontille.
Tämä vietiin siis edellisen porvarihallituksen
aikana Lohjalta. Nykyhallitus vie sitten vuorostaan paikkakunnalta
hätäkeskuksen. Näin siis aina, kun meillä on
porvarihallitus ja kun demarit ovat joutuneet oppositioon. Lohjalla
ja Lohjan seudulla käyvät kyllä aika
kylmät tuulet. Mutta kansalaisilla on taas mahdollisuus
huhtikuun 17. päivänä vaikuttaa asiaan.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen on aina tavattoman kohtelias
kansanedustajakollega. Hän jätti äsken
mainitsematta, että silloin Ahon hallituksen aikana se
olin minä, jonka esityksestä tämä Pelastusopisto
tosiaan siirrettiin eräiden toisten sosialidemokraattienkin
hyvin vahvasti kannattamalla tavalla Kuopioon, nimeämättä nyt
yhtään sellaista kansanedustajaa esimerkiksi tästä salista,
jotka olivat kanssani tuossa vaiheessa samaa mieltä. Mutta
tämä on toinen tarina.
Arvoisa puhemies! Aivan yhtä lailla positiivista en
voi sanoa siitä kommentista, mitä ed. Rajamäki
on täällä kaksi kertaa viljellyt. Hän
sanoo, kuinka Pekkarinen on sanonut, että tariffien hinnat
eivät nouse ja kuinka sitten Ilmarisen johtaja on sanonut
näin ja näin. Jos te, ed. Rajamäki, ette
aikaisemmin ollut sitä kuullut, niin ainakin äsken
ennen teidän puheenvuoroanne olisitte kuullut, kun minä täällä sanoin,
että kantaverkon siirtohinta nimenomaan nousee. Ed. Rajamäki, olen
sen sanonut täällä eduskunnassa aikaisemminkin,
että näin tapahtuu, kun tämä ratkaisu
tehdään.
Mitä se tarkoittaa? Tuo ilmeinen viittaus minuun puheenvuorooni
tarkoittaa sitä, että verrattuna siihen, jos tämä siivu
PVO:lta ja Fortumilta olisi mennyt yksityisille yrityksille, mitä ne
olisivat ilman muuta siirtohintana ottaneet, siihen nähden
todellakin 300—400 miljoonaa euroa halvempi on se hinta,
mikä nyt saadaan aikaan tällä ratkaisulla.
Tästä Ilmarisen edustaja, toimitusjohtaja, on
minun kanssani täsmälleen samaa mieltä,
ja me kaikki muutkin olemme tietysti samaa mieltä. Jos
poimii virkkeen sieltä ja toisen täältä,
niin aina voi tietysti tähän tapaan sanoa, mutta
en jatka tätä keskustelua enempää.
Mitä vielä tulee siihen, kuinka rajusti tämä kantaverkon
siirtohinta nousee, minun arvioni, arvoisa puhemies, on, että se
kyllä nousee, mutta sähkön lopputuotehinnasta
se on nolla pilkku jotain prosenttia enemmän kuin yksi
pilkku jotain prosenttia. Tämä ihan sen takia,
niin kuin ed. Tiusanen taas täällä tuntui
olevan hyvin perillä asiasta, että tämä kantaverkon
osuus, ylipäänsä siirtohinnan osuus siirron
kokonaiskustannuksista ja vielä vähemmän
nimenomaan sähkön kokonaishinnasta, on sittenkin
aika vähäinen. Mutta siitä huolimatta
minusta sitä ei pidä väheksyä.
Se johtaa siihen, että siirtohinta nousee, ja siirtohinnasta
se on sitten jo prosentteja, mutta kokonaishinnasta kovin suurista
määristä ei kuitenkaan ole kyse, väheksymättä sitä ehdottomasti
yhtään.
Mitä tulee vielä siihen, että tämä budjetti
annettiin nyt, minulla on se käsitys, että ellei
tätä Fingrid-ratkaisua olisi tullut — jolla
on todella kiire — niin tuskin tätä lisäbudjettia
olisi annettu ollenkaan. Ed. Sirnölle: Tavallaan ihan oikea,
perusteltu pohdinta, mitä kävitte. Silloin nämä asiat,
mitä nyt on tässä muutoin, olisivat siirtyneet myöhempään
tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon,
jonka seuraava hallitus antaa. Tämä on oma käsitykseni
tästä asiasta.
Mitä vielä tulee siihen kysymykseen, miten ennen
kaikkea veronmaksajan käy ja sähköntarvitsijoiden,
niin ehkä nyt vielä kertaan vaan sen, että valtiolle
kysymys on finanssisijoituksesta. Ihan niin kuin ed. Saarinen tässä äsken
sanoi, tämä on finanssisijoitus, joka on edullinen,
tämä antaa 8 prosentin tuoton, tässä mielessä tämä on veronmaksajien
kannalta ihan hyvä ja kelpo ratkaisu. Kaiken lisäksi,
jos me olemme sitä mieltä, että teiden
ja rautateiden ja perusinfran pitää olla valtion
omistuksessa ja määräysvallassa, ainakin selvästi
määräysvallassa, niin aivan näihin äsken sanottuihin
verrannollinen asia on sähkön kantaverkko, ja
sen pitäminen valtion omistuksessa on todella todella erittäin
vahvasti perusteltua ja paikallaan.
Vielä kertaalleen tulen tähän Fortumiin,
kun täällä sanottiin, että Fortum
kirjaa tästä nyt tällaisia ja tällaisia
tuloksia — se oli ed. Rajamäen ensimmäisessä puheenvuorossa — Fortum
aikanaan vuonna 1995 tai 1996, kun tämä ratkaisu
on tehty, on pannut sinne 150—160 miljoonaa euroa rahaa,
en nyt ihan tarkkaan muista. Totta kai näiden 15 vuoden
jälkeen olisi aika erikoista, jos se myyntiarvo, minkä nyt
pystyy sanomaan, olisi sama kuin mitä se on silloin aikanaan
pannut rahaa tähän 15 vuotta sitten. Minkä tahansa
varallisuussuureen osalta, joka on vastaavanlainen investointi ollut,
voidaan sanoa ihan tämä sama.
Ihan viimeisenä, mitä vielä tulee
yritystukiin, sanon aivan lyhyesti, että tällä ed.
Sirnö kaipasi, että pitäisi amkin yritystukea
tai t&k-tukia lisätä jnp. Minä vielä kertaalleen
sanon: Meillä kaikkiaan käytetään
2,08 miljardia euroa tutkimusteknologiaan ja innovaatiorahoitukseen.
Siitä yrityksille menee noin 250 miljoonaa euroa. Me olemme
hirveän huolissamme siitä, että jotkut suuret
yritykset, niin kuin Nokia, ovat saaneet siitä keskimäärin
15—16 miljoonaa euroa rahaa vuodessa viimeisten vuosien
aikana ja jotkut muut pörssiyhtiöt jonkun verran
siitä myöskin saaneet vuodessa rahaa. Minä sanon,
että siihen verrattuna esimerkiksi tämä Nokian
valtiolta saama raha on 0,3 prosenttia, siis kuulitte oikein, 0,3 prosenttia,
tuon yhtiön vuosittaisista tutkimus- ja teknologiankehittämishankkeista.
Valtio on ollut vähän siinä mukana, valtio
on voinut vaikuttaa siihen, että Nokia-klusterissa monien
muiden toimijoiden innovaatiotyötä on vauhditettu
sillä, että Nokia on pitänyt ne klusterissaan
mukana.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Luen teidän tiedotteenne 26. tammikuuta
sanatarkasti: "Valtion ja Ilmarisen sopimusjärjestelyyn
sisältyy myös lähivuosina vaikuttava
tariffialennus, josta hyötyvät kaikki suomalaiset
kotitaloudet ja yritykset. Vuosina 2008—2015 kertyneitä alituottoja
ei hyödynnetä jälkikäteen."
Ilmarinen puhuu 8 prosentin tuotosta monopoliliiketoimintaan ja
että se nimenomaan lähtee siitä, että Fingrid
tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan, ja totta kai analyysi on,
että se on reilusti korotettua. Sen maksavat kotitaloudet,
teollisuus, ja tämä on tässä suhteessa
vakava asia.
Toinen asia. Osakkeiden myyntihinnaksi Fortum on arvioinut kokonaisuudessaan
325 miljoonaa euroa, joista se ennakoi osakemyynnissä 200 miljoonaa
euroa myyntivoittoa. Puolet tästä menee, ministeri
Pekkarinen, ulkomaille. Siis 100 miljoonaa euroa tästä lentää meidän
mahtavassa valtiontalouden tilanteessa muualle. Kyllä tätä hintaa
olisi pitänyt vastuullisesti veronmaksajien kannalta arvioida.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kyllä te, kun jaksoitte lukea, sanoitte
siinä, mitä minun puheenvuoroni piti sisällään:
"- - alituottoja ei tämän ratkaisun seurauksena
hyödynnetä." Suhteessa siihen, miten olisi käynyt,
jos näin ei olisi menetelty, päästään
erittäin merkittävästi halvempaan siirtohintaan.
Näinhän siinä, ed. Rajamäki,
kerta kaikkiaan käy. Tätä nyt voitte
haluamallanne tavalla lukea, en käy yhtään
enempää (Ed. Rajamäki: Tekniikka & Talouskin
ymmärtää väärin!) siitä asiasta
väittelemään.
Mitä tulee sitten tähän 200 miljoonaan
tai vähän yli 200 miljoonaan, minä toistan
nyt senkin, minkä äsken jo kertaalleen sanoin.
Se on aikanaan kirjanpitoarvona, siellä näkyy
se, mikä liekään arvo, en ihan tarkkaan
muista, mutta muistaakseni jotain 150, 160, 170 miljoonaa, minkä Fortum
on aikanaan siihen laittanut kauan aikaa sitten. Ajatus siitä,
että ilman muuta sillä kirjanpitoarvolla olisi
pitänyt myydä tämä omistus, minkä Fortum
siellä omistaa, on kyllä huikeata toiveitten tynnyrien
kolistelua, jolle kyllä on vaikea hakea vertaa oikeastaan
paljon mistään.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä Fortumin tapauksessa
ministeri Häkämieshän sysäsi
kaiken vallan ja vastuun ministeri Pekkariselle, mutta kohtuuden
nimessä on kyllä todettava, että kai
nyt sitten valtionyhtiössä jonkunlainen merkitys
on sillä, että valtio on se pääomistaja
näissäkin asioissa. Sen lisäksi vielä valtio valtiona
on A-osakas, ja se oli A-osakassopimus, jolloin valtiolla on etuosto-oikeus
kaikkeen. Miten tätä A-osakasoikeutta on käytetty?
Mitä tulee sitten tähän Fingridin
tulevaisuuteen, niin on myös niistä asiakirjoista
nähtävissä, että Fingrid kymmenen
vuoden aikana joutuu investoimaan muun muassa näitten uusien
ydinvoimaloitten takia 1,7 miljardia. Osinkoina pitäisi jakaa
kymmenessä vuodessa yksi miljardi. Miten tämä kaikki
pystyy käytännössä tapahtumaan?
