3) Hallituksen esitys postilaiksi sekä Maailman postiliiton
yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten voimaansaattami-sesta
Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Postipalvelut kuuluvat yhteiskunnan
peruspalveluihin, joiden tasa-arvoinen turvaaminen on kansalaisten
oikeuksien ja yhteiskunnallisen toiminnan kannalta välttämätöntä ja
itse asiassa tämän kaltaisessa maassa enempikin
kuin välttämätöntä.
Valiokunta korostaa mietinnössään, että postin
peruspalvelut tulee turvata yhtäläisin periaattein
kattavina ja laadukkaina kaikille kansalaisille ja yrityksille koko
maan alueella. Hallituksen esityksellä ehdotetaan nykyisen
postipalvelulain korvaamista uudella postilailla, jolla saatetaan
kansallisesti täytäntöön niin
sanottu EU:n kolmas postidirektiivi. Lisäksi ehdotetaan,
että eduskunta hyväksyisi Maailman postiliiton
yleissopimuksen.
Postiala kaiken kaikkiaan on kokemassa hyvinkin huomattavia
muutoksia. Toimintaympäristössä ehkä merkittävin
muuttuva tekijä on viestinnän sähköistyminen,
joka väistämättä vähentää kirjelähetysten
määrää. Myös lehtijakelun
laskeva volyymi aiheuttaa postitoiminnalle haasteita. Keskeinen
muutostekijä on myös alan sisäisen kilpailun
syntyminen ja myös lisääntyminen. Asiantuntijakuulemisessa
on tuotu esille huoli siitä, että kilpailun lisääntyminen
ja mahdollinen keskittyminen ainoastaan kannattavimmille alueille
saattaa jatkossa vaikeuttaa yleispalveluyrityksen mahdollisuuksia
hoitaa kannattamattomia haja-asutusalueiden jakelureittejä ja toimipaikkaverkkoja.
Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään,
että voimaan saatettava postidirektiivi ei näyttäisi
kaikilta osin ottavan riittävällä tavalla
huomioon Suomen postipalveluiden toimintaympäristöön
liittyviä erityispiirteitä, kuten harvaa asutusta
ja pitkiä etäisyyksiä. Valiokunta on arvioinut
perusteellisesti direktiivin mahdollistamaa niin sanottua kansallista
liikkumavaraa ja tullut arviossaan siihen lopputulokseen, että hallituksen
esityksessä on pääosin käytetty
se kansallinen liikkumavara, jonka direktiivi mahdollistaa. Tästä syystä on
erittäin tärkeää, että nyt säädettävän
lain säännösten soveltamisessa ja tulkinnassa
otetaan huomioon Suomen erityisolosuhteet siten, että laadukkaat
postipalvelut saadaan turvattua koko maahan, myös harvaanasutuille
seuduille ja muun muassa saaristoalueille. Tämä vaatii
lakia soveltavilta ja tulkitsevilta viranomaisilta ennen kaikkea
lain tavoitteen toteuttavaa järkevää tulkintaa.
Valiokunta katsoo, että postilain mahdollistamat postiyritysten
toimilupaehdot ovat keskeinen mekanismi, jolla markkinoiden mahdollisia ongelmia
voidaan pyrkiä ehkäisemään.
Hallituksen esityksen mukaan postitoimiluvat myöntäisi liikenne-
ja viestintäministeriö. Valiokunta kuitenkin katsoo,
että postitoimilupien myöntäminen on
yhteiskunnalliselta painoarvoltaan erittäin merkittävä päätös,
jolla on laajoja hallinnon eri sektoreille ulottuvia vaikutuksia.
Näin ollen valiokunta ehdottaa, että postilakia
muutetaan siten, että postitoimiluvat myöntää valtioneuvosto.
Esityksen mukaan toimiluvassa voidaan asettaa muun muassa palvelun
laadun saatavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi välttämättömiä toimilupaehtoja.
Valiokunnan näkemyksen mukaan postidirektiivi mahdollistaa
postitoiminnan järjestämistä koskevien
välttämättömien vaatimusten
kuten esimerkiksi viikottaista keräilyn ja jakelun tiheyttä tai
palvelun alueellista saatavuutta koskevien toimilupaehtojen asettamisen myös
muille postiyrityksille kuin yleispalvelun tarjoajalle, kunhan nämä vaatimukset
eivät ole vastaavan tasoisia kuin yleispalvelun tarjoajalle asetettavat
vaatimukset. Valiokunta pitää tärkeänä,
että postitoimilupiin otetaan Suomen olosuhteiden erityistarpeiden
edellyttämiä toimilupaehtoja hyödyntäen
kaikki se liikkumavara, minkä direktiivi mahdollistaa.
Näin toimien voidaan myös vaikuttaa tulevien EU-tason
toimilupaehtoja koskevien linjausten sisältöön.
Asetettavilla toimilupaehdoilla ei ole tarkoitus nostaa alalle tulon
kynnystä vaan turvata palvelujen saatavuus, laatu ja tehokkuus.
Hallituksen esityksen mukaan yleispalvelua tarjoavat postitoimipisteet
on sijoitettava siten, että yleispalvelun käyttäjät
voivat asioida toimipisteissä kohtuullisen matkan päässä vakituisesta
asunnosta. Toimipisteen sijainti ei hallituksen esityksen mukaan
enää ole sidoksissa kuntaan. Kohtuullista matkaa
arvioitaessa on otettava huomioon myös alueen väestötiheys
ja pinta-ala, alueella ilmenevät asiointitarpeet, palveluiden
sijainti yleensä ja muut paikalliset olosuhteet sekä uusien
postipalvelumuotojen kehittyminen. Valiokunta toteaa, että koska
asiointimatkat ja olosuhteet maan eri osissa vaihtelevat merkittävästi, ei
lain tasolla ole mahdollista sisällyttää kaavamaista
kilometrimäärää. Valiokunta
kuitenkin katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettu
toimipisteitä koskeva sääntely ei välttämättä riitä turvaamaan
palvelun tasoa kaikilla maamme alueilla tasavertaisesti. Tästä syystä valiokunta
ehdottaa, että kohtuullista välimatkaa koskevan vaatimuksen
lisäksi yleispalvelun tarjoajan on edelleen ylläpidettävä jokaisessa
kunnassa vähintään yksi yleispalvelua
tarjoava toimipiste.
Valiokunta ehdottaa, että postilakiin tehdään liikenne-
ja viestintäministeriön esittämässä muodossa
muutos, jonka mukaan yleispalvelun laatustandardia koskevaan 19 §:ään
lisätään yhden yön yli kannettavaa
kirjettä koskevan kulkunopeuden laatustandardi. Standardin
mukaan tällaiset kirjeet on jaettava siten, että lähetyksistä vähintään
80 prosenttia on perillä viimeistään jättöpäivää seuraavana
arkipäivänä.
Lehtijakelua ei ole hallituksen esityksessä ehdotettu
säänneltäväksi postilailla.
Lähestymistapa vastaa nykyistä lakia. Valiokunta
on huolissaan erityisesti paikallis- ja maakuntalehtien jakelun
tulevaisuudesta. Valiokunta toteaa, että postilain soveltamisalan
säilyttäminen nykyisellään siten,
että lehtijakelu ei kuulu lain soveltamisalaan, on perusteltua,
mutta katsoo samalla, että paikallis- ja maakuntalehtien
jakelu tulevaisuudessa tulee pyrkiä jatkossa huolehtimaan muilla
käytettävissä olevilla keinoilla.
Eräissä asiantuntijalausunnoissa on esitetty myös
huoli pienten paikkakuntien niin sanottujen asiamiespostien korvausperiaatteista.
On esitetty, että niistä tulisi säätää lailla,
ja on tuotu esille, että asiamiesposteille nykyään
maksetut korvaukset eivät monessa tapauksessa riitä kattamaan
tästä toiminnasta syntyviä kustannuksia. Voimassa
olevassa postipalvelulaissa ei ole säännöksiä asiamiespostin
järjestämisestä. Valiokunta toteaa, että tällaista
lain tasoista sääntelyä ei edelleenkään
voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska asiamiespostitoiminta
ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat postiyrityksen
ja asiamiespostitoimintaa harjoittavan tahon väliseen sopimukseen.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että se pitää tärkeänä,
että postitoiminnan järjestämisessä noudatetaan
eri osapuolten kannalta kohtuullisia ehtoja, myös asiamiespostitoiminnan
järjestämisessä.
Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että yleispalvelua
tarjotaan tulorahoituksella markkinaehtoisesti. Esityksessä säädetään
kuitenkin yleispalvelun tarjoajan oikeudesta saada valtion varoista
korvaus sellaisista yleispalvelun nettokustannuksista, jotka muodostavat
sille kohtuuttoman taloudellisen taakan. Lisäksi ehdotetaan sääntelyä muiden
postiyritysten velvollisuudesta osallistua näiden kustannusten
kattamiseen. Käytännössä osallistuminen
kustannuksiin tapahtuisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan perimällä erityistä
veroa
tai maksua postitoiminnan harjoittajilta. Valiokunta toteaa, että ehdotuksessa
säädetään tärkeä rahoitusmekanismi
ja menettelyt, joilla yleispalvelun tarjonta voidaan pyrkiä viime
kädessä turvaamaan. Valiokunta ehdottaa eräitä täsmennyksiä kustannusten korvaamista
koskevaan säännökseen ja esittää myös
lausumaa yleispalvelun rahoituksesta.
Valiokunta kiinnittää mietinnössään
huomiota myös saaristoalueisiin ja siihen, että postipalvelujen
tulee myös näillä alueilla toimia.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa, että eduskunta
hyväksyy selonteon johdosta seuraavat kaksi lausumaa:
1. "Eduskunta edellyttää, että postimarkkinoiden
kehittymistä sekä postipalvelujen laatua ja saatavuutta
seurataan tiiviisti ja ryhdytään tarvittaessa
viipymättä toimenpiteisiin, joilla laadukkaiden
postipalvelujen tarjonta varmistetaan koko maassa. Seurannassa tulee
arvioida myös erityisesti haja-asutusalueiden jakeluhintoihin kohdistuvia
vaikutuksia. Seurannasta ja toteutetuista toimenpiteistä tulee
toimittaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvitys
toukokuun 31. päivään 2013 mennessä."
2. "Eduskunta edellyttää, että postitoiminnan yleispalvelun
rahoitus tulee varmistaa tilanteissa, joissa yleispalvelun tarjoaminen
johtaisi nettokustannuksiin, jotka muodostavat kohtuuttoman taloudellisen
rasitteen yleispalvelun tarjoajalle. Rahoituksen turvaamiseksi
toteutetuista toimenpiteistä tulee toimittaa liikenne-
ja viestintävaliokunnalle selvitys syyskuun 1. päivään 2012
mennessä."
Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön
sisältyy yksi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää liikenne-
ja viestintävaliokuntaa erinomaisesta mietinnöstä ja
hyvästä työstä ja syvällisestä perehtyneisyydestä tähän hallituksen
esitykseen. Laki lähetettiin valiokunnan käsittelyyn
kohtuullisen laajalla julkisuudella ja kriittisellä arvioinnilla,
mutta käsittelyn aikana kuitenkin todennettiin se, että ensinnäkin perustuslakivaliokunnan
lausunto osoitti sen, että perustuslaillisia ongelmia ei
hallituksen esitykseen sisältynyt. Toisaalta mietintö osoittaa sen,
että kaikilta keskeisiltä linjoiltaan laki on säilynyt
valiokuntakäsittelyssä hallituksen esityksen mukaisena.
Esitys pitää myös sisällään
hallituksen lupauksen työmarkkinaneuvottelupöytään
siltä osin, että yhden yön yli -kirjeen
laatustandardi on lisätty 19 §:ään,
mikä oli hallituksen vastaantulo työmarkkinaosapuolille
hyvin poikkeuksellisesti, jos se vauhdittaa työsopimusratkaisun
syntymistä.
Arvoisa puhemies! Postitoiminta on osa perusinfrastruktuuria
kehittyvässä digitaalisessa yhteiskunnassakin.
Postilainsäädäntö on uudistettava
ja nyt uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön
muutoksia, jotta tulevaisuudessakin pystytään
ylläpitämään kattavaa ja hyvälaatuista
postipalvelua, joka vastaa asiakkaiden tarpeita.
