Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan pääluokan osalta on jaosto- ja valiokuntakäsittelyssä lähinnä kaksi asiaa ollut esillä. (Hälinää)

Rouva puhemies! Totean vielä ensinnä aluksi sen, että tämän pääluokan yhteydessä on ollut esillä myöskin ed. Helteen aloite siitä, että eduskunnan pääluokka siirrettäisiin talousarvioesityksessä ensimmäiseksi pääluokaksi uudistetun perustuslain henkeä noudattaen. Tästä emme ole kirjoittaneet mietintöön mitään. Sen sijaan valiokunta on lähettänyt talousarvion tekijöille tästä kirjeen, jossa tähän asiaan on viitattu. Tämähän olisi sinällään ihan perusteltu muutos.

Mietinnössä on käsitelty lähinnä kahta asiaa, ensinnä eduskunnan virastojen virkamiesten ja työsuhteisten työntekijöiden työaikakysymystä. Tältä osin päätöksellä yhtenäistettiin eduskunnan virastojen työajat kuitenkin siten, että ne tulevat voimaan 30.4.2002 jälkeen tulevien henkilöiden työn osalta. Tätä on pidettävä hyvänä uudistuksena.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on nyt ollut eduskunnan yhteydessä viime vuoden, ja sen toiminnasta on saatu sinällään hyviä kokemuksia. Sen paikka on täällä eduskunnan yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston resurssitilanteeseen, nimittäin palkkausmäärärahojen niukkuudesta johtuen osa viroista on jouduttu pitämään viime vuonna avoimina. On myöskin sanottava, että Vtv tarvitsee nimenomaan osaavia, kokeneita henkilöitä tarkastustyöhön ja tässä suhteessa on kysymys myöskin työnantajan kilpailukyvystä. Palkkaus on tärkeä kilpailutekijä, millä on merkitystä erityisesti pätevän henkilöstön rekrytoinnissa muualta hallinnosta. Paremmalla palkkauksella voidaan motivoida myös nykyistä henkilöstöä (Hälinää — Puhemies koputtaa) entistä parempiin työsuorituksiin, ja tältä osin valiokunta on halunnut kiinnittää asiaan huomiota.

Arvoisa puhemies! Muutoin pääluokka on rutiininomainen kuitenkin siten, että eduskunnan lisärakennuksen rahoitusta on toki lisätty edellisvuodesta.

Esko Helle /vas:

Arvoisa puhemies! Pitkästä aikaa olen tehnyt kaksi talousarvioaloitetta, joihin ed. Ala-Nissiläkin puheenvuorossaan viittasi. Ensimmäinen aloitehan koski näitten pääluokkien järjestystä. Uuden perustuslain mukaan mielestäni on perusteltua se, että eduskunta siirretään ensimmäiseksi varsinaiseksi pääluokaksi. Toivon, että se kirje, jonka valtiovarainvaliokunta on ministeriölle lähettänyt, toteuttaisi tämän asian jo seuraavaa talousarviota laadittaessa.

Toinen aloitteeni koski kansanedustajien henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Siinä on eräitä ongelmia sen toteutuksessa. Aivan konkreettiset ongelmat johtuvat pitkälti siitä kaksoisjohtajuudesta, joka on olemassa. On tiettyjä työnjohto-ongelmia, hyvin eritapaisia käytäntöjä eri edustajien avustajien suhteen. Sitä asiaa on käsitelty useaan kertaan kansliatoimikunnassakin, ja kansliatoimikunta on asettamassa toimikunnan seuraavan vaalikauden alkua varten, jotta silloin saataisiin uusia puitteita tälle avustajajärjestelmälle.

Olen kuitenkin tehnyt tähän talousarvioesitykseen liittyen lisäysesityksen, jotta perusteluissa mainittaisiin, että kansliatoimikunta ensi vuoden aikana tutkituttaisi tämän avustajajärjestelmän toimivuuden ja ottaisi siinä tutkinnassaan huomioon myös muutkin tekijät kuin pelkästään tämän talon sisäiset, siis sen, mitä se vaikuttaa yleensä poliittiseen kulttuuriin, mikä vaikutus sillä on vaalikamppailuihin ja mikä vaikutus puolueitten toimintaan ja myös eduskuntaryhmien toimintaan. Toivon, että myös tämäntapainen toimikunta ensi vuonna asetettaisiin lähinnä vaalien jälkeen. Ennen vaaleja sitä tuskin kannattaa asettaa, ja kuten totesin, ennen vaaleja tätä avustajakysymystä jo tullee pohtimaan toinen toimikunta, jonka tehtäväksianto on huomattavasti suppeampi kuin tämän, mitä itse olen esittänyt.

Tässä avustajajärjestelmässä on näitten käytännön ongelmien lisäksi todella se, että sillä on ihan selvää vaikutusta myös vaalikamppailuun. On aivan selvää, että jo muutoinkin istuva edustaja on paremmassa asemassa kuin muut kilpailevat ehdokkaat. Lisäksi nyt tämä henkilökohtainen avustaja tuo siihen oleellisen etulisän. Mielestäni tämäkin on asia, joka vaatii selvityksiä ja ongelman tiedostamista.

Toivon, että eduskunta voisi hyväksyä tuon esitykseni. Mehän päätämme tässä talossa nimenomaan eduskunnan osalta näistä asioista. Tämähän ei ole hallituksen esitys sillä tavalla eduskunnan osalta, vaan eduskunta itse on ilmoittanut valtiovarainministeriöön, että tämä on eduskunnan oma ehdotus talousarviokseen, ja eduskunta itse voi hallitukselta kysymättä tehdä siihen mielestäni muutoksia.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Minun on hieman vaikea ymmärtää tätä ed. Helteen esitystä niiltä osin kuin se koskee oletusta, että henkilökohtainen avustajajärjestelmä vaikuttaa vaalikampanjointiin. Kuitenkin avustajajärjestelmän lähtökohtana mielestäni on ollut kansanvallan syventäminen. Jokainen kansanedustaja joutuu tekemisiin kansalaisten ongelmien kanssa, tietoyhteiskunnan syventyessä yhä enemmän hankkimaan laaja-alaista tietoa, ja kaikkeen tähän toimintaan tarvitaan avustamista, (Hälinää — Puhemies koputtaa) jota on hyvin vaikea minusta delegoida ryhmäkanslioiden kautta, ja tämä työ on henkilökohtaista. Oman käsitykseni mukaan nyky-Suomessa kansanedustajat tarvitsevat avustajat.

Tätä järjestelmää, totta kai, pitää kehittää ja viedä eteenpäin ja miettiä sitten niitä epäkohtia, joita ed. Helle puheenvuorossaan toi esiin koskien sitä, että toimeksiannot ovat erilaisia, mutta toisaalta pitää myös hyväksyä se, että edustajien toimenkuvat ovat erilaisia. Siksihän meidät on valittu, että edustamme erilaisia ihmisiä ja erilaisia näkemyksiä maailmasta.

Toinen kysymys, mitä mietin kovasti täällä tämän ponsiesityksen osalta, on se, miten tällaista asiaa voitaisiin objektiivisesti tutkia. Sosiaalipsykologian tutkijan työtä tehneenä näen kyllä aika vaikeaksi tämän kaltaisen tutkimuksen tekemisen objektiivisesti.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajien avustajajärjestelmähän lähti liikkeelle ensimmäisestä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta ja sen ehdotuksista. Pidän nykyjärjestelmää toimivana, tarpeellisena ja välttämättömänä myöskin niistä syistä, joita ed. Ulla Anttila äsken esitteli. En myöskään ymmärrä sitä, kun ed. Helle puhuu kaksoisjohtajuudesta. Minusta avustaja on yksiselitteisesti kansanedustajan avustaja. Se että eduskunta maksaa palkan, on sitten toinen juttu, mutta näin on ja näin pitää olla.

Se että ed. Helle kytkee edustajan avustajan vaalikamppailuun, eduskuntaryhmiin ja puolueiden toimintaan, on minusta tässä yhteydessä epätarkoituksenmukainen ja suuresti muissa yhteyksissä arvostamani ed. Helteen esityksessä mielestäni väärin asetettu. En näe tämän tyyppistä esitystä perusteltuna. Aivan niin kuin ed. Anttila sanoi, totta kai avustajajärjestelmää voi ja tulee kehittää, mutta ei tästä lähtökohdasta ja ei ihan tästä hengestä kuin ed. Helteen esitys sisältää.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Esitän tässä lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. Virkahan ei sinänsä mitään ratkaise, mutta se on signaali siitä, että lasten asiat otetaan vakavasti ja että lasten oikeuksien toteutumista tässä maassa seurataan ja valvotaan. Nythän juuri on tullut poliisilta viesti esimerkiksi siitä, että lasten pahoinpitelyistä vain osa tulee tietoon ja että suurin osa niistä jää peitetyksi joko sinne kotiin tai muualle. Tällainen lapsiasiainvaltuutetun virkahan on muissa Pohjoismaissa. Kaikissa niissä se on hoidettu mallikkaasti, ja siellä muualla toimistoissa on töissä useampikin henkilö, jotka nimenomaan valvovat lasten oikeuksien toteutumista.

Toivon, että tämä eduskunta, joka on puhunut paljon lapsiperheistä ja lapsista tänä syksynä, voisi tulla tueksi nyt tämän viran perustamisen muodossa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Jos kansanedustaja siirtyy eduskuntaryhmästä toiseen, silloin kanslian määräraha seuraavan kuukauden alusta hänen osaltaan maksetaan uudelle eduskuntaryhmälle. Näin ollen, kun ed. Seppo Kanerva siirtyi keskustan eduskuntaryhmään, kansliamääräraha siirtyy perässä. Mielestäni tämä on hyvin perusteltu säädös.

Ed. Kanervasta puheen ollen huomaan keskustan Helsingin piirin ainakin tässä vaiheessa torjuneen hänen ehdokkuutensa ja olen ymmärtänyt, että tämä johtuu siitä, että hän on ilmoittanut ajavansa väkevästi eläkkeensaajien, veteraanien ja sotainvalidien asiaa. En ole ollenkaan yllättynyt tästä keskustan päätöksestä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) koska mehän tiedämme, että siellä veteraaneille riittää lähinnä puheita, ei tekoja, kuten keskustan varjobudjetista näkyy.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä eduskunnan asemasta haluaisin muutaman sanan sanoa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) koska eduskunnan asema sen jälkeen, kun Euroopan unioniin liityttiin, ei ole kovin paljon — arvoisat kansanedustajat, puhun nyt meidän omista asioistamme tässä eduskuntatalossa — eduskunnan ja kansanedustajan asema ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen, kun Euroopan unioniin liityttiin. Samaan aikaan, kuten on selvitetty, valtioneuvostotasolla ja ministeriöissä ja keskusvirastoissa henkilökunnan määrä on kasvanut. Kun ajatellaan kansanedustajan asemaa, hänhän on maakunnan edustaja niin täällä Helsingissä valtion viranomaisiin kuin myös Euroopan unionin piirissä. Työskentelyolosuhteet monien muiden maiden parlamenteissa ... Tässä talossa vieraili heinäkuussa Japanin senaatin jäsen Marutei Tsurunen, jolla itsellään oli viisi avustajaa. Japanihan on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi kuin Suomi, Jyväskylästä etelään on Japanin alue, ja 120 miljoonaa asukasta.