Siinä ovat kysymyksessä verorahat, ja siinä ovat
sitten työntekijöitten työeläkevarat.
Tässä mielessä olisi todella toivonut,
että tässä olisi avoin käsittely,
mutta kuten täällä nähdään,
ei ole valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja eikä ole teollisuusjaoston
puheenjohtaja täällä paikalla. Näin
vähän nämä asiat kiinnostavat.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Tästä hätäkeskusuudistuksesta
vielä. Kyllä täytyy sanoa, että tämä on
varmasti tämän vaalikauden yksi totaalisista fiaskoista.
Eli miksi nyt tällainen hyvin toimiva järjestelmä rikki
revitään uudistamisella, kun todella edellistäkin
ollaan vielä viemässä läpi?
Eli nyt aluevastuuta ollaan muuttamassa niin, että on
todettu jo, että kansalaisten turvallisuus vaarantuu ja
ei ole käsitystä tietojärjestelmien toimivuudesta
eikä siitä, miten saadaan työvoima riittämään
ja siirtymään näihin toimipisteisiin.
Hyviä toimitiloja ollaan samalla sulkemassa vain uudistamisen
takia. Jyväskylä ja Keski-Suomi ovat tässä nyt
menettämässä, häviämässä todella
paljon, ja tätä uudistusta ei millään
tavalla voi hyväksyä. Siinä mielessä se
onkin ihmeellistä, kun Keski-Suomellakin on kaksi valtioneuvoston
jäsentä, mutta ei Pekkarisen ja Virkkusen mielestä varmaan
tämä hätäkeskusasia Keski-Suomelle
ole niin tärkeä, että siihen olisi kannattanut
puuttua. On hyvä, että SDP vaatii selvitystä tähän
kansalaisten turvallisuuden osalta.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Tämä kantaverkkoyhtiö Fingridin
valtionenemmistöhankinta on perusteltua juuri niistä syistä,
mitä ministeri Pekkarinen juuri äskenkin viimeksi
sanoi. Yksi asia, mikä nyt, kun valtio tästä enemmistön
tulee omistamaan, on äärimmäisen tärkeä:
se tapa, jolla Fingrid kaiken kaikkiaan toimii.
Me tiedämme sen, että sähköintensiteetti
kasvaa Suomessa. Se merkitsee sitä, että me tarvitsemme
siirtolinjoja, me tarvitsemme erilaista sähkönsyöttö-
ja siirtokapasiteettia entistä enemmän lisää.
Sitä pitää rakentaa, niitä entisiä pitää vahvistaa.
Tässä toivon, että nyt otetaan myöskin
valtionohjauksen puolelta se näkökulma esille,
mitä se merkitsee maankäytön ja maanomistajien
oikeusturvan ja tasapainoisen ja tasapuolisen kohtelun osalta.
Tässä on aikamoisia kiistoja ollut ympäri
Suomea, muutamissa kohdin jopa kärjistyneitä kiistoja,
ja toivon, että ne otetaan hyvin hyvin selkeästi
esille, niin että tällaisia ei tule. Nämä lunastustoimenpiteet,
joita näiden linjojen käyttöoikeuteen
tehdään, tehdään ikuisiksi ajoiksi,
niin voin sanoa, ja silloin, jos toisen maalle tullaan tekemään,
väkisin se otetaan, kyllä täytyy myöskin
korvausten olla sitten sen mukaisia.
Tässä on nyt selviä puutteita ollut,
ja tässä olen ymmärtänyt niin,
että niin ministeri Pekkarinen kuin ministeri Braxkin ovat
asiasta keskustelleet ja uusia ohjeita on tulossa. Näitä tässäkin
yhteydessä jälleen kannustan, että ne
tulevat mahdollisimman pian. Nyt sille on aivan erityinen tarve, kun
valtio on enemmistöomistajana.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekkarinen, älkää vähätelkö niitä miljoonia,
mitä Nokian kaltaisille yhtiöille on valtion kautta
meidän veronmaksajien euroja siirretty. Miljoonatuet saattavat
olla Nokian kaltaiselle yritykselle pähkinöitä,
mutta pienelle tai keskisuurelle paikalliselle yritykselle tai vaikkapa
paikalliselle ammattikorkeakoululle tutkimus- ja kehittämisrahat
ovat itse asiassa koko toiminnan ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta
elinehto.
Itse asiassa tämä hallitus on ollut täysin
tietoinen siitä, ja itse asiassa myös valtiovarainvaliokunta
on ollut erittäin tietoinen siitä, että ammattikorkeakoulujen
tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on laiminlyöty
tavalla, joka on vastoin ammattikorkeakoulujen perustehtävää,
perustehtävää tukea paikallista yrittäjyyttä,
perustehtävää tukea paikallista elinkeinoelämää ja
alueiden menestystä. Minusta tuntuu aika hullunkuriselta, että te
vähättelette täällä 17:ää miljoonaa
mutta samanaikaisesti hallitus ei ole ollut valmis satsaamaan 10:tä miljoonaa
euroa kaikille ammattikorkeakouluille, jotta ne saisivat omalta
osaltaan varmistettua sen, että alueet kukoistavat.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Yritystuet ovat muutakin kuin pelkkää tutkimusta
tai tuotekehitystä. Nämä ovat vain yksi
osa niitä. Tässä yhteydessä,
kun meillä on lisätalousarvio, on kysymys energiapolitiikasta,
ja energiapolitiikan puolella meillä on selkeästi
löydettävissä investointitukea, pienpuun
energiatukea, syöttötariffitukea, jotka kaikki
itse asiassa ovat markkinoita vääristäviä tukia.
Näiden tukien lisäksi meillä löytyy
useista eri ministeriöistä mitä erinäisimpiä tukia,
ja nämä kaikki tuet meidän pitäisi
käydä läpi ja katsoa, miten ne kohdentuvat
meidän yrityskenttäämme ja miltä osin
ne vääristävät markkinoita ja
miltä osin me tarvitsemme niitä politiikanteon
keinoina.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Skinnarin puheenvuoron johdosta, kun
ensin te vaaditte, että olisi pitänyt taakse jääneen
ajan kassavirran, joka ei ole ollenkaan todelliseen tulevaan markkinaan
perustuva hinta, perusteella sen hinnan määrittyä.
Ja me tiedämme, minkä takia kassavirrat ovat olleet
niin alhaalla: koska ei ole peritty niitä maksuja, mitä olisi
voitu periä, vaan satoja miljoonia on syistä, jotka
moneen kertaan olen täällä kertonut,
jätetty perimättä jnp.
Mutta sitten te sen jälkeen tulette ja sanotte, että Fingridillähän
on isot investoinnit. Niin onkin, miljardi-investoinnit jnp. Voisikohan
olla, että myöskin on sitten tämä regulaation
tarjoama mahdollisuus periä sitä korkeampaa hintaa,
siis sitä hintaa, mikä on mahdollista? Ihan totta,
kuka tahansa omistaisi Fingridiä, niin tarve periä sitä korkeata
hintaa tulee siitäkin, että ne investoinnit tulevien
vuosien aikana, tulevan kymmenen vuoden aikana ovat noin miljardin
euron, vähän ylikin miljardin euron suuruisia.
Toitte erittäin tärkeän perusteen, lisäperusteen,
todistamaan ja osoittamaan, että se hinta ihan todellakin
on sitä, mikä se on.
Mitä tulee sitten vielä yritystukiin, niistä halusin
vielä muutaman sanan sanoa. Ed. Sirnö, minä en
ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystarpeita ollenkaan väheksy.
Jollakin tavalla niitä olen seurannut tässä vuosien
varrella, koska olin itse yhden Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista
hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen aikanaan
aika pitkään ja sitä kautta niitä seuraan.
Ne ovat ihan tarpeellisia miljoonia, mitä niihin tällä hetkellä käytetään.
Kun te puhutte suurista yrityksistä, kerrotaan nyt vielä,
että suorista tuista, 611 miljoonasta, mitä Temmin budjetissa
viime vuonna oli, käytettiin alle 100 miljoonaa euroa suurille
yrityksille kaiken kaikkinensa, reilusti alle 100 miljoonaa euroa.
Ja siinä valtaosa niitten tukien sisällöstä oli
nimenomaan Tekesin rahaa. Tekesin rahaa on noin puolet, hivenen
vajaa puolet, niistä kaikista yritystuista.
Merkittävä osa, vähän yli
130 miljoonaa, oli viime vuonna alueperusteista yritystukea, yritysten
kehittämiseen, investointeihin käytettävää tukea.
Ja tämä on taas sitä rahaa, minkä me
tuolta Euroopan unionista tänne saamme meidän
heikoimmille alueille sillä perusteella, että meillä on niitä heikompia
alueita, jotka ovat verrattavissa Euroopan unionin muihin heikompiin
alueisiin, joista monet muut meitä heikommat alueet saavat
huikean, huikean ja huikean paljon enemmän rahaa kuin Suomessa
syrjäisimmätkään alueet. Ja sitä,
että me ilolla maksamme jäsenmaksut sinne mutta
emme ottaisi sitä rahaa vastaan meidän yritysten
kehittämistarpeisiin meidän maan heikoimmilla
alueilla, minun nyt kyllä on äärimmäisen
vaikea ymmärtää.
Ja tämä tuli täällä vähän
muuallakin esille, myös ed. Lauslahden puheenvuorossa.
Ed. Lauslahti, ne ovat niitä energiatukia, joista me olemme äskettäin
päättäneet yksimielisesti. Ymmärtääkseni
tekin olitte niitä hyväksymässä,
kun me energiatuista päätimme. Niillä me
edistämme suomalaista työtä, suomalaisia
investointeja, suomalaista teknologiaa ja puhdasta energiaa sen sijaan,
että me kärräämme kaukaa päästöjä aiheuttavaa
hiiltä tänne tai maakaasua tai öljyä ja käytämme
sitä. Se on tällä hetkellä hinta
siitä, että me näin teemme.
Mitä muuta siellä on merkittävää äsken
sanottujen Tekesin ja näitten EU:n aluerahojen lisäksi?
Muut merkittävät tuet ovat sitten viennin ja kansainvälistämisen
rahaa. Ja kun minä varsinkin talousvaliokunnan puheenjohtajaa
menneinä aikoina täällä olen
kuullut, niin kerta toisensa jälkeen hänkin on
sitä mieltä, että sitä viennin
ja kansainvälistämisen rahaa on ihan liian vähän. Eli
silloin, kun yksittäistä rahaa käytetään,
me äkkiä huomaamme, että sitä rahaa
ei ole riittävästi, mutta sitten yleisellä tasolla
yritystuista on kiva puhua, että niistä pitää leikata,
varsinkin silloin kun se leikkausvaade kohdistuu takausvaltuuksiin
tai takauksiin, viennin rahoitukseen ja siihen liittyviin takauksiin.
