Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla elämäni viimeinen lakialoite, mutta minusta se on sen verran tärkeä, että halusin sen vielä tehdä, ja ihan lyhyesti.

Tämä lakialoite koskee korkojen vähennyskelpoisuutta. Imf on suositellut Suomelle, että me poistaisimme korkojen vähennyskelpoisuuden. Mistä syystä? Lähinnä siitä syystä, että asuntojen hinnat johtuvat osittain myöskin tästä korkojen vähennyskelpoisuudesta. Kun korot saa vähentää, niin voidaan maksaa vähän enemmän, otetaan lainaa ja voidaan maksaa vähän enemmän ja hinnat nousevat.

Tästä samasta asiasta on Ruotsissa keskusteltu ja siellä jopa tehtiin sellainen esitys, että pääomatuloveroa alennettaisiin, jotta tämä korkovähennys olisi pienempi. Sitä esitystä en kyllä pidä hyvänä.

Tämä korkojen vähennyskelpoisuus vaikuttaa myöskin kotitalouksiin siinä mielessä, että ne ottavat ehkä ylisuuria lainoja, rahoittavat huoneiston asunnon ehkä 100-prosenttisesti. Kun ei ole mitään korkorajoitusta, voidaan vähentää nämä pääomatulosta tai sitten henkilökohtaisista tuloista tiettyyn rajaan saakka.

Minkälainen on tämä esitys? Tämä esitys lähtee siitä, että ensimmäisen asunnon osalta hyväksyttäisiin korkovähennys velkasummasta eli velasta, joka muodostaa enintään 75 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Kakkosasunnon osalta se olisi 50 prosenttia. Konkreettinen esimerkki: Jos pari tai henkilö ostaa 280 000 euron arvoisen asunnon, hän saa vähentää korkoja silloin 210 000:sta. Hän saa kyllä tietenkin ottaa lainaa niin paljon, kun saa. Jos koko hankinta rahoitetaan lainalla, niin vähentämättä jää korko 70 000:sta, 4 prosentin mukaan 2 800 euroa jää vähentämättä, ja sen vaikutus 30 prosentin pääomatulon mukaan on tuollainen 840 euroa, 70 euroa kuukaudessa siis. Jos rahoittaja ottaa 100-prosenttisen rahoituksen, jos tämä lakiesitys olisi voimassa, niin hän menettäisi rahaa 70 euroa kuukaudessa sen takia, että koko korko ei olisi vähennyskelpoinen.

Onko tällä merkitystä? Minä luulen, että sillä on marginaalinen merkitys tilanteessa, milloin asunnon hankkiminen on enemmän tai vähemmän välttämätöntä. Mutta sellaisissa tapauksissa, missä henkilö tai pariskunta mahdollisesti ei saisi täyttä lainaa ja on laskenut, että se 70 euroa tai 100 euroa kuukaudessa on niin suuri summa, että odottaa, kunnes on säästänyt pikkasen enemmän, niin siinä sillä olisi tietenkin merkitystä.

Mutta ennen kaikkea se olisi myöskin signaali asunnonostajille, että älkää velkaantuko liikaa, koska kyllä me olemme nähneet, mitä seuraa, kun korot nousevat ja kotitalouksien velat ovat suuret ja korkomenot enemmän kuin on budjetoitu.

Eli yhteenvetona se olisi signaali: älkää ottako 100 prosentin asuntolainoja, älkää ottako semmoisia. Se myöskin tarkoittaa sitä, että ei ehkä myönnettäisi 100 prosentin lainoja ja sitten sillä olisi pieni vaikutus myöskin asuntojen hintakehitykseen. Kuinka suuri, en tiedä, mutta varmasti jonkinlainen vaikutus.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Joudun tässä toteamaan, etten aivan mahdottomasti innostu tästä ed. Kalliksen viimeisestäkään lakialoitteesta. Nimittäin tässä ei ole esimerkiksi lainkaan siirtymäsäännöstä, joten tämä koskisi ilmeisesti kaikkia nykyisiäkin asuntolainoja. Ainakin niin se on kirjoitettu.