Kysymys on myös siitä, että maakunnan ääni täällä Helsingissä ei tule tällä tavoin niin hyvin huomioon otetuksi, kun kansanedustajan asema on heikko. Hän ei pysty hoitamaan sillä tavoin maakunnan asioita, vaan ne siirtyvät Helsingissä virkamiehille. Tämä on se ongelma, johon minun mielestäni kansanedustajan pitäisi puuttua, ja myös ed. Helteen tulisi olla huolissaan Hämeen asemasta. Tosin nyt sillä on kolme ministeriä, mutta jokaisella maakunnalla ei ole tätä tilannetta. Mikä on mahdollisuus kansanedustajalla hoitaa todella maakunnan asioita niin, ettei valta siirry ministerin mukana, kun hän ottaa sen kirjelmän vastaan, Helsingissä asuville virkamiehille? Tämä on mielestäni sellainen asia, joka pitäisi ottaa huomioon. Se liittyy vallankäytön hajasijoittamiseen Suomessa, ja se on asia, josta eduskunta ei päätä nyt ainoastaan itseään varten tällä hetkellä vaan Suomen tulevaisuutta varten. Siinä mielessä eduskunnan asemaa pitäisi parantaa.

Ihan lopuksi vielä: Valiokunnissakin on vain yksi ainoa virkamies vastapainona hallituksen sadoille virkamiehille. Miten eduskunnassa voidaan panna erilaisia esityksiä kriittisen tarkastelun alaiseksi Suomessa?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Helteen tekemään ponteen voisi todeta sen, jotta yhä edelleen itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, jotta avustajan paikan pitäisi olla maakunnassa. Se osin antaisi myös vastauksen ed. Skinnarin ajatteluun siitä, millä tavalla maakuntayhteys olisi mahdollisimman yhtenäinen ja lähellä ihmisiä kansanedustajan avustaja toimisi, koska nythän me kasaamme tänne Helsinkiin nämä avustajat, jolloin kaikki se viisaus asuu täällä Helsingissä.

Ed. Aittoniemi esittää, jotta lisärakennuksen raha poistettaisiin. Sitä taustaa vasten peilattuna voisi todeta, jotta siinä tapauksessa, kun avustajat viedään maakuntiin, lisärakennus tulee tarpeettomaksi. Ed. Aittoniemi ilmeisesti ajattelussaan lähtee siitä, jotta tästä tulisi tämmöinen turhuuden monumentti eli tuommoinen kuoppa jätettäisiin tuohon eduskuntatalon viereen. Minusta se ei ole sinällään ihan hyvä ajatus, vaikka voi sitä niinkin ajatella. On parempi, että rakennetaan se valmiiksi ja vuokrataan, koska tuo on hyvällä liikepaikalla. Eduskunta saa siitä lisää tuloja. (Hälinää) Tuo on tosi hyvä paikka kauppapaikkana sinällään. Silloin tämä turhuuden monumentti tuleekin tuottavaan käyttöön eikä tehdä siihen tuommoista kuoppaa, niin kuin jos ed. Aittoniemen ajattelu menee läpi, siihen tulee vesihauta, jossa voi syväsukellusta harrastaa. Se on tuossa vähän vaarallinen sinällään. (Hälinää)

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yritän ilmaista itseni napakasti ja asiallisesti.

Todellakin parasta, mitä suomalaiselle kansanedustuslaitokselle ja edustajantyölle, parlamentarismille, demokratialle on viime vuosien aikana tapahtunut, on ollut se, että on luotu avustajajärjestelmä. Siksi ihmettelenkin, ed. Helle — arvostan teidän suurenmoista asiantuntemustanne valtiosääntöasiantuntijana, ja teillä on hyvin pitkä historia sillä sektorilla — että te asetatte tavallaan tämän järjestelmän myöskin kyseenalaiseksi tällä ehdotuksella. Itse olen toiminut näin kaiken aikaa, että avustaja on ollut maakunnassa. Tällainen avustajajärjestely toimii erinomaisesti. Pystytään ottamaan vastaan vuositasolla sadoittain toimeksiantoja, sanon toimeksiantoja, koska sellaisiahan ne asiallisesti ottaen meille ovat: eri sidosryhmien, yritysten, kuntien, tavallisten kansalaisten toimeksiantoja, joiden asioiden hoitamisessa kansanedustajan avustajalla on erittäin keskeinen työ, ja ilman avustajaa hyvin monet näistä asioista jäisivät puolitiehen tai kokonaan hoitamatta. Tässä katsannossa ne puheenvuorot, jotka ovat nähneet myöskin tämän demokratian hajauttamisnäkökulman, ovat olleet mielestäni kannatettavia ja oikeita.

Väestömuutoksen myötä edunvalvonta myöskin Suomessa keskittyy. Ensi vaaleissa valitaan yhä enemmän kansanedustajia suurista vaalipiireistä, yhä vähemmän pieniltä alueilta. Avustajien rooli myöskin tukee silloin tätä järjestelmää. Siksi, rouva puhemies, pitäisin äärimmäisen tärkeänä, että myöskin maakunnissa olevien avustajien työoloja voitaisiin kehittää tietoliikennejärjestelmien ja työpaikkajärjestelmien, erityyppisten siihen työhön liittyvien asioiden kannalta siten, että he voisivat käytännössä olla yhä enemmän samalla viivalla täällä eduskuntatalossa työskentelevien avustajien kanssa.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan samoin ed. Helteen tekemään aloitteeseen: Minusta tämä nykyjärjestelmä on toimiva, ja pidän tätä kyllä hyvin tarpeellisena. Onko sitten avustaja täällä eduskunnassa vai maakunnassa, minusta se on hyvin edustajakohtainen asia. Nythän ovat mahdollisia myös molemmat, että on kaksi avustajaa, on avustaja täällä ja myös maakunnassa. Minusta tätä ehkä pitäisi nyt pohtia, voisiko tämä jatkossa olla enää näin, onko se järkevää, vai pitäisikö olla jatkossa näin, että on mahdollisuus vain yhteen avustajaan, joko täällä eduskunnassa tai maakunnassa.

Ed. Helle on tehnyt ehdotuksen, että eduskunta edellyttää, että kansliatoimikunta selvittää vuoden 2003 aikana kansanedustajien avustajajärjestelmän toimivuuden. Ed. Helle toi esille, että täällä on joku tällainen työryhmä, joka on suppeampi ja joka pohtii avustajajärjestelmän toimivuutta. Minusta on ihan kyllä paikallaan, että tätä toimivuutta kartoitetaan. Mutta se, kun tähän liittyy tämä, että "huomioiden myös henkilökohtaisten avustajien vaikutuksen vaalikamppailuun sekä eduskuntaryhmien ja puolueiden toimintaan", niin minusta kyllä tämän asian alle sisältyy nyt jotakin, joka ainakaan minulle ei ole tässä auennut, mitä tällä ed. Helle todella tarkoittaa. Kun näin on, en ainakaan voi kannattaa tätä ehdotusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ensin näin otsikon, niin sitten tästä kiinnostuin hyvin selvästi. Kun kuulin esittelypuheenvuoron ed. Helteen taholta, sitten rupesi arveluttamaan, mitähän tämä nyt oikein tarkoittaakaan, sillä tämä järjestelmähän toimii nyt. Se toimii niin monella tavalla kuin edellä pidetyissä puheenvuoroissa on jo käynyt ilmi. Siis erinomaisen monella tavalla kansanedustajat suhtautuvat työhönsä, tehtäväänsä, rooliinsa, vaikutusmahdollisuuksiinsa ja valtaansa jnp. ja se toimii, kun tämä järjestelmä näyttää sopivan niihin kaikkiin.

Mikä koskee taas vaalikamppailua, niin vaalikamppailu, ed. Helle, kun me olemme olleet täällä aika kauan, niin varmaan havaitsitte sen jo heti silloin, kun me aloitimme aikoinaan, se vaalikamppailu alkaa ensimmäisenä päivänä, kun on tullut tänne valituksi. Sen jälkeen se joskus välillä vähän kiihtyy ja joskus ottaa vähän takapakkia ja sitten taas kiihtyy. Paras vaalikamppailu on semmoinen, että siinä ei ole loppuhuipentumaa ollenkaan, vaan se on ollut vauhtia alusta loppuun saakka. En kannata tätä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minunkin kohdallani kiinnitti huomiota se, että kokenut valtiopäivämies ed. Helle tuli tällaisella esityksellä nyt tänne saliin herättämään keskustelun tästä avustajajärjestelmästä. Voi olla, että me tulkitsemme hänen esitystään nyt väärin tässä keskustelussa, mutta se tulkinta tässä nyt on syntynyt, että hän olisi jollain tavalla kyseenalaistamassa avustajajärjestelmän merkityksen. Minä pidän kansanedustajan työn kivijalkana sitä, että meillä on tämä avustajajärjestelmä olemassa olevana. Me olimme kovin myöhään Suomessa kehittämässä avustajajärjestelmää verrattuna kypsempiin parlamentaarisiin demokratioihin. Ei tarvitse ottaa mallia Yhdysvalloista, jossa kongressin edustajalla on 25 avustajaa, tai Ranskasta, jossa senaattoreilla on 6 avustajaa. Useimmissa Euroopan unionin maissa todellakin tilanne on se, että parlamentaarikoilla on normaalisti pari avustajaa, sekä avustaja että sihteeri. Eli näissä maissa kunnioitetaan demokraattista päätöksentekojärjestelmää ja pyritään tekemään parlamentista mahdollisimman tehokas ja toimiva. Tässä suhteessa on tärkeätä, että me olemme nyt saaneet edes tämän yhden avustajan työhömme mukaan.

Avustajien vaikutuksesta vaalikampanjaan: Minulle jollain tavalla ei aukea, mitä siinä haetaan, koska kokoaikainen työmme kansanedustajina on osa sitä prosessia, joka myöskin viime kädessä mittautuu vaaleissa. Siinä suhteessa avustaja on osa kansanedustajan työtä, ja kansanedustajan työ on kokonaisuus, joka pelkistyy tähän vaalitilanteeseen. Tämä ei aukea minulle, mikä erityisrooli avustajalla voisi vaalikampanjaan tai puolueisiin nähden tässä suhteessa olla.