Jos sieltä leikataan niitä valtuuksia pois, niin
valtion budjettiin muuten siitä ei tule mitään
muuta kuin että riski vähenee. Se siinä käy.
Riski vähenee, mutta rahat eivät siitä mihinkään
muutu. Riski vähenee.
Mitä tulee taakse jääneiden vuosien,
viimeisten 10 vuoden, aikaisiin viennin rahoituksiin liittyviin
takauksiin, jotka ovat yli 10 miljardia euroa eri muodoissaan, niin
tämäkin pitää nyt eduskunnan
pöytäkirjoihin sanoa: valtion kassaan on tullut
siitä toiminnasta enemmän tuloja kuin siitä on
ollut valtiolle menoja.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Varmasti näitten vientitakuitten
ja vientiin liittyvien tukien osalta tämä lopputulos
on se, mitä ministeri täällä toi
esille. Kysymys on vaan nyt sitten esimerkiksi pienten ja pk-yritysten
näkökulmasta se, ovatko nämä saaneet
siitä oikeudenmukaisen osansa ja mitä viedään
ja millä perusteella sitten tuetaan ja miten sitä ostajaa
kussakin ostomaassa tuetaan.
Mutta vielä nyt tästä Fingridistä.
Ministerihän toi esille sen, että näitä investointeja
on kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia. Samaan aikaan kymmenessä vuodessa
pitäisi saada miljardiosinkoja, ja kun sitten kauppahinta
on käytännössä tämä,
niin millä tavoin tämä yhtiö kestää tämän kokonaisuuden?
Tämähän on tässä se
iso käytännön asia.
Tämä 235 miljoonaa, jonka sosialidemokraatit
tässä vastalauseessaan esittää vähennettäväksi,
niin aina kun kysytään minultakin, että koskas
se Lahden eteläinen ohitustie tulee, se maksaa 183 miljoonaa,
niin eihän se tule, jos tällä tavoin
tätä rahaa kylvetään tällaisessa
tilanteessa, jossa huippuasiantuntija, markkinaoikeuden regulaatioasiantuntija
Martti Lehtinen sanoo, että se on 400 miljoonaa liikaa
rahaa.
En minä tiedä, miten se markkinaoikeus voi päivittäin
toimia hänen asiantuntijalausuntojensa pohjalta, jos elinkeinoministeriössä,
eduskunnan kauppa- ja teollisuusjaostossa ja täällä eduskunnassa
vaan pyöritellään päätä.
Onko markkinaoikeus todella näin heikoilla näiden
vertailujen osalta? Tässä suhteessa siinä asiantuntijalausunnossa,
joka valtiovarainvaliokunnalle on annettu, on nimenomaan tämä verrokkiyhtiö otettu
Englannista,
ja se on täysin samanlainen kuin tämä kyseinen
Fingrid täällä. Tästä on
tultu sitten tähän laskelmaan, joka silloin oli
jo muutama vuosi aikaisemmin esillä.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt haluan tähän
keskustelun loppuun vielä kerran pahoitella sitä,
että tässä on kuitenkin myös
tämä hätäkeskusasia esillä,
joka on iso asia, siitä on keskusteltu paljon, ja täällä ei
ole ministeri Holmlund paikalla.
Kun tässä kuitenkin on ollut tiedossa se,
että esimerkiksi sosialidemokraatit ovat esittäneet, että pitäisi
nyt selvittää ensi tilassa se, että nämä turvallisuusviranomaisten
tietojärjestelmät sopivat yhteen, niin minusta
olisi hirvittävän tärkeää, että hallitus
edes sen verran tätä hätäkeskusasiaa kunnioittaisi,
että täällä hallitukselta kuulisimme argumentteja
siitä, miten on varmistettu, että kaikki on hyvin
jnp. Ja muutenkin, kun täällä on usea
edustaja ottanut tätä tilannetta esiin, tuntuu hyvin
ikävältä, että asiasta vastaava
ministeri ei ole paikalla.
Siksi minä nyt sitten kysyn, ministeri Pekkarinen,
teiltä, voisitteko te kenties hallituksen puolesta muutaman
sanan sanoa myös tästä hätäkeskusasiasta,
joka täällä kuitenkin edustajia kovasti
tuntuu puhuttavan.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Palaan ed. Sirnön puheenvuoroon ja
yhdyn siihen näkemykseen kyllä, mihin täällä ministeri
Pekkarinenkin yhtyi, että tämä ammattikorkeakoulujen
tutkimus- ja kehitysrahoitus on tärkeä. Erityisesti
se on tärkeä niillä rakennemuutospaikkakunnilla,
joissa ei ole yliopistoja, sen tyyppisillä paikoilla kuin
esimerkiksi Valkeakoski tai Kajaani. Tiedän sen, kun olen
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puitteissa
vieraillut näillä paikkakunnilla, joissa näitä isoja
rakennemuutoksia on tehty.
Mutta kun näitä ruvetaan nyt vertaamaan tähän
Nokian tilanteeseen, niin kyllä se nyt täytyy sanoa
Nokian kunniaksi, että kyllä siinä yhteiskunnan
panostukset ja yhteiskunnan saamat hyödyt ovat vielä vahvasti
hyötyjen puolella, olkoonkin, että me olemme nyt
isossa muutostilanteessa. Ja varmasti niitä rahoja, joita
aikaisemmin on käytetty Nokian kehittämiseen,
me tarvitsemme sen uuden yritystoiminnan luomiseen, aivan kuten
Jyväskylässä tehtiin silloin, kun Nokia sieltä lähti,
millä sitten saadaan uusia työpaikkoja niille
nokialaisille niin Tampereella, Oulussa kuin Pääkaupunkiseudullakin,
jotka sitten hakeutuvat uusiin tehtäviin. Mehän
emme tässä vaiheessa voi vielä tietää sitä,
kuinka monelle tämä tulee vastaan ja kuinka moni
pysyy Nokialla töissä, mitä isoja kansainvälisiä toimijoita
tänne saadaan sitä väkeä työllistämään,
mutta kaikkinensa tässä on erittäin isosta
asiasta kyse.
Mutta kyllä minä näen nyt vähän
tarpeettomana sen, että täällä ruvetaan
niitä yksittäisiä panostuksia, joita
tähän asti on tehty, voimakkaasti arvostelemaan.
Täytyy nämä mittasuhteet pitää mielessä,
että ne määrät, mitä Nokia
yhtiönä ja mitä Nokian työntekijät
ovat maksaneet tähän yhteiskuntaan veroa, ovat
niin isoja summia, että niillä on pidetty montaa
muutakin asiaa pystyssä. Täytyy nämä mittasuhteet
pitää mielessä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Vielä nyt yhden kerran tähän hinnan
määrittelyyn: Siis tässä tapauksessa
tämä RAB-kauppahinta on nyt 0,92. Siis Regulatory Asset
Base, näistä sanoista tulee tämä RAB.
(Ed. Skinnari: Se on kuulemma käytössä vain
Venäjällä!) — Tämä on
käytössä kaikissa eurooppalaisissa tapauksissa,
minä voin luetella täältä joukon
maita. — Ulkomailla pörssinoteerattujen kantaverkkoyhtiöiden
osakekaupoissa käytetty arvostus on ollut tyypillisesti
luokkaa 1,2 kertaa RAB, jopa 1,4 kertaa RAB. Tämä on
Euroopan unionin tilanne, siis sen alueen, jollekka me tätä eriytettyä verkkoa
nyt ylipäänsä tässä luomme.
Mitä tulee Nokiaan — ja, ed. Sirnö,
ei meillä nyt tässä lisäbudjetissa
ole mitään tarvetta eikä mahdollisuutta
esittää yhtään mitään
uutta Nokiaa varten — meillä on erittäin
hyvä valmistelu sille varalle, mitä aikanaan tapahtuukin.
Sitten jos aikanaan tarvitaan jotain lisärahaa, niin se
tarve, se, mihin tarvitaan, kuinka paljon tarvitaan, tulee sitten
aikaisemmin. Siihen, mihin nyt välttämättä tarvitaan
lähikuukausien aikaan, jos sellainen tilanne tulee, kyllä on
sitten hyvin varauduttu.
Ihan viimeisenä kommenttina vielä, mitä tulee
tähän tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen: Minun
suuri huoleni on innovaatiovuoto. Se, että me verorahoin
laitamme sen osaamis- ja perustutkimuspotentiaalin synnyttämisen
ja kasvattamiseen, rajuun kasvattamiseen, paljon rahaa, on hyvä juttu,
mutta ellemme huolehdi siitä, että se osaamispotentiaali
muuttuu täällä Suomessa uusiksi kaupallistettaviksi
tuotteiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, ei meille tule
sitä verojen kautta syntyvää uutta rahaa,
jolla me jälleen uudelleen rahoitamme sen koulutuksen,
sen perustutkimuksen jnp. Kukaan ei puhu nyt siitä alkupäästä, tämän
osaamispotentiaalin alkupäästä. Kannattaa
varmaan sekin katsoa lävitse, ja jos sinne pannaan entistä enemmän
rahaa, mielestäni on erittäin välttämätöntä huolehtia,
että se generoituu äsken sanotulla tavalla uusiksi
työpaikoiksi, kaupallistettaviksi tuotteiksi jnp. Ellei
näin tapahdu, tämä lysti loppuu, ei sitä kohta
ole.
Ja nyt minun silmin tämän kahdeksan vuoden aikaisen
kokemuksen ehkä vakavin juttu on tässä.
Meillä on nyt jo tätä innovaatiovuotoa,
ja sitä taustaa vasten minun on vaikea ymmärtää,
että käydään tämän
t&k-aktiviteetin kimppuun, jolla valtiovalta pyrkii auttamaan
tuon generaation parantamista, oli kysymys sitten suuremmista tai pienemmistä yrityksistä.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
keskustelua hätäkeskuksista. Itselläni
oli tilaisuus kuukausi sitten vierailla Länsi-Uudenmaan
hätäkeskuksessa, josta pari perushuomiota, jotka
tätä keskustelua myöskin täydentävät,
on syytä tehdä.
Ensinnäkin Suomessahan tehdään 4
miljoonaa hätäsoittoa vuodessa, joista 3 miljoonaa
on asiallisia. Siellä on siis myöskin soittoja,
jotka eivät ole varsinaisiin toimenpiteisiin johtavia.
Ja kun katsoi hätäkeskustyöntekijöiden
työkuormaa, niin näki, että a) kuorma
on suuri ja b) on valtava ammattitaito. On valtava ammattitaito, kun
samanaikaisesti, kun tämä puhelu otetaan vastaan,
täytyy nähdä, missä on poliisi,
missä palo- ja pelastustoimi toimii, missä on
ambulanssi, miten sosiaalipuolen, huostaanottopuolen ihmiset, ketkä ovat
käytettävissä tietyissä tilanteissa, ja
tarvitaan nopeaa reagointia.
