Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysymyksessä on asia, johon valiokunta halusi puuttua ja joka parlamentin näkökulmasta on Suomessa järjestämättä, ja se liittyy valtion budjettitalouden ulkopuoliseen talouden osaan, valtionyhtiöitten omistajaohjaukseen ja sen parlamentaariseen valvontaan.

Tarkastusvaliokunta tarkasteli ensimmäisen kerran valtion omistajaohjauksen valvontaa vuoden 2009 valtion tilinpäätöskertomuksen mietinnössä vuodelta 2008. Keväällä 2010 tämän äsken mainitun käsittelyn jälkeen valiokunta kuuli erittäin laajasti asiantuntijoita, lähes 50:tä, valtion omistajaohjauksesta ja päätti tämän jälkeen teettää tutkimuksen tästä tärkeästä aiheesta. Tutkimuksen tekijät valittiin avoimen tarjouskilpailun perusteella, tekijöiksi valikoitui kolmihenkinen tutkijaryhmä Tampereen yliopistosta, ja tutkimus valmistui ja luovutettiin tarkastusvaliokunnalle tämän vuoden helmikuussa.

Valtiollahan on mittava yritysvarallisuus. Suoran omistuksen arvo pörssiyhtiöissä valtiolla on noin 12 miljardia euroa ja välillisen omistuksen arvo Solidiumin kautta noin 9 miljardia, eli yhteensä tämä budjetin ulkopuolinen talous on 21 miljardia euroa. Ja kun tiedämme, että budjetin loppusumma on 50 miljardia, niin kysymys on tärkeästä valtion omaisuudesta, suuresta omaisuusmassasta.

Valtiolla on omistuksessaan yli 50 yhtiötä. Valtion yritysvarallisuus ei kuitenkaan kuulu, niin kuin tässä totesin, valtion talousarvioon eikä näin ole eduskunnan käsiteltävissä. Kuitenkin eduskunnalla on oikeus perustuslain 90 §:n nojalla ulottaa valtion taloudenhoidon valvonta myös talousarvion ulkopuoliseen valtiontalouteen, kuten esimerkiksi nyt käsiteltävänä oleviin valtioenemmistöisiin osakeyhtiöihin. Eduskunnalla ei kuitenkaan nykyisellään ole juurikaan välineitä valtion omistajaohjauksen systemaattiseen vuosittaiseen valvontaan.

Tähän nyt eduskunnalle jaettuun kertomukseen sisältyy kolme kannanottoa. Niistä ensimmäinen:

Omistajaohjauksen parlamentaarisen valvonnan jäntevöittämiseksi tarkastusvaliokunta edellyttää, että omistajaohjauksesta annettava kertomus on muutettava eduskunnalle annettavaksi vuosittaiseksi kertomukseksi, toisin sanoen että tuo kertomus saisi valtiopäiväasiakirjan muodon.

Tämän hallituksen ohjelmaankin oli kirjattu ja on kirjattu, että "omistajaohjauksen raportointia kehitetään ja eduskunnalle annetaan vuosittain kertomus omistajaohjauksesta". No, nyt toivottavasti tämä seuraavan hallituksen toimesta toteutetaan.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston julkaisemia omistajaohjauksen vuosikertomuksia ei käsitelty eduskunnassa, koska omistajaohjauksen vuosikertomus ei kuulu eduskunnalle annettavien kertomusten joukkoon. Tämän asiantilan korjaaminen, jota valiokunta siis esittää, edellyttää lakitasoisen säädöksen ja siis lain muutosta.

Toiseksi valiokunta edellyttää, että omistajaohjauksesta annettavan kertomuksen sisältöä tulee laajentaa kattamaan järjestelmällisesti markkinaehtoisten yhtiöiden ohella valtion erityistehtäviä toteuttavat yhtiöt. Kertomuksen sisältämien asioiden esittämistavan tulee olla yhtiön toiminnan luonne huomioon ottaen mahdollisimman informatiivinen sisältäen myös tiedot siitä, miten yhteiskuntavastuuseen liittyviä periaatteita ja tavoitteita on edistetty.

Tällä hetkellä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston laatima omistajaohjauksen vuosikertomus kattaa vain omistajaohjausosaston hoidettavana olevat yhtiöt. Sektoriministeriöiden omistajaohjauksessa olevat valtion erityistehtäviä toteuttavat yhtiöt jäävät vuosikertomuksen ulkopuolelle, eikä niistä raportoida myöskään talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle annettavissa säännöllisissä katsauksissa. Tällaisia erityisyhtiöitä ovat esimerkiksi, jos suurimmat luettelee, Alko, Veikkaus, Yleisradio -osakeyhtiöt.