Valiokunnan puheenjohtaja hyvin kattavasti muistutti eduskunnan
täysistuntoa kaikista niistä asioista, joita hallituksen
esitys piti sisällään liittyen postipalvelujen
turvaamiseen kaikkialla maassa. Tämä laki on erityisen
tärkeä kansalaisen näkökulmasta.
Se turvaa viisipäiväisen jakelun. Poikkeukset
rajataan täysin välttämättömään,
ja niitä saa tehdä vain alueilla, joissa viisipäiväinen
jakelu on käytännössä mahdotonta. Ikääntyneiden
ja liikuntaesteisten tarpeet postijakelun suhteen on myös
otettu huomioon ja nostettu lain tasolle. Siltä osin tässä laissa
parannetaan kansalaisten oikeuksia sellaisiin asioihin, jotka tällä hetkellä on
ohjetasolla määritelty.
Laissa määritellään nykyistä tarkemmin myös,
mikä on minimitaso, joka tulee olla kaikille tarjolla.
Asetetaan minimitaso. Tässä on hyvä muistaa
se, että kyse on viime kädessä kysynnästä ja
tarjonnasta. Tällä hetkellä näyttää siltä ja
on Itellalta saamani vahvistuksen mukaan niin, että Itella
tulee tarjoamaan huomattavasti laajempaa kategoriaa yleispalvelutuotteissa
kuin laki edellyttää. Se on hyvä asia.
Valiokunta teki tarkennuksen postitoimipaikkojen sijoittelua
koskevan sääntelyn osalta. Hallituksen esitys
lähti siitä, että asiointimatkan pitää olla
kohtuullinen. Nyt valiokunta lisäsi, että pitää olla
yksi toimipiste kunnassa. Tämä on, sanotaanko,
hyvä tarkennus. Itse olen sitä mieltä, että jo
tämä kohtuullisen asiointimatkan pituus olisi
pitänyt sisällään sen lähtökohdan,
että jokaisessa kunnassa välttämättömästi
on vähintään yksi toimipistepaikka. Mutta
jos valiokunta tämän haluaa lisätä,
niin tämä mielestäni on hyvin kannatettavaa.
Toimilupiin liitettävistä ehdoista muille
postiyrityksille on käyty vilkasta keskustelua. Valiokunta
mietinnössään on paneutunut erityisesti
tähän ja mielestäni erinomaisesti kuvaillut
perusteluissa, minkälaisissa olosuhteissa toimilupaehtoja
pohditaan ja niitä asetetaan. Tällaisia ehtoja tullaan
asettamaan hyödyntäen se liikkumavara, mitä meillä on
käytössä EU:n lainsäädäntökehyksen
puitteissa. On kuitenkin huomattava, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja
totesi, että toimilupaehdolla ei ole tarkoitus nostaa alalle
tulon kynnystä vaan turvata palveluiden saatavuus, tehokkuus
ja laatu.
Arvoisa puhemies! Varmasti käymme tästä asiasta
keskustelua.
Toinen varapuhemies:
Käydään pieni debatti tässä vaiheessa
ministerin puheenvuoron jälkeen.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ykkösluokan
kirjeen ympärillä pyörivä keskustelu
hämmentää. Valiokunnan näkökulmasta
asia on täysin selvä. Me saimme valiokuntaan ministeriöstä muotoilun,
joka oli, sitaateissa, yhdessä sovittu. Me laitoimme sen
siinä muodossa mietintöön, ja se on siellä.
Mikäli näin ei sitten ollutkaan, sitä ei
kyllä valiokunta voinut tietää. Mutta
kyllä tämä keskustelu on erikoista.
Minulla on teille, ministeri, kolme kysymystä.
Kysymys numero yksi: Miksi poistitte 9 §:stä valiokunnan
sinne lisäämän erittäin tärkeän osuuden,
joka koski jakelun ja keräilyn tiheyttä ja palvelun
alueellista saatavuutta?
Kysymys numero kaksi: Miksi ette käyttänyt kansallista
liikkumavaraa? Sitä olisi ollut. Onko tarkoituksenne pistää Suomen
postipalvelut polvilleen?
Viimeinen kysymys: Rahoitus on täysin auki. Tämä mahdollistaa
kermankuorinnan hyvillä alueilla. Onko tarkoitus, että suomalainen
veronmaksaja maksaa niiden markkinanäkökulmasta heikkojen
alueiden postipalvelut? Se on arviolta 150 miljoonaa veroeuroa,
(Puhemies: Minuutti!) ministeri Lindén. Kallista.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä postipalvelu on katsottava
tietynlaiseksi peruspalveluksi suomalaisessa yhteiskunnassa, aivan
kuten on sähkö taikka teleliikennepalvelut. Siksi
tällä postipalvelulailla on hirvittävän
suuri merkitys.
Minua jää askarruttamaan nyt erityisesti näitten
asiamiespostien tulevaisuus ja se, millä tavalla tulevaisuudessa
aiotaan nimenomaan tuolla harvaanasutulla maaseudulla, jota harvaanasuttua
maaseutua on ihan täällä Etelä-Suomessakin paikoin,
nämä postipalvelut sitten turvata.
Toinen varapuhemies:
Otetaan tähän debattivaiheeseen seuraavat
pyydetyt puheenvuorot: edustajat Kähkönen, Piirainen,
Pulliainen, Seurujärvi, Taimela. Sen jälkeen ministerin
vastaus ja sitten mennään puhujalistaan.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä on
kaksi lausumaa, ja ne ovat sinänsä hyviä,
mutta aiheellisesti voi kysyä, mikä niiden merkitys
on.
Tuossa ed. Karhu jo viittasi yleispalvelurahoitukseen. Se on
jäänyt täysin auki. Toiseksi, postipalvelujen
laatu ja saatavuus: sitä seurataan, mutta reagoidaanko
siihen? Joka tapauksessa postipalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluita, niin
kuin tässä on todettu, ja ennen kaikkea erittäin
suuri vaara ja todennäköistä on, että erityisesti
haja-asutusalueilla nämä jakeluhinnat voimakkaasti
kohoavat.
Toivon, että arvoisa ministeri kommentoi näitä kahta
asiaa. Ei ole ollenkaan yhdentekevää tosiaan myöskään
tämän yleispalvelun rahoitus. Nimittäin
joka tapauksessa budjettirahoituksena jälkikäteen
(Puhemies: Minuutti!) se on täysin mahdoton.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ihan samoja asioita olisin nostanut
tässä esille, mitä edellä olevat
puhujat, elikkä tämä asiamiespostien
merkitys harvaanasuttujen seudulle on erittäin merkittävä,
ja millä tavalla nämä tulevaisuudessa
toimivat. Toisaalta tämä yleispalvelutarjonnan
turvaaminen liittyy hyvin pitkälle myös siihen,
mikä on hinta harvaanasuttujen seutujen lehtijakelulla
ja nousevatko kustannukset paikallisten maakuntalehtien osalta.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiinnitti huomiotani se, että nyt
postitoimipaikkaverkostoa ohjattaisiin valtioneuvoston asetuksella.
Onko arvoisalla ministerillä tämä asetuksen
sisältö jo kirkastunut eli se, millä tavalla
se tapahtuu? Mitenkä me esimerkiksi vaalikamppailuaikana
nyt, arvoisa ministeri, siellä Oulun vaalipiirissä ja
sitten siinä Lapin vaalipiirissä kerromme, millä tavalla
te olette aikonut hoitaa tämän asian? Se on ihan
perimmäisiä asioita.
Toisekseen, näistä postinkulkustandardeista: minkälaisen
kampanjan te käynnistätte niin, että nämä priorityt
tulevat kansalaisille eläväksi käytännöksi?
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU
tämänpäiväisessä tiedotteessaan
sanoo olevansa tyrmistynyt liikenne- ja viestintävaliokunnan
mietinnöstä uudeksi postilaiksi. Asia koskee ensimmäisen
luokan kirjeen sisällyttämistä tähän
lakiin.
Itse voin todeta, että valiokunnan puolesta tuo lisäys,
joka lakiin tehtiin, on kyllä sisällöltään pilkulleen
ja sanasta sanaan sen mukainen kuin asia on valiokunnalle ministeriöstä esitetty,
ja tältä osin kyllä valiokunnan osalta
asia on hyvin yksiselitteinen.
Tästä asian käsittelystä voidaan
todeta myös se, että olemme pitäneet
tätä esitystä uudeksi postilaiksi kohtuullisena.
Kahteen asiaan olemme keskustan eduskuntaryhmässä kiinnittäneet huomiota:
yleispalvelukustannusten kattamiseen, josta on nyt tässä valiokunnan
mietinnössä tehty tarkentava kirjaus, sekä toimilupaehtojen määrittelyyn
laatuvaatimusten osalta. Siinä me nostimme ne toimilupaehtojen
määrittelyt (Puhemies: Minuutti!) valtioneuvostotasolle,
ja se on erittäin merkittävä muutos tähän
pohjaesitykseen.
Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Itellan toimintaan tästä lainmuutoksesta
välttämättä seuraavaa aukkoa on
tulevina vuosina pakko paikata valtion verorahoilla. Haja-asutusalueiden
postinjakelu on keskimäärin neljä kertaa
kalliimpaa kuin taajamien. Itellan on arvioitu rahoittavan kannattamatonta
postinjakelua voitollisten alueiden tuotoilla jopa 150 miljoonalla
eurolla vuosittain. Tämä vääristymä tulee
vääjäämättä kaiken
muun kannattavuutta syövän kehityksen lisäksi.
Pahimmillaan tämä tarkoittaa suurta laskua taas
jälleen kerran veronmaksajille. Tätäkö hallitus
ja te, ministeri Lindén, haluatte? Ja mitä te
vastaatte kysymykseen paikallislehtien tulevaisuudesta? Lehtijakelun
kustannusten on arvioitu lain seurauksena nousevan jopa 30 prosenttia.
Kuinka monen paikallislehden talous kestää tämä luvun?
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Jos aloitan tästä viimeisestä puhujasta.
Ed. Taimela peräänkuulutti paikallislehtien tulevaisuutta.
Sanomalehtien Liitto ja paikallislehdet olivat edustettuna tässä lakia
valmistelleessa postityöryhmässä ja aivan
yksiselitteisesti eivät halunneet tulla lain piiriin. Se
oli sanomalehtien ratkaisu, ja siltä osin tämä postitoimintalaki
ei käsittele lehtien tulevaisuutta. Siihen rinnalle on
selvitysmieheni kyllä tehnyt selvityksen siitä,
millä keinolla jatkossa, tulevaisuudessa tätä mahdollisten
jakelukustannusten problematiikkaa voitaisiin kompensoida. Se on
seuraavien hallitusten kysymys, ja se vaatii sitten myös
rahoitusta.
Ed. Karhu: Tämä on liikenne- ja viestintävaliokunnan
mietintö. Ministeriö tai ministeri ei ole tätä mietintöä tehnyt,
vaan tämän on valiokunta tehnyt, ja siltä osin
voitte keskustella valiokunnan jäsenten kanssa, miksi joku
pykälä on missäkin muodossa.
Rahoituksen osalta laissa on ihan yksiselitteisesti todettu,
että kun toiminta on tappiollista, kohtuutonta, toimijalle
elikkä Itellalle, silloin lankeaa tämä kustannusten
korvaavuus, ja sitä varten on asetettu työryhmä valmistelemaan
verolakia, jossa tullaan määrittelemään,
miten — kun laki lähtee siitä, että kaikki
postipalvelua suorittavat ovat mukana korvaamassa — kunkin postitoimiyrityksen
osalta tämä korvaus muodostuu. Kysymys on tietysti
myös siitä, että jos tulevaisuudessa,
johtuen tästä sähköisen asioinnin
lisääntymisestä, jakeluverkoston ylläpitäminen
tulee tappiolliseksi Itellalle, niin tämä korvaus
on yksiselitteisesti lain mukaan maksettava siinäkin tapauksessa,
vaikka alalla ei olisi yhtään ainutta toimijaa.