Tässä suhteessa kaksi seikkaa oli kuitenkin huomionarvoisia.
Kun hätäkeskuksen työntekijöiden
kanssa keskusteli, niin monet olivat sitä mieltä,
että he ovat valmiita jättämään
tämän alan kahdesta syystä, ja niistä kahdesta
syystä toinen on se, että on tässä julkisessa
keskustelussa, jota on käyty hätäkeskuksista,
kun siellä muutamia ongelmallisia tapauksia tietenkin on
tullut, inhimillisiä virheitä, maine mennyt alalta,
eli ihmiset kokevat, että heitä leimataan, ja
minustakin tuntui, että heitä todella leimataan
eikä arvosteta suurta työtä.
Toinen on tämä hallituksen uudistus keskittämisestä.
Mikä osaaminen, osaamispääoma, tässä ollaan
hukkaamassa hyvin nopeasti, kun keskitetään nämä hätäkeskukset
ja se ammattitaito, joka nyt tällä hetkellä olemassa
olevassa verkostossa, valuu meiltä pois! Tässä ei
ole järkeä, ja on mitä mielekkäintä se,
että meillä on kuitenkin hajasijoitettu hätäkeskusrakenne,
koska sen paikallisyhteisön, laajamittaisemmankin alueen,
tuntemus on hyvin tärkeä, ja kun se hyvin pitkälle
keskitetään, niin se kyllä tarkoittaa
sitä, että meillä on suuret riskit, että hätäkeskukset
joutuvat vaikeuksiin, ja meillä ei palvelu toimi sillä tehokkuudella
kuin aikaisemmin.
Siinä mielessä yhdyn tähän
ed. Viitasen kantaan, että on hämmästyttävää,
(Puhemies: 2 minuuttia!) että täällä ministeriaitio
on täysin tyhjä näistä asioista
keskusteltaessa.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvä ed. Satonen, jota arvostan kovin:
Joskus vaan, jos tulee kesken keskustelun, saattaa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.
Niinpä kytkyä Nokiaan ja ammattikorkeakouluun
en suinkaan tehnyt minä vaan itse asiassa ministeri Pekkarinen
vastauspuheenvuorossansa, koska hän ei ilmeisesti ollut huomannut,
että hallituksen esityksessä on erikseen ihan
korkeakoulujen kehittämis- ja tutkimustoimintaa koskeva
momentti auki. Itse omassa puheenvuorossani vaadin ammattikorkeakoulujen
kehittämis- ja tutkimustyön aliresursointia, itse
asiassa vuosittaista alibudjetointia, lakkautettavaksi, vähintään
sitä rahaa, mitä ammattikorkeakoulut itse ovat
vaatineet omaan kehittämistyöhönsä.
Itse asiassa tarve olisi varmaan suurempi.
Mutta samassa puheenvuorossa myös kyseenalaistin nykyisen
yritystukijärjestelmän, josta käytin
esimerkkinä tätä erittäin epäonnistunutta matalapalkkatukimallia,
johon hassattiin puoli miljardia euroa ilman näkyviä työllistämistuloja, ja
siinä yhteydessä sanoin, että pitäisi
ehkä miettiä uudestaan niitä perusteita,
millä yritystukia jaetaan. Itse kannatan vahvasti yritystukia
silloin, kun ne aidosti ovat veroeurojen aitoa, hyvää käyttöä.
Muun muassa pienten ja keskisuurten paikallisten yritysten, jotka
toimivat alueellisen työllisyyden edistämiseksi
erittäin hyvin, toimintamahdollisuuksien vahvistamiseen
tarvitaan näitä yritystukia. Mutta en ole aivan
varma, toimiiko nykyinen yritystukijärjestelmä parhaalla
mahdollisella tavalla.
Pekkarisen kommentti asiaan sitten oli tämä Nokia
tähän vetää.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Sirnön puheenvuoro oli erinomainen
lähtökohta puheenvuorolle, jonka aion käyttää.
Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen määrärahasta,
joka on myös lisätalousarvioesityksessä,
ja toivon, että tämä saataisiin vain
aktivoitua käyttöön. Kyse on sisävesiliikenteeseen
tarkoitetuista innovatiivisista kuljetusaluksista. Suomessa olisi
tällaiseen osaamista ja tietotaitoa. Kevytvaahtoalumiinista
tehtyjä aluksia voitaisiin käydä tekemään
täällä. Näille ovat olemassa
myös kansainväliset patentit. Tällaiset
kevytalukset voisivat kulkea erityisesti puutavarakuljetuksissa,
bioenergian kuljetuksissa, mitä nyt kuljetetaan eri lämpövoimalaitoksiin,
ja samalla tämä olisi myöskin ympäristöystävällinen,
saasteeton tapa, ekologinen tapa. Totta kai omat saasteensa tästäkin
tulevat ja omat haittansa, kun jäätä jouduttaisiin
talvella murtamaan. Nämä alukset pystyisivät,
näin asiantuntijat esittävät, 70 senttiä paksun
jään murtamaan.
Toivon, että tällainen innovatiivinen alustyyppi
voitaisiin saada rakenteille, ja ainakin Keuruun Haapamäellä on
maan johtavaa alumiinirakentamisen osaamista ja myöskin
tätä varten riittävästi sähköä,
että ei tarvitse olla edes suuren veden äärelläkään,
kun tämmöisiä innovatiivisia kuljetusaluksia
voitaisiin käydä rakentamaan.
Arvoisa puhemies! Toivon, että lisätalousarviossa
vuosia ollut määräraha, joka on aina
siirtynyt, aktivoitaisiin siihen käyttöön,
mihinkä se on jo vuosia sitten haluttu varata.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Sen verran haluaisin vielä näistä koulutusmäärärahoista
puhua, että kyllä sivistys- ja tiedejaostossa
on koko kauden tiedetty tämä ammattikorkeakoulujen
tutkimus- ja kehittämisrahan vaje ja myös sosialidemokraatit
ovat kantaneet huolta niin siitä kuin sitten esimerkiksi
tästä yliopistojen puuttuvasta rahoituksesta.
Sillä tavalla kyllä liittyvät ihan olennaisella
tavalla myös tähän Nokia-keskusteluun
myös nämä rahat, että esimerkiksi
Pirkanmaalla, mistä tulevat niin edustajat Satonen, Sirnö kuin
allekirjoittanutkin, meillä on paljon Nokian korkean osaamisen
työpaikkoja, joissa nyt myllertää.
Jos pienestikin nämä uhkakuvat, mitä on
esitetty, tulevat tulevaisuudessa realisoitumaan, niin meillä on
aika iso kysymys kädessä. Puhutaan todella monista
tuhansista työpaikoista, ja siksi myös korkeakoulujen,
jotka kouluttavat tätä korkeaa osaajaa, tietotaitoa,
innovaatiota, täytyy olla tosi timmissä kunnossa,
että pystytään vastaamaan näihin
tulevaisuuden haasteisiin. Teknologia-alan toimintaympäristön
muutos ja tämä rakennemuutos tulevat olemaan joka
tapauksessa järisyttävän iso asia tulevaisuudessa,
ja siksi meidän täytyy pystyä jo tänä päivänä siihen
varautumaan.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että en usko,
että ed. Sirnön ja ed. Viitasen kanssa tästäkään
asiasta löytyy kovin suurta erimielisyyttä. Ehkä ymmärsin
ed. Sirnön ensimmäisen puheenvuoron vähän
väärin, kun tämä kytkentä tuli
vähän siinä muodossa minun korviini,
että tämä Nokia ja ammattikorkeakoulu joutuivat
ikään kuin vastakkain. Mutta jos näin
ei ollut, niin erittäin hyvä sitten.
Olen toki samaa mieltä ed. Viitasen kanssa siitä,
että nämä haasteet ovat aikamoiset, ja
vaikka se olisi vain murto-osa siitä, mitä me
nyt pelkäämme, miten esimerkiksi Tampereella voi tämä Nokian
rakennemuutos vaikuttaa, vaikka se olisi pienikin osa, niin se on
absoluuttisina numeroina hyvin iso, koska kyse on tosiaan siitä,
että Nokialla on muistaakseni 2 600 työntekijää tekemässä näitä käyttöjärjestelmiä
siellä ja
sen lisäksi on myöskin vielä satoja alihankkijoita,
jotka tekevät tätä työtä.
Eli mittavasta asiasta on kyse.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä näistä ammattikorkeakoulujen
tutkimus- ja kehittämisrahoista. On tietysti sääli,
että jälleen kerran eduskunta jätti käyttämättä sitä budjettivaltaa,
mikä sille kuului. Toki meidän pelisääntöihimme
liittyy se, että lisätalousarviota käsiteltäessä vain
hallituksen esittämät, auki olevat momentit ovat
auki, mutta juuri tällä kertaa olisi ollut auki
tämä momentti, jos olisimme pystyneet tässä akuutissa
tilanteessa lisäämään rahaa
ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahaan. Olkoonkin,
että ehkä silloin, kun tämä lisätalousarvio
oli presidentin esittelyssä 4. päivä helmikuuta,
tämä Nokia-case ei ollut ehkä niin pitkälle
mennyt eikä niin tiedossa kuin tällä hetkellä,
mutta tämän eduskuntakäsittelyn aikana tämä Nokian
tapaus ja sen mahdolliset jälkiseuraamukset ovat kuitenkin
tulleet kansanedustajille tutuiksi. Ja on sääli,
todella sääli, että valtiovarainvaliokunta
päätyi ratkaisuun, että ei edes kuunnellut
asiantuntijoita muuten kuin Fingridin osalta tässä kohdassa,
kun olisi ehkä ollut tarvetta miettiä, olisiko
näihin muihinkin momentteihin ollut mahdollista tehdä edes
piirun verran työllistämiseen ja kehittämistoimintaan
ja ennen kaikkea mahdollisiin työpaikkoihin lisäävää vaikutusta.
Uskoisin, että — niin kuin sanottua, siinä keskustelussa,
mitä täällä käytiin
minun ja Pekkarisen välillä Nokian miljoonista — 17
miljoonaa euroa saattaa olla Nokialle pähkinärahaa,
mutta itse asiassa koko meidän ammattikorkeakouluverkostolle
se on kaksi kertaa enemmän kuin mitä heillä on
tällä hetkellä käytettävissä tutkimus-
ja kehittämistoimintaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vielä jatkan äskeiseen
puheenvuorooni liittyen. Olisi hyvin toivottavaa, että tällainen,
lähinnä Suomen sisävesille, kotimaan
liikenteeseen, aiottu kevyt kuljetusalustyyppi saataisiin rakenteille,
koska tällä olisi myöskin vientimahdollisuuksia
innovatiivisena tuotteena niin Venäjälle kuin Keski-Eurooppaan.