Ed. Esa Lahtelan esitys siitä, kun hän pohdiskeli, että avustajat sijoitettaisiin maakuntaan, tuntuu kovin yksisilmäiseltä muotoilla näin. Minä kysyn: Mihin maakuntaan minä sijoitan avustajani? Ei minulla ole sellaista maakuntaa. Tämä on minun työpaikkani, ja minun avustajani työskentelee tämän talon puitteissa. Minun työhuoneeni on täydellisen kohtuuton siihen nähden, että se on kahden ihmisen työpaikka. Tuo lisärakennus on täysin välttämätön kansanedustajien tämän kaltaisen työn vahvistamiseksi, missä me olemme. Minusta on kummallista populismia, että me täällä nyt herätämme keskustelua aiheesta, joka on itsestäänselvyys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkään ei todellakaan tarkkaan ole selvillä, mitä ed. Esko Helle tarkoittaa kaikilla näillä näkökulmilla. Mutta avustajien vaikutuksesta eduskuntaryhmien puolueiden toimintaan haluaisin todeta, että kysymyksessä on henkilökohtainen avustaja ja kysymyksen linkittäminen puolueiden toimintaan ei mielestäni ole oikein. On hyvä pysyä tässä henkilökohtaisuudessa. Jokainen kansanedustaja työskentelee hyvin omalla tavallaan ja valitsee myös avustajan omalla mandaatillaan.

Vaalikamppailun käymisestä olen samaa mieltä kuin ed. Pulliainen. Se on neljän vuoden projekti. Tässä mielessä hyvä avustaja tukee tietysti kansanedustajan toimintaa, mikä on luonnollista, ja siihen ei liity mitään erityistä ongelmaa.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Olen itse henkilökohtaisesti yllättynyt ed. Helteen aloitteesta. Avustajajärjestelmähän on nyt sisäänajettu. Se on toimiva. Se ei kaipaa mitään suurta remonttia. Pienet viilaukset taas kansliatoimikunta voi tehdä niin sanotusti viran puolesta.

Todettakoon, niin kun täällä on monta kertaa jo todettu, että maailmalla kansanedustajilla on monta avustajaa, kun Suomessa vaivoin yksi. Täällä avustajat tarvitsevat lähinnä paremmat tilat ja kunnon palkan, mutta avustaja on nimenomaan edustajan henkilökohtainen avustaja, joka tekee ne työt, jotka edustaja haluaa hänen tekevän, vaikka eduskunta maksaakin palkan. Nykyinen järjestelmähän suo lisäksi vielä mahdollisuuden valita, onko henkilökohtainen avustaja täällä vai maakunnassa, joten en ymmärrä tätäkään keskustelua.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on niin, että jokaisessa meissä asuu pieni populisti. (Eduskunnasta: Iso populisti!) Usein se pieni populisti virkistyy näin, kun aletaan eduskunnan pääluokkaa käsitellä. Minä ihmettelen, että tämä on ed. Helteellä nyt tällä tavalla virkistynyt. On todella niin, että meidän velvollisuutemme on huolehtia eduskunnan toimintaedellytyksistä pitkäjänteisesti. Kansliatoimikunta on ihan oikea elin sitä tekemään. Minä en pidä ed. Helteen ponnen sävystä enkä sitä kannata juuri tässä mielessä, että tässä on tämä sävy, joka ei sovi siihen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, jota eduskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi pitää tehdä. Pitää puolustaa rohkeasti kansanvaltaa. Se on meidän tehtävämme.

Marja-Leena  Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä palaan ed. Hyssälän tekemään esitykseen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisesta. Minusta se on erittäin hyvä ja kannatettava asia. Itse kuitenkin näen tämän asian hieman laajempana. Olenkin sen ihan niin tärkeäksi nähnyt, että olen tehnyt tästä lakialoitteen mutta myös talousarvioaloitteen lapsiasiainvaltuutetun toimiston perustamisesta. Nimenomaan tämä toimistojärjestelmä toimii Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Norjassa, joista on erittäin hyvät kokemukset. Tämä aloitteeni käsitellään pääluokassa 33 vähän myöhemmin, ja palaan siinä sitten asiaan.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että nykyinen kansanedustajan avustajajärjestelmä on ihan oikea. Hallituksella on tuhansien virkamiesten armeija ministeriöissä valmistelemaan lakiesityksiä niin, että ne menisivät hallituksen haluamalla tavalla varmasti lävitse, ja on oikeus ja kohtuus, että edustajalla on oma avustaja tässä työssä auttamassa edustajaa lainlaadinnassa.

Olen sitä mieltä, että avustajan pitäisi auttaa juuri siinä työssä, mihin meidät on valittu. Meidät on valittu täällä tekemään lakeja, ja siksi minusta avustajien toimenkuva on nyt hieman liian lavea, kun heitä voi maakunnassa käyttää, ja kun näin on, eduskunta on oikeastaan ottanut sellaisen kannan, että kansanedustajan paikka säätiöidään ja muilla ehdokkailla on hankalampi tänne päästä.

Mutta kun täällä on ollut epätietoisuutta siitä, minkä takia ed. Helle on tämän aloitteensa tehnyt, mielestäni tämä kuuluisi suomentaa. Minä katson näin, että ed. Helle haluaa avustajat nimenomaan eduskuntaryhmien käyttöön, eli ymmärrän hänen tavoitteekseen kansanedustajien stalinistisen hallintajärjestelmän täydellistämisen.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Esko Helteen esitys ei minulle myöskään ole näistä puheenvuoroista huolimatta avautunut. En näe sen merkitystä tässä yhteydessä, vaikka vahvasti kannatan sitä ajatusta, että avustajajärjestelmää tulee kehittää ja tarkastella sillä tavalla kuin olen ymmärtänyt, että sitä nyt tällä hetkellä halutaankin eduskunnan taholta tarkastella.

Jaan myöskin sen huolen, mikä oli täällä ed. Skinnarilla, miten kokonaisuudessaan kansanedustaja pystyy parhaimmillaan edustamaan maakuntaa ja kansalaisten mielipiteitä, jotta todella tulee kansalaisdemokratia, kansalaisten ajatukset aidosti esille täällä ja sillä tavalla, että voidaan puhua nimenomaan parlamentarismista sillä tavalla, että on tasapainossa se, mitä virkamiehet tuovat meille esityksiä, ja virkamiesten asiantuntemus mutta myöskin poliitikon eli kansanedustajan asiantuntemus tulee riittävällä tavalla tähän työhön mukaan. Näen nimittäin, että se, että moititaan eduskunnan työskentelyä, johtuu myöskin tästä, että meillä ei riittävästi toimi yhteistyö siinä tiimissä, ja sitten tietysti on kysymys siitä, miten kansalaisia fyysisesti kohdataan, ja siinäkin mielessä tarvitsemme avustajaa. Täytyy todella nähdä myöskin se, miten me pystymme suhtautumaan kriittisesti hallituksen esityksiin, ja siinäkin tarvitsemme kansalaisten kautta tulevaa, avustajan kautta tulevaa, asiantuntemusta. On kysymys meidän osaamisestamme myöskin, miten me tämän työn jaamme.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Helteen talousarvioehdotus on saanut aikaan vilkkaan keskustelun. Tämä avustajajärjestelmä on syntynyt vaiheittain, ensin oli osa-aikainen, ja nyt se mahdollistaa kokoaikaisen palkkaamisen.

Edustajan työ viime vuosina on muuttunut hyvin merkittävästi, niin kuin eduskunnankin työ. Meille ovat tulleet EU-asiat tänne, joihin pitäisi entistä paremmin ja syvemmin päästä sisälle. Meillä valiokunnissa todetaan, että näitä on tullut, ja sitten se vain johtaa siihen, että ei tehdä mitään toimenpiteitä. Mielestäni tätä avustajajärjestelmää olisi syytä arvioida uudelleen ja miettiä nimenomaan sitä, kuinka eduskuntaryhmien toimintaa voitaisiin vahvistaa ja saada EU-asiat selkeästi parempaan valmisteluun myös ryhmien tasolla, koska kyllähän suuri valiokunta tekee omat työnsä mutta sekin tekee sen hyvin suppean virkamiesesittelyn pohjalta. Tässä on aika iso työkenttä, jos aiotaan varmistaa se, että Suomen näkemykset unionin päätöksenteossa tulevat riittävän hyvin huomioitua.

Mitä tulee ed. Liisa Hyssälän ehdotukseen, se on kannatettava. Lapsen oikeudet on saatava paremmin seurantaan ja myös paremmin Suomessa jatkossa toteutumaan.

Esko Helle /vas:

Arvoisa puhemies! Hieman hämmästyneenä olen kuunnellut tätä keskustelua. Esitän, että selvitetään, miten tämä avustajajärjestelmä nykyään toimii, ja haluan, että siinä selvityksessä katsotaan tämä kokonaiskenttä eikä pelkästään yksittäisen edustajan näkökulma taikka tämän talon näkökulma vaan se, mikä sen vaikutus on koko yhteiskuntaan ja koko poliittiseen toimintaan. Ihmettelen, että tätä vastustetaan, tällaisen asian harkitsemista ja selvittämistä. Selvityksen tulos saattaisi olla, että tarvitaankin kaksi avustajaa edustajaa kohti, hyvät edustajatoverit.

Minusta ed. Salo viittasi juuri siihen, että esimerkiksi tarvittaisiin erityisasiantuntemusta niin kansainväliseltä puolelta kuin esimerkiksi valiokuntakohtaista asiantuntemusta, ja väitän, että nykyavustajajärjestelmällä ei pystytä ottamaan tästä avustajakaartista sitä kapasiteettia, sitä tietoa ja taitoa, sillä tavalla eduskuntaryhmien hyväksi tai koko talon toiminnan hyväksi.

Aikamoisena hurskasteluna pidän sitä, että kiistetään, että avustajajärjestelmällä ei ole mitään vaikutusta vaaleihin. (Eduskunnasta: Hyvin myönteinen vaikutus!) Hyvät ystävät, meillä on nimenomaan henkilökohtainen vaalitapa. — On myönteinen vaikutus sillä tavalla, että istuvat edustajat ovat huomattavasti paremmassa asemassa vaalikentillä kuin aikaisempina vuosina. — Minusta pitäisi todella nyt, kun muutama vuosi tämä järjestelmä on toiminut, selvittää ja katsoa, mikä on sen kokonaisvaikutus. Miksi tätä vastustetaan?

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Näen erittäin tärkeänä, että kansanedustajan avustajajärjestelmää seurataan ja arvioidaan, ja näin olen ymmärtänyt, että ilman tätä keskusteluakin sitä varmasti on tehty jo kansliatoimikunnankin myötä, ja totta kai tällä keskustelullakin on oma paikkansa. Mutta uskon, että siinä, että kansanedustajien avustajat eivät olisi toimineet koko ryhmän ja koko tämän kansanedustajatoiminnan, mitä eduskunta on, hyväksi, on erilaisuutta. Kansanedustajien avustajat ovat hyvin erilaisia. Olen siinä samaa mieltä, että avustajan tulee toimia koko kansanedustuslaitoksen eduksi ja hyväksi kokonaisuutta ajatellen. Näen tämän järjestelmän sinänsä erittäin tärkeänä, koska siinä tavoitteena tulee olla, että kansanedustaja voi olla sen myötä, että tämä on olemassa, lähempänä kansaa, koska meitä kansanedustajia syytetään siitä, että me etäännymme kansasta emmekä tiedä sitä arkielämää, missä ihmiset elävät. Nyt kun me voimme vapautua avustajan myötä, kun hän etsii viestintäkanavien myötä erilaista pohjatietoa ja valmistelee asioita ja etsii tietoja meille, me voimme olla siellä lähempänä kansaa. Kyllä uskon, että tämä on kansan, ihmisten, toive, että me tiedämme siitä arjesta. Uskon, että tällä seurannalla ja arvioinnilla tulee tätä entistä tehokkaammin tehdä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Myös minä ihmettelen ed. Helteen ponsiesityksen perimmäistä tarkoitusta. Omasta näkökulmastani avustajajärjestelmä on toiminut hyvin ja on suorastaan välttämätön, jotta voi keskittyä kansanedustajan varsinaiseen työhön. Kansanedustajaa ei ole lähetetty tänne postimerkkejä nuolemaan, eikä ole tarkoituksenmukaista, että edustajan ajasta suurin osa menisi sellaisiin tehtäviin, jotka ovat tyypillisiä sihteerin tehtäviä. Mielestäni on myös välttämätöntä, että avustaja on suorassa edustajan ohjauksessa, koska edustajilla on varsin erilaisia työskentelytapoja.