Asiamiespostista elikkä postitoimipalvelun saatavuudesta
laki yksiselitteisesti kirjaa — ja mielestäni
paremmin kuin nykytilanne, jossa puhutaan, että pitää olla
vähintään yksi postitoimipiste per kunta — nyt
asiointimatkasta, elikkä kun asiakas suorittaa asiointimatkansa,
niin sen matkan varrella pitää olla se postitoimipalvelu. Tämä laki
mahdollistaa myös mobiilin palvelun, ja uskon, että se
tulee olemaan ratkaisu monissa tapauksissa silloin, jos nämä kohtuulliset
asiointimatkat kaiken kaikkiaan, kauppamatkat, ovat liian pitkiä.
Silloin voidaan tuoda se postipalvelu hyvin lähelle. Tämä laki
parantaa nykyistä tilannetta.
Ed. Pulliaiselle tässä haluaisin todeta, että minulla
ei ole asetusluonnosta postitoimipaikoista, mutta minun mielestäni
se on hyvin yksiselitteisesti kerrottu. Ja niin kuin yleensä yleispalvelutuotteissa,
olipa se sitten puhelinpalvelua tai laajakaistapalvelua, viime kädessä Viestintävirasto
määrittelee
asiakaskohtaisesti sen kohtuullisuuden, ja luotan siihen, että nämä ratkaisut
ovat oikeudenmukaisia. (Ed. Pulliainen: Miten me kerromme? Kuka
sen kertoo?)
Rahoituksen osalta direktiivi on yksiselitteinen, ja olemme
nyt seuranneet, miten muissa maissa on tätä lakia
implementoitu, ja muun muassa Ranskassa on ihan vastaavanlaisesti
kuin tässä, että nettokustannusten osalta
tullaan tämä korvausperuste säätämään.
Siltä osin ei ollut mitään mahdollisuuttakaan
etukäteisrahoituskeräystä tämän
lain sisältöön kirjoittaa. Se ei olisi ollut
direktiivin mukainen, ja meillä on tällä hetkellä komission
huomautus liittyen nykyiseen rahoituslakiin, jossa kerätään
etukäteen tätä nettokustannusta vastaavaa
summaa.
Ed. Seurujärvi omalta osaltaan totesi, miten valiokunnassa
on kirjoitettu mietintöön hallituksen tuoma lisäys
liittyen näihin työmarkkinajärjestöihin
ja työmarkkinaneuvotteluihin, ja haluaisin tässä vielä todentaa
sen, että olemme 5. päivä marraskuuta
aamupäivällä hallituksessa sopineet,
että siltä osin, jos se työmarkkinaneuvotteluja
vauhdittaa, hallitus puoltaa sitä, että liikenne-
ja viestintävaliokunta lisää lakiin yhden
yön yli -kirjeen osalta väljemmän
laatutason, elikkä sinne kirjataan juuri tähän
19 §:ään tämä laatustandardi.
Emme ole luvanneet missään, että me
kirjoitamme lakiin sen, että yhden yön yli -kirje
on lakisääteinen pakko tarjota. Tämä on
ihan selvä, ja tämä on myös
neuvotteluissa tullut esille. Se on kerrottu PAUlle, että olemme
valmiit 19 §:n muuttamiseen tämän
laatustandardin osalta, ja tämän pohjalta PAU
ja työmarkkinaosapuolet ovat omat ratkaisunsa tehneet.
Hallitus on tehnyt sen, minkä on siinä tilanteessa
marraskuussa työmarkkinaosapuolille luvannut.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esittelikin
jo mietinnön sisällön perusteellisesti,
joten kerron, miksi me emme voi tähän mietintöön
yhtyä vaan tulemme toisessa käsittelyssä jättämään
hylkäämisesityksen ja haluamme, että tämä laki
valmisteltaisiin kokonaisuudessaan uudelleen.
Laki on kaiken kaikkiaan moniongelmainen ja valuvikainen. Se
sai jo alkuaan heikon lähdön, sillä ministeri
Lindén ei kokenut tarpeelliseksi — tai viitsinyt,
jota sanaa hän itse käytti — painottaa
Brysselissä Suomen Keski-Euroopasta suuresti poikkeavia
olosuhteita. Tähän kiteytyykin sitten ongelman
ydin, koska Suomen maantieteelliset olosuhteet ja pitkät
välimatkat haja-asutusalueilla asettavat postinjakelulle
aivan toisenlaisen vaatimustason kuin esimerkiksi monissa Keski-Euroopan
maissa. Esitys onkin huonosti neuvoteltu ja valmisteltu ja siinä myös
tulkitaan direktiiviä hyvin ahtaasti. Jos Suomen etua ajatellaan,
olisi pitänyt kansallista liikkumavaraa käyttää aivan
niin paljon kuin se vain on mahdollista tämän
lain yhteydessä ja yleensäkin.
Valiokunnan enemmistö tyytyi pienen viilauksen
jälkeen tähän ja siihen, että suuri
huoli direktiivin vaikutuksista kirjataan perusteluihin. Pelkkä yhteinen
huoli ei kuitenkaan riitä, jos haluamme varmuudella turvata
syrjimättömät ja kohtuuhintaiset postipalvelut
koko Suomen alueella. Käytännössä laki
edellyttää muiden yrittäjien pääsyä Itella
Oyj:n palveluverkkoon ja oikeuden käyttää muita
Itellan ylläpitämiä järjestelmiä.
Laki ei tule kuitenkaan vaatimaan uusia yrittäjiä osallistumaan
yleispalvelun tarjoamiseen eikä sen ylläpitokustannuksiin.
Se tarkoittaa sitä, että uudet yrittäjät
mitä todennäköisimmin suuntautuvat vain
tuottoisille ja tiiviisti asutuille ruuhka-Suomen alueille, joissa
voittoja on mahdollista kerätä. Kermankuorinnan
kannalta heikot, harvempaan asutut alueet jäävät
yleispalveluvelvoitteen mukaisesti Itellan hoidettaviksi. Keskeinen
kysymys onkin, mistä Itella ottaa rahat tähän,
jos sillä ei ole käytössään
enää kannattavien alueiden tuottoja. Vaarana on
asiantuntijakuulemisten mukaan haja-asutusalueiden postipalveluiden
heikkeneminen ja Itellan hintojen nousu.
Laissa todetaan yleispalvelun tarjoajan oikeudesta saada korvaus
sellaisista palveluista, jotka muodostavat sille kohtuuttoman taloudellisen taakan.
Avoimeksi jää, miten korvaus kerätään, sillä laissa
ei haluttu säätää samalla rahoituksesta.
Vaarana onkin, että harvaanasuttujen alueiden osalta kustannukset
kaatuvat suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi samalla, kun
tuottoisten alueiden postimaksut valuvat kilpailevien
yritysten taskuun ja mahdollisesti jopa ulkomaisille yrityksille.
Näiden veronmaksajille aiheutuvien kustannusten on arvioitu
kolmen vuoden kuluessa olevan vuositasolla jopa 150 miljoonaa euroa.
Rahoituksesta ja sen perusteista olisikin pitänyt säätää yhtäaikaisesti
tämän lain kanssa.
Hallituspuolueet eivät myöskään
halunneet itse lakiin tarkempia linjauksia liittyen jakelun tai
keräilyn tiheyttä tai palvelun saatavuutta koskeviin
ehtoihin. Direktiivi olisi mahdollistanut ehtojen asettamisen, kunhan
ne eivät ole samantasoisia kuin Itellalla. Perusteluissa
kirjoitetut kuvailut saattavat ohjata käytäntöjä,
mutta kyllä olemassa oleva tahtotila olisi pitänyt
rohjeta todeta lain tasolla. Mietintöön liittyvät
ponnet jätän omaan arvoonsa. Ne ovat enemmän
hurskaita toiveita kuin velvoittavia lausumia.
Vielä muutama muu yksittäinen asia. Lehtijakelun
kustannusten on arvioitu lain seurauksena nousevan jopa 30 prosenttia,
mikä tullee näkymään lehtien
tilausmäärissä ja kuullun perusteella
saattaa aiheuttaa jopa paikallislehtikuolemia.
Valiokunnan kuulemisissa toivottiin asiamiespostitoimintaa hoitaville
yrityksille etukäteen sovittua minimimaksua. Nykyiset liian
pienet korvaukset saattavat karsia verkkoa entisestään. Tämä asia
olisi pitänyt nostaa esiin lakia valmisteltaessa.
Viimeisenä tärkeänä seikkana
totean, että postialan kilpailu ei saa meillä johtaa
työehdoilla kilpailemiseen ja työntekijöiden
työehtojen polkemiseen. Näin valitettavasti on
muualla Euroopassa osin käynyt. Asiallista olisikin ollut
kirjata ylös vaatimus, että lainsäätäjän
tulee edellyttää postialan toimijoilta vähintään
alan yleissitovan työehtosopimuksen tasoisten työehtojen
noudattamista. Kyseessä on kansallinen, poliittinen päätös.
Tätä valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan halunnut.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Me olemme nyt neljä vuotta
tehneet liikenne- ja viestintävaliokunnassa töitä,
uskoakseni ihan kohtuullisen hyvällä yhteisymmärryksellä ja
ratkaisuhakuisesti, ja yrittäneet hakea ratkaisua, jossa
järki voittaa. Joskus jopa tämmöinen opposition
tarve tehdä oppositiopolitiikkaa painetaan alle, jos saadaan
järkeviä ratkaisuja, jotka palvelevat kansakuntaa
ja vievät asioita eteenpäin ja ovat jollakin lailla
kumminkin sellaisia kompromisseja sisällään
pitäviä, jotka voi sitä kautta allekirjoittaa.
Esimerkiksi joukkoliikennelain osalta tehtiin kova vääntö.
Silloin oli periaatteessa sama ongelma. Kerrottiin, että EU
ei anna tehdä sitä ja EU ei anna tehdä tätä ja
siellä on komissiossa odottamassa ainakin jonkun asteinen
rankaisu jo lähtökohtaisesti, jos ette tee näin
ja näin. No, me teimme töitä ja saimme
ihan, sanoisiko, siedettävän ja kohtuullisen joukkoliikennelain,
jota nyt yritetään vielä ministeriön
kanssa kyllä jurnuttaa parempaan suuntaan, kun ministeriö taas
tulkitsee sitä ahtaan tiukasti ja taas on kerran perusteluna EU
ja sieltä tulevat määräykset.
Rautatielaista, nyt viimeaikaisesta laista, säädettiin
ja säädettiin päiväkausia, että löydettiin
yhteinen tahtotila, ja saatiin jollakin lailla siitäkin
toimiva, niin että se istuu tähän suomalaiseen
yhteiskuntaan. Mutta tästä postilaista ei, ikävä kyllä,
saatu.
Miksi ei saatu? No, sen takia ei saatu, että tämä nyt
ei vaan istu tässä muodossa ja muotissa Suomen
olosuhteisiin. Tässäkin olisi ollut se mahdollisuus,
että olisimme käyttäneet kansallista
liikkumavaraa huomattavan paljon enempi, katsottu kerrankin ne reuna-alueet,
missä kulkevat reuna-alueiden rajat, ja mitattu sitä kautta
se järkevyys tähän yhteiskuntaan, joka
on huomattavan paljon erilaisempi kuin Keski-Euroopan maat. Otan
nyt esimerkiksi Belgian, jossa myös haetaan ratkaisua.
Siellä säädetään selvästi
toimilupaehtoja, jotka ovat aivan toista luokkaa kuin meillä.
Nyt pitää sanoa se, että valiokunnan
mietintöönhän ongelma kirjoitettiin auki.
Se on siellä kirjoitettu auki, ja siitä syystähän
tänne tulivat nämä lausumat, joissa käsketään
seuraamaan ja tarkastelemaan, mitä täällä lähtee
tapahtumaan. Mutta ei tarvitse kovin hirveän hyvä ennustaja olla,
kun voi sanoa, että ei lähde hyvää seuraamaan
tämän lain seurauksista koko maan postiliikenteen
näkökulmasta.
Toisin sanoen, jos kiteyttää, ei käytetty
kansallista liikkumavaraa niin kuin sitä olisi ollut minun
mielestäni mahdollista käyttää,
ja toisaalta jätettiin rahoitus auki. Totta on, mitä ministeri sanoi,
että kyllähän se siellä säädetään,
mutta ne jäävät kaikki harmaan peittoon
ja katsotaan sitten, minkälaisia hallituksia tässä maassa
on ja minkälainen tahtotila niillä hallituksilla
on lähteä muodostamaan rahoitusreittejä,
joilla mahdollisesti päästäisiin eteenpäin.
