Herra puhemies! Hallitus antoi viime vuoden keväällä Kreikalle 1,6 miljardin euron lainan ja otti Euroopan vakausrahaston kautta noin 8 miljardin vastuut suomalaisille veronmaksajille muiden euromaiden talouden kurjuudesta. Ministeri Paavo Väyrynen kirjassaan toteaa, että nämä päätökset olivat virheitä. Muutama päivä sitten ministeri Pekkarinen Rovaniemellä sanoi, että enää ei suomalaisten veronmaksajien varoja tai meidän lainaamiamme rahoja pidä jakaa muille maille, vaan kunkin maan tulee omat vastuunsa itse kantaa. Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta:

Miten te reagoitte näihin ministereiden Väyrysen ja Pekkarisen puheisiin ja ilmoituksiin, ja onko hallitus tehnyt uusia päätöksiä jatkosta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suomen hallitus on kantanut vastuuta suomalaisista työpaikoista ja Suomen talouden kasvusta. Olisi ollut erittäin kova päätös, jos Suomen hallitus olisi muutamiin poliittisiin arvioihin vedoten päätynyt erilaiselle kannalle Suomen ja Euroopan talouden vakauden turvaamisesta kuin koko muu maailmantalousasiantuntijajoukko oli päätynyt. Me teimme sen, mikä välttämätöntä oli. Jokaista ottaa varmaan päähän ja ärsyttää se, että Euroopassakin on maita, jotka hoitavat talouspolitiikkansa niin huonosti, että toiset joutuvat auttamaan, mutta se ei saa tehdä Suomen hallitusta eikä muuta Eurooppaa toimintakyvyttömäksi suojaamaan omia talouksiaan, omia työpaikkojaan ja verotulojaan.

Mikäli Kreikka tai Irlanti olisi päästetty kaatumaan, niin voimme olla täysin varmoja siitä, että Suomen talouskasvu viime vuoden lopulla ei olisi ollut 7,5 prosentin luokkaa. Teimme sen, mikä välttämätöntä oli, vaikka se ei miellyttävää ollutkaan, mutta vastuuta pitää osata kantaa semmoisinakin aikoina, jotka eivät ole helppoja.

Arvoisa puhemies! Pekkariselta kysyn nyt: Tarkoititteko te puheellanne, että pitäisi Kreikalle maksamatta olevat lainaosat jättää maksamatta eli katkaista se veronmaksajien rahojen sinne työntäminen, ja pitäisikö Suomen vetäytyä siitä takuusta, minkä on antanut tälle Ervv:lle, eli mikä oli teidän puheenne sisältö tosiasiassa, mihin pyritte ja miten jatkossa toimitte?

Oletteko te hallituksen rintamassa ja oletteko mahdollisesti ministeri Väyrysen kanssa sopinut, että asia katkaistaan ja tämä on sitten hallituksen linja, kun nyt ensi viikolla jo tehdään todella isoja, vakavia päätöksiä Euroopan jatkosta, euron tulevaisuudesta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

(Ed. Zyskowicz: Vai oliko kyseessä tyypillinen tupailtapuhe?) Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, se oli ihan vakavasti kirjoitettu puhe, ja olen sen puheen takana. Siinä lähdettiin sen seikan toteamisesta, että ei tämä euroalue toiminut niin kuin alun perin oli ajatus. Ei kyetty rakentamaan sellaisia pelisääntöjä, jotka toimisivat. Nämä muutamat velkaantuneet maat pystyivät koko euroalueen makrotalouden tunnuslukuihin nojautuen saamaan hirveän halvalla rahaa, ottivat sitä paljon, velkaantuivat, ja nyt se on meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Näinhän siinä kävi.