Sen sijaan mielestäni tulisi pohtia, onko avustaja-nimike täysin onnistunut kuvaamaan avustajan roolia vai olisiko nimike sihteeri kenties parempi. Kansalaisten korvissa nimike avustaja näyttää herättävän kysymyksen, ovatko kansanedustajat niin avuttomia, että heitä tarvitsee avustaa. En siis kannata ed. Helteen ponsiesitystä mutta sen sijaan pitäisin tarpeellisena, että tätä nimikettä pohdittaisiin uudestaan.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! En ole yllättynyt ed. Helteen tekemästä perustelulausumaesityksestä mutta olen yllättynyt siitä keskustelusta, miten täällä ed. Helteen ponsi nyt tuomitaan, kun ed. Helle esittää asian selvittämistä ja on aivan selvää, että niistä asioista, mitä tässä ponnessa on, meillä ei ole riittävää tietoa, jotta järjestelmä toimisi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Kaikki tietävät sen, jos tutkiskelemme tätä koko järjestelmää. Ed. Helle on tässä asiassa ollut johdonmukainen jo aikaisemminkin. Ihmettelen tosiaan, mitä eduskunta pelkää tämän asian selvittämisessä, ja tulenkin kannattamaan ed. Helteen tekemää ponsiehdotusta.

Timo E. Korva /kesk:

Arvoisa puhemies! Oman kokemukseni perusteella totean kyllä, että kansanedustajat työssään tarvitsevat selvästikin apua. Toisaalta voin kokemuksesta myöskin todeta sen, että tällä hetkellä tämä avustajajärjestelmä on siinä muodossa, että kaikki, jotka isoja työyhteisöjä ovat joutuneet seuraamaan, sillä perusteella varmasti voivat todeta, että tämä järjestelmä ei tässä muodossaan näin toteutettuna ole parhaassa mahdollisessa käytössä. Voisi kuvitella olevan jokaisen tavoitteena se, että hyväksytään sellainen periaate, että silloin kun yhteisistä varoista palkkaa maksetaan, niin sen palkanmaksun edestä myöskin edellytetään täyttä hyötyä ja työntekoa.

Se on selvää, että kaikilla edustajilla kaikki avustajat eivät ole täysaikaisesti työllistettyjä, ja tämä pitäisi tunnustaa. Sen vuoksi ihmettelen kyllä sitä suurta herkkähipiäisyyttä, mikä nyt monissa puheenvuoroissa esiintyy, että tätä asiaa ikään kuin ei kannattaisi selvittää. Lähtökohdan tässä pitäisi ilman muuta olla se, niin kuin ymmärrän ed. Helteenkin ajatuksessa olevan, että kansanedustajat tarvitsevat avustajajärjestelmän. Se on selvä. Mutta oman kokemukseni perusteella pitäisi ainakin tutkia siltä kannalta, että paitsi näitten juoksevien asioitten hoidon osalta kansanedustaja tarvitsee apua esimerkiksi valiokuntatyössä. Voisi olla valiokuntaryhmittäin edustajilla oma sen alan asiantuntija käytettävissä, jolloin alkaisi eri tavalla syntyä vaihtoehtoista tarkastelua siihen valiokunnassa esillä olevaan asiaan. Näin edelleen tätä asiaa pitäisi voida tutkia, siis minkä tyyppisesti tätä avustajajärjestelmää kannattaisi kehittää. Siis vain selvitetään, mitkä ovat ne vaihtoehdot, millä parhaalla mahdollisella tavalla veronmaksajien varat tulevat edustajien hyödyksi. Minä kannatan tätä ehdotusta.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Oma kokemukseni on se, että kyllä tämä avustajajärjestelmä tarvitaan, mutta olen kyllä tämän ed. Helteen aloitteen siltä osalta, että tämä selvitetään, samaa mieltä. Kyllä tätä täytyy voida selvittää. Aivan kuten ed. Korva totesi, niin se ei varmaan kokonaisrahankäytön kannalta ole aivan tehokkaimmassa käytössä. Olen aina itse ollut sitä mieltä, että tällainen puoliaikainen riittäisi, että kahta edustajaa kohti voisi olla yksi avustaja. Se on sitten eri juttu, kuinka se täällä päässä toimii.

Tämä tilaongelma on vaikea. Itselläni on avustaja täällä ja sinne huoneeseen ei kerta kaikkiaan kaksi ihmistä samaan aikaan sovi. Tilaratkaisu on nyt järjestymässä. Mutta kuitenkin tätä voisi selvittää ja vielä sitä, riittäisikö vähän pienempi työpanos kuin kokoaikainen, ja se säästyvä osa voitaisiin siirtää ryhmäkanslian tai juuri niin kuin ed. Korva sanoi näiden valiokuntaeksperttien käyttöön.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minä kanssa lukeudun niihin, jotka ovat sitä mieltä, että tätä avustajajärjestelmää pitää selvittää ja pohtia, miten se kehittyy. Kun lähdettiin liikkeelle, oli nämä puolipäiväiset avustajat ja palkka oli suurin piirtein 5 000 markan paikkeilla, ja muistan vielä, että siihen aikaan, kun nämä avustajat tulivat, joku palkkasi isänsä töihin tänne ja joku lapsensa. Koko ajan kansliatoimikunta on joutunut puuttumaan tähän järjestelmään.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että avustajan palkkio on vanhaa rahaa vähän yli 10 000 markkaa ja voidaan maksaa pikkuisen puhelinkuluja ja kerran kuukaudessa ilmeisesti matka tuolta maakunnasta tänne, eli järjestelmä on kehittynyt, ja minä olen kyllä samaa mieltä kuin ed. Räsänen siitä, että nimike voisi olla vähän erilainen. Sihteeri tai tämän tyyppinen kuin tekninen avustaja on aika paljon parempi nimike tämän asian suhteen. Kun tämä järjestelmä kehitettiin, se kehitettiin tietenkin nollapisteestä, ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Koko ajan sitä pitäisi tarkkailla.

Myös ed. Helle on mielestäni siinä oikeassa, että totta kai kun on avustaja ja hän positiivisesti tekee sinulle töitä, se vaikuttaa siihen, että edustajan imago on positiivinen. Kyllä minusta meidän sillä lailla pitää olla rehellisiä. Sen takia järjestelmä voisi olla tulevaisuudessa niin, että joko lähdetään ryhmäkansliaa kehittämään tai sitten avustajajärjestelmä olisi ostopalvelujen kautta entistä enemmän jne.

Kaiken kaikkiaan minun mielestäni tämä on ihan hyvin perusteltu ponsilauselma, ja meidän pitää olla rehellisiä, kun me täällä näitä keskusteluja käymme.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa on linjattu sellainen ajatus, että hallintoa pyritään karsimaan ja kustannuksia vähentämään sieltä kautta, mutta eduskunta tekee juuri päinvastoin näissä kaikissa asioissa.

Ed. Helle käytti puheenvuoron jossakin vaiheessa äsken siitä, jotta tämä selvityshän voi tarkoittaa myös sitä, jotta tulee kaksi avustajaa, ja minusta se jotenkin ei ole linjassa niiden ajatusten kanssa, mitä yleisesti ottaen odotetaan byrokratian ja hallinnon osalta, sen tehostamisen osalta lähinnä. Siinä mielessä meidän pitäisi rohkeasti ottaa kyllä tässä linjaukset siitä, mitä me tarkoitamme näillä asioilla.

Se kytkeytyy lisärakennuskysymykseen ilman muuta, koska lisärakennushan tänne tehdään suurimmaksi osaksi siitä tarpeesta, jotta avustajat ovat tulleet tänne meille eivätkä sovi pieneen työkopperoon, niin kuin ed. Kiljunen totesi, mihin maakuntaan hän kuuluu tai missä hänen avustajansa on. Se on totta, jotta nuo kopit, joissa ollaan, eivät ole kovin isoja, mutta siksi minun mielestäni heitä ei pidä Helsinkiin kasatakaan. Ed. Kiljunen voi avustajansa siirtää johonkin muualle, vaikka Oikeusasiamiehen kanslian tiloihin, kun se siirretään jonnekin muualle.

Ed. Aittoniemen aloitteeseen, jossa hän esittää eduskunnan lisärakentamisen rahojen poistamista: Sehän tarkoittaa, että siihen tulee tämmöinen turhuuden muistomerkki. Kumpi on tehokkaampi sitten ja taloudellisempi, semmoinen kuoppa, johon vettä kasautuu ja siinä voi olla vaikka suihkut vielä, vai se, jotta siihen tehdään rakennus, joka vuokrataan ulkopuolisille. Minä sen ulkopuolisille vuokraamisen näen edullisemmaksi ja taloudellisemmaksi valtiontalouden näkökulmasta.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä vallitsee liikuttava yksimielisyys siitä, että kansanedustajat tarvitsevat apua työtehtäviensä hoitamiseksi, jotka ovat tulleet entistä monimutkaisemmiksi. Kiistaa käydään nyt lähinnä siitä, että meillä on erilaisia näkemyksiä, tarvitaanko henkilökohtaiset avustajat vai olisiko ollut syytä ratkaista asiat toisin, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehtiin. Siellähän palkattiin eduskuntaryhmille lisää nimenomaan poliittisia sihteereitä, jotka auttavat kansanedustajia valiokuntatyössä, ja sen lisäksi palkattiin lisää teknisiä sihteereitä, jotka ovat siis ryhmien toimistoissa siellä. Se oli Ruotsin ratkaisu.

Suomessa me päädyimme toisenlaiseen ratkaisuun. Nyt tämä järjestelmä toimii verrattain hyvin mielestäni. Siihen liittyy varmasti myöskin ongelmia. On aivan selvää, hyväksytään tämä ponsi tai ei, että asiaa joudutaan joka tapauksessa selvittämään. Sehän on aivan selvää. On naurettavaa kiistellä täällä ja ymmärtää oikeastaan välillä tahallisestikin toisiaan väärin. Se on minusta erittäin ikävää. Ed. Helle tekee valtiopäivämiehenä erittäin vakavasti työtä, ja minusta on ollut erittäin ikävää kuunnella tällaisia ihan tarkoituksellisia väärinymmärryksiä.