Valiokunnan teettämässä tutkimuksessa esitetään, että uudistetussa omistajaohjauskertomuksessa tulisi antaa koottu kuva myös siitä, miten hyvän hallinnoinnin ja johtamisen periaatteita, sekä ympäristö- ja yhteisvastuuseen liittyviä periaatteita ja tavoitteita on edistetty omistajaohjauksessa. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus edellytti jo vuonna 2007 yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta, että kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden on noudatettava yhteiskuntavastuun raportointia kansainvälisiä ohjeita noudattaen. Ruotsin hallituksen ohjeistuksen perustana on "noudata tai selitä" -periaate, eli yhtiö voi poiketa ohjeistuksista, jos se pystyy perustelemaan poikkeamansa.

Herra puhemies! Kolmanneksi valiokunta edellyttää, että ryhdytään toimenpiteisiin valtiovarain controller -toiminnon toimintaedellytysten turvaamiseksi siten, että valtion omistajaohjauksen ehdotettua raportointia voidaan toteuttaa. Uudistetun omistajaohjauskertomuksen laatijan tulee olla sellainen riippumaton taho, jolla on sama asema ja samankaltainen toimivalta suhteessa kaikkiin omistusohjauksesta vastaaviin ministeriöihin.

Yksittäisellä ministeriöllä ei ole tarvittavaa ohjausvaltaa ja tiedonsaantioikeutta toisiin ministeriöihin ja niiden alaisiin yhtiöihin. Valiokunnan mielestä tämä tehtävä sopii erittäin hyvin valtiovarain controller -toiminnolle. Tarkastusvaliokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista siirtää controller-toiminto valtioneuvoston kanslian yhteyteen ja samalla turvata controller-toiminnon riittävä resursointi ja asiantuntemus.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on aiemmin käsitellyt tarkastusvaliokunnan näkemyksiä valtiontalouden kehysmenettelystä. Tavoitteena pitääkin olla valtiontalouden, sen ulkopuolisten rahastojen ja toimintojen sekä valtionyhtiöiden talouden tuloksellisuuden ja toiminnan raportointi eduskunnalle.

Valtionyhtiöiden toimintaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Voidaan ajatella, ettei hallituksen ja eduskunnan tule mitenkään puuttua valtionyhtiöiden bisnekseen, vaan ainoastaan huolehtia siitä, että yrityksen toiminta tuottaa riittävästi tuloa valtiolle. Sitten voidaan ajatella myös päinvastoin, että valtionyhtiöitä pitää valvoa tarkemmin, koska ne ovat ottaneet itselleen erivapauksia, myöntäneet etuisuuksia, jotka eivät kuulu valtionyhtiöiden luonteeseen. Näyttää siltä, että mitä enemmän vapauksia valtionyhtiöille annetaan, sitä enemmän erivapauksia ja etuisuuksia yritetään hyödyntää. Tämä taas herättää kansalaisissa epäluottamusta poliittisiin päättäjiin, jotka sallivat tällaiset etuilut.

Onkin tärkeätä, että valtionyhtiöille kehitetään järjestys- ja pelisäännöt, joiden mukaan yhtiöiden pitää toimia. Jos sääntöjä ei noudateta, omistajaohjausyksikkö puuttuu asiaan eduskunnan tukemana. Pidän kuitenkin tärkeänä, että valtionyhtiöiden toiminnasta annetaan selonteko, jolloin tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta ottaa esille valtiovarain controller -toiminnon, joka on tällä hetkellä valtioneuvoston tulos- ja valtiovarainvalvoja. Controller palvelee valtioneuvoston ja ministeriöiden johtoa neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena.