Minun viestini tässä on, luen sen, ed. Kankaanniemi, teille: Kreikan ja Irlannin akuutteihin ongelmiin oli pakko vastata muiden varautumismekanismien puuttuessa, sanasta sanaan näin. En kuulu niihin, jotka silloin aikanaan vastustivat Kreikan tai Irlannin mukaan ottamista, en silloin kuulunut enkä kuulu tällä hetkelläkään. Meidän oli pakko silloin se hoitaa, muutoin dominoilmiö olisi tehnyt pahaa jälkeä, mutta uusien suurien vastuitten ottaminen, johonka nämä rakennetut fasiliteetit eivät riitä — se oli henkilökohtainen kantani — on vaikea juttu, ja sitä on aika vaikea hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Oli todella mielenkiintoinen tämä ministeri Pekkarisen puheenvuoro. Siinä hän sanoi, että nyt tämän rahan kaatamisen pitää loppua, ja ministeri Pekkarinen vaati myös pankkeja ja sijoittajia vastuuseen, vaati juuri sitä, mitä muun muassa demarit viime keväänä vaativat. No, nyt meille on tulossa tänne merkittävä joukko eurooppalaisia päättäjiä, huomenna kokoomuksen vieraaksi tulevat muun muassa Saksan liittokansleri, Irlannin pääministeri, Italian pääministeri, jolloin puhutaan juuri näistä asioista. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää, tuleeko ministeri Katainen huomenna esittämään eurooppalaisille oikeistopoliitikoille tämän ministeri Pekkarisen linjan, elikkä rahan kaataminen saa nyt riittää, nyt tarvitaan pankit ja sijoittajat vastuuseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tulen luonnollisesti esittämään Suomen hallituksen kannan siitä, että pysyvässä kriisinhallintamekanismissa täytyy tulla selkeän sijoittajien vastuun näkyviin. Se tarkoittaa sitä, että viime kädessä myös sijoittaja voi hävitä rahaansa, toisin kuin tähän mennessä on ajateltu voivan tapahtua. Tässä on mielenkiintoinen tilanne, että Suomi ja muut tiukan talouskurin maat ajavat tätä erittäin voimakkaasti mutta kriittisiä arvioita esimerkiksi tulevien vuosien tai vuosikymmenten velkasaneerausmahdollisuuksista kuuluu niistä maista, joilla on ollut huono, löysä talouspolitiikka. Miksi näin? Siksi, että kaikki eivät ole yhtä vakuuttuneita siitä, että tiukemmat säännöt ja sijoittajien mukaan ottaminen vastuun kantamiseen olisivat hyväksi, koska se saattaa nostaa korkoja, mutta tämähän on nimenomaan se tarkoitus. Tämän tulevan kriisinhallintamekanismin, josta huomenna keskustellaan keskustaoikeistolaisten johtajien kanssa Helsingissä, pitää pitää sisällään sen, että sijoittaja voi tulevaisuudessa hävitä rahaansa. Se on tärkeä linkki, joka pakottaa kaikkia maita pitämään taloutensa hyvässä kunnossa.