Mitä tulee lisärakennukseen, hyvät kansanedustajakollegat, olkaamme nyt rehellisiä: Oletteko todella sitä mieltä, että tuo monttu pitäisi jättää tuohon? Minusta se on puheenvuoro, joka osoittaa täydellistä vastuuttomuutta, ja on ehkä hyvä myös muistaa nyt se, että lisärakennus ei tule pelkästään kansanedustajia ja kansanedustajien avustajia varten. Meillä on huutava tilapula, ja katsokaa välillä eduskunnan työntekijöiden toimitiloja. Ne eivät vastaa mitään työsuojelulainsäädännön edellyttämiä normeja. Täällä on kipeä työtilapula.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Rouva puhemies toivoi napakkaa, lyhyttä keskustelua, ja mielestäni napakoita, lyhyitä kommentteja ei voi antaa, jos joutuu niskaan puhumaan. Siinä mielessä on turvallisempaa puhua näin korokkeelta.

Kun tämä ed. Helteen aloite, ponsilausuma, on noussut yleiseen keskusteluun, niin kyllä täytyy sanoa, että onhan tässä haisteltavissa, että vaalit ovat tulossa ja yleinen populismi on pääsemässä vallalle, koska mitään tekemistä yleisten maalaisperusteisten rehellisten puheenvuorojen kanssa ei monessakaan puheenvuorossa ollut olemassa. En tiedä, pystynkö itse tästä paljon erottautumaan.

Mutta sen osalta voisi todeta, että kyllä ilman tätäkin ponsilausumaa selkeä näköala syntyy ja on haistettavissa ilmapiirissä, että tätä avustajajärjestelmää tutkitaan, selvitetään, ja voi siinä olla jotain parannettavaakin olemassa. Mutta kun näyttää siltä, että täällä tuntuu olevan yleinen ilmapiiri ja henki, ettei avustajaa tarvita ja hän on vähintään tarpeeton ja siitä on jotain etua olemassa jollekin istuvalle kansanedustajalle, joka aikoo myöskin vaalien jälkeen jatkaa, niin luulen niin, että jos siitä jotakin etua on olemassa ja hyvä edustaja pääsee edelleenkin tänne jatkoon, niin eikö se ole kansan etu olemassa. Ja ellei se ole kansan etu, ellei kansa näin katso, niin tänne ei pääse kukaan, jollei ole edustajana ahkera, rehellinen ja tunnollinen, vaikka olisi viisi avustajaa olemassa.

Tähän nähden toivon, että tällaisissa asioissa ajateltaisiin vähän maalaisnäkemyksenkin mukaan rehellisesti ja perusteellisesti, ja ne avustajat, keitä on olemassa, kenellä on, käytettäisiin tehokkaasti eduskuntatyön eteenpäinsaattamiseen ja parantamiseen.

Mielestäni oli hyvä näkemys ed. Räsäsen puheenvuorossa se, voisiko tämän nimi olla kansanedustajan sihteeri tai jotain muuta. Tähän ottaisin sellaisen näköalan, että tietysti siinä pitäisi vähän tyyppiä ja persoonaakin katsoa. Jos on nuori nainen, niin voisi olla kansanedustajan sihteeri, jos on joku yrmeä mies, voisi olla kansanedustajan turvamies tai avustaja tai valmistelija tai jotain muuta, mikä nyt sitten rooliin ja persoonaan sattuu.

Rouva puhemies! Tämä tällä kertaa.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esille, että Eduskunta-kohta ei pelkästään sisällä avustajan asemaa, vaan meillä on paljon tärkeämpää (Hälinää — Puhemies koputtaa) tässä Eduskunta-kohdalla, arvoisa puhemies. Meille kuuluu, että kansanedustajilla on sellaiset edellytykset toimia ja työskennellä, että tässä maassa voidaan tehdä hyvää lainsäädäntöä. Hallituksen esitysten pohjalta sitä lainsäädäntöä tehdään, ja näin ollen on myöskin turvattava se, että on riittävästi virkamiehiä, jotka osaavat asiansa, ja erikoisesti, että myöskin kansanedustajilla on hyvät työtilat valiokuntatyöskentelyssä, istuntotyöskentelyssä jne. Tästä haluaisin antaa puhemiehelle tässä yhteydessä kiitoksen, että hän on jaksanut taistella lisätilojen aikaansaamiseksi, jotka ovat meille tarpeelliset. Me tarvitsemme lisätilat.

Arvoisa puhemies! Menen lyhyesti nyt avustajajärjestelmään: Kansliatoimikunta on useampaan kertaan käsitellyt asiaa, ja huomenna meillä on käsittelyssä kansliatoimikunnassa avustajajärjestelmään liittyvät parannusehdotukset. Siinä mielessä tämä keskustelu, mitä täällä käydään, voi olla evästyksenä ehkä sille kokoukselle, mutta itse asiassa ei kovin paljon varmaan enää vaikuta tähän budjettiin.

Itselläni on ollut ensimmäinen avustaja tässä talossa, itse palkkaamani aikoinaan. Voisin sanoa, että hyvin on mennyt. Mitä ongelmia avustajajärjestelmään Suomessa liittyy, on ehkä työtilat ja kysymys työnjohdosta, osaako kansanedustaja työn johtamisen. Tähän asiaan varmaan kansliatoimikunta voi omia eväitään antaa ja ehkä sitten myös eväitä siihen, mitkä tehtävät saattavat avustajille kuulua.

Itse katsoisin, että Euroopan unionin puolella on omat sihteerit, ja enemmän korostaisin eduskunnan asioitten hoitamista. En lainsäädäntöä ottaisi tähän, koska lainsäätäjät ovat erillään olevia, vaan avustaja voisi toimia sihteerinä, niin kuin me olemme yrittäneet arvoisan puhemiehen kanssa tätä asiaa viedä eteenpäin kansliatoimikunnassa, mutta valitettavasti emme tähän ole saaneet riittävä kannatusta eli aina on päädytty avustaja-nimeen. Toivottavasti seuraava eduskunta voi toisella tavalla päättää.

Itse näen sen, että avustajan kuuluu olla eduskunnan alainen, ei ryhmän, vaan niin, että hän voi itsenäisesti tehdä työtä oman edustajansa, työnantajansa, kanssa niin, että kansa saa siitä mahdollisimman hyvän palvelun.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Helteelle: On aivan selvä asia, että avustajan työpanos on osa sitä kansanedustajan työpanosta. Jos se osuu nappiin, niin tietenkin sillä on myönteinen vaikutus siihen kokonaistulokseen ja -käsitykseen, mikä asianomaisesta kansanedustajasta saadaan. Tämä on aivan selvä asia. Yritin vain sanoa edellisessä puheenvuorossani sen, että se koko homma alkaa siinä alussa eikä pidä tuijottaa sitä loppuhetkeä ja niitä vaalikamppailun hetkeä, muutamia viimeisiä viikkoja.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tykkyläinen käytti mielestäni hyvän puheenvuoron ja kiinnitti huomiota siihen, että tämän salin ja eduskunnan pääasiallinen tehtävä on lainsäädäntötyö. Se tahtoo välillä unohtua keskusteluissa, se tahtoo välillä mediassakin unohtua, mikä tämän talon pääasiallinen tehtävä on. Myöskin yleisö kohdistaa meihin erilaisia odotuksia, ja näyttää siltä, että välillä median välityksellä syntyy se kuva ja yleisön odotuksista syntyy se kuva, että kaikki muu on paljon tärkeämpää kuin se, mitä varten tämä talo ylipäänsä on olemassa. Se on lainsäädäntötyö. Jotta siihen voi keskittyä, tarvitaan sihteeriapua.

Oma avustajani on tekninen sihteeri. Juuri sellaista henkilöä ainakin minä tarvitsen. Tulin valmiina ihmisenä tähän taloon. Olin tehnyt pitkän päivätyön muualla, lähes neljännesvuosisadan, ja olin kyllä aluksi silloin, kun avustajaa eikä minkään näköistä sihteeriä ollut, hyvin hukassa. Ei pystynyt pitämään yhteyttä ihmisiin, ei pystynyt vastaamaan ihmisten kutsuihin, siihen, tuleeko paikalle, eikö tule paikalle jne. Kaikki tällainen yhteydenpito oli lähes mahdotonta. Ihmiset ihmettelivät, mihin hyvät tapani olivat kadonneet, ne hyvät tavat, joita virkamiehenä olin pystynyt noudattamaan.

Ei ole pakko palkata kokopäiväistä avustajaa, jos tulee vähemmällä toimeen. Minusta on aivan käsittämätöntä, että jotkut täällä käyttävät sellaisia puheenvuoroja ikään kuin heidän olisi ollut pakko käyttää kokopäiväistä avustajaa, vaikka tulisivat vähemmällä toimeen . Näin ei tietenkään ole. En tarvitse myöskään yhä monimutkaistuviin tehtäviin, niin kuin täällä joku peräänkuulutti, avustajaa. En tarvitse pienen pientä Paula Kokkosta ajattelemaan minun puolestani, teen sen ihan itse. Tarvitsen teknistä sihteeriä ja toivon, että tämä mahdollisuus meillä säilyy edelleenkin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ed. Helteen esitys on ihan perusteltu lähinnä siinä suhteessa, kun vertaan pienen ja suuren ryhmän ongelmia. Ed. Kokkosen kanssa olen ihan samaa mieltä siitä, että tarvitaan avustajaa. Mutta jos minä esimerkiksi teen vuodessa 100 valitusta ja kirjoitan ne itse, niin silloin pitää olla avustaja. Nimenomaan haluaisin, että tutkittaisiin ja selvitettäisiin, millä tavoin esimerkiksi suurten ja pienten ryhmien osalta tämä avustajajärjestelmä toimii. Suurissa ryhmissä on ilman muuta selvää, että kun on henkilökohtainen avustaja, niin ryhmä voi antaa hyvin laaja-alaisesti apua, mutta pienessä ryhmässä se on hyvin vaikeaa. Sen johdosta minun mielestäni ed. Helteen esitys on kannatettava, että tutkitaan asiaa, ja varmasti, niin kuin ymmärsin ed. Vihriälän puheenvuorosta, kansliatoimikunta on tätä pohtinutkin hyvin pitkälle. Viedään asiaa eteenpäin. Kannatan nimenomaan, että avustajajärjestelmä pitää olla, mutta selvitetään, millä tavoin se toimii kontra suuret ja pienet ryhmät.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta aikoinaan hyväksyi esittämäni ponnen, jossa avustajat haluttiin saada eduskuntaan. Nyt kun olen tätä toimintaa seurannut, niin ehkä tuo sihteeri-nimitys olisi paremmin paikallaan, koska "avustaja" helposti johtaa harhaan. Mutta se, mikä minusta on ollut hyvää, on se, että tämä järjestelmä on ollut hyvin joustava. Jos joku ei halua tai tarvitse avustajaa, ei hänen tarvitse sitä palkata. Jos haluaa puolipäiväavustajan, niin voi tehdä sen. Tämä on siis minusta joustava menettely, ja toivon, että kun kansliatoimikunta tätä ilmeisesti huomenna taas miettii, niin ei ainakaan lisätä siihen byrokratiaa niin, että tulee joitakin tarkkoja sääntöjä, millä tavalla avustajaa tai sihteeriä voi käyttää. Siitä ei ole minusta mitään hyötyä, että sitä jollakin lailla pannaan liian kaavamaiseksi.