Sitten tämä PAUn tämänpäiväinen
ulostulo. Tämä on kyllä minun poliittisen
historiani aikana ainutlaatuinen kokemus, että piti tällainenkin tässä kokea.
Toinen osapuoli kokee niin voimakkaan pettymyksen siihen, että on
annettu katteettomia lupauksia, että he uhkaavat jopa työtaistelutoimilla.
Se on kumminkin järeä keino ja se on kova keino,
ja minä en usko siihen, että joku lähtee
edes uhkaamaan sillä, jos ei aidosti ja oikeasti tunne
kokeneensa vääryyttä. Jossakin on nyt joku
katkein. Minä en nyt ole ollut niissä pöydissä,
joissa näistä tekstimuodoista ja sanoista on sovittu.
Niin kuin ed. Seurujärvi kertoi, valiokunnassa tehtiin
täsmälleen näin, elikkä luotettiin
siihen, mitä meille kerrottiin, että näin
on sovittu, ilman että käytiin yksityiskohtia
läpi.
Mutta jotakinhan tälle nyt pitäisi tehdä,
jos tässä nyt on erimielisyys siitä,
onko tämä lakisääteinen pakko,
mutta ministeri kertoo, että Itella aikoo joka tapauksessa
näin tehdä. Nyt pitäisi kyllä selvittää äkkiä ne
vaihtoehdot, mitä nyt on tämän tilanteen
laukaisemiseksi tehtävissä, koska ei minun mielestäni
pitäisi päästä tämmöistä tilannetta
syntymään. Hallituksen arvovalta suhteessa työmarkkinajärjestöön
ja uskottavuus tulevaisuuteen on niin arvokas asia tämmöiselle sopimusyhteiskunnalle,
että tällainen epäilyksen siemen, jossa
epäillään toisen sanaa näinkin
kovasti, että siellä ovat työtaistelutoimet
toisella puolella uhkana, pitäisi purkaa. Mikä on
se keino, sitä on nyt kyllä syytä miettiä ja
hakea ja katsoa, löytyykö sitä, ja mitä näillä on
sitten itse asiassa alun perin tarkoitettu. Onko tässä väärinymmärrys
vai väärinkäsitys, vai onko oikeasti
sellainen asia, joka voitaisiin jollakin keinolla hoitaa niin kuntoon,
ettei tämmöistä tilannetta suomalaiseen
yhteiskuntaan syntyisi.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys uudeksi postilaiksi muodostaa muun
muassa uuden yleisen sääntelykehyksen postitoiminnan
harjoittamiselle maassamme. Sillä saatetaan myös
kansallisesti täytäntöön niin sanottu
EU:n kolmas postidirektiivi. Kyseinen direktiivi on säädetty tiheästi
asutun Keski-Euroopan tarpeisiin, joten se ei todella sovellu meidän
olosuhteisiimme. Laki sisältää monia
epäkohtia eikä sitä voi mielestäni
hyväksyä hallituspuolueiden esittämässä muodossa.
Kilpailun viimeisetkin esteet poistuvat. Niin sanotut kermankuorijat
rahastavat suuret kuntakeskukset, ja haja-asutusalueet jäävät
yleispalvelun tarjoajan harteille. Hallituspuolueiden edustajat
torjuivat kalkkiviivoilla tarkempien linjausten kirjaamisen lakiin
liittyen viikoittaiseen jakelun ja keräilyn tiheyteen ja
palvelujen saatavuutta koskeviin ehtoihin. Velvoitteet, jotka yleispalvelun
tarjoajalle lankeavat ja kilpailuyrittäjiltä mahdollisesti
puuttuvat kokonaan, tekevät kilpailutilanteesta ongelmallisen
maaseudun palvelujen rahoittamisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Postipalvelut kuuluvat yhteiskunnan peruspalveluihin.
Niinpä kilpailusääntöjen tulisi
ainakin postijakelun osalta olla kaikille samat.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Itellalla ja Viestintävirastolla
on ollut pitkään yleispalvelun hinnoittelusta
ja nykyisen lain tarkoituksesta erilaiset näkemykset. Kustannuslaskennan
periaatteista ristiriitaiset käsitykset eivät
valitettavasti poistu tämän lakiesityksen myötä. Kuten
vastalauseessamme todetaan, hinnoittelun tulee perustua yleisesti
hyväksyttyihin liiketaloudellisiin periaatteisiin ja tarkastelujaksojen, joiden
perusteella hinnoittelun kohtuullisuudesta päätetään,
tulee olla riittävän pitkiä.
Valiokunta mietinnössään tuo julki
huolensa paikallis- ja maakuntalehtien jakelun tulevaisuudesta.
Jos postilaki hyväksytään esitetyssä muodossa,
niin asiantuntijakuulemisten mukaan paikallis- ja maakuntalehtien
jakelukustannukset haja-asutusalueilla voivat nousta jopa 30 prosenttia.
Maakuntalehdet, erityisesti pienilevikkiset paikallislehdet, ovat
enemmän kuin suurten vaikeuksien edessä, sillä lehtijakelun
hinnoittelu luonnollisesti perustuu volyymeihin, ilmestymiskertoihin,
kappalemääriin ja lehden painoon. Mietinnössä todetaan,
että paikallis- ja maakuntalehtien tulevaisuudesta tulee
pyrkiä huolehtimaan muilla käytettävissä olevilla
keinoilla. Kysyn: Mitä ne ovat? Herran haltuun koko huoli? Asiantuntijakuulemisen
mukaan 60 prosenttia paikallislehtien jakelusta on tällä hetkellä yleispalvelun
omaavan, siis Itellan, kuljetettavana.
Me sosialidemokraatit kannamme huolta myös postipalvelulain
vaikutuksista Itellan henkilöstöön. Paitsi
sanomalehtien jakelu myös nykyistä alempi yleispalveluvelvoite,
kirjeen kulkunopeuden hidastuminen, niin sanottu kahden yön
yli -kakkosluokan kirje ja sen mahdollinen vaikutus lajittelukeskuksiin
voivat aiheuttaa merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi viittaan edelliseen, valiokunnan
puheenjohtajan käyttämään, puheenvuoroon
direktiivin liikkumavaran käytöstä. Mielestäni
sitä ei ole käytetty tätä lakiesitystä ja
mietintöä kirjoitettaessa läheskään täysin.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen postilakiesitys
sisältää monia epäkohtia eikä se
mielestäni sovellu hallituksen esittämässä muodossa
Suomeen eikä maamme postijärjestelmään
laisinkaan. Postipalvelulain uudistamisen kohdalla kiteytyy Suomen
kannalta EU-lainsäädännön kaksi
keskeistä ongelmaa.
Ensinnäkin palveluiden kattavuutta ja tuottamista tarkastellaan
tiheään asutun Keski- ja Etelä-Euroopan
vinkkelistä. Tämän lainsäädännön tuominen
pitkien etäisyyksien harvaanasuttuun Suomeen tuottaa suuria
ongelmia.
Toisaalta myös EU-lainsäädännön
perusperiaatteena olevan vapaan kilpailun ulottaminen uusille alueille
on ongelmallista. Postipalveluiden avaaminen päästäen
markkinoille yksityisiä yrityksiä niin, että niiden
ei tarvitse jakaa postia joka päivä eikä joka
puolelle maata, tuo tilanteeseen sekavuutta ja mahdollistaa epäterveen
tilanteen markkinoilla, etenkin, kun palvelut on pakko turvata jättämällä tämä yleispalveluvelvoite
Itellalle.
Herää kysymys, mikä on Itellan tulevaisuus, kun
sen kannattavuutta tällä tavalla heikennetään.
Onko edessä kenties irtisanomisia ja nyt jo paikoin täysin
ala-arvoisten työehtojen polkemista tai niiden jatkumista
edelleen? Vaikka nyt tällä lailla ei suoraan oltaisikaan
heikentämässä palveluja, voi tämän
lain hyväksyminen hyvinkin olla lähtölaukaus
sille kehitykselle, joka muutamien vuosien päästä johtaa
haja-asutusalueiden postipalveluiden heikentämiseen.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Postipalvelut ovat kiistatta yksi yhteiskunnan keskeinen
peruspalvelu. Postipalveluiden tasa-arvoinen saatavuus on kansalaisten
viestintään liittyvien oikeuksien toteutumisen
ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä.
On tärkeää, että postin kattavat
ja laadukkaat peruspalvelut turvataan yhtäläisin
periaattein kaikille kautta maan, niin kansalaisille, yksityisille
kuin yrityksillekin.
Juuri näin tehdään myös
hallituksen esityksessä uudeksi postilaiksi: "Uuden lain
tarkoituksena on varmistaa, että koko maassa on saatavilla
kohtuullisin, avoimin ja syrjimättömin ehdoin
postin peruspalvelut, jotka vastaavat keskimääräisen käyttäjän
palvelutarpeita. Palvelujen saatavuus varmistetaan määrittelemällä aikaisempaa
tarkemmin postin yleispalvelu ja täsmentämällä yleispalvelun
tarjoajan velvollisuuksia." Lähtökohtana on keventää yleispalveluvelvollisuutta siten,
että palveluiden tuottaminen voitaisiin tehdä nykyistä kustannustehokkaammin
ilman, että asiakkaiden kokema palvelun laatu tästä kärsii.
Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut paljon esillä postidirektiivin
ja sen viimeisimmän muutoksen vaikutus kotimaiseen lainsäädäntöön.
Direktiivi toki edellyttää joitakin muutoksia
ja luo reunaehdot kansalliselle valmistelulle, mutta se ei ole romuttamassa
suomalaista järjestelmää eikä sen
toimivuutta. Direktiivi edellyttää edelleen, että peruspostipalvelut
turvataan niin maalla kuin kaupungissa. Sen sijaan sen tavoite on
vapauttaa eurooppalaiset postimarkkinat kokonaan kilpailulle
ja luoda yhtenäinen, yhteinen sääntelykehys
postipalveluiden tarjonnalle. Tämä on myös
hallituksen esityksen yksi keskeinen tavoite.
Mikään uusi ajatus postikilpailu ei kuitenkaan Suomessa
ole, sillä postimonopoli poistettiin meiltä lainsäädännössä jo
vuoden 1994 alussa. Nyt on kysymys siitä, että oma
järjestelmämme sopeutetaan yhteisötasoiseen
sääntelyyn. Sen lisäksi, että kilpailun
avaaminen piristää alan yrityskenttää,
hyödyttää se ennen kaikkea kuluttajia,
joilla kilpailu näkyy lisääntyvinä palveluvaihtoehtoina.
Lisäksi kuluttajat hyötyvät myös välillisesti
isojen postittajien, esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden,
julkisen sektorin kustannussäästöistä.
Tämä postinkäyttäjien näkökulma
tuntuu usein unohtuneen lakia koskettavissa poliittisissa väittelyissä.
Direktiivi ei kuitenkaan ole pääsyy Suomen postilakitoiminnan
kehittämiseen. Direktiiviä merkittävämpi
muutostekijä on itse postitoiminnan ja asiointitapojen
muutos. Merkittävin toimintaympäristöä muuttava
tekijä on viestinnän sähköistyminen,
joka vääjäämättä,
väistämättä, vähitellen
vähentää välitettävien
kirjelähetysten määrää,
kuten valiokunnan mietinnössä kirjataan. Esimerkiksi
kuluttajalaskutuksen sähköistyminen tulee väistämättä vähentämään
kirjejakelua tulevaisuudessa. Myös lehtijakelun laskeva
volyymi aiheuttaa postitoiminnalle haasteita. Lisäksi keskeinen
muutostekijä on alan sisäisen kilpailun syntyminen
ja lisääntyminen. On siis hyvä, että oma
postilakimme päivitetään vastaamaan tämän
päivän haasteita.
Arvoisa puhemies! Täällä on vähätelty
valiokunnan lausumia. Valiokunta kuitenkin haluaa kiinnittää huomiota
tämän lain toteutumiseen kahden lausuman verran
ja sen seurantaan. Nämä ovat äärimmäisen
tärkeitä asioita.