Meillä on edessä aikamoinen korkotason nousu ilmeisesti viimeistään vuoden parin sisällä, ja vaikka ihmiset ovatkin varsinkin täällä Pääkaupunkiseudulla haksahtaneet ja maksaneet itsensä kipeiksi asunnoista, niin kyllähän kuitenkin vastuulliset henkilöt pitävät kiinni asuntomarkkinoiden vakaudesta ja siitä, että ihmiset eivät sitten hevin saisi ainakaan menettää asuntojaan, vaikka olisivatkin tehneet taloudellisia virheitä.

Monta kertaahan sitä nykyään sanotaan, että nuoret ihmiset hankkivat ison omakotitalon ensimmäiseksi asunnokseen, mutta uskon, että vielä palataan siihen normaalijärjestykseen, että se vähennysoikeus olisi varsinkin tarpeellinen nimenomaan toisesta tai kolmannesta asunnosta. Eli se asunnon koko kasvaisi sitten perheen kasvaessa ja työuran tullessa vakiintuneemmaksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Olen oppinut tuntemaan ed. Kalliksen erityisesti talousmiehenä eli suorastaan talousasiantuntijana, ja pidän hyvin valitettavana, että hän joutui äsken esittelemään elämänsä viimeisen lakialoitteen, kuten hän itse totesi.

Tämä lakialoitteen sisältö, jota ed. Kallis kuvasi, on, että jos tällainen laki säädettäisiin, niin tämä olisi signaali asunnonostajille ja varmasti myöskin luotottajille, etteivät asuntojen hinnat pääsisi sillä tavalla ryöstäytymään käsistä kuin nyt on tapahtunut ihan viime vuosina. Eli tällaisen lain olisi pitänyt olla voimassa jo viime vuosina, kun aivan selvästi on taas yliluototettu. Minusta nimenomaan luottolaitokset, pankit siis lähinnä, ovat kyllä syyllistyneet tietyn tyyppiseen vastuuttomuuteen jälleen, ja tästä voi olla aika vakavia, aika ikäviä seurauksia vielä suomalaisessa yhteiskunnassa lähivuosina.

Mutta erittäin mielenkiintoista, että ed. Kallis nyt teki tämän viimeisen lakialoitteensa juuri tästä aiheesta. Tämä tietysti kuvastaa myöskin sitä, että hän on nimenomaan talousmiehenä kunnostautunut, ja toivottavasti seuraavissa hallitusneuvotteluissa, hallitusohjelmaneuvotteluissa, kun varmasti korkovähennyksetkin asuntojen osalta ovat esillä, myöskin tämä ed. Kalliksen perusteltu lakialoite ja sen sisältö nousevat esille. Mikä lopputulos onkaan, toivon kuitenkin, ettei velkaisia asunnonostajia ja niitä, jotka joutuvat velaksi siis asuntoja hankkimaan, kohdeltaisi kovin kaltoin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos noista kauniista sanoista. Kyllä minä olen täysin vakuuttunut siitä, että korkovähennyksiin pitää ennemmin tai myöhemmin puuttua, ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ed. Kivirannalla on eri käsitys. Hän on eri mieltä minun, ed. Hemmilän ja Imf:n kanssa ja myöskin useimpien asiantuntijoiden kanssa. Eihän tämä estä, vaikka tällainen tulisi, että joku saa 100 prosentin rahoituksen, mutta tällä viestillä rahalaitoksille, meklareille ja kaikille olisi varmasti pienoinen merkitys ja vaikutus siihen, että asuntojen hinnat eivät nousisi niin paljon, kotitaloudet eivät velkaantuisi niin paljon. Tästähän on oikeastaan kysymys. Se on se tavoite, mihin pyritään. Luulenpa, että seuraavalla kaudella tulee jonkinlainen muutos korkojen vähennyskelpoisuuteen.