Näin ollen toivoisin, että tässä otettaisiin
Suomessa tuotanto käteen ja se toteutettaisiin eturivin
valmistajana Euroopassa uudella tekniikalla, koska on ilmeistä,
että jos ei näitä rahoja oteta käyttöön,
niin tekijät löytyvät muualta. Tällä hetkellähän
on tilanne se, että muun muassa Saimaan vesistössä liikkuvat
alukset, jos jätetään huvialukset ja
matkailuliikenne pois, ovat pääosin venäläisiä.
Mielestäni olisi hyvin toivottavaa, että myös
Saimaan liikenteeseen saataisiin kotimaista aluskantaa. Sitten tietysti Päijänteen
vesistö saattaisi olla Keski-Suomessa alue, jossa näillä aluksilla
voitaisiin liikkua, samoin Keiteleen vesistö Jyväskylän
itä—pohjoispuolella. Valitettavasti Vaajakosken
sillat ovat pulma, että kuljetusaluksilla ei niistä voitaisi
alitse päästä, mutta merkittävät
vesistöt ja käyttötarpeethan olisivat
sekä Keiteleen että Päijänteen vesistöillä aivan
omasta takaakin.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä käytiin
mielenkiintoista keskustelua Nokiasta ja siihen kohdistuvista haasteista
nimenomaan sen tutkimuksen ja tuotekehityksen osalta. Täytyy
sanoa, että minun näkemykseni on kyllä se, että nyt
on tärkeätä, että Nokia rakentaa
kumppanuuksia. Microsoft-kumppanuus on hyvä, mutta kaiken
kaikkiaan siinä, mitä tähän
asti on tehty, pitää miettiä, että laajennetaan
sitä osaamisaluetta, ei puhuta pelkästään
puhelinten toimintajärjestelmistä, vaan, voidaan
sanoa, tietokoneitten koko ympäristön toimintajärjestelmistä.
Ja uskon, kun meillä on hyvää, osaavaa
väkeä, että nimenomaan lisäkoulutuksella
voidaan pitää huolta siitä, että se
osaaminen säilyy oikealla tasolla ja että se on
myöskin hyödyllistä näille henkilöille.
Eli koulutuksen uudelleen suuntaamisesta — voidaan käyttää nykyisiä resursseja — on
aika pitkälti kysymys.
Mitä tulee sitten yritystukiin — niitten leikkaamisesta
on ollut hyvin paljon keskustelua — täytyy sanoa,
että nyt jos koskaan tarvitaan nimenomaan tutkimukseen
ja tuotekehitykseen resursseja ja panostamista, jotta voidaan luoda Suomessa
uutta. Mutta sanoisin, että täytyy käyttää hyödyksi
myöskin sitä osaamista, mitä on muualla
maailmalla, ja laajentamalla sillä tavalla tätä spektrumia
voidaan päästä siihen, että meillä on
osaamista myöskin tulevaisuuden puhelinten tarpeisiin.
Arvoisa puhemies! Lyhyesti täytyy todeta, että täällä on
myöskin hätäkeskuksista keskusteltu ja
tältä osin on mielestäni perusteltua
se, että meillä on vähemmän
hätäkeskuksia. Silloin voidaan näissä hätäkeskuksissa
turvata parempi ympärivuotinen palvelu. Myöskin
kielelliset oikeudet toteutuvat paremmin, koska ruotsin kieltä taitavia
henkilöitä on näissä keskuksissa
silloin paremmin saatavilla. Mutta olennaista on se, että kun
tätä kehittämistä tehdään,
on pidettävä huolta siitä, että se
laatutaso säilyy. Ja jos meillä on esimerkiksi
semmoisia ongelmia, että esimerkiksi Tampereelta henkilöstö ei
siirry Poriin, niin siinä tilanteessa kyllä täytyy
mielestäni vielä uudestaan katsoa tätä järjestelyä,
onko se tarkoituksenmukainen, koska jos joudutaan yhtäkkiä kouluttamaan
valtavan suuri määrä osaajia sinne ja se,
että koulutus ei ole oikeassa vaiheessa, vaarantaa palvelut,
sellaista tilannetta ei voida missään tapauksessa
hyväksyä. Joten tämän prosessin
pitää olla jatkuvasti tarkkailussa ja täytyy
pitää huolta siitä, että palvelut
saadaan.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Täällä valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä todetaan, että valtion nettolainanotto
on tämän lisäbudjetin hyväksymisen
jälkeen tänä vuonna 9 miljardia euroa.
9 miljardia euroa otetaan lainaa noin 50 miljardin euron budjettiin.
Se on valtava summa. Sen vuoksi joudutaankin miettimään
verotusta myös siinä valossa, miten voitaisiin
jonkun verran verotulojakin lisäämällä tätä valtiontalouden
suurta alijäämää kuroa umpeen.
Luenkin teille muutaman otteen kokoomuksen vero-ohjelmasta.
Ensinnäkin: "Verojen ja työllisyyden kytköstä pidetään
yleisesti ottaen suoraviivaisena: työn verotusta ei kannata
kiristää, sillä verotus lisää työn
teettämisen hintaa ja heikentää työnteon kannustimia."
Toiseksi: "Työn verotuksen keventäminen on parantanut
kannustimia ottaa työtä vastaan, ja samalla tiellä on
edelleen syytä jatkaa - -."
Ja kolmanneksi: "On useita perusteita sille, miksi kestävyysvaje
pitäisi kuroa umpeen mieluummin arvonlisäveroa
kuin työn verotusta kiristämällä.
Tutkimus tukee näkemystä, että arvonlisäveron
korotus vaikuttaa vähemmän työllisyyteen
ja verotuloihin kuin työn verotuksen kiristäminen.
Painopisteen siirtoa kulutusveroon puoltaa sekin, että siinä,
missä tulovero rasittaa vain kotimaista tuotantoa, kohdistuu
arvonlisäveron korotus myös tuontitarvikkeisiin.
Viennin osalta vero palautetaan."
Näin siis, herra puhemies, vihreiden vero-ohjelmassa.
Sanoinko erehdyksessä, että tämä oli kokoomuksen
vero-ohjelma? Tämä oli siis vihreiden vero-ohjelma.
Herra puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että vasemmisto
huutaa tasaveroa, kun kokoomus haluaa siirtää painopistettä työn
verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Mutta sitä en
voi mitenkään ymmärtää,
miten kepu ja vihreät ovat nyt kääntäneet
takkinsa ja yhtyneet tähän huutoon tasaveroista,
kun tasaverolla nyt näköjään
tarkoitetaan sitä, että progressiivisen tuloverotuksen osuutta
pienennetään ja sitten välillisten verojen, kuten
arvonlisäveron tai energia- ja ympäristöverojen,
osuutta lisätään. En voi ymmärtää tätä vihreiden
ja kepun mukana olemista tässä huutokuorossa sen
vuoksi, että esimerkiksi vihreiden ohjelma, tasavero näin
määriteltynä, on erittäin voimakas
painotus tasaveron suuntaan. Vihreät nimittäin
esittävät vero-ohjelmassaan, että tuloverotusta,
joka on progressiivinen, kevennetään 500 miljoonaa
euroa vuositasolla ja sen sijaan korotetaan seuraavia tasaveroja.
Yleinen arvonlisäveroprosentti nousisi 1 prosenttiyksiköllä.
Se tuottaisi noin 700 miljoonaa euroa. Energia- ja ympäristöveroja
korotettaisiin noin 1 000 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveroa
korotettaisiin 400 miljoonalla eurolla. Nämä kaikki
ovat siis tasaveroja tämän uuden määritelmän
mukaan, ja näin ollen vihreiden vero-ohjelma merkitsee
erittäin tuntuvaa painopisteen siirtämistä progressiivisesta
tuloverotuksesta tasaveron suuntaan. Myös kepu esittää omassa
ohjelmassaan esimerkiksi yli miljardin korotusta arvonlisäveroon, mikä merkitsee
askelta tasaveron suuntaan.
Herra puhemies! Sanon lopuksi, että aikaisemmin suomalaisessa
ja muussakin keskustelussa muutama vuosi sitten tarkoitettiin tasaverolla
sitä, että tuloveroissa olisi yksi veroprosentti
kaikilla tulotasoilla. Sitä kokoomus ei kannata, eivätkä sitä kannata
tietääkseni mitkään muutkaan
Suomen puolueet. Nyttemmin tasaverokehityksellä tarkoitetaankin
sitä, että tuloverojen osuus pienenisi valtion
verokertymässä ja näiden välillisten
verojen, eli nykykielellä tasaverojen, osuus kasvaisi.
Jos tätä halutaan tasaverokehityksellä tarkoittaa,
niin silloin on rehellistä todeta, että kokoomuksen
ohella tällaista tasaverokehitystä ovat ajamassa
esimerkiksi vihreät ja kepu.
Pia Viitanen /sd:
Puhemies! En aio puhua kauan, mutta tulin varmuuden vuoksi tänne,
koska ed. Zyskowicz piti ilahduttavan puheenvuoron.
Me kyllä käsittelemme lisätalousarviota
täällä, mutta koska nämä talousarviot
liittyvät olennaiselta osalta myös veropolitiikkaan,
niin haluan nyt vain todeta, ed. Zyskowicz, että onko tämä nyt
mikään ihme, kun te täällä todistatte,
että muutkin puolueet kannattavat tasaverokehitystä, kun
tämä hallitus, johon kuuluu niin kokoomus, keskusta-puolue
kuin vihreätkin, on vienyt tämän neljän
vuoden aikana Suomea kohti tasaveroa. Kyllä se on, ed.
Zyskowicz, tasaverokehitystä silloin, kun nostetaan arvonlisäveroa,
nostetaan energiaveroa. Se tarkoittaa sitä, että kauppakassi
tulee paljon kalliimmaksi, ja se tarkoittaa sitä, että asuminen
kallistuu sietämättömällä tavalla.
Nythän me todella joka päivä kuulemme
uutisia sähkölaskujen korotuksista ja siitä,
kuinka paljon tavalliselle asukkaalle esimerkiksi yhtiövastikkeet
uhkaavat nousta, hoitovastikkeet nousevat, vuokrat nousevat. Tämä asumiskustannusten
nousu on todella hurja kehityssuunta, ja se johtuu, arvoisa ed.
Zyskowicz, teidän, kokoomuksen, ajamastanne veropolitiikasta,
joka on tasaveropolitiikkaa. Kaikki maksavat saman verran siellä kaupassa
leivästä tai tiskinpesuaineesta, ja tästä te
ette pääse mihinkään. Ehkä tämä, että te
käytätte pitkän puheenvuoron todistellaksenne,
että jotkut vihreätkin kannattavat tasaveroa,
kertoo siitä, että teillä ehkä on
vähän huono omatunto tämän asian
kanssa, mutta ette te mustaa valkoiseksi pysty kääntämään.