Arvoisa puhemies! Kyllä kai tämä pysyvä mekanismi on aivan erikseen, se on 2014. Nyt tullaan vääntämään kättä hyvin pian siitä, mikä on tämän väliaikaisen mekanismin rahamäärä, ja kyllä minä tulen ihmettelemään, jos Pekkarinen säilyttää kantansa siinäkin vaiheessa, sillä Suomi pannaan siihen paikkaan, että lisää rahaa. (Ed. Zyskowicz: Takauksia!) Se tulee eteen, takausta tulee lisää. Ainakin nämä viitteet ovat semmoiset, ja katsotaan, mikä on Pekkarisen kanta silloin. Mutta siellä on edessä myöskin iso kannanotto tästä kilpailukyvystä. Nyt huhut kertovat, että Merkel ja Sarkozy vaativat paikalliseen sopimiseen siirtymistä ja erittäin niukkaa palkkapolitiikkaa yleensäkin. Onko valtiovarainministeri sanonut yes jo tällekin esitykselle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei kannata kuunnella tai uskoa ihan kaikkia huhuja. Huhuja on maailma pullollaan, ja tuo, mitä kuvailitte, ei ole missään vaiheessa yhdessäkään vakavasti otettavassa keskustelussa tullut edes esiin. (Ed. Tennilä: Onhan se papereissakin!) Ei ole millään tavalla realistista odottaa eikä tietenkään myöskään hyväksyttävää, että EU-tasolla määriteltäisiin yksittäisen maan palkkapolitiikasta, ei myöskään eläkkeistä eikä tämmöisistä, mutta totta kai meidän täytyy etsiä keinoja, joilla voisimme vahvistaa eurooppalaisten kilpailukykyä. Mutta ne todennäköisesti tulevat olemaan suosituksen kaltaisia, eri maitten omiin tilanteisiin parhaiten soveltuvia. On vaikea nähdä, että pystyttäisiin pääsemään kovin tiukkaan eurooppalaiseen sääntelyyn, mutta kyllähän meidän pitää tietysti olla sitä mieltä, että eurooppalaisia talouksia pitää hoitaa tiukemmalla kurilla ja keskittyä kilpailukykyyn. Ne maat, jotka ovat olleet kilpailukykyisiä ennen kriisiä, ovat nousseet kriisistä myös nopeimmin ylös, ja näin myös Suomen kohdalla on.

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että ministerin ja hallituksen kanta on muuttunut, niin että te olette nyt vaatimassa kyllä sijoittajien mukaantuloa. Kyllä me silloin viime keväänä ja kesällä tiesimme, milloin Kreikan lainat erääntyvät. Kyllä me tiesimme tarkkaan, minä päivänä ne erääntyvät. Me tiesimme myöskin, kuinka suuret ne summat ovat. Silloin vaadittiin ihan selkeästi, että otetaan sijoittajat mukaan, mutta silloin te sanoitte, ettei ole mitään mahdollisuuksia, ei ole mitään muita mahdollisuuksia ja muita teitä kuin mennä antamaan suoraa lainaa. Annettiin jopa ymmärtää, että mitä enemmän annamme, sitä enemmän hyödymme. Näinhän on väitetty.

Minä kysyn: Aiotteko te nyt ihan varmasti pysyä tällä uudella linjalla, ettette vaan lipsu sille linjalle, joka vuosi sitten oli ainoa oikea tie?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis puhuu kahdesta täysin eri asiasta. Ensinnäkään tämä ei ole mikään uusi linja, vaan tämä on hyvin vanha linja.

Itse asiassa meidän esityksemme oli se, että euroalueen tuleviin velkapapereihin otetaan tämmöiset yhteistoimintalausekkeet, joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että kun jokainen euromaa ottaa velkaa, niin niissä velkapapereissa lukee, että sijoittaja voi huonossa tapauksessa hävitä rahojaan tai parhaimmissakin tapauksissa, jos maa joutuu vaikeuksiin, voi olla, että joutuu pidentämään lainan juoksuaikaa tai alentamaan korkoa. Suomi oli ensimmäisenä esittämässä tätä. Itse asiassa esittämäämme mallia kopioitiin. Saksa oli siitä erittäin kiinnostunut hyvin alkuvaiheessa, ja nyt puhumme viime syksyn tilanteesta. Minulla on nämä paperit ihan hyvin tallessa. Jos ed. Kallis haluaa tutustua niihin, niin voin ne teille esittää.

Mikä tilanne oli Kreikan kohdalla? Kreikan kohdalla oli todella semmoinen tilanne, että me emme voineet kutsua koolle velkojien kokousta tekemään velkasaneerausta sen takia, että se olisi kestänyt varmaan useampia vuosia ja siinä vaiheessa hyvin moni muukin eurooppalainen maa olisi kaatunut velkaongelmiin ja Suomessa olisi aivan käsittämätön työttömyys ja verotulot olisivat loppuneet jo kauan kauan sitten.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Kataiselta: Miksi te sanotte, että ei missään vakavasti otettavassa paperissa ole näitä mainittuja eläkeikää ja paikallista sopimista. Minulla on E-kirjelmä 145 tässä, mikä on julkinen. Siellä ne ovat. Kannessa lukee: "Vuotuinen kasvuselvitys". Nämä ovat niitä toimenpiteitä, joista te tulette 24.—25.3. olevassa kokouksessa päättämään. Kysyn: Miksi te kiistätte nämä asiat Tennilälle, Arhinmäelle?