Mitä tulee PAUn tämän päivän
tulkintaan tästä laista, kuten täällä on
aikaisemmin todettu, valiokunta käsitteli asiaa ja toteutti
pilkulleen sen, mitä myös PAU toi esiin ainakin
omassa asiantuntijalausunnossaan. Vaikka kuinka sitä kääntäisin,
niin he eivät muuta ole tähän vaatineet kuin
mitä asiasta oli sovittu. Siinä mielessä hyvin
merkillistä mielestäni on se, että PAU
on tulkinnut asiaa nyt kuitenkin aivan toisin.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Postilain tarkoituksena on varmistaa, että koko
maassa on saatavilla kohtuullisin, avoimin ja syrjimättömin
ehdoin postin peruspalvelut, jotka vastaavat keskimääräisen
käyttäjän palvelutarpeita.
Tämä postilain käsittely johtaa todellakin tuolta
EU:n postidirektiivin impelementoinnista kansalliseen lainsäädäntöön,
jossa pääperiaatteena on avata 27 jäsenmaan
ja yli 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoiden postitoiminta
kilpailulle. Me siis olemme täällä tekemässä kansallista
lainsäädäntöä EU:n
postidirektiivistä, ja näin ollen tämä on
ratkaistu jo EU-jäsenyyden myötä. Tällainen
päivä oli tulossa, ja kaikki sen tiesivät. Nyt
se on käsillä tämän lain yhteydessä.
Tavallisen kuluttajan, tavallisen kansalaisen näkökulmasta
postipalvelu on todella tärkeä peruspalvelu, niin
kuin täällä on todettu. Mutta mikä on
se seikka, joka häntä kiinnostaa? Häntä kiinnostaa
se, saako hän jatkossakin postipalvelut viitenä päivänä viikossa
asuinpaikasta riippumatta. Vastaus on: kyllä. Toinen kysymys,
joka häntä kiinnostaa, on hinnoittelu. Saako hän
postipalvelut jatkossa tämän lain myötä sillä samalla
tasahintajärjestelmällä kuin tähänkin
asti asuinpaikasta riippumatta? Vastaus on tähän: kyllä.
Siis nämä perusedellytykset postitoiminnan osalta
kuluttajan näkökulmasta tulevat säilymään
ennallaan. Ne tässä uudessa laissa vahvistetaan.
Valiokuntakäsittelyssä käytiin hyvin
huolella läpi sitä, mikä on se kansallinen
liikkumavara, jota voimme postitoiminnan kilpailulle avaamisen näkökulmasta
kansallisena intressinä huomioida. Ja aivan kuten valiokunnan
mietinnössä todetaan, kansallinen liikkumavara
on tässä käytetty hyödyksi.
Itse käytin täällä lähetekeskustelupuheenvuoron
keskustaryhmän puolelta, jossa totesin, että Suomen
olosuhteisiin hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn
vähintään kohtuullisen esityksen uudeksi
postilaiksi. Tuolloin esitin arvion, että valiokuntavaiheessa
on vielä käytävä läpi postikilpailun
avaamiseen liittyen markkinoille tulevien mahdollisten kilpailevien
yritysten velvollisuus yleispalvelukustannusten kattamiseen sekä toimilupaehtoihin
asetettavien erityisten laatuvaatimusten arvioiminen. Näiden
osalta valiokunta on myös tehnyt työtä käskettyä.
Yleispalvelukustannusten kattamisesta on säädetty laissa
niin, että postitoimintaan tulevat yritykset ovat velvollisia
osallistumaan yleispalvelukustannusten kattamiseen, ja siellä myös
määritellään, kuinka se tulee
tehdä.
Mahdollisia verolakeja tai maksuja selvitetään
tällä hetkellä työryhmässä,
ja aivan kuten valiokunta mietinnössään
toteaa, se kiirehtii tätä selvitystyötä ja
pyytää siltä osin selvitystä käyttöönsä heti
tulevalle vaalikaudelle.
Mitä tulee postitoimintaan liittyvien toimilupaehtojen
laatuvaatimuksiin, ne on määritelty esimerkein
valiokunnan mietinnön perusteluosassa, ja mikä tärkeintä,
9 §:ssä, jossa määritellään
toimilupaehdoista, valiokunta täsmensi, että toimilupaehtoja
tulee asettaa markkinoille tuleville postiyrityksille. Toinen olennainen
muutos, joka tuohon pykälään tehtiin,
oli se, että valtioneuvosto on se, joka käsittelee
nämä toimilupaehdot eli katsoo kansallisen intressin
tuossa tilanteessa, kun tällainen tilanne mahdollisesti
on vastassa. Tältä osin on myös toimipaikkaverkostoa koskeva
täsmennys, että jokaisessa kunnassa ja kohtuullisen
etäisyyden päässä tulee olla
postitoimipaikka.
Näillä muutoksilla katsomme, että esitys
postilaiksi täyttää ne edellytykset,
joita siltä vaaditaan, ja hyvässä yhteistyössä ministerin
kanssa olemme näitä muutoksia olleet valiokuntaryhmien
kanssa tekemässä. On aivan selvää,
että tähän asiaan varmasti palataan,
ei sen takia, että tämä laki olisi huono,
vaan siksi, että postitoiminnassa oleva myllerrys on niin
voimakasta. Uskon niin ja pelkään, (Puhemies:
5 minuuttia!) että lähitulevaisuudessa tullaan
vielä postilakiin palaamaan nimenomaan toimintaympäristömuutosten
takia.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Ihan muutamia huomioita. Täällä on oltu
kovin huolestuneita paikallislehtien jakelukustannuksien nousemisesta,
ja tähän asiaan olemme myös me ministeriössä kiinnittäneet huomiota
ja olleet huolestuneita. Sen vuoksi asetin selvitysmiehen pohtimaan
tätä problematiikkaa, ja Pursiaisen selvityksessä hyvin
nousevat esille ne haasteet, jotka liittyvät jakeluverkkojen kustannusten
nousuun siltä osin kuin erityisesti haja-asutusalueilla
sähköinen asiointi lisääntyy ja
volyymit pienenevät. Tällöin tietysti
kustannukset kasvavat suhteessa yhteen yksikköön.
Tämä haja-asutusalueitten ongelma johtuu nähdäkseni
hyvin pitkälti siitä, että volyymit pienenevät.
Mutta tähän on myös yksi toimintatapa ehdotettu
tässä selvitysmiehen selvityksessä, ja jos
seuraava hallitus kokee tämän asian tärkeäksi,
se nostaa varmasti hallitusneuvotteluissa tämän
pöydälle. Toimintamalli on selvästi ehdotuksineen
kirjattu.
Toinen asia: Haluan ed. Taimelalle vielä todeta sen,
että kun te toteatte, että tämä laki
ei laisinkaan sovellu Suomeen, niin kyllä te silloin aliarvioitte
Suomen parhaitten asiantuntijoitten työtä. Puolitoista
vuotta istuivat postialan toimijat, sekä asiakkaat että palveluntarjoajat,
samassa pöydässä ja tekivät
esityksen. Tämä lakiehdotus pääsääntöisesti
on tämän työryhmän esityksen mukainen.
En tiedä, mistä paremmat asiantuntijat tähän
maahan löytyisivät, jotka kykenisivät sellaisen
esityksen tekemään, joka teitä miellyttäisi,
jos te ette todellakaan ole sitä mieltä, että postialan
toimijat, substanssin parhaat asiantuntijat, eivät omassa
esityksessään ole onnistuneet.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän ministeri Lindénin
viimeiseen heittoon ed. Taimelalle haluan todeta, että myös
valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kuulimme varmasti maan parhaita
postialan asiantuntijoita ja kyllä kovin paljon pyydettiin
tätä kansallisen liikkumavaran käyttöä ja
aikamoisia muutostarpeita oli tämän lainsäädännön
osalta. Eli näiltä osin korjattavaa valiokunnassa
olisi ollut paljon enemmän kuin mihin valiokunta pystyi,
ja sen vuoksi mielestäni huomautuksenne ei ollut kyllä paikallaan.
Ensimmäinen varapuhemies:
Olen merkinnyt vastauspuheenvuoron ed. Hemmilälle ja
ed. Seurujärvelle.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvin valitettavaa, että ministeri
ei ehtinyt olla tämän asian käsittelyn loppuun
asti täällä. Hän poistui.
Mutta minä olisin vain kiinnittänyt huomiota tähän
postin palveluun ja siihen, että todellakin täällä kyllä tämä lain
käsittely on saanut vähän erikoisia piirteitä,
kun toisaalta valiokunnan puheenjohtajakin on allekirjoittajana
tässä vastalauseessa, ja hän äskeisessä puheenvuorossaan kyllä varsin
hyvin perusteli oman kantansa.
Minä kyllä suhtaudun hyvin kriittisesti näihin EU-direktiiveihin
ja niitten soveltamiseen Suomessa. Tässä tapauksessa
kyllä varmasti voi olla, että tulevaisuudessa
me löydämme tämän tapaisen postilain
EU-sovellutukset ja näemme aika paljon pimeitä puolia
tässä vielä.
Arvoisa puhemies! Toimipisteitten osalta, kun ministeri (Puhemies:
Minuutti on täysi!) totesi, että jokaisessa kunnassa
tulee olemaan tulevaisuudessa vähintään
yksi postitoimipiste, niin kyllä hurjalta näyttää,
kun eräitten mielestä Suomessa pitäisi
tulevaisuudessa olla vain sata kuntaa.
Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta vielä tähän
vastalauseeseen liittyen, että siinä kyllä monelta
osin silmät ummistetaan sille, mitä ympärillämme
tapahtuu. Ei tämä lainsäädäntö ole
se suurin haaste postitoiminnalle tässä maassa,
vaan kyllä sitä ovat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.
Me olemme nähneet valiokuntakäsittelyn yhteydessä,
kuinka hyvinkin dramaattisesti postimäärät
laskevat, kuljetusmäärät laskevat. Myös lehtien
osalta me näemme, että niiden tilausmäärät
laskevat ja sitä kautta kuljetettava postimäärä laskee.
Eli tämä on kyllä isoin haaste postitoiminnan
näkökulmasta: viestintä sähköistyy.
Sen me tiedämme, sen me koemme joka päivä valiokuntatyössä eri
yhteyksissä, ja se on syy, miksi varmasti joudutaan tarkastelemaan
muun muassa lehtijakelun osalta mahdollista jakelutukea ihan lähitulevaisuudessa.
Senhän tämä laki myös mahdollistaa,
että tämmöinen uudelleenarviointi voidaan
tehdä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuorot ed. Karhu ja ed. Martti Korhonen. Sitten mennään
puhujalistaan.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä käytti erinomaisen
puheenvuoron arvostellessaan tätä hallituksen
esitystä ja minkälaisia mustia tulevaisuuden kuvia
se oikein luokaan. Ihan mielelläni ed. Hemmilä voi
osallistua opposition mukana tämän hallituksen
esityksen hylkyäänestykseen, (Ed. Hemmilä:
Harkinnassa on!) jotta saamme tämän parempaan
valmisteluun.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Seurujärvi on samalla oikeassa
ja samalla väärässä. Oikeassa hän
on siinä, että toimintaympäristö muuttuu.
Se on ihan selvä, mutta niin myös muuttuu toimintaympäristö täällä fyysisen
jakelun puolella, jos kermankuorinta annetaan kerta kaikkiaan mahdolliseksi
jollekin.
Meille on esitetty arvio, että se on euromääräisesti
150 miljoonaa euroa, se rahavirta, joka on Itellasta pois. Onko
se hyvä vai huono tämä meidän
järjestelmämme, jolla me Suomessa tähän saakka
olemme menneet? Se on ihan selvä, että me olemme
kompensoineet haja-asutusalueiden jakelua näillä väkirikkaiden
alueiden jakeluiden kustannuksella. Näinhän se
on, ei sitä sovi kiistää.
Mutta onko se taas oikein, että näille väkirikkaille
alueille tulee joku ja ottaa täältä ne
kermat pois ja sanoo yhteiskunnalle, että hoitakaa 150 miljoonaa?
Veronmaksajiltahan se on pois. Ja se, miksi esimerkiksi Belgiassa
toimilupaehtoja pannaan maassa, joka on pinta-alaltaan huomattavasti
paljon pienempi kuin mitä me olemme, johtuu siitä,
että siellä halutaan turvata oma postitoiminta,
ja minusta Suomessa olisi voitu tehdä ihan samalla tavalla.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva
postilaki on varmaan Suomen kannalta yksi tärkeimpiä lakiesityksiä, mitä tällä kaudella
on käsitelty. Tämä vaikuttaa meidän
jokaisen ihmisen arkipäiväiseen elämään
ja on sikälikin äärimmäisen
vakava asia.