Mutta se, mikä tässä on erityisen
huolestuttavaa, ed. Zyskowicz, on tietenkin se, että tässähän nyt
ihan oikein keskusta ja vihreät vähän
haluavat ikään kuin puhua itseänsä pois
tästä neljän vuoden eriarvoistavasta
veropolitiikasta mutta kokoomus sen sijaan haluaa jatkaa vielä neljä seuraavaakin
vuotta tätä politiikkaa, jossa tasaveroja nimenomaan
lisätään. Tehän olette ajamassa
merkittävää arvonlisäveron korotusta myös
ensi kaudelle, mistä kärsivät paitsi
pieni- ja keskituloinen eläkkeensaaja ja palkansaaja myös esimerkiksi
juuri pienet yrittäjät, ja näistä linjoista
on tullut todella paljon negatiivista palautetta.
Kaikkinensa, puhemies, se, miksi tämän puheenvuoron
olin alun perin pyytänyt, liittyi tähän
ed. Kimmo Sasin puheenvuoroon näistä hätäkeskuksista.
Eli ota nyt sitten selvää siitä, että toisaalta
annetaan uudistuksen jatkua mutta toisaalta seurataan. Eihän
tämä linja ole mikään linja.
Minä nyt toivoisin, että kokoomuslaiset ja pirkanmaalaiset
ja muidenkin maakuntien kokoomuslaiset käyttäisivät
energiaa siihen, että saataisiin käännettyä ministeri
Kataisen pää tässä ja todettua,
että huonoilla urilla ollaan. (Ed. Rajamäki: Ei,
vaan uusi hallitus tarvitaan!) — No niin, voi olla, että ed.
Rajamäki kertoo totuuden, että uusi hallitus tarvitaan.
Tuskin täällä eduskunnassa seuraavassa,
huomisen äänestyksessä tilanne muuttuu,
vaikka tietenkin maakuntien puheet voisivat antaa ymmärtää toista.
Maakunnissa edustajat kuitenkin puhuvat, että pitää säilyttää hätäkeskukset,
ja täällä äänestetään
sitten toisin.
Mutta kyllä minä tässä sanon,
ihan ed. Rajamäen välihuudon mukaisesti, että tietenkin,
jos sosialidemokraatit kansalta luottamusta saavat ja hallitusneuvotteluja
käyvät, meidän linjamme on aivan selkeä tässä.
Ihan olemme siihen sitoutuneet niin puolueena kuin eduskuntaryhmänäkin, että nykyiset
hätäkeskukset tulee säilyttää.
Tämä uudistus pitää ottaa uuteen
valmisteluun.
Ensimmäinen varapuhemies:
Pyydän, että keskitytään
nyt mahdollisimman kiinteästi tähän vuoden
2011 lisätalousarvioon.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle sen verran, että kysymys
on suomalaisten työpaikkojen säilyttämisestä ja
suomalaisesta kilpailukyvystä, jossa verotuksella on erittäin
merkityksellinen rooli, miltä osin meidänkin valintamme
ovat perusteltuja. Me haluamme, että Suomessa on tulevaisuudessakin
työtä suomalaisille.
Lisätalousarviosta: Aloitin puheeni hieman kriittisesti
liittyen lisätalousarvion sisältöön
ja siihen keveyteen, jota se pitää sisällänsä.
Muun muassa ed. Sasi puhui Nokian tilanteesta, ja jäin pohtimaan
lisätalousarvion merkitystä osana tätä meidän
poliittista prosessia. Siinä vaiheessa, kun hallitus teki
lisätalousarviota, ei varmasti ollut tiedossa, mitä yllätyksiä Nokia
tulee tuomaan suomalaiseen talouselämään,
mutta sen sijaan valiokuntakäsittelyn aikana tuli esille
Nokian tilanne.
Olisi hyvä, että me pystyisimme tulevaisuudessa
reagoimaan omassa poliittisessa prosessissamme näihin muutoksiin,
huomioimaan ne muutokset myös siinä keskustelussa,
jota käydään valiokunnassa, ja myös
ottamaan ne esille siinä valiokunnan mietinnössä.
Tältä osinhan on kysymys myös suomalaisittain
mahdollisuudesta, ja mitä nopeammin me otamme sen mahdollisuutena,
sitä parempi tulevaisuus meillä myös on.
Se liittyy läheisesti myös taloudellisiin päätöksiin
ja niiden taloudellisten päätösten suuntaamiseen.
Jos me haluamme pitää nokialaiset työpaikat, niin
on se kysymys, mitä osaavaa työvoimaa Nokia tarvitsee,
minkälaista perustutkimusta ja tutkimusta Nokian kaltainen
yritys arvostaa, minkälaisia ovat se suomalainen osaaminen
ja tutkimusympäristö, jotka vetävät
puoleensa Nokian ja Microsoftin kaltaiset toimijat. Tämä on
suomalaisille ennen kaikkea mahdollisuus, jos haluamme sitä.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz pelkäsi yksinäisyyttä veropohjan,
nimenomaan tasaveron, ajamisessa. Kyllä minä voin
lohduttaa, että jos kokoomus pääsee pääministeripuolueeksi
ja johtamaan uutta porvarihallitusta, kyllä keskusta ja
vihreät nielevät ihan samalla tavalla teidän
tasaverolinjauksenne. (Ed. Leppä: Ei niele!) Ei niissä tule
mitään ongelmia teillä olemaan.
Mutta tämä on vakava kysymys. Varapuheenjohtaja
ed. Orpo muun muassa A-talk-ohjelmassa totesi, että teidän
tavoitteenne on kulutuksen kautta kerätä verot.
Tämä on se sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden
perusta tänä päivänä,
tulo- ja terveyserojen rajun kasvun ongelma. Veronmaksukykyä ei
oteta huomioon, ja erityisesti lapsiperheiden ja pientä eläkettä saavien
osalta tämä näkyy, Kelan työnantajamaksun
miljardin olette siirtäneet nyt energiaveroja ynnä muina. Tämä alkaa
olla todella ihmisten elämisen, arjen turvallisuutta vaarantava
asia. Olen hyvin vakavasti huolissani kyllä myös
kansallisesta eheydestä, jos nyt ei tehdä oikeita
täsmäparannuksia hyvinvointivaltion perustaan.
Meillä pitää terveydenhuollon
maksukadot yhdistää ja puolittaa, meillä pitää työeläkkeiden
ostovoimaa parantaa, ja lapsiperheiden tuet pitää oikeasti
ottaa esille.
Ja kyllä niin hallituksen kuin opposition, meidän
kaikkien, on tunnettava kansallista häpeää ja mentävä kyllä saman
pöydän ääreen siitä,
että tässä maassa köyhiltä,
vähän yli 600 euroa toimeentulotukea saavilta
ihmisiltä, viedään yli 20 prosenttia
siitä rahasta verona. Tämä on asia, joka
vaatii meiltä kaikilta kyllä nöyryyttä ja myöskin
politiikan rajat ylittävää vastuuntuntoa paremmasta
kansallisesta eheydestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen sanoi puheenvuorossaan,
että vihreät ja kepu yrittävät
nyt puhua itsensä pois tästä tasaverokehityksestä,
ja ed. Rajamäki taas arveli, että kyllä vihreät
ja kepu suostuvat kokoomusjohtoisessa hallituksessa taipumaan kokoomuksen
(Ed. Rajamäki: Ihan mihin tahansa!) verolinjaan. Minä taas
osoitin omassa puheenvuorossani, että nykyisellä tasaverokehitystulkinnalla
sekä vihreät että kepu ovat ajamassa
tasaverokehitystä.
Ja, edustajat Viitanen ja Rajamäki, eivät
sosialidemokraatitkaan tässä synnittömiä mitenkään ole.
Viime vaalikaudella, kun kokoomus ei ollut edes hallituksessa, kevennettiin
tuntuvasti ansiotuloverotusta eli ajettiin tasaverokehitystä.
Nyt SDP esittää lapsivähennystä tuloverotukseen,
se on tasaverokehitystä, ja SDP esittää satoja
miljoonia euroja kerättäväksi lisää kiinteistöverolla, kiinteistöverokin
on tasaverokehitystä. Eli tällä merkityksellä,
jonka te olette antaneet tasaverokehitykselle, kaikki Suomen puolueet
tuntuvat olevan tasaverokehityksen kannalla.
Ensimmäinen varapuhemies:
Pyydän kyllä selvästi sitä,
että puheenvuorot keskittyvät lisätalousarvioon.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Kuuntelin työhuoneessa ed. Zyskowiczin
puhetta, kun hän lainaili siellä vihreiden ohjelmaa. Kerron
hetken päästä, mistä minä luen
nyt kohdan: "Kokoomuksen vieroksuma ajatus tasaverosta lähestyy
kuitenkin vääjäämättä,
jos kokoomus saa toiveensa läpi. Puolue haluaa keventää ansiotuloverotusta
ja nostaa arvonlisäverotusta. Jos kokoomus saa tahtonsa
läpi, hyvin ansaitsevat maksaisivat veroja entistä vähemmän
ja köyhät entistä enemmän.
Tämä siis sillä edellytyksellä,
että ihmiset kuluttaisivat entiseen tapaan. - -
Sen sijaan arvonlisäveron korotus ja tuloverojen laskeminen
tai ennallaan pitäminen yhdessä vievät
Suomea kohti tasaverotusta."
Tämä ei ollut Uutispäivä Demarista.
Tämä oli Talouselämä-lehdestä artikkeli
otsakkeella: "Köyhät kyykkyyn, täältä tulee
kokoomus! — Ja kokoomus vastaa." Että kyllä kokoomus
on Suomen johtava tasaverosuuntaan Suomea vievä puolue.
On varmaan selvä hajurako niin keskustapuolueeseen kuin
vihreisiinkin ja vielä pidempi rako sosialidemokraatteihin.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on saanut
ihmeellisiä piirteitä, ja senpä takia
kyllä itsekin haluan tähän osallistua
tämän veropolitiikan kohdalta. Nimittäin
ed. Lauslahti kertoi, että hallituksen harjoittama veropolitiikka
olisi ollut jotenkin työllisyyttä parantavaa.
Kun Ruotsin valtiontalouden tutkimuslaitoksen johtaja oli vertaillut
porvarihallituksen politiikkaa Ruotsissa ja Suomessa, olikin tulos ällistyttävä.
Ruotsissa porvarihallitus oli tehnyt veropolitiikkaa, joka oli selvästi
parantanut työllisyyttä, mutta Suomessa porvarihallitus
oli taas tehnyt politiikkaa, joka ei ollut vaikuttanut tähän työllisyyteen.
Kummassakin maassa lama oli yhtä syvä, vaikeudet
olivat yhtä syvät. Mutta näen, että Suomessa
porvarihallitus on lähes tehnyt tämmöistä,
että politiikalla pyritään herättämään odotuksia
tai vaikuttamaan jotain muuta kautta mutta ei niin, että työllisyys
olisi todellakin täällä parantunut siinä mielessä.