Tarkastusvaliokunta edellyttää, että valtioneuvoston controller-toiminto ulotetaan myös valtionyhtiöihin. Valiokunta esittää, että tämä toiminto voisi edistää ja varmistaa hyvän hallintotavan periaatteiden toteutumista ministeriöissä sekä valmistella valtionyhtiöitä kokonaisuutena koskevan strategisen analyysin ja raportoida siitä eduskunnalle. Näin eduskunnalla olisi tavallaan kolme erilaista valvontanäkökulmaa valtionta-louden ja valtionyhtiöiden hoitoon eli Valtiontalouden tarkastusviraston raportit, tarkastusvaliokunnan mietinnöt ja julkaisut sekä controllerin raportit. Kannatan tarkastusvaliokunnan ehdotusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan kunnianarvoisa puheenjohtaja jo tyhjensi koko pajatson kunnon demarin tavoin niin, että sitä ei ole tarve paikata, mutta sen sijaan kiinnitän muutamaan näkökohtaan huomiota.

Ensinnäkin totean, että on ihailtavaa, että tämäkin tarkastusvaliokunnan tämän vaalikauden ohjelmaan ottama, vähän hankalan oloinen asia pystyttiin tutkimuksen avulla ja vihdoin erittäin pikaisen käsittelyn avulla saattamaan sellaisena versiona eduskunnan ison salin arvioitavaksi, että ne kriittiset asiat ovat myöskin siinä tilassa, että ehdotetaan uusia menettelytapoja. Täytyy sanoa, että kun puheenjohtaja Ahde esitteli nämä suunnitelmat, niin pikkuisen ajattelin, että mitenkähän tämä tehtävä onnistuu. Ja sitten viime vaiheessa, kun tämä henkilöpsykologia ei tuolla omistajaohjauspuolella oikein ollut niin kuin täydellisessä virityksessä, niin tuli semmoinen mieliala, että mitenkähän tässä meille poloisille valiokunnan jäsenille oikein käy, mutta uljaasti tästä tehtävästä sitten kuitenkin selvittiin.

Tämä omaisuusmassa, siis 21 miljardia euroa, jos olen sen oikein ymmärtänyt tämän hetken arvon mukaan, olkoon kysymys siitä markkinaehtoisesta osuudesta tai erityistehtäväosuudesta, se on erittäin merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Ja jos ajatellaan sitä, että täällä rupeaa olot vähän nykyisestään vaikeutumaan, niin on erinomaisen hyvä, että näin eri aloilla on olemassa perusstruktuuria, jota voidaan sitten yhteiskunnan hyväksi käyttää, että ei tarvitse tavallaan tämmöistä taloudellista toimeliaisuutta uudestaan luoda, se on aika hankalaa. Valco-esimerkit ja muut muistuttavat historiasta, että vaikka kuinka paljon hyvää tahtoa on ja hyviä konsulentteja apuna, niin siitä huolimatta hommat voivat olla hankalia toteuttaa.

Ensinnäkin näistä kertomuksista: Meillähän on olemassa erään erityistehtäväyhtiön osalta laissa jo velvoite tuoda vuosikertomukset. Siinä vielä kävi sillä tavalla, että ensiksi se oli jokavuotinen ja sitten se tuli joka toinen vuosi annettavaksi, ja se on eduskunnan radio, Yleisradio, jonka kertomusta täällä käsitellään ja käsitelläänkin seikkaperäisen keskustelun puitteissa, mikä tarkoittaa sitä, että se sopii malliksi erinomaisen hyvin, kun tässä nyt vaaditaan sitten sitä, että laajemminkin nämä vuosi- ja toimintakertomukset tulevat eduskunnan arvioitaviksi. Elikkä meillä on olemassa sillä tavalla mallipaperi.

Sitten vielä erityisen merkityksellistä on ei pelkästään se, että se on muodollisuus, vaan myös se, että se täyttää tietyt sisällölliset vaatimukset, ja erityistehtäväyhtiöillä se erityinen sisältövaatimus on vielä erityisen tarkka, nimittäin sen takia, että se erityistehtävän analyysi on siinä sekä analyysin että synteesin kohteena. Elikkä tässä katsannossa tässä on itse asiassa paljon enemmästä kysymys kuin pelkästään siitä, että tähän on ylipäätään vihdoinkin puututtu.

Sitten, arvoisa puhemies, en voi olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni valiokunnan iältäni vanhimpana rivijäsenenä kiittää eduskuntatyön jättäviä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa siitä työstä, mitä olette tämän tarkastusvaliokunnan hyväksi tehneet. Olette olleet luomassa ja olette keskeisellä tavalla luoneet niin lyhyessä ajassa sellaisen uuden käytännön tähän parlamentaariseen jälkikäteisvalvontatyöhön, että eipä olisi voinut kuvitellakaan, että tällä yhdellä vaalikaudella sellainen pystytään aikaansaamaan, ja siinä sitten me rivijepet ja -leidit olemme olleet tukihenkilöinä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Valtio on merkittävä omistaja. Ed. Ahde tätä omistusta jo omassa puheenvuorossaan kävi lävitse. Mielestäni onkin tärkeää, että tätä valtion muhkeaa osakesalkkua hoidetaan asiantuntevasti ja tehokkaasti.