Ensinnäkin, tällä lakiesityksellä pannaan
täytäntöön Euroopan unionin
postidirektiivi, ja sitten Maailman postiliiton viimeisimmät
sopimukset saatetaan tähän uuteen lakiin. On todellakin huomionarvoista
se, kuten ed. Seurujärvi omassa puheenvuorossaan sanoi,
että postipalveluja tarjotaan edelleen viitenä päivänä viikossa
ja samoilla hinnoilla näitä postipalveluita saa,
olkoon sitten Utsjoella taikka Hankoniemessä tai Ilomantsissa
tai Vaasassa, paikkaan katsomatta. Tämä yleisperiaate
säilyy ennallaan, ja se ei muutu siitä miksikään,
mitä pidän hyvin arvokkaana asiana. Se on tietenkin
surullista, että me joudumme pienenä Euroopan
unionin koillisnurkassa olevana maana panemaan sellaisiakin direktiivejä täytäntöön,
joita ehkä emme itse niin haluaisi, mutta kun kerran silloin
vuonna 1995 Euroopan unioniin liityttiin, niin sen asian itkeminen
tässä yhteydessä on aivan turhaa. Pitää tämä direktiivi
saattaa sellaiseen kansalliseen muotoon, että se homma
toimii.
Aivan oikein tässä liikenne- ja viestintävaliokunnan
mietinnössä on tämä toimilupaehtopykälä.
Minun sydäntäni lämmittää suuresti,
kun täällä todetaan aivan selvästi
se, että kun näitä toimilupia myönnetään,
postitoimiluvat myöntää valtioneuvosto.
Hallituksen esityksen mukaan sen luvanhan tälle postialalle
tulevalle kilpailijalle olisi myöntänyt liikenne-
ja viestintäministeriö, mutta tässä on
todella liikennevaliokunnalle annettava 10 pistettä ja
papukaijamerkki, että tässä on yhteiskunnallisesti
huomioitu tämmöinen merkittävän
päätöksen arvo. Valiokunta ehdottaakin
mietinnössään, että postilakia
muutetaan siten, että postitoimiluvat myöntää valtioneuvosto.
Valtioneuvoston päätöksen myötähän
se tulee tietenkin tänne eduskuntaan keskusteluun ja sitten
se hallitus, joka sen esityksen tekee ja päätöksen
tekee, on tietysti parlamentaarisessa vastuussa eduskunnan enemmistölle,
eli jos sitten tulee hallituksessa tehtyä typeriä päätöksiä,
niin siitä sitten maksaa, vaikka siinä luottamuslauseäänestyksessä.
Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, tämä postilakiesitys
sisältää kyllä mielestäni
uhkatekijöitäkin, se on pakko myöntää.
Mutta tosiasiahan kuitenkin on, että tämä postimaailma
on muuttunut viime aikoina älyttömän
nopeasti. Kaikki tiedämme, että tänä päivänä esimerkiksi
sähköinen laskutus on tulossa, ja ei mene montakaan
vuotta, kun kaikki laskut ihmisille tulevat pääasiassa sähköisesti,
jolloin niiden kirjeiden määrä, joka meillä tänä päivänä on
kohtuullisen suuri, putoaa olennaisesti. Näin ollen myös
postin jakelumaksut, mitä se ennen oli saanut näitten
kirjeiden kuljettamisesta, jäävät pois.
Näin ollen maailma on muuttunut rajusti, ja tähän
muutokseen meidän on vastattava tavalla tai toisella. Maailma
muuttuu joka tapauksessa, halusimmepa tai emme.
Arvoisa puhemies! Mutta sitten nostan lopuksi huolestuttavan
seikan, joka minun mielestäni on myös hyvin huomioitu
tässä mietinnössä, nimittäin
paikallislehdet.
Paikallislehdet ovat äärimmäisen
tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Maakunnan päälehdet saatikka
valtakunnalliset lehdet eivät kerro paikallisille ihmisille
kovinkaan montaa kiinnostavaa asiaa. Ne toki käsittelevät
yleispolitiikkaa ja varmaan Libyan tilannetta tänä päivänä,
mutta sen paikallisen ihmisen elämän kannalta
niitä tärkeitä pieniä asioita
ne eivät kerro. Siksi paikallislehtien asema on erittäin
tärkeä, ja se on koko suomalaisen yhteiskunnan
ja suomalaisen kulttuurin kannalta mielestäni se kulmakivi,
ja sitä kulmakiveä ei saa mennä vaarantamaan
edes postilailla. Aivan oikein valiokunta toteaa tässä mietinnössään,
että vaikutukset lehtijakeluun tällä uudella
lakiesityksellä ovat jonkinmoiset. Valiokunta toteaakin,
että postilain soveltamisalan säilyttäminen
nykyisellään on perusteltua, mutta katsoo, että paikallis-
ja maakuntalehtien tulevaisuudesta tulee jatkossa pyrkiä huolehtimaan muilla
käytettävissä olevilla keinoilla. Elikkä todellakin,
kun lehtijakelu ei kuulu tämän postilain piiriin,
mihin kirjeet kuuluvat, niin näin ollen aivan oikein valiokunta
on ottanut erittäin hyvin esille tämän
paikallislehtien tilanteen.
Herra puhemies! Lopuksi haluan korostaa sitä, että tämä paikallislehtiasia
on sellainen asia, että olkoon tässä maassa
minkä näköinen hallitus tahansa tulevien
vaalien jälkeen ja tulevina seuraavinakin vaalikausina,
niin on pidettävä siitä visusti huoli,
että paikallislehtitoiminta säilyy tässä maassa
vahvana. Ilman paikallislehtien vahvaa panosta suomalaisen kulttuurin
eteenpäinviemisessä tämä kansakunta
joutuu todella heikoille jäille, ja sen ei pidä antaa
tapahtua edes tämän uuden postilain hengessä.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Koko postiala, kirjeiden, lehtien ja pakettien
välittäminen ihmisten ja yritysten välillä,
on kriisissä. Tunnelma postitoimistoissa on kuin öljylyhtytehtaassa,
johon ollaan vetämässä sähköjohtoja. Sähköposti
ja sosiaalinen media ovat korvanneet postikortit ja kirjeet ihmisten
yksityisen viestinnän välineinä. Vai
koska te, arvoisat kansanedustajat, viimeksi lähetitte
henkilökohtaisen kirjeen jollekulle tai jonkin muun postikortin
kuin ne pakolliset parituhatta joulukorttia? (Ed. Martti Korhonen:
Eilen!)
Laskut sen sijaan ovat sinnitelleet viimeisenä elinvoimaisena
kirjepostin lajina, sillä Suomi on jäänyt
myös sähköisessä laskutuksessa
muusta Euroopasta jälkeen. Tämä siitä huolimatta,
että sähköisen laskutuksen on laskettu
säästävän 400 miljoonaa euroa
paperilaskutukseen verrattuna, siis joka vuosi. Hinnan ovat viime
kädessä maksaneet kuluttajat korkeampina tuotteiden
hintoina ja veronmaksajat kuntien ja valtion paperilaskuihin tuhlaamina
verorahoina. Esimerkiksi Norjassa kuluttajilta peritään
kirjekuoressa postilaatikkoon toimitetusta laskusta 5—10
euron lisämaksu. Ei ihme, että paperilaskuista
on Norjassa luovuttu, kuten myös monessa muussa Euroopan
maassa. Ensi vaalikauden loppuessa ei Suomessakaan näe
paperilaskua kuin ehkä postimuseossa. Vuoden 2015 vaalien
vaalilaskut eivät enää tule postilaatikkoon.
Lehdet kokevat laskujen kohtalon, mutta hieman hitaammin. Paperi
on edelleen lehdelle erinomainen käyttöliittymä,
mutta jokainen hyvin toteutettua iPad-lehteä lukenut tietää,
että myös paperilehtien lähtölaskenta
on alkanut. Suurimmat lehdet tuottavat paperiversioita sähköisten
lehtien oheistuotteena vielä ensi vaalikauden
yli mutta eivät välttämättä enää seuraavaa
vaalikautta. Vuoden 2019 vaaleissa me emme todennäköisesti
enää osta mainostilaa lehtien sivuilta, siis paperisilta
sivuilta.
No, mitä postinkantajat sitten jakavat, kun kirjeitä ja
lehtiä ei enää ole? Nettikauppojen paketeista
on toivottu postiemme pelastajaa, mutta ala on jo nyt äärimmilleen
kilpailtu. Mitä olen itse tuotteita nettikaupoista tilannut,
niin niitä ovat toimittaneet kotiovelle Itellan lisäksi
Matkahuolto, FedEx ja DHL. Itella on jo menettänyt suuren osan
näistä markkinoista kilpailijoilleen, eikä ihme,
sillä pakettien kuljetus on kasvavaa liiketoimintaa, johon
kannattaa investoida, päinvastoin kuin kirjeiden ja lehtien
kuljettamiseen.
Tämä on siis siirtymäajan, välivaiheen,
laki ja direktiivi, josta me täällä tänään
keskustelemme. Seuraavan postilain valmistelu joudutaan aloittamaan
jo ensi vaalikaudella, kun markkinatilanne jatkuvasti muuttuu. Tämä siirtymäajan
laki on silti hyvin tärkeä, sillä nimenomaan
markkinoiden murrosvaiheissa kansalaisten peruspalvelut ovat vaarassa.
Meidän on pystyttävä turvaamaan paperipostin
ja pakettien keräys ja jakelu kaikkialla Suomessa, ei vain
taajamissa, joissa se on taloudellisesti kannattavaa. Kyse on yleispalvelusta,
jonka on oltava kaikkien suomalaisten käytettävissä yhdenvertaisesti,
semminkin kun ne sähköiset palvelut eivät
nopean laajakaistan puuttuessa ole vielä kaikkien kansalaisten
käytettävissä kaikkialla Suomessa. Kyse
on yleispalvelusta, jonka on oltava käytettävissä niin
kauan kuin kansalaisista merkittävä osa vielä haluaa laskunsa
ja lehtensä paperilla viitenä päivänä viikossa.
Missä menee tämän merkittävän
väestönosan raja, se onkin sitten tulevien vuosien
kipeimpiä poliittisia kysymyksiä tässäkin
salissa.
Kaiken muun lisäksi postipalveluiden murrokseen sopeutumista
vaikeuttaa EU:n postidirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot
avaamaan postipalvelut kilpailulle, siis juuri nyt, kun tilanne
on muutenkin haastava. Direktiivi on laadittu tiheään
asutun Keski- ja Etelä-Euroopan näkökulmasta,
mutta Suomessa postipalveluiden kaupallinen tuottaminen on taloudellisesti
kannattavaa vain murto-osassa maata, ja se murto-osa pienenee joka
vuosi, kun postilähetysten määrä vähenee
ja väki muuttaa taajamiin.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan
mietintö kehottaa ministeriötä ottamaan
direktiivistä kaikki löysät pois postiyrittäjien
toimilupaehtoja asettaessaan, muuten postin päivittäinen
keruu ja jakelu vaarantuvat suuressa osassa maata pian lain tultua
voimaan eikä vasta muutaman vuoden kuluttua. Tähän
valiokunnan näkemykseen on helppo yhtyä.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen pitäisi kantaa
erityistä huolta haja-asutusalueiden lehtijakelusta, koska
se koskee paikallislehtiä, joiden taloudelliset voimavarat sopeutua
jakeluhintojen nousuun ovat rajalliset. Itella nosti tämän
kuun alussa lehdenjakelumaksuja 7 prosentilla. Se on erittäin
paljon paikallislehden näkökulmasta. Esimerkiksi
oman alueeni 4 200 kappaleen levikin omaavan kerran viikossa
ilmestyvän Perniönseudun Lehden jakelukustannukset
ovat 80 000 euroa vuodessa. Jotta jakelukustannukset voidaan
maksaa, on paikallislehden talous vedetty äärimmäisen
tiukaksi. Paikallislehtien osalta 7 prosentin korotus on kohtuuton
ja vaikeuttaa merkittävästi lehtien toimintaa.
Jo nyt jakelukustannukset ovat isoimpia menoeriä paikallislehdelle.