Eli Ruotsissa on nyt tässä suhteessa onnistuttu
paremmin, koska he käyttivät veropolitiikkaa työllisyyden
parantamiseen.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa kohdassa Energiapolitiikka
hallitus esittää, että kantaverkkoyhtiö Fingrid
Oyj:n osakkeiden hankintaan esitetään 385:tä miljoonaa
euroa. Esitys on oikein tervetullut ja kannatettava. Oston jälkeen
valtion osuus osakkeista on 53,1 prosenttia eli Fingridistä tulee
valtioenemmistöinen osakeyhtiö.
Toivon, että nämä edellä mainitut
osakejärjestelyt mahdollistavat sen, että myös
sähkön siirtohinta tulee kilpailutuksen piiriin.
Tällä hetkellä on mahdollisuus kilpailuttaa
ainoastaan sähkön hintaa, ja tiedetään,
että siirtohinta on aikamoinen osa siitä sähkön
hinnasta, joten toivon, että huomioidaan se, että siirtohintaa
voitaisiin myös kilpailuttaa. Se olisi kuluttajien etu.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt todella
ihmettelen tätä kokoomuksen linjaa. Se taitaa
nyt olla vähän siellä hakusessa. Minä en
nimittäin ymmärrä, mikä logiikka
siinä on, että ensin käytetään
100 000 euroa todistellakseen sanomalehdissä,
että kokoomus ei kannata tasaveroa, (Ed. Zyskowicz: Ei kannatakaan!)
ja sitten ed. Zyskowicz tulee tänne ja äsken päätitte
puheenvuoronne siihen, että itse asiassa kaikki puolueet
kannattavat tasaveroa, ilmeisesti mukaan lukien kokoomus. Ilmeisesti
seuraava kampanja lähtee sitten tästä,
että kerrotaan tällaista potaskaa.
Mutta, ed. Zyskowicz, minä haluaisin teiltä suoria
vastauksia. Jos te kerran ette tätä tasaverokehitystä ja
muuta tue, niin miksi ihmeessä te sitten esitätte
vielä jatkossakin sitä, että arvonlisäveroa
nostetaan merkittävästi? Eikö teille
vieläkään riitä se, että suomalaisten
ihmisten asumiskustannukset ovat nousseet pilviin tämän
teidän energiapolitiikkanne seurauksena, josta myös muuten
maksoitte pitkän pennin mainostamalla, että vihreällä on
monta sävyä, ja tämä energiapolitiikka
ja sävy tiedetään ihmisten asumiseen
liittyvän lompakon keventyessä? Eli miksi ensi
kaudella haluatte edelleen nostaa arvonlisäveroja? Ja kuinka
paljon te ensi kaudella olette valmiita nostamaan energiaveroja,
koska niitäkin te olette valmiit nostamaan? Eikö millään
ole mitään rajaa, ed. Zyskowicz? (Ed. Zyskowicz:
Edustajalla on mennyt sekaisin tasavero ja tasaverokehitys, eivät
ne ole synonyymejä!)
Jari Leppä /kesk:
Puhemies! Kyllähän työllisyystilanne,
jos sitä ei olisi hoidettu sillä tavoin kuin tämä hallitus
on hoitanut, olisi meillä paljon huonompi kuin se tällä hetkellä on.
Ed. Lipponen vertasi sitä Ruotsiin ja Ruotsin kehitykseen, mutta
kyllähän meilläkin tämän
taantuman alkaessa kaikki ennakoivat, että huomattavasti
synkemmät ovat lukemat kuin ne nyt todellisuudessa ovat.
Kyllähän se on tämän hallituksen
aikaansaannosta hyvin pitkälle oikea-aikaisissa ratkaisuissa.
Mutta, puhemies, seuraavalla vaalikaudella me olemme ihan erilaisessa
tilanteessa. Emme enää samoilla lääkkeillä voi
mennä eteenpäin, ja siksi keskusta ei ole lähdössä tasaverokeskusteluun
lainkaan vaan haluaa säilyttää verotuksen sellaisena,
että se menee päällisin puolin niin, että se,
jolla on veronmaksukykyä, myöskin enemmän
maksaa.
Huomaan sen — kaikella ystävyydellä hallituskumppania
kohtaan — että kyllähän kokoomus
jonkun verran yksin näissä omissa tavoitteissaan
jää. Ei siitä mihinkään
pääse, kun niitä tavoitteita nyt katsoo.
Otetaan vaikka arvonlisävero. Keskusta ei esitä arvonlisäveron
korotusta lääkkeille eikä ruualle. (Ed.
Viitanen: Kaikille muille!) Meidän ehdotuksestamme tuli
takuueläke. Me olimme erittäin voimakkaasti vaikuttamassa
pienimpiin isyys-, äitiys- ja vanhempainpäivärahoihin.
Se on juuri sitä perusturvaa.
Kollegat hyvät, meidän kaikkien kannattaa olla
muuten huolissamme siitä tutkimuksesta, joka toissa päivänä julkistettiin.
Siis se ei saa keneltäkään mennä ohitse.
Me olemme parantaneet määrätyiltä osin
erittäin voimakkaasti tällä vaalikaudella
perusturvaa, mutta sen parantamista täytyy jatkaa. Se on
päivänselvä asia. Se ei nykyopeilla,
tämän hallituksen opeilla, enää seuraavalla
vaalikaudella toimi, vaan siinä tarvitaan erilaisia toimenpiteitä.
Siinä mielessä kokoomus haluaa ilmeisesti mennä sillä vanhalla
kaavalla, ja se ei nyt, hyvä hallituskumppani, välttämättä kyllä toimi.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Vaalien läheisyys on hallituspuolueissa
selvästi heräämisen merkki, mutta miten
pysyvää laatua se on, siitä rohkenen
olla vähän eri mieltä.
Vuoden 2007 kevään veronkevennykset suunniteltiin
aivan erilaisessa maailmassa kuin siinä, mihin me jouduimme
sukeltamaan. Hallitus ajelehti panemalla täytäntöön
vanhoja, auringonpaisteessa sovittuja veroratkaisuja ja keksimällä vielä esimerkiksi
Kelan työnantajamaksun poiston, 1 100 miljoonaa
euroa, talousarvion kautta katettavaksi, jota maksavat tänä päivänä energiaveroina
meidän kuluttajamme 400—500 miljoonaa euroa, paperiteollisuus
50 miljoonan euron lisälaskuina. Tällä heikennetään
nimenomaan työllisyyttä.
Ei arvonlisäveron korottaminen ole oikea tie. Se nimenomaan
tulee rassaamaan kotimarkkinoita, kulutusta, se on sosiaalisesti
epäoikeudenmukainen. Ja sitten täytyy sanoa, että kiinteistöveron
osalta sosialidemokraatit ovat nimenomaan korostaneet, että vakituisen
asumisen pitää olla siitä pois laskettu.
Pitää ottaa huomioon, että ei ... (Ed.
Zyskowicz: Se on tasavero, ed. Rajamäki!) — Joo,
mutta me emme hyväksy sellaisia pienituloisten ihmisten
asumiseen tulevia lisäkustannuksia kuin te tunnutte tekevän.
Te noudatatte pääneuvonantajanne Wahlroosin
ohjetta: rahalla saa, ja hevosella pääsee. Te olette
sitä mieltä, että se, jolla on rahaa,
saa päättää, milloin jää eläkkeelle,
vaikka viisikymppisenä, mutta tavallisen kansan on pakerrettava
ja yritettävä kitkuttaa vaikka seitsemänkymppiseksi.
Kahden kolmasosan yhteiskuntaa, amerikkalaista mallia, te olette
nyt toteuttamassa: kahdella kolmasosalla töitä,
hyvinvointi, kaksi kolmasosaa äänestää,
kolmasosasta ei tarvitse välittää. Sillä tiellä te
olette.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Jotensakin ymmärrän hyvin
tämän kokoomuksen näkökannan,
että arvonlisäveroa voi heidän mielestään
korottaa ja sitä pitää korottaa. Sehän
tarkoittaa sitä, että yleensä hyvin toimeentulevilla rikkailla
ihmisillä on varaa ostaa ihan mitä haluavat. Siihen
ei vaikuta tämä alv:n korotus sitä eikä tätä.
Mutta toinen puoli asiassa on se, että suurin osa ihmisistä on
tavallisia työntekijöitä, pienipalkkaisia
ihmisiä, ja tälläkin hetkellä kun
tiedetään nämä hallituksen tekemät
energiapoliittiset ratkaisut, energiaveron korotukset, lopputuloshan
on se, että vaikka te olette täällä moneen
kertaan sanoneet, että te olette ihmisten perusturvaa parantaneet
niin ja niin paljon tämän hallituskauden aikana,
niin ne kaikki teidän aiemmin tekemänne parannukset
nollautuvat tällä energiaveron korotuksella. Ja
te haluatte vielä köyhien ihmisten tulot laittaa
miinuspuolelle sillä, että te jatkatte alv:n korottamisella,
mikä tarkoittaa pienituloisille ihmisille sitä,
että joka ikisestä asiasta maksat enemmän
ja aina vaan vähemmän jää sitä rahaa
sitten muuhun elämiseen ja tulee myös toimeentulon
tarvetta.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Lepälle haluan vaan sanoa, että en
minä täällä vertaile Suomen
ja Ruotsin porvarihallitusten veropolitiikan vaikutusta työllistämiseen,
vaan minä kerron Ruotsin valtion tutkimuslaitoksen tutkimuksesta,
jossa kansantaloustieteen tohtori oli tutkinut veropolitiikan vaikutuksia
ja tullut tulokseen, että Suomessa se ei ole toiminut.
Minä haluan nyt puhkaista sen kokoomuksen vaaliman kuplan,
että täällä jotenkin olisi työllisyyttä tällä veropolitiikalla
parannettu. Se olisi tehty toisella tavalla paljon tehokkaammin.
Senpä takia väitän, että täällä on
lähinnä vaan tätä rahaa heitetty
tuuleen ja odotetaan, että sillä olisi jonkinlaisia
myönteisiä työllisyysvaikutuksia.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämähän oli
taas äsken oikein kuvaavaa, että keskusta käytti
täällä puheenvuoron, jossa se irtautui
täysin nykyisen hallituksen veropolitiikasta. Nämä sanat
ja teot -linjat ovat hyvin mielenkiintoisia näin vaalien
alla. Tämä on vähän sama kuin
se, kun Mauri Pekkarinen sanoi, että hyväosaiset
lamatalkoisiin, ja niitä talkoita ei ole näkynyt.
Mutta sinänsä voi olla viisasta, että keskusta
edes nyt tulee toiselle linjalle ja toteaa myös sen, että tämä kokoomuksen
johdolla tehty tasaverokehitys on hyvin epäreilu, ja hyvä näin, parempi
myöhään kuin ei milloinkaan.
Mutta, puhemies, sitä minä nyt hämmästelen, kun äsken
kysyin, ed. Zyskowicz, teidän jatkoaikeistanne. Haluatte
korottaa arvonlisäveroa, haluatte korottaa energiaveroa.
Miksi kokoomus vaikenee nyt tästä kysymyksestä?