Valtion omistus on vuosikymmenien aikana muuntunut ja muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Valtio sijoitti perusteollisuuteen ja infrastruktuuriin aikana, jolloin yksityistä pääomaa ei Suomessa löytynyt näihin tarkoituksiin. Tähän joukkoon kuuluu tänään valtaosa valtion pörssisalkun yhtiöistä. Valtio on siis listannut yhtiöitään pörssiin ja myynyt osakkeita markkinoille.

Osa valtionyhtiöistä on perustettu hoitamaan tiettyjä erityistehtäviä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Finnvera, Veikkaus ja Yle. 1990-luvulla pankkikriisi toi valtion syliin omaisuutta, jonka hoitoa varten perustettiin yhtiöitä, ja lisäksi tiettyjä viranomaistehtäviä on yhtiöitetty. Valtiolla on siis varsin monipuolista yhtiöomaisuutta.

Valtion omistajaohjauksen eriyttäminen jokin aika sitten valtioneuvoston kansliaan sääntelyä hoitavista ministeriöistä oli välttämätöntä, ja tämä on parantanut markkinoilla luottamusta valtio-omistajaan.

Valtion omistajuus on valtiontalouden kannalta merkittävä asia. Omistus tuottaa vuosittain merkittävän määrän osinkoja, joilla voidaan kattaa valtion menoja. Mielestäni valtion omistajuuden pitää kvartaaliajattelun sijaan olla pitkäjänteistä ja kärsivällistä. Tämä tuo vakautta ja pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta valtion omistamiin yhtiöihin. Valitettavasti monilta muilta omistajilta tällainen pitkäjänteisyys puuttuu. Tuloksia tarkastellaan suurennuslasilla neljännesvuosittain, ja jos tulos ei tyydytä, niin reagointi on monta kertaa varsin voimakasta. Yleensä tästä kärsivät yhtiöiden työntekijät.

Valtionyhtiöiden asioita on monesti käsitelty täällä eduskunnassakin. Joko kyseessä ovat olleet palkitsemiseen liittyvät ylilyönnit tai tuotantokapasiteetin leikkaukset ja henkilöstön irtisanomiset. Kuitenkin säännöllinen vuosittain tapahtuva omistajaohjauksen arviointi on puuttunut. Haluan korostaa, että eduskunnalla kuitenkin on viime kädessä valta ja vastuu valtion omistajapolitiikasta, joten myös parlamentaarinen arviointi on tarpeen. Itse asiassa se on välttämätöntä.

Mielestäni tarkastusvaliokunta on aivan oikein nostanut esiin sen, että valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston vuosikertomuksen käsittelylle ei ole eduskunnassa vakiintunutta menettelyä. Asian tärkeys huomioiden tämä on suuri puute. Me käsittelemme vuosittain täällä eduskunnassa pilvin pimein erilaisia selontekoja. Toki joukossa on tärkeitäkin, mutta paljon on myös turhanpäiväisiä. Näihin kuluu paljon eduskunnan aikaa.

Valtion yli 20 miljardin euron omistus ja omistajaohjaus ovat niin tärkeitä asioita, että niiden säännölliseen käsittelyyn pitää löytyä tapa ja aikaa. Tässä mielessä kannatan lämpimästi tarkastusvaliokunnan esitystä siitä, että hallitus antaa eduskunnalle vuotuisen kertomuksen valtion omistajaohjauksesta. Myöskin esitys annettavan kertomuksen sisällöstä on tarkoituksenmukainen.

Arvoisa puhemies! On myös helppo yhtyä tarkastusvaliokunnan näkemykseen siitä, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin valtiovarain controller -toiminnon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tämä on edellytys sille, että omistajaohjausta koskeva asianmukainen raportointi voidaan toteuttaa ja näin myös saattaa eduskunnan käsittelyyn.