En myöskään ymmärrä ed. Vistbackan esitystä siitä, että tämä liittyisi jollakin lailla suurten ja pienten ryhmien toimintaan. Nehän ovat ihan eri asia. Avustaja tai sihteeri on kansanedustajan henkilökohtainen avustaja tai sihteeri.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Olen itse asiassa ilahtunut siitä tulkinnasta, jonka ed. Helle teki omalle esitykselleen, kun hän pohti näin, että tätä asiaa tulisi selvittää. Hän totesi, että johtopäätös voisi hyvinkin olla se, että kansanedustajat tarvitsevat kaksi avustajaa. Jos tämä on se johtopäätös, niin silloin kyllä mielihyvin tukisin tämän selvityksen tekemistä.

Ed. Vihriälä täällä totesi, että tämä nykyinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Haluaisin kysyä häneltä: Mihin nähden se ei ole oikeudenmukainen? Suhteessako toisiimme kansanedustajina? Onko tilanne sen kaltainen, kuten täällä sanottiin, että työn määrät meillä vaihtelevat niin, että joillakin ei ole avustajille kuin puolipäivätyön tarve? Meillä on iso joukko kansanedustajia, jotka tarvitsevat aivan varmasti kahtakin avustajaa. Tässä suhteessa tätä asiaa voisi tutkia niin, että rakentaisimme jonkinlaisen poolin, josta silloin ne edustajat, joilla on todellakin vajaakäytössä avustaja, voisivat antaa tätä voimavaraa niille edustajille, joilla selvästi on tarve useammallekin avustajalle kuin yhdelle.

Jos mietitään oikeudenmukaisuutta suhteessa kansanedustajaehdokkaisiin eli vaalitilanteeseen, niin tämän asian pohtiminen on täysin eriskummallista. Eihän oikeudenmukaisuutta vallitse edustajaehdokkaiden osalta missään muodossa, toimitusjohtaja on aivan toisenlaisessa asemassa ehdokkaana kuin siivooja suhteessa siihen tukevaan ympäristöön, joka hänen mahdollista vaalityötään avittaa. Tämäntapaisen asetelman sisäänrakentaminen tähän keskusteluun minusta on täysin tarpeetonta, mutta jos oikeudenmukaisuusasiaa mietimme kansanedustajien kesken, tämän suhteen varmasti on paljon tehtävissä, ja todella toivon sitä, että jos täällä on edustajia, joilla on vajaakäytössä avustajia, niin he antaisivat tätä voimavaraa käyttöönsä meille, jotka todella tarvitsemme avustajia enemmänkin kuin yhden.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä avustajajärjestelmästä haluan tuoda esille sen, että on hienoa, että kansliatoimikunnassa on jo virinnyt keskustelua tästä nimestä ja sen kehittämisestä. Myös yhdyn siihen ajatukseen ja arviointiin, minkä alaisuudessa avustaja toimii, ja pidän erittäin tärkeänä, että järjestelmä toimisi eduskunnan alaisena.

Mutta sitten vielä puheenvuorossani haluan puuttua ensimmäiseen eli ed. Sulo Aittoniemen esitykseen. Nyt olemme täällä suomalaisessa demokratiassa päättäneet tästä lisärakennuksesta. Itsekin olin silloin sitä vastustamassa, kuten meistä moni. Nyt olen arvioimassa sen merkitystä, että kun rakennus on jo nousemassa, mitä kustannuksia ja mitä seurauksia siitä on, jos tässä vaiheessa työ lopetetaan. En halua yhtyä ainakaan siihen, että tällä lopettamisella nyt sitten tehtäisiin niin sanottu turhuuden muistomerkki. Mikä merkitys, lisäarvo, sillä olisi meille, eduskunnalle? Päinvastoin mielestäni nyt pitäisi toimia sillä tavalla, että tälläkin päätöksellä olisi kansalaisia vakuuttava merkitys, että kaikki se, mikä tähän liittyy, osoittaisi sitten toiminnan kautta, että rakennus on ollut tarpeen, vaikka itse ainakin olen sitä vastustanut.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olkoon kysymys mistä työstä tahansa, jos työntekijä itse ei arvosta tekemäänsä työtä, ei pidä kuvitella, että sitä arvostusta sitten tulee muiltakaan tahoilta. Tämä pätee myös kansanedustajan työhön ja koko kansanedustuslaitokseen. Sen vuoksi tässä puhutaan aika vakavistakin asioista.

Yhdyn erityisesti ed. Kokkosen puheenvuoroon. Täällä on monta tapaa käyttää avustajaa hyväkseen tai hyödykseen, hyväkseenhän häntä ei saa käyttää. Mutta koen asian sillä tavalla, että kun minäkin tulin julkisesta virasta valituksi kansanedustajaksi, niin ennen kaikkea kaipasin sihteeriapua. Viittaan tällä siihen, millä tavalla järjestetään ne tapaamiset, millä tavalla ylipäänsä edustaja on tavoitettavissa. Siitä ihmiset aina valittivat, että edustajaa ei saa kiinni. Tämä tavoitettavuus on varmaan parantunut. Olkoon avustaja maakunnassa tai eduskunnassa, tavoitettavuus on parantunut, koska saa ainakin avustajaan yhteyden ja sitä kautta viesti menee eteenpäin.

Mihin ed. Helle tässä tähtää? Varmaan hän jo osuu pääosin maaliin tämän keskustelunkin kautta. Kun tiedetään, että kansliatoimikuntakin tätä lähtee sitten vielä edelleen työstämään, niin varmaan näitten kokemusten valossa toimenkuvia voidaan kehittää, millä tavalla järjestelmää viedään eteenpäin ja kehitellään sillä tavalla, että se kestää myös julkisen arvioinnin ja arvostelun. Sehän tämän myös täytyy kestää. Jokainen negatiivinen lieveilmiö murentaa sitten tätä pääasiaa. Ei kai sitä kukaan halua. Mielestäni olisi kunnianosoitus avustajille, jos heitä kutsuttaisiin esimerkiksi nimikkeellä sihteeri.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron, kun täällä muutamat edustajat puheenvuoroissaan totesivat, että edustajalle riittäisi osapäiväinen avustaja ja että avustajajoukossa olisi kenties runsaastikin sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole täystyöllistettyjä. Näissä tilanteissa on täysi mahdollisuus palkata avustaja osapäiväisesti, jolloin eduskunta myös säästää palkkakustannuksissa. Oma avustajani on täystyöllistetty, ja ainakin ajoittain minulla on tilanteita, joissa enemmänkin työtä olisi tarjolla.

Avustajamäärärahat voi jo nyt myös ohjata ryhmäkansliaan tai käyttää ostopalveluita, joita täälläkin on peräänkuulutettu. Jo nyt on siis mahdollista vaikkapa useamman edustajan yhdessä saada valiokunta-asioista vastaava avustaja, joka toimii esimerkiksi ryhmäkansliassa, mitä muun muassa ed. Korva täällä toivoi. Se on siis täysin mahdollista jo nyt. Näitä muutoksia varten ei siis tarvita erityistä työryhmää.

Sakari Smeds /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Helteen ponsihan on sikäli hyvä, että kaikki me, näin ymmärrän, kannatamme selvittämistä, arvioimista ja tutkimista. Eihän tätä hyvää tarkoitusta voi vastustaa, mutta jos semmoinen kuva on syntynyt, ettei selvitettäisi, ettei olisi tutkittu, ettei harkittaisi, niin ainakin kansliatoimikunnan varajäsenenä voin todeta, että se kuva on väärä. Nimenomaan kansliatoimikunta on hereillä, selvittää ja tutkii. Eduskunnan ammattiosasto on itse asiassa esittänyt, että kansliatoimikunta asettaisi kansanedustajien avustajien työtä ja asemaa kehittävän ja selvittävän työryhmän, ja tämä on ollut kansliatoimikunnan tarkoitus.

Itse asiassa yhdeltä osalta minun käsittääkseni kansliatoimikunnan aikoma linja on parempi kuin ed. Helteen tässä muotoilema ponsi. Kun hän toivoo, että nämä muutokset tulisivat selvitettäviksi vuoden 2003 aikana, niin kansliatoimikunnassa minun ymmärtääkseni aiottu linja on ollut se, että näiden selvitysten tulee olla valmiina niin, että kehittämistoimenpiteisiin on ryhdytty jo uuden eduskunnan kokoontuessa. Sen pitää olla minusta tavoitteena.

Mutta ymmärsin ed. Kiljusen pohdinnoista, että tämän ponnen taustalla olisikin ehkä ajatus lisätä avustajajärjestelmään varattuja määrärahoja voimakkaasti niin, että jopa kaksikin avustajaa per kansanedustaja voisi olla. Tähän tavoitteeseen en näe nyt perusteita yhtyä.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Kun kuulin ed. Helteen esityksestä, vähän ihmettelin, mikä hänellä on ajatuksena, mutta vähitellen tämä on nyt selkiytymässä. Ensinnäkin haluaisin todeta, että henkilökohtaisesti olen voimakkaasti sitä mieltä, että eduskunta ja kansanedustajat tarvitsevat avustajia. Tieto on valtaa, ja näen kansanedustajan avustajan keskeisenä tehtävänä nimenomaan tiedon hankkimisen. Mutta, puhemies, myöskin tämä on kansainvälinen käytäntö. Suomi on ollut lähes ainoa maa, jossa henkilökohtaisia eduskunta-avustajia ei ole ollut.

Eräs porsaanreikä tähän on sisältynyt, ja, puhemies, toivoisin, että kun kansliatoimikunta tätä nyt sitten huomenna tutkii, niin huomataan, että tämä porsaanreikä on se, että niin sanottuja ostopalveluita on voitu ostaa taustayhteisöiltä. Joskus tulee mieleen se, onko tämä taustayhteisö sitten valmis myöskin osallistumaan kansanedustajan vaalirahoitukseen. Minun mielestäni tämä porsaanreikä pitää tutkia ja se pitää myöskin tukkia sillä tavalla, että kansanedustajilla on henkilökohtaiset avustajat ja vain henkilökohtaisille avustajille maksetaan tämä palkkio. Ei ole syytä antaa tällaiselle epäilykselle valtaa, että näitä rahoja käytetään siten, että esimerkiksi osan aikaa vaalikaudesta ostetaan ostopalveluita ja sitten on henkilökohtainen avustaja ja sitten ne rahat voidaan käyttää vaalirahoitukseen. Sen takia tämä on erittäin tärkeää.