Näihin vaiteliaisuuspyynnöllä varustettuihin papereihin en voi puuttua.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se nyt vaan on niin, että EU ei tule päättämään yhdenkään maan palkkapolitiikasta. Se nyt vaan on taivaan tosi. Näin ei ole tapahtumaan. Se ei ole edes mahdollista, kun ei EU:lla ole semmoista toimivaltaakaan. Emme me voi semmoisia ratkaisuja tehdä eivätkä maat voi sopia keskenään, että yhdessä sovimme, mikä palkkaprosentti kussakin maassa on oikea. Ei näin voi toimia, ja näin ei myöskään tule tapahtumaan.

Eli kilpailukykyä voidaan lisätä hyvin monella erilaisella tavalla. Sittenpähän tullaan tämän kuun lopussa näkemään, mikä se lopputulos on. Sitten ehkä täälläkin pelkoja herättäneet edustajat pystyvät selittämään, että olivat väärässä.

Arvoisa puhemies! Näillä edellä mainituilla Kreikan ja Irlannin operaatioilla oli tarkoitus saada Eurooppaan ja maailmantalouteen vakautta. (Ed. Skinnari: Miltä näyttää?) — Siinä on onnistuttu tähän asti. — Monet tahot kuitenkin pitivät vaihtoehtona silloin, kun nämä operaatiot toteutettiin, sitä, että olisi menty silloin velkajärjestelyyn. Me olemme monta kertaa kuulleet täällä: sitä vaihtoehtoa ei silloin ollut olemassa. (Ed. Rajamäki: Kohta mennään, ja rahat meni kans!) — Ed. Rajamäki ja monet muut saattavat löytää edestään sen, että tämä toinenkin vaihtoehto voi toteutua, ja se voi tietää rytinää ja ryskettä, korkojen nousua ja muutakin.

Kysynkin valtiovarainministeriltä, kun huolettomasti heitetään esiin tätä toista vaihtoehtoa: Onko olemassa selvityksiä? Tiedämmekö, mitä se mahdollisesti tarkoittaa suomalaiselle asuntovelalliselle ja Suomen teollisuudelle ja taloudelle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on selvä, ja tästä ei varmasti ole epäselvyyttä kenenkään kanssa, että kukaan ei tykkää siitä, että Euroopassa on maita, jotka ovat hoitaneet taloutensa niin huonosti, että toisten pitää auttaa. Mutta meidän vaan on ollut tehtävä se, mikä välttämätöntä on suuremman kriisin syntymisen ehkäisemiseksi.

Olisi ollut tosi raju päätös Suomen hallitukselta sanoa, että kaikki ne talousasiantuntijat, joita vaikkapa Euroopan keskuspankissa on, ovat väärässä, tai että Suomen Pankki on täysin väärässä ja Suomen oppositio on ainoa, joka on oikeassa. (Ed. Skinnari: Kaikki on asianosaisia!) Olisi ollut todella kova päätös meiltä sanoa, että Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki, kaikki eurooppalaiset maat ovat väärässä ja Suomen oppositio on yksin oikeassa ja me tukeudumme Suomen opposition talousnäkemyksiin. Se olisi ollut todella kova päätös. Me emme pystyneet tietenkään itseämme pettämään.

Eihän tämä kivaa ollut. Ei tässä kukaan ole ainakaan itselleen mitään etua hakenut, mutta olemme hakeneet etua Suomen valtiolle, Suomen kansalaisille, suomalaiselle työllisyydelle kantamalla vastuun erittäin vaikeassa paikassa.

Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, oli 3 miljardia valtion kassassa — nyt on 8 miljardia velkaa. Takauksia on takausrahastoon 8 miljardia tämän 1,6 miljardin Kreikan-lainan lisäksi. Mitä te tulette huomenna ja ensi viikolla päättämään? Nostetaanko takauksia 8 miljardilla 16 miljardiin? Suomalaiset tietävät, mikä on takaus. Tämä on se olennainen asia näitten kaikkien muitten kysymysten osalta. Oletteko te valmiit sitomaan suomalaisten budjettivaroja tulevaisuudessa tähän suureen velkataakkaan, joka on? Tämä on se olennainen kysymys. Mitä te tulette vastaamaan? Teillä ei ole mitään valtuuksia korottaa tätä summaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis huomennahan ei tehdä mitään päätöksiä. Eduskunta tulee keskustelemaan näistä asioista suuressa salissa ja tulee jatkamaan hyvin syvällistä, pitkällistä keskustelua myös valiokuntatasolla.

Sosialidemokraatit olivat hyväksymässä vakausrahastoa, niin kuin pitikin, eli sitä rahastoa, jolla on pystytty auttamaan muun muassa Irlantia eli siis estämään Irlannin kriisin leviäminen Suomeen ja muualle Eurooppaan. Siinä asiassa sosialidemokraatit olivat ihan vastuullisia eli olitte valmiita rakentamaan sen rahaston, jota on käytetty Irlantiin. Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikki se, mikä tehtävissä on, jotta talousvakaus ja rahoitusvakaus Euroopassa säilyisi, niin ettei uutta lamaa Suomeen tule. Oli se helppoa tai vaikeaa, niin se vastuu pitää osata kantaa. (Ed. Skinnari: Ministeri ei vastaa kysymykseen!)

Arvoisa puhemies! Jos Suomi ei olisi tässä tilanteessa kantanut vastuutaan ja ollut mukana sopimassa näistä järjestelyistä, niin kuka uskoo, että tähän maahan tulisi yhtäkään Euroopan johtajaa huomenna keskustelemaan meidän hallituksemme edustajan kanssa? (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) — Ei ensimmäistäkään, ei ensimmäistäkään, ja on äärettömän tärkeätä, että me olemme voineet vaikuttaa siihen systeemiin, jota ollaan nyt luomassa. Kysykääpä esimerkiksi pääministeriltä, mitä mieltä hän on siitä, mikä on ollut Suomen vaikutus tähän asiaan. Hän on todennut useampaan kertaan, että Suomella oli vaikutusta siihen, mitä systeemiä ollaan luomassa.

Kysyn vielä nyt valtiovarainministeriltä, mitä mieltä olette näistä pankkien stressitesteistä, minkälainen systeemi pitää luoda.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Stressitestit ovat paraikaa käytössä, eli tuossa ihan kesän alussa tai loppukeväästä saamme tuloksia eurooppalaisten pankkien tilasta. Testejä on tiukennettu, ja maat joutuvat tällä hetkellä varautumaan siihen, että jos käy ilmi, että jotkut pankit ovat heikommassa kunnossa, niin niitä pankkeja pitää sitten pääomittaa, eli lisää tietoa tulee loppukeväästä.

Suomi ajoi näitä stressitestejä hyvin voimallisesti. Niitten aikaansaaminen kesti aikansa, mutta onneksi ne nyt sitten ovat.

Suomen kannalta olennaista on se, että me olemme aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisissa pöydissä. Se, että me olemme sulkeutuneita puskistahuutelijoita, ei kyllä edistä suomalaista vaikutusvaltaa. Eurooppalaiseen yhteistyöhön pitää olla sitoutunut, niissä pöydissä pitää olla, siellä pitää osata neuvotella ja viedä niitä asioita eteenpäin. Mitä paremmin tunnemme kumppanimme, sitä suurempi vaikutusvalta meillä on.