(Ed. Zyskowicz: Johtuu puhemiehen toivomuksesta!)
Ensimmäinen varapuhemies:
Kolmannen kerran toivon kyllä, että pysyttäisiin
mahdollisimman tarkasti nyt lisätalousarviossa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään
lisättäväksi valtion nettolainanottoa
0,9 miljardilla eurolla, ja se tarkoittaa sitä, että nettolainanotto
on tänä vuonna 9 miljardia euroa kaiken kaikkiaan.
Kyllä se edellyttää valtavia tasapainottamistoimenpiteitä,
joihin seuraavan hallituksen on ryhdyttävä.
Jos mietitään näitä keinoja,
niin kyllä se arvonlisäveron korottaminen sosialidemokraattiseen
25 prosenttiin on aika perusteltua. Ruotsin demarit aikanaan nostivat
sen 25:een, Norjan demarit ovat nostaneet sen 25:een, Tanskan demarit
ovat nostaneet alvin 25:een. Se on vaan johdonmukainen, sosialidemokraattinen,
pohjoismainen linja pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. (Ed. Rajamäki:
Yrittäkää seistä omilla jaloillanne
ja suomalaisessa todellisuudessa, ed. Sasi!) Sen takia siinä,
että me seuraamme sitä, ei minusta voi olla mitään
poikkeuksellista.
Minä haluan sanoa vielä sen, että kun
täällä viitattiin Ruotsin demareitten
tutkimuslaitoksen, tai työväen tutkimuslaitoksen,
valtion tutkimuslaitoksen, Juhana Vartiaiseen, niin hänhän
ei usko demareitten talouspolitiikkaan ollenkaan. Hän on
tuonut julkisesti sen ilmi, että teillä on hokkuspokkuskonsteja,
joilla taloutta ei saada tasapainoon. Se, mikä on olennaista
havaita, on se, että jos me katsomme koko eurooppalaisen
maiseman, niin eurooppalaisessa näkökulmassa on kaksi
maata, joissa talouspolitiikka on hoidettu tämän
kriisin aikana kaikkein parhaiten: Ruotsi ja Suomi. Mielenkiintoista
on se, että kummassakin on tällä hetkellä porvarihallitus,
joka on pitänyt huolta siitä, (Ed. Rajamäki:
Että tuloerot kasvaa ja työttömyys kasvaa!)
että talous on kohtuullisessa tasapainossa, työttömyys
on torjuttu ja kuitenkin — hyvä on, siihen on
jouduttu käyttämään paljon rahaa — elvytystoimenpiteitten jälkeen
aloitetaan vihdoinkin tasapainottamistoimenpiteet. Ruotsissa on
edetty, ja Suomi tulee kohta etenemään perässä.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lisäbudjettiesityshän
johtaa vielä lisävelanottoon ja tarkoittaa sitä,
että todellakin tässä on jo vuoden ajan
ollut tilanne, että hallituspuolueiden puolelta suosituin
sanapari hallituksen yhteydessä on ollut "seuraava hallitus".
Maassa on ollut jo pitkän aikaa Kiviniemen hallitus ja seuraava
hallitus, ja nämä päätökset
on lykätty eteenpäin. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen
on välttämätöntä, mutta
se pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla,
ja silloin se tarkoittaa veropolitiikassa sitä, että tasaveron
tie, jota kokoomus edustaa, pitää torjua.
Olen iloinen siitä, että vaalien lähestyessä keskusta
on tullut synnintuskaan ja todennut, että enää ei
sitten voi jatkaa energiaverojen korotusten tiellä. Yllättäen
huomaan kuitenkin, että arvonlisäveron 2 prosenttiyksikön
korotus siellä kyllä on, ja siltä osin
voi sanoa, että tämä tasaveron vastustaminen
ei ole vielä kepussa mennyt ihan täysin perille,
mutta pieni synnintuska on joka tapauksessa syntynyt.
Mutta kokoomuksen ohjelmassahan on se hirveä tilanne,
että siellä on miljardin euron aukko näissä esitetyissä verojutuissa,
miljardin musta aukko, koska veronalennuksia on enemmän
kuin on kokoomus julkisesti tähän mennessä kertonut,
mistä lisäverotuloja otetaan. Siis on jättimäinen
yritysveron lasku 800 miljoonaa euroa, lupaus, täysin
käsittämätön nykytilanteeseen
liittyvä lupaus, miljardilla eurolla laskea vielä tuloveroja,
ja sitten on tämä tasaveron lisäys arvonlisäverossa,
joka on 1,2 ja tarkoittaa sitä, että siinä on 600
miljoonan euron aukko, ennen kuin ollaan edes tasapainossa, puhumattakaan
että tulisi joitain lisätuloja. Ilmeisesti tämä tarkoittaa
sitä, että kokoomus on laittamassa jättikorotukset
energiaveroihin, sähköveroon ja muihin energiaveroihin.
Muutenhan tämä yhtälö ei mene
millään umpeen. Ymmärrän hyvin,
että vaikenette ennen vaaleja, koska tätähän
kansalaiset eivät halua, kun he ovat nyt nähneet
tämän hallituksen politiikan alkuvuoden aikana,
mitä se tarkoittaa, kun energiaveroja nostetaan.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti viimeisenä kommenttinani
haluan todeta, että kokoomuksen veromallissa lähdetään
siitä, että yritysverotuksen keventäminen,
yhteisöveron keventäminen tapahtuu asteittain,
hitaasti, painottuen loppupäähän. Myöskin
mitä tulee tuloverotuksen keventämiseen, siinä edetään
asteittain, ja kyllähän tietysti seurataan, mitä työmarkkinoilla
tapahtuu, ja pyritään edesauttamaan maltillisia
tuloratkaisuja. Tämä pitää ottaa huomioon,
mikä tarkoittaa sitä, että kulutusveroja
varsinkin vaalikauden alkuvaiheessa juurikaan ei tarvitse kiristää.
Mitä tulee sitten tasaveropolitiikkaan, niin haluan
kyllä onnitella demareita siitä, että te
olette kyllä kyenneet torjumaan tasaverojen kasvun. Nimittäin
yksi tyypillisimpiä tasaveroja on varallisuusvero. Sehän
on 0,9 prosenttia koko varallisuudesta, ja te jopa poistitte sen
varallisuusveron. Saitte yhden kokonaisen tasaveron pois koko meidän
verojärjestelmästämme. Hienoa! Nyt tietysti
sitten ne, jotka ansaitsevat palkkaa, joutuvat palkkatuloistaan
maksamaan tuloverona tämän tasaveron poiston.
Tietysti te olette kyllä onnistuneet tässä tasaverojen
vähentämisessä, mutta minä en
ole ihan varma, sitten kun tehdään tulonjakolaskelmia,
onnistuitteko tulonjakoa tasaamaan tällä toimenpiteellä.
Eero Heinäluoma /sd:
Herra puhemies! Kyllä me teimme tulonjakolaskelman,
ja se oli oikeudenmukaisuuden kannalta oikeudenmukaisuutta lisäävä,
koska samassa yhteydessä tehtiin osinkojen laitto verolle,
jota kokoomus raivokkaasti vastusti, ilmoitti, että se
on kokoomukselle hallituskysymys, että he eivät
suostu siihen, että osinkoja verotetaan. Sen tuotto oli
yli viisinkertainen varallisuusveron tuottoon nähden. Huomautan,
että ed. Sasi oli täällä varallisuusveron
poiston puolella niin kuin koko kokoomuksen ryhmä, niin
että kun te meidän synniksi sitä laitatte,
niin ehkä teidän kannattaisi siteerata omia kannanottojanne
ja koko teidän ryhmänne aikaisempia kannanottoja.
Te siis kannatitte varallisuusveron poistoa, mutta ette hyväksyneet osinkoveron
poistoa.
Totean, että miljardin aukko jäi ed. Sasin
puheenvuoron jälkeenkin. Suomen kansa ei tällä hetkellä tiedä,
mikä tämä teidän vero-ohjelmanne
on. Se on kertomatta, mistä te otatte nämä lisätulot,
koska se, mitä te olette kertonut, vaikka ohjelma toteutetaan
vaiheittain, tarkoittaa sitä, että te teette lähes
2 miljardin euron aukon valtion verotuloihin. Se aukko ei täyty
näillä teidän tähän
mennessä lausumillanne arvonlisäveron korotuksilla,
vaan tarvitaan uusia tasaveroja. Tulkitsen vaikenemisen merkiksi
siitä, että kokoomus valmistelee uutta energiaverojen,
sähköveron korotusohjelmaa.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Kuulimme äsken, että kyllä SDP
näitä tulonjakovaikutuksia on tehnyt, mutta missä ovat
tämän hallituksen tulonjakovaikutukset? Kysyimme
sitä syksyllä energiaveron korotusten yhteydessä, emme
saaneet vastausta ministeri Kataiselta. Olemme kysyneet nyt, eikö olisi
viisasta selvittää arvonlisäverokorotuksen
vaikutukset ennen kuin mennään tälle
kokoomuksen ajamalle linjalle. Ei vastauksia. Todella huolestuttavaa.
Mutta minä puolestani myös, puhemies, kun tässä nyt
puhutaan valtion talousarviosta ja velkaantumisesta, josta pitää kantaa
huolta, kyllä kiinnittäisin huomiota siihen, voisiko
arvoisa kollegani ed. Kimmo Sasi nyt todellakin avata tätä miljardin
mustaa aukkoa. Onko todella siis niin, että te haluatte
korottaa energiaveroja jatkossakin ja sitä kautta ihmisten
asumisen hintaa nostaa merkittävällä tavalla?
Eli se on iso aukko, miljardin verran, josta te ette ole kertoneet
sanaakaan Suomen kansalle, mitä olette tekemässä.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Sitten on syytä palata tähän
Ruotsi-keskusteluun. Siis ensinnäkin, mitä tulee
Ruotsin arvonlisäveroon, ed. Sasin, joka on kokoomuksen
johtavia veroasiantuntijoita, pitäisi hyvin tietää,
että Ruotsissa veroaste on radikaalisti suurempi kuin se
on Suomessa, yli 5 prosenttiyksikköä suurempi.
Se tarkoittaa sitä, että siellä lähes
kaikki verot ovat näin ollen huipussaan, myös
arvonlisävero. Meillähän veroaste on
selvästi Pohjoismaista matalin.
Mitä tulee sitten Ruotsin valtion tutkimuslaitokseen,
vanhaan Konjunkturinstitutetiin, niin se ei siis todellakaan ole
mikään demarien tutkimuslaitos, ed. Sasi, vaan
Ruotsin valtion tutkimuslaitos. Kun nyt kuulette, että se
on Ruotsin valtion tutkimuslaitos eikä demarien tutkimuslaitos,
niin odotan, että te uskotte, mitä ed. Päivi Lipponen
on teille kertonut, eli otatte uuden asennon näihin veroalennusten
työllisyysvaikutuksiin.
Yleiskeskustelu päättyi.