Puhemies! Lopuksi ministerien kansanedustaja-avustajista: Kun ministerien oleminen kansanedustajina on muutenkin vähän kyseenalaista, niin myöskin kyseenalaistaisin tämän ministerien kansanedustaja-avustajatarpeen, koska ministereillä on aivan riittävästi kyllä avustajia jo ministeriön puolesta.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan puuttua nyt tähän lisärakennuskysymykseen. Kun lisärakennusta jo rakennetaan, niin kyllä minusta on aika outoa, että nyt ollaan esittämässä määrärahojen poistamista tästä lisärakentamisesta.

Mitä tulee avustajajärjestelmään, täällä on otettu se esille, että lisärakennusta on tarvittu nimenomaan avustajajärjestelmän takia. Lisärakennusta on tarvittu ilman avustajajärjestelmääkin. Kyllähän me elämme kuitenkin nyt vuotta 2002, ja kun aikanaan on eduskuntatalo rakennettu paljon heikompana taloudellisena aikana ja sitten siipirakennukset, jotka tehtiin muistaakseni vuonna 79, niin kyllä meidän pitää olla, ja toivonkin, että yksituumaisesti eduskunta voisi olla, nyt tämän lisärakennuksen rakentamisen takana.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hieman hämmästyttää kyllä kanssa tämä keskustelu, kun hyvin laajasti tuomitaan ed. Helteen tämä aloite siitä selvittämisestä. Nyt kuullaan ed. Smedsiltä, että kansliatoimikunnassa, johon kuuluu vain neljä viisi eduskunnan jäsentä, mietitään jatkuvasti tämän avustajajärjestelmän uudistamista. Miksei sitä voida laajemmin pohtia? Meidän eduskuntaryhmässämme, sosialidemokraateissa, on viisi vuotta ollut järjestelmä ja kertaakaan ei ole keskusteltu siitä, millaisen avustajajärjestelmän eduskunta tarvitsee, ja koko ajan kansliatoimikunta on uudistanut avustajajärjestelmää. Yksi kunnon keskustelu, joka eduskuntaryhmissä ensin muotoillaan, ja sen jälkeen sitten otetaan käyttöön sen mukainen järjestelmä.

Ed. Helteen aloite on hyvä, ja kannatan sitä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suurella osalla Suomen kansaa on semmoinen käsitys, että eduskunnassa tarvittaisiin 200 kansanedustajan sijasta vain 100 kansanedustajaa. Nyt tämä avustajajärjestelmä on herättänyt sellaista närää kansan keskuudessa, että mitä ne kansanedustajat yleensä tekevät, kun aikaisemmin 80 vuotta kansanedustajat eduskunnassa ovat tehneet hyvää, laadukasta lainsäädäntötyötä ilman avustajakaartia.

Mutta, arvoisa puhemies, meidän täytyy muistaa, että maailma on, Eskoseni, muuttunut sillä tavalla, että avustajajärjestelmä minun mielestäni oli aivan paikallaan. Koska me elämme globaalimaailmassa ja ennen kaikkea sitten EU:ssa olemme yhtenä kansallisvaltiona, niin meidän tehtävämme on seurata aikaamme ja hoitaa tätä kansanedustajan työtä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Mitä tulee ed. Helteen aloitteeseen siitä, että 2003 kansliatoimikunta tutkisi, onko avustajajärjestelmä nyt toiminut hyvin, minä kyllä sitä siltä osin kannatan, että aina kannattaa tutkia tehtyä työtä, mitä on aikaansaatu.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat tarvitsevat ehdottomasti avustajansa. Avustajajärjestelmää tulee kehittää. Olen siitä samaa mieltä. Tänä päivänä tehokas työ ei onnistu edustajan omin voimin, kun on oltava lähellä kenttää, pitää olla tavattavissa samaan aikaan, kun valiokunta- ja lainsäädäntötyö on täällä päällä. Taustatietojen hankinta ja selvittäminen, niin kuin ed. Elo sanoi, on sitä todellista valtaa, ja siinä avustajat ovat parhaimmillaan.

Edustajat tulevat niin erilaisilta alueilta, ja sekin tuo paineita järjestelmän kehittämiseen.

Tapio Karjalainen /sd:

Arvoisa puhemies! Poikkean tästä avustajakysymyksestä toiseen, eduskunnan ja kansalaisten yhteydenpitoa koskevaan asiaan.

Reilut pari vuotta sitten meitä oli joukko kansanedustajia, jotka teimme aloitteen siitä, että eduskunnan puhelinjärjestelmää muutettaisiin niin, että kaikkialta maasta soittavilla olisi sama puhelinmaksu. Sehän on nykyisin käytössä monilla firmoilla ja on teknisesti mahdollista ja olisi kansalaisten tasa-arvon kannalta oikein. Vastausta en tuohon ole saanut, ja käytän tämän puheenvuoron ilmoittaakseni, että tällainen prosessi on pantu vireille. Kun itse on näin kalkkiviivoilla, odottaisi, että jossakin vaiheessa tulisi vastauskin siihen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mietin, rohkenenko tulla aktiivisen avustajakeskustelun jälkeen ylipäänsä tähän mitään sanomaan.

Itse avustajakeskustelussa voi kernaasti yhtyä siihen, mitä ed. Elo äsken tuossa sanoi. Varmaan on paikallaan, että jossakin vaiheessa vähän tarkistetaan sitä, mihin kaikkeen niitä rahoja, jotka on tarkoitettu henkilökohtaiseen avustusjärjestelmään, voidaan käyttää. En ole aivan varma siitä, tarkoittiko ed. Helle omassa ponsilausumassaan pelkästään sitä, rivien välistä oli vähintään luettavissa jotain muutakin, mutta niin kuin sanottu, minusta se, mitä ed. Elo tässä sanoi, tuntui ihan hyvältä ja ymmärrettävältä.

Arvoisa puhemies! Tässä on annettu terveisiä kansliatoimikunnalle. Minäkin annan. Yksi niitä asioita, joita kansliatoimikunnan mielestäni tulisi ensi tilassa selvittää, on kansanedustajien eläkejärjestelmä. En tiedä kuinka moni edustaja teistä on perehtynyt siihen, miten tämä järjestelmä tällä hetkellä toimii, mutta tämähän ei kestä minkäänlaista kunniallista päivänvaloa. Kyllä tämä päivänvalon kestää, muttei kunniallista päivänvaloa, sellaista, niin kuin asioiden pitäisi kansanedustuslaitoksesta puheen ollen olla.

Jos eduskunnan kunnioitettu puhemies jostain syystä päättäisi, että hän jää pois tuosta tehtävästä, jos vuoden alusta lähtien siihen tehtävään valittaisiin ensimmäisen kauden kansanedustaja, miten vaalien jälkeen, jos kumpikin näistä jäisi pois vaalien jälkeen, näiden kahden ihmisen eläkepalkka määräytyisi? Eduskunnan puhemiehen eläkepalkka, kun hän on ollut aika kauan täällä, olisi vaalien jälkeen 29 000 markkaa, puhun markoissa, ja tämän ensimmäisen kauden edustajan, joka kerkesi olla muutaman päivän tai muutaman viikon eduskunnan puhemiehenä, eläkepalkka määräytyisi 50 000 markan kuukausipalkan mukaan. (Ed. Kuosmanen: Se olisi hyvä ratkaisu!) — Ed. Kuosmanen, se kuulostaa hyvältä ehkä jonkun korvaan, mutta ed. Kuosmanen ja kaikki muutkin, jotka heitätte huulta sieltä, sekin on hyvä piirre, että välillä niin tekee, eihän kansanedustuslaitos kestä tällaista järjestelmää.

Tämä pitää uusia, laittaa kansanedustajain eläkejärjestelmä edes kutakuinkin niitten samojen pelisääntöjen mukaiseksi, miten kaikkien muidenkin ihmisten eläkejärjestelmä määräytyy. Kansanedustajien eläkejärjestelmä on sellainen, että se tehtävätilanne, missä hän on sillä hetkellä, kun hän tämän talon jättää, se palkkataso määrää hänen eläkepalkkansa, eläkkeensä, koko tulevaa elämää varten.

Toinen esimerkki. Jos puhemies jättää eduskunnan nyt tai jos Suomen pääministeri jättää eduskunnan nyt, miten heidän palkkansa määräytyy? Puhemiehen eläkepalkka on suurin piirtein 50 000 markkaa. Miten pääministerin eläkepalkka määräytyy? Se on 29 000 markkaa. Tämän lisäksi pääministeri kyllä saa periaatteessa pääministerin eläkettä kahdeksalta vuodelta, mutta kun tämä pääministerin eläkepalkka yhteensovitetaan hänen kansanedustajan palkkansa kanssa, niin näistä kahdesta eläkkeestä primäärieläkkeeksi jää se kansanedustajan eläke, joka määräytyy 29 000 markan palkan perusteella.

En ole vaatimassa sitä, että jostain syystä tasavallan pääministerille, jos hän sattuisi jäämään eduskunnasta pois, palkkaa pitäisi välttämättä nostaa. Näiden puheiden, joita nyt tässä pidän, ideana ei ole vaatia kansanedustajille korkeampia eläkkeitä, kaikki keskimäärin, mutta järjestelmä, jolla määräytyvät eläkkeet, on päin seiniä, ja tämä täytyisi välttämättä uudistaa. Eihän ole mitään järkeä siinä, että äskeisen esimerkin mukaan pääministeristä ja puhemiehestä elettäisiin pitkän päälle.

Vielä kolmas esimerkki. Näitä esimerkkejä löytyy paljon, jotka minusta kaikki todistavat ihan sitä samaa, että nykyjärjestelmä kerta kaikkiaan ei ole oikea. Jos kansanedustaja, joka on palvellut vuodet täyteen, on nyt jossakin erityistehtävässä, vaikka jonkun valiokunnan puheenjohtajana taikka ryhmänjohtajana, hän saa sen 29 000:n päälle sen 5 000 markan tai 3 000 markan, tai jos on jaoston puheenjohtaja, 2 000 markan lisän. Jos hän on seuraavassa eduskunnassa, siis hänelle tulee taas palveluvuosia lisää edellisten palveluvuosien lisäksi, normaalissa järjestelmässä, jos palveluvuosia tulee lisää, siitä tulee muuten vähän lisää liksaa eläkkeeseenkin jnp., mutta jos tällainen kansanedustaja seuraavassa eduskunnassa ei olekaan jaoston puheenjohtaja, valiokunnan puheenjohtaja tai ryhmänjohtaja tai eduskunnan varapuhemies tai eduskunnan puhemies, miten hänelle käy, jos hän on vain normaaleissa kansanedustajan tehtävissä? Hänen eläkepalkkansa laskee. Jos hän tulee tehneeksi lisää työtä ja hankkineeksi normaalissa ajattelussa eläkkeen määräytymisperusteissa lisätuloa tulevaa eläkettään varten, niin tässä tapauksessa hänen eläkepalkkansa laskee. Siis eläkepalkka, kaikki tiedämme, on se palkka, josta määräytyy eläke siitä päivästä lähtien, kun kansalainen jää eläkkeelle.