Itellan suunnitelmissa on lähiaikoina korottaa lehdenjakeluhintoja
lisää. Valtionyhtiön, jonka tehtävänä on
postinjakelu, ei pitäisi toimia näin. Suomessa
on 146 paikallislehteä. Harvat paikallislehdet ilmestyvät joka
päivä, usein ne ilmestyvät kaksi tai
kolme kertaa viikossa. Tämä johtaa huonoon neuvotteluasemaan
Itellan kanssa. Itella varmistaa suurlevikkisten lehtien jakelun
tarjoamalla niille selvästi alempia jakeluhintoja kuin
paikallislehdille. Tämä asettaa paikallislehdet
eriarvoiseen asemaan suurien sanomalehtien kanssa. Paikallislehdet
ilmestyvät pienissä keskuksissa tai harva-asutusalueilla,
jolloin kustannukset nousevat edelleen.
Arvoisa puhemies! Postinjakelulain uudistusta pidetään
toki hyvänä, koska se tuo kilpailijoita ainakin
suurlevikkisten ja kaupunkilehtien jakeluun. Sen sijaan harva-asutusalueiden
jakeluun ei tule kilpailijoita. Postinjakelulain mukaan Itellalle
korvataan harva-asutusalueiden jakelusta syntyneet taloudelliset
menetykset, mutta korvauskynnys on asetettu paikallislehtien näkökulmasta
liian korkealle tasolle.
Yleinen arvio on myös, että Itella nostaa
Suomen hintoja pysyäkseen ulkomaiden markkina-alueilla.
Pidän tällaista käytäntöä kyseenalaisena.
Kullakin markkina-alueella on toimittava sieltä tulevien
tulojen varassa. Suomalaisten ei pidä siis maksaa Itellan
seikkailuja ulkomailla. Siksi Itellan tulee kohdistaa kustannukset
aiheutumisperusteisesti.
Postilain toteutumista valvovalla viranomaisella tulee olla
selkeät ohjeet siitä, miten yleispalvelun aiheuttamia
kustannuksia kohdistetaan. Yleispalvelutuotteet eivät saa
rasittaa kustannuksiltaan muiden tuotteitten jakelua, eikä muiden tuotteitten
tule maksaa niistä Itellan toiminnoista, joita ne eivät
itse tarvitse.
Arvoisa puhemies! Fyysisten tuotteiden jakelun turvaaminen on
tärkeä osa tietoyhteiskunnan kehittämistä.
Koko viestintäala elää suurta murrosta
painetun viestinnän ja sähköisen viestinnän välillä.
Muutosten nopeutta ei voi ennustaa, mutta siksi fyysinen jakelu
on turvattava tässä murrosvaiheessa. Painetut
sanomalehdet eivät ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa
katoa, mutta ala etsii uusia sähköisiä toimintamuotoja.
Tässä murrosvaiheessa on turvattava myös
fyysisten tuotteitten jakelu kustannustehokkaasti.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin
monessa puheenvuorossa todettu, että postipalvelut ovat
tärkeä palvelu kansalaisille, ja näin
todella on, kun otetaan huomioon harvaanasutut seudut ja mitenkä sinne
lehti kulkee, ettei menisi nyt sitten sillä lailla, että mennään
sinne 1900-luvun alkuun, että kerran viikossa posti kävi
ja toi lehden. Se on niin, kuten ed. Hoskonenkin totesi, että nimenomaan
paikallis- ja maakuntalehdet ovat siellä haja-asutusalueellakin
oleville ikäihmisille erittäin tärkeä viestintäväline
ja myös se väline, millä saadaan aikakin
kulumaan. Siellä ei sitä sähköistä viestintää vielä sillä tavalla
ole, ja ikäihmiset eivät sitä hallitsekaan
sillä tavalla, että pääsisivät
netin kautta lukemaan lehtiä ja saisivat muutakin postia.
Sen takia on tärkeätä turvata harvaanasutuille
seuduille tämä postipalvelu.
Itellan osaltahan tämä on tietenkin surullista, jos
tulee kilpailu ja se häviää kilpailun
täällä Ruuhka-Suomen alueella ja sitten
joudutaan verovaroin vielä kompensoimaan harvaanasuttujen seutujen
jakoa Itellalle. Tämä on todella surullinen tilanne.
Itse en ole liikennevaliokunnassa, mutta mielestäni
valiokunta on kyllä tehnyt hyvää työtä ja nostanut
merkittävästi esille asioita, seikkoja, jotka
on hyvä ottaa huomioon. Täällä on
tämä postitoimilupien myöntäminen.
Sitä on esitetty laissa liikenne- ja viestintäministeriölle,
mutta valiokunta esittää, että se olisi
valtioneuvosto, ja tämä on erittäin hyvä.
Tämä tuo suuremman harkintavallan kuin se, että ministeriö pääsisi
tähän käsiksi.
Sitten nostan vielä yhden asian esille. Valiokunta
toteaa postimarkkinoiden kilpailun avaamisen ja mahdollisen kilpailun
lisääntymiseen liittyviä vaikutuksia,
(Puhemies: 2 minuuttia!) ja tämä esitys, mikä tässä valiokunnalla
on, on erittäin hyvä.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on nostettu esille
tämä Itellan tilanne ja se, että Itella
tällä hetkellä käytännössä sponsoroi
postipalveluja harvaanasutuilla seuduilla. Monissa puheenvuoroissa
on myöskin tuotu esille se, että tämän
lain voimaantulon jälkeen veronmaksajien pitäisi
kustantaa harvaanasutuilla alueilla postipalveluja, niin keräilyä kuin
jakeluakin.
Suhtaudun kyllä erittäin skeptisesti ensinnäkin
siihen, että mietinnössä esille nostetut
asiat jollain tavalla tulevaisuudessa huomioitaisiin muuten kuin
siinä tapauksessa, että ne on lakiin kirjoitettu.
Vain lakiin kirjoitettuna eduskunnan tekemät päätökset
otetaan huomioon. Ei näitä mietintötekstejä enää vuoden
taikka ainakaan kahden vuoden kuluttua kukaan halua lukea. Sen vuoksi
on suuri vaara, että tämän postipalvelulain
myötä kerta kaikkiaan postipalvelut Suomessa,
erityisesti maaseudulla, harvaanasutuilla alueilla, heikkenevät
nykyisestä hyvinkin dramaattisesti. En usko todellakaan,
että veronmaksajilta löytyy myötätuntoa
siihen, että ruvettaisiin kymmenillä miljoonilla,
puhumattakaan sadalla miljoonalla eurolla kustantamaan näitten harvaanasuttujen
alueitten jakelua ja keräilyä.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Jotta valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhosen
puheenvuorosta ei jäisi väärää kuvaa, että tämä laki
mahdollistaisi kermankuorinnan, on pakko vielä todeta,
että näinhän ei asian laita todellakaan
ole. Tässä laissa todetaan, että markkinoille
tulevan postiyrityksen tulee osallistua kustannusten kattamiseen
yleispalveluyritykselle. Täällä lukee
sillä tavalla.
Sen lisäksi täällä on 9 §:ssä toimiluvan
sisältöä koskevat ehdot, ja siellä sanotaan,
(Ed. Hemmilä: Missä kohtaa, missä pykälässä?)
että "toimilupaehdot tulee asettaa" ja valtioneuvoston toimesta
tämä tullaan tekemään. Eli kyllä tässä on
selvästi sanottu sekä toimilupaehtojen eli markkinoille
tuloon liittyvien ehtojen (Ed. Hemmilä: Tämä on
ihan ympäripyöreätä!) että rahoituksen
osalta, että yleispalvelun rahoitukseen markkinoille tulevan
yrityksen täytyy osallistua.
Sitten tämä Belgian esimerkki nousee täällä esille
keskustelussa, että siellä on tehty niin ja näin.
Mikä onkaan sitten Belgian lopputulema suhteessa EU-komissioon,
jää nähtäväksi, mutta esimerkiksi
Ruotsissa ei ole tällaisia toimilupaehtoja asetettu laisinkaan.
Eli kyllä tämän postidirektiivin soveltaminen
eri maissa on tehty eri tavalla. Suomi toteuttaa tässä nyt
oman kansallisen liikkumavaransa täysimääräisesti
ja tulee vielä nämä toimilupaehdot valtioneuvoston
toimesta asettamaan ja edellyttää, että yritys,
joka tulee, osallistuu myös yleispalvelun rahoittamiseen.
Eli tältä osin täällä esitetään
sellaisia arvioita ja epäilyitä, jotka eivät
pidä paikkaansa.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllähän tosiasia on se,
että perustelut ja ponnet ovat perusteluita ja ponsia ja
jos jonkin asian halutaan varmuudella menevän eteenpäin,
niin kyllähän se lakitekstissä täytyy
olla. Todella valitettavaa oli, että mietinnön
käsittelyn yhteydessä hallituspuolueet halusivat
täältä niitä tiukennuksia pois, niitä,
joilla juuri olisi määritelty niitä tärkeitä asioita.
Ei tässä mietinnön perustelutekstillä tätä maailmaa
kyllä mitenkään rakenneta. Tämä ed. Seurujärven äskeiseen
kommenttiin.
Ed. Hemmilälle haluan todeta, että rahoitusta ei
mitenkään säädellä tässä,
ja sen takia juuri tämä pelko on olemassa suurena,
että loppupeleissä kaikki kaatuu suomalaisen veronmaksajan niskaan.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tässä jotenkin tulee
sellainen mieliala, että voi, kun olisi vielä näin
hyvä usko kuin ed. Seurujärvellä, että meillä tapahtuisi
kaikki se, minkä me perusteluihin kirjoitamme. Se olisi
erinomaista ja hienoa, mutta kun me katsomme esimerkiksi neljän
vuoden aikana tehtyjä lausumia, ja joskus valiokunnassa
on niitä käyty läpi ja miten ne ovat
toteutuneet, (Ed. Hemmilä: Niinpä!) niin ikävä kyllä johtopäätös
on, että ne eivät ole toteutuneet ja ne roikkuvat
milloin missäkin. Minä sanoin, että me
voimme käyttää nyt ihan viimeaikaisista
tapahtumista joukkoliikennelakia esimerkkinä, jossa selvä tahtotila
eduskunnalla ja valiokunnalla on ollut, miten ministeriön tulisi
asiaa hoitaa. Ei tahdo oieta, ei tahdo oieta millään.
Se on kuin rautakankea vääntäisi. Ei mene
viesti perille.
Se, että Ruotsi ei ole käyttänyt
näitä, minusta ei hirveän hyvä esimerkki
sinänsä ole. Ruotsalaisista asuu Helsingin eteläpuolella
80—85 prosenttia. Meillä nyt on vielä kumminkin
tähän saakka ollut myös sellainen tahtotila,
että koko maa pidetään asuttuna. Minä ymmärrän
sen, että keskustapuolueelta se tahtotila on häipynyt
tässä hallitustaipaleen aikana, mutta tämmöinen
yleinen tahtotila muilla puolueilla on ollut vielä jollakin
lailla siitä, että koko maassa annetaan ihmisten
olla ja asua ja elää ja pidetään
jollakin lailla liikenneyhteydet sinne, tosin heikkoina ja huonoina
ja huononevaan suuntaan. Mutta jos me viemme postinkin pois sieltä ja
ne palvelut ja hinnoittelemme ne kalliimmiksi kuin muilla, otetaan
nyt esimerkiksi tämä maakuntalehtien asema, niin
elämä käy sietämättömäksi
sillä alueella. Tästähän tässä itse
asiassa perusteiltaan on kyse, ja eduskunnan pitää kantaa
huolta nimenomaan koko Suomen asuttuna pitämisestä. [Peruskorjauksen
aiheuttamaa räjäytystöiden jyrinää] — Tämä tuli
varmaan nyt tarpeeksi järeästi esille.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tätä postilakia
ja postidirektiiviä pelätään Itellassa
ja pelätään myöskin syrjäseuduilla
asuvien keskuudessa. Kyllä varmasti molemmat osapuolet,
ne, jotka näkevät vain kielteistä tässä, niin
kuin myöskin optimisti ed. Seurujärvi, ovat osittain
oikeassa. Kyllä se antaa meille mahdollisuuden asettaa
jopa tiukkoja ehtoja toimiluvan saaneille, mutta kaikki on loppujen
lopuksi kiinni siitä, miten me itse sovellamme tätä lakia — miten
me sovellamme tätä lakia. Ihan niin kuin ed. Seurujärvi
sanoi, tätä direktiiviä tullaan soveltamaan
ja sovelletaan eri lailla eri maissa. Jos ehdot eivät ole
riittäviä, niin kyllähän eduskunnalla
on mahdollisuus silloin asiaan puuttua juuri näin, niin
kuin on aikaisemmin todettu, verovaroilla tukemalla, mutta olen
kyllä ed. Hemmilän kanssa samaa mieltä siitä,
että todennäköisyys, että eduskunta
myöntäisi tähän rahaa, on kyllä varsin
pieni.