Arvoisa puhemies! Vetoan nyt teihin. Teidän aikananne palkkajärjestelmää on uudistettu myöskin eduskunnan puhemiehen palkan osalta. Se, mikä on jäänyt viimeisen päälle vääristyneeksi, on kansanedustajien eläkejärjestelmä. Tehkää jotain vielä. Teidän johdollanne tässä asiassa on saatavissa sellaista korjausta edes liikkeelle, joka tekee järjestelmän sellaiseksi, että me voimme kävellä kansan eteen ja sanoa, että myös meillä kansanedustajilla on kutakuinkin ymmärrettävä, järkevä ja oikeudenmukainen eläkejärjestelmä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On tyypillistä tälle eduskunnalle, että tämän tyyppinen keskustelu viriää melkein asiasta kuin asiasta. Tässäkin yhteydessä tietysti voisi ajatella tätä hyötynäkökulmaa kansliatoimikunnan kannalta, jos keskustelu antaisi jotain eväitä kansliatoimikunnalle avustajajärjestelmän uudistamiseksi. Mitä itse tähän keskustelun alkulähteeseen tulee, niin alkuosan jokseenkin hyvin ymmärrän, mutta on vaikea hahmottaa, mitä tänne loppuosan sisälle on piiloutunut. Toivon mukaan sekin asia selviää, kun asia etenee.

Toisekseen täytyy todeta, että jos me olemme itse työnantajia, joittenka tehtävä on järjestellä avustajien tehtävät, niin huono itsetunto tässä tuntuu aika monella olevan, kun ei pysty järjestelemään tehtäviä niin, kuin pitäisi järjestellä.

Toisekseen pitäisi keskustella avustajajärjestelmästä sinänsä, mutta yhtä hyvin pitäisi keskustella itse avustajasta. Toivoisinkin, että tähän keskusteluun liitettäisiin muitakin tekijöitä kuin se, että syyllistetään avustajajärjestelmää eduskunnan lisärakennuksen aiheuttajaksi jne. Kysyn vaan, kuka on kysynyt avustajilta, minkälainen toivomuslista heillä saattaisi olla tämän avustajajärjestelmän suhteen. Sekin on minun mielestäni aika tärkeä asia ottaa selville.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että täällä ei ole nyt keskusteltu tästä lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisesta, kun se on tämän pääluokan yhteydessä, kun sosiaalipoliittiset asiat ovat myöhemmin. Mutta vetoan vielä tässä eduskuntaan. Kun nykyistä edellistä lapsipoliittista selontekoa täällä käsiteltiin, niin lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen sai kaikkien puolueitten tuen silloin. Me tiedämme hyvin, kuinka paljon lapset nyt kärsivät turvattomasta kasvuympäristöstä. Tämä olisi sellainen signaali ja viesti kohti lapsiystävällisempää yhteiskuntaa, ja lasten asiat saisivat jollakin tavalla paremmin vastakaikua päätöksenteossa. Totean vielä, että muissa Pohjoismaissahan tämä asia on mallikkaasti jo hoidettu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan jatkaa ed. Hyssälän esille ottamasta teemasta elikkä aloitteesta lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseksi. Tästähän täällä eduskunnassa on puhuttu. Ed. Hyssälä on tehnyt erinomaisen hyvää työtä tämän asian merkeissä, jotenka kannatan ed. Hyssälän esille tuomia asioita lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kansliatoimikunta miettii avustajajärjestelmää, niin toivon, että siinä yhteydessä myöskin mietittäisiin, olisiko mahdollista vuokrata toimitiloja avustajille, kunnes tämä uusi rakennus valmistuu. Tällä hetkellä ainakin avustajan käyttöä rajoittaa aika pahasti se, että ei ole kunnon toimitiloja tarjolla. Kun uusi eduskunta tulee maaliskuussa töihin, niin olisi hyvä, että heille voitaisiin tarjota paremmat työskentelyedellytykset sekä avustajien että kansanedustajien kohdalla.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Myös kristillisdemokraattien ryhmän taholta on kiinnitetty huomiota lapsiasiainvaltuutettukysymykseen, jonka ed. Hyssälä nosti esille. Tässä yhteydessä tietenkin olisi hyvä miettiä se, missä tätä työtä ennen kaikkea tarvitaan ja mitkä mahdollisuudet ja mitkä resurssit kunnilla ja kuntayhtymillä on hoitaa tätä tehtävää. Viimepäiväiset uutisethan ovat olleet hyvin hälyttäviä. Noin 120 000 lapsen katsotaan elävän nyt jo köyhyysrajan alapuolella. Joulu lähestyy. Siinä on tietty tunnetila, jonka se meissä herättää. Samoin on kuultu edellisen päivän uutiset siitä, miten paljon pahoinpitelyjä jää selvittämättä ja ilmoittamatta. Mutta mikä on se oikea tapa lähteä näitä asioita korjaamaan? Onko se tämä tapa, jota ed. Hyssälä esittää, vai suunnataanko lisäresursseja kuntiin, kuntayhtymiin? Siihen en tässä vaiheessa osaa ihan ottaa kantaa. Mutta asia, jonka ed. Hyssälä on nostanut esille, on aivan oikea.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut pienellä etäisyydellä työhuoneessa tätä ed. Helteen ehdotuksesta käytyä keskustelua. Siellä kyllä vahvistuu sellainen käsitys, että täällä sylttytehdas itse puhuu ja vain eroava kansanedustaja, lopettava kansanedustaja, voi tehdä tällaisen ehdotuksen. Ei ole varmaan käytännössä mahdollista, että tämä sali hyväksyisi sen. Toisaalta ei ole epäilyksiäkään siitä, etteivätkö avustajat merkittävästi vahvistaisi istuvien kansanedustajien mahdollisuuksia tulla uudelleen valituiksi vaalikentillä. Tällä tavalla avustajat eivät kyllä palvele tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vaaleissa. Yhtä varmaa kuitenkin on, että avustajat ovat hyvin tärkeitä, etten sanoisi välttämättömiä, täällä eduskunnassa tehtävässä työssä, joka on EU:n takia hyvin vahvasti lisääntynyt.

Lopettavana kansanedustajana minun on kyllä helppo kannattaa ed. Helteen ehdotusta, vaikka en usko, että jatkoon pyrkivät kansanedustajat tohtivat sitä hyväksyä.

Mitä tulee lisärakennukseen, olen aina, ikuisesti, sitä mieltä, että 200 kansanedustajalle se on tarpeellinen, mutta vaihtoehdoista sen sijainti on mahdollisimman huono.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on erinomaista, että ensimmäisen kauden jälkeen, kun avustajat ovat olleet täysipäiväisiä, tavalla tai toisella arvioidaan tämä lisäresurssi, joka on aikamoinen kaikille meille kansanedustajille. Totta kai sen pitää olla tehokkaasti käytössä. Eihän sitä kukaan voi vastustaa. Tiedän kansanedustajia, jotka eivät tällä hetkellä halua käyttää. Tiedän semmoisia, joille ei edes täysipäiväinen avustaja riitä. Tämä on erittäin henkilökohtainen, ei ongelma, vaan mahdollisuus. Täällä on 200 työnantajaa ja 200 avustajaa, jolloin toivon kyllä kansliatoimikunnalle viisautta tämän asian eteenpäinviemisessä oikealla tavalla.

Esimiehenä toimiminen on monelle vaikeata, jos sihteeriapua missään aikaisemmin ei ole saanut. Voi olla, että kansanedustajan täytyisi saada jopa vähän koulutustakin siihen, miten he parhaiten tämän resurssin voivat käyttää. Mutta se, että se kytketään nyt yksipuolisesti vain vaaleihin, on vähän yksisilmäistä. Totta kai tämä komponentti täytyy ottaa esille, mutta minusta se ei ole ollenkaan tärkein asia tässä tutkia, vaan se, miten Suomen kansan antama lisäresurssi parhaiten käytetään kansan parhaaksi. Sehän se tahto tässä täytyy olla.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Liisa Hyssälän aloitteesta haluan todeta, että tulen äänestämään tämän puolesta, mutta samalla jaan sen huolen, mikä meillä tällä hetkellä on aivan käytännössä kunnissa ja lasten kohdalla. Niin kuin puheenvuoroissa tuli esille, lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Ennen kaikkea huostaanotettujen lasten määrä on kasvanut kunnissa. Lastensuojelulliset tarpeet ovat kasvaneet. Palvelujen tarve on lisääntynyt.

Nyt on kysymys siitä, millä käytännössä vastataan kunnissa näihin kysymyksiin, jotka kodeissa, perheitten sisällä, on. Silloin näen, että siellä tarvitaan sosiaalitoimen puolella, terveydenhuollon puolella ihan lastensuojeluhenkilöstön osaamista ja määrän arviointia, mutta myöskin sen arviointia, miten siellä toimivat nämä lastenneuvolat ja perheneuvolat, jotta sieltä tehdään tällaista jalkautunutta työtä, koteihin kohdistuvaa työtä, ennalta ehkäisevää työtä, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löydetään ne tavat, millä puuttua näihin epäkohtiin ja ennalta ehkäistä näitä lastensuojelullisia tarpeita. Näitä jalkoja ja käsiä tarvitaan nyt ennen kaikkea. En näe niinkään, että byrokratiaa lisättäisiin, mutta on erittäin hyvä asia, että tämä nostetaan nyt esille.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! On valitettavaa, että puhemies Uosukainen joutui poistumaan salista, mutta asia hoitunee näinkin.

Keskustelu avustajista on ollut hyvä evästys valtiovarain hallinto- ja tarkastusjaostolle, joka hoitaa tämän pääluokan talousarviota. Toimin itse tässä jaostossa, ja tästä kyseessä olevasta seikasta, näistä avustajista, lisärakennuksista ym., on käyty paljon keskustelua hallinto- ja tarkastusjaostossa. Olemme kuulleet asiantuntijoita paljon kuluneen neljän vuoden aikana, tämän vaalikauden aikana, ja mielestäni kaikesta, mikä liittyy näihin avustajiin ja heidän toimiinsa ja kansanedustajan työnantajatehtäviin, hallinto- ja tarkastusjaoston ja kansliatoimikunnan jäsenet ed. Tykkyläinen ja ed. Smeds puhuivat hyvin asianmukaisesti.

Kansanedustajan työ on lainsäädäntötyötä, se on meidän kaikkien pidettävä punaisena lankana mielessämme. Eräs vaikuttaja- ja johtajahenkilö evästi minua mielestäni erinomaisesti. Seurattuaan kaikkea mahdollista puuhastelua, mikä liittyy toimiimme, totesi kyseessä oleva johtava osuvasti — tämä lause on huoneeni taululla huoneessa A 176, siihen voi tulla tutustumaan sinne: "Millä tavoin tämäntapainen ajanviete edistää lainsäädäntötyötä, joka on kansanedustajan tehtävä? — Pois."

Toivon, että me kaikki täällä keskitymme ensisijaisesti kansanedustajan tehtävään, joka on lainsäädäntötyötä.