Mutta loppujen lopuksi tosiasia on kuitenkin se, että tästäkin
asiasta tämä eduskunta päättää. Eduskunta
päättää siitä, miten
tätä tullaan soveltamaan myöskin jatkossa.
Ja jos me emme luota itseemme niin, että me huolehtisimme
todella siitä, että postipalvelut annetaan ja
saadaan koko Suomessa, silloin käy myöskin niin,
että niitä ei saada.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Eräs kunnallisjohtaja totesi: "Olisipa
meillä vielä Posti- ja telelaitos, monet asiat
saattaisivat nyt olla paljon paremmin".
Tämä postilaki, jota nyt käsittelemme,
kyllä koetaan tietyllä tavalla myös huolestuttavana. Huolenaiheista
olen tehnyt myöskin aloitteita tähän
asiaan liittyen. Postillahan on velvollisuus lakisääteisesti
tarjota yleispalveluitaan jokaisessa kunnassa. Nyt kun tapahtuu
kuntaliitoksia, niin on pelättävissä — huolimatta
siitä, että puhutaan asiointietäisyyksistä jne. — että Itella
katsoo, että jäähän sinne kuntaan,
suureen kuntaan, yksi postitoimipaikka, ja siellähän
ne ihmiset muutoinkin jo käyvät asioimassa. Elikkä kyllä entisten
kuntakeskusten, puhumattakaan kyläkeskusten, kaupungin
lähiöiden ja maaseutukyien postipalveluille
saattaa olla uhka olemassa. Olisin lakialoitteellani esittänyt,
että vähintään niiden kuntien
alueella, jotka ovat menneen kalenterivuoden alusta olleet itsenäisiä,
velvoitettaisiin olemaan postin yleispalvelua tarjoava piste.
Täällä on kannettu huolta paikallislehtien
ja maakuntalehtien jakeluista. Maakuntalehdet ovat tästä huolissaan,
paikallislehdet samoin: kannattaako, miten käy? Kyllä tämä on
vakava kysymys. Samoin maaseudulla postin saajat ovat huolissaan.
Tein ehdotuksen, että postin kuljettajien reitteihin
olisi voitu kytkeä myös muita maaseudun palveluita,
lämpimän ruuan jakoa, ehkä vanhusten
luona muuta kotikäyntiä, voitaisiin käydä katsomassa,
mikä on vointi, ja tällaisella kokonaisuudella
turvata maaseudun postireitit.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämän lain 16 §:n
4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa ohjeita
siitä, kuinka toimipaikkaverkko järjestetään,
siis postitoimipaikkaverkko. Minä kysyin arvoisalta ministeriltä,
mitä siinä asetuksessa lukee, hänellä täytyy
sellainen jo olla. Hän viittasi vain ylimielisesti Viestintävirastoon
ja siinä kaikki. Eihän tällä tavalla
mitään järkevää lainsäädäntöä tehdä.
Tämän pitkähkön täälläolon
aikana aina silloin tällöin, kun ministerit eivät
tajua itsestään ja automaattisesti toimittaa asetustekstejä,
luonnoksia, katsottavaksi, olemme niitä pyytäneet. Tämä ministeri
vaan nakkelee niskojaan.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! On se nyt erikoista, että pitää valiokunnan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan puheita vielä kerran
oikoa.
Siis te sanotte, että ei olisi säädetty
lailla näistä asioista vaan mietinnön
perusteluissa, eihän se pidä paikkaansa. Te voitte
... (Ed. Hemmilä: Missä se on?) — Ed.
Hemmiläkin kuuntelee, niin saa sitten katsoa sieltä,
kun kyselee, mistä löytyy. — Postilaki,
2 luku, postipalveluiden tarjoaminen, 9 §, toimiluvan
sisältö: "Valtioneuvoston tulee asettaa toimiluvassa
ehtoja, jotka täydentävät tämän
lain säännöksiä tai sen nojalla
annettuja säädöksiä - -
." Postilain 6 luvun 33 §, kustannusten korvaaminen
yleispalvelun tarjoajalle: "Muiden postiyritysten tulee osallistua
näiden kustannusten korvaamiseen yleispalvelun tarjoajalle."
Nämä ovat lainsäädännössä,
siis laissa, pykälissä, määriteltyjä asioita,
eivät perusteluissa. Tältä osin tämä asia
varmaan voidaan yhdessä todeta eikä puhua siitä,
että olisi uskonvarainen asia ed. Seurujärvellä tai
jossain mietintötekstissä vain olisi ohimennen
niistä mainittu.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minä toivon, että todella
on niin, että postipalvelut yleispalvelua tarjoavan postitoimipaikan kautta
säilyisivät edes nykyisillään.
Kotipaikkakuntani Haapamäki on Keuruun kaupungin kakkostaajama,
ja täysi työ oli, että saatiin postipalvelupiste
jatkamaan siellä, ja tiedän vastaavia tilanteita
muualtakin. Kyllä postipalvelupiste on ihmisille hyvin
tärkeä, ja voidaan edellyttää,
että se kohtuullisen kokoisissa taajamissa on kävelyetäisyydellä saatavilla.
Tiedän, että lähiöissä on
menetetty postipalveluita. Asun eduskunnan viikot Vantaan Martinlaaksossa,
siellä ei ole muutamaan vuoteen enää ollut,
lähin postipalvelupiste on Myyrmäessä. No,
ei se pitkä matka ole, ja lähijunat toimivat. Mutta
tämä on osoitus siitä, että posti
vieraantuu käyttäjistään, antaa
sen vaikutelman niin kuin jotkut pankitkin, että asiakkaat,
pysykää meiltä pois. Tässä tilanteessa
postille kuuluu kyllä yleispalvelu lähellä ihmisiä.
Ei ole kauan siitä, kun olin istumassa kyläseminaarissa,
kylläkin menneen vuosituhannen lopulla. Siellä oli
ohjeena, että elävällä maaseutukylällä tulee
olla koulu, kauppa ja posti. Se posti ja koulu olivat ne, jotka
viimeisimpinä monta kertaa siellä sinnittelivät.
Kyllä kylät ovat paljon menettäneet,
kun kyläpostit ovat kadonneet. Kyläkaupat ja -koulutkin
ovat paljolti häipyneet. Vaikeaa on pitää maaseutua
elinvoimaisena, kun tällaiset monen mielestä vähäiset
mutta ihmisille läheiset palvelut etääntyvät.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Juu, siis näinhän
se on, mitä ed. Seurujärvi sanoo. Mutta täsmällisesti
ottaen, jos nyt tarkennetaan, niin esimerkiksi toimilupaehtoja olisi
pitänyt laissa säätää niin,
että siellä olisi selvät jakeluvelvoitteet,
keräilyvelvoitteet, esimerkiksi neljänä päivänä viikossa,
kolmena päivänä viikossa tai vastaavaa,
jotta sinne oikeasti tämän yleispalveluvelvoitteen
rinnalla toimijalle tulisi niitä velvoitteita.
Nythän, kun valtioneuvoston tulee säätää,
sehän voi olla, että se säätää esimerkiksi
kerran viikossa tai jotakin tai se voi säätää maantieteellisen
aseman jollekin alueelle jne. Se on riittämätöntä säätelyä silloin,
kun me menemme tällaiseen, joka on kumminkin peruspalvelun
luonteista palvelua minun mielestäni. Mutta ymmärrän sen,
että tähän on toisenlaisiakin näkökulmia
ja tätä voi lähestyä erilaisista
tulokulmista.
Mutta minä katson tämän niin, että tämä on verrattavissa,
mistä jo puhuin aiemmin, joukkoliikenteeseen. Niiden tulee
toimia täällä meillä maassa.
Sähköverkkojen pitää toimia,
on puhuttu laajakaistoista jne. Postin kulku on kumminkin sellainen,
mihin ed. Oinonen viittasi ihan erinomaisesti ja se antaa kumminkin
tälle maalle yhden sellaisen toiminta-alueen ja toimintalohkon,
joka on hyvin olennainen. Jos emme pysty sitä lainsäädännöllä riittävän
tarkasti määrittelemään, jos
tämä nyt on tarkka ilmaisu, niin riskit kasvavat
koko ajan. Siinä mielessä, kun sanoin, että minä en
enää luota joulupukkiin, niin mieli tekisi joskus
kyllä.
Pertti Hemmilä /kok:
Herra puhemies! Perustuslaissa todetaan yksiselitteisesti,
että lainsäädännön
pitää olla täsmällistä ja
tarkkarajaista. Minun mielestäni nyt tällä tarkastelulla,
mikä on ollut mahdollista tämän postilain
osalta tehdä, tämä postilaki ei nyt täytä tätä perustuslain
edellyttämää vaatimusta tarkkarajaisuudesta
ja täsmällisyydestä. Tämä jättää kyllä erittäin
paljon valtioneuvostolle harkintavaltaa, ja kuten me tiedämme,
niin valtioneuvosto ei aina käytä sitä harkintavaltaa
viisaasti.
Toteaisin vaan, että näiden 12 vuoden aikana, mitä täällä itse
olen ollut hyväksymässä näitä lakeja
ja ollut kuuntelemassa sekä ministereiden että monta
kertaa kollegojenkin vakuutteluja, miten valiokunnan mietintötekstit
nyt merkitsevät jotakin sitten alemmanasteisten säädösten
osalta, kyllä olen useimmiten joutunut pettymään. Sen
vuoksi en oikein millään jaksa uskoa, että tämä postilakia
koskeva mietintö tekisi poikkeuksen. Suhtaudun äärimmäisen
suurella varauksella tämän mietinnön
hyväksymiseen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! EU:n myötä olemme joutuneet
näihinkin tilanteisiin, missä tänä iltana
olemme. 50 vuotta sitten 1960-luvulla postipalvelut toimivat tässä maassa.
Silloin oli postitoimipaikkoja hajautettuina kylille. Postitoimipaikoissa
oli myös Postipankin palvelupiste. Postijunat eli postivaunut
yöpikajunissa kuljettivat pitkänomaisessa maassa
iltamyöhällä lähteneen postin
aamuaikaiseksi radanvarsipaikkakunnille. Illalla Helsingistä lähtenyt
posti oli aamupäivällä jo Kilpisjärvellä tämän
kokonaisuuden myötä. Postiautot jatkoivat matkaa
maakuntiin; tiedän hyvin, mitenkä Haapamäeltäkin
lähti useita postiautoja.
Esimerkki oli se, että jos iltayhdeksältä pani Helsingin
asemalla postilaatikkoon, aamulla seitsemältä Multialla
maitolaiturilla sivukylällä tämä posti
oli perillä — enää se ei onnistu — tai jos
sen pani vartin yli kymmenen postivaunun lokeroon, sama tilanne.
Nyt eivät enää kirjeet kulje tällä tavalla.
Junakuljetukset sopivat kokonaisuuteen hyvin, samoin postiautot,
ne olivat linja-autoja, ne kuljettivat paitsi postia myöskin
matkustajia. Ne olivat paljolti maaseudun liikenteen tietty runko
nimenomaan sellaisilla vuoroilla, joilla ei tuolloin yleistä kannattavuutta
ollut. Ne kuljettivat myös postipaketit, siis kiitotavarapaketit,
palvelu toimi hyvin. Valitettavasti kehitys on mennyt taaksepäin,
ja pelkään, että tässä on
se vaara. Toivon, että näin ei kuitenkaan kävisi.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituspuolue kokoomuksen ed. Hemmilä voi
kysyä tämän lainsäädännön
tarkkarajaisuudesta ja selkeydestä tai sen puutteesta oman
puolueensa esittävältä vastuuministeriltä tarkemmin.
(Ed. Hemmilä: Olenkin niin tehnyt!)
Yleiskeskustelu päättyi.