Kaikkinensa tarkastusvaliokunnalta hyvin perusteltu kannanotto.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä tarkastusvaliokunnan kertomus on täällä jo hyvin esitelty ja tuotu esiin, eikä tarkoituksenani ollut enää tänne pönttöön tulla. Mutta kun ed. Pulliainen käytti hienon puheenvuoronsa, jossa kiitti tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaakin, niin haluan kuitenkin täältä pöntöstä käsin vielä osaltani kiittää paitsi valiokunnan puheenjohtajaa myös valiokunnan jäseniä.

Me olemme tämän vaalikauden aikana tarkastusvaliokunnan toiminnassa nostaneet monta tärkeää asiaa esiin ja tehneet ehdotuksia, jotka eduskunta on sitten yksimielisesti hyväksynyt. Täytyy sanoa, että valiokunnan toiminnan kannalta on ollut tärkeätä, että siellä on ollut kokeneita valtiopäivämiehiä, kuten ed. Pulliainen, joka tehtävänsä suorittaa erittäin tunnollisesti ja asiaan paneutuen. Tältä pohjalta valiokunta on tuottanut monta tärkeää mietintöä, jolta pohjalta valtion toimintoja ja taloutta voidaan tulevaisuudessa entistä tarkemmin ja tuloksellisemmin valvoa.

Valiokunnan puheenjohtaja jo esitteli mietinnön erittäin hyvin, eikä siltä osin ole paljon lisättävää. Totean osaltani myös, että valtiolla on mittava yhtiövarallisuus: yli 50 merkittävässä yhtiössä yhteensä noin 21 miljardin euron edestä. Valtion omistuksilla on paitsi tuoton kannalta tärkeä, suuri, merkitys myös erityistehtäväyhtiöitten kautta monia tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, ja on tärkeää, että niitä hoidetaan mahdollisimman tuloksellisesti ja myös eduskunta pystyy tätä toimintaa valvomaan ja seuraamaan ja siihen tarvittaessa puuttumaan.

Tampereen yliopiston toimesta tehdyssä ja valiokunnan teettämässä tutkimuksessa voidaan osoittaa samoin kuin asiantuntijakuulemistenkin pohjalta, että nykyinen käytäntö valtion omistajaohjauksessa on monilta osin puutteellista muun muassa eduskunnan parlamentaarisen valvonnan kannalta. Tutkimuksessa tehtiin myös kansainvälistä vertailua, ja tämänkin pohjalta kehitettävää löytyi.

Tarkastusvaliokunnan mietinnössä päädyttiin esittämään kattavan omistajaohjauskertomuksen antamista valtiopäiväasiakirjana eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan mielestä valtiovarain controller -toiminto sopii hyvin tähän tehtävään ja on tarkoituksenmukaista siirtää controller-toiminto valtioneuvoston kansliaan. Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme kannanottoa, jotka jo täällä esiteltiin.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ed. Ahdetta siitä, että hän johti puhetta taitavasti ja asiantuntevasti, ja myös lopputulos oli mielestäni varsin hyvä.

Kuitenkin työskentelyn yhteydessä jäin miettimään, mikä on valtion rooli oikeastaan omistajana. Täällä on todettu, että valtiolla on hallussaan 21 miljardin euron edestä päivän kurssein laskettuna yhtiöitä, yhteensä yli 50 kappaletta, joista voidaan luonteensa puolesta todeta, että siellä on varmaan huoltovarmuuden kannalta olennaisia omistuksia, erityistehtävien kannalta yhtiöitä, jotka soveltuvat hyvin valtion omistettavaksi, mutta myös sitten osinkotuottoja jatkuvasti takovia yhtiöitä. Voisin kuitenkin kuvitella, että tämä mietintö tavallaan on tässä avaus siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa vielä kertaalleen pohditaan, voisiko valtio nykyistä selvästi hajautetummin, ottamatta siis yhden yhtiön kautta riskiä, olla myös omistajana siten, että yhtiöiden maksamat osingot ja arvonnousut tai myyntivoitot tuottaisivat merkittävämmän osan valtion tarvitsemista tuloista.

Jäin tätä pohtimaan siinä mielessä, että jos Suomen valtion bkt on tällä hetkellä noin 190 miljardia euroa ja siitä EU:n normin mukainen velkataakka ehkä 120—115 miljardia, niin jos meillä olisi sama summa yhtiöiden osakkeita, sen tuotto kattaisi valtion menoista enemmän kuin nyt valtion keräämät palkkatulojen yhteen lasketut verotulot. Norjan valtio, joka öljyvaroista on pystynyt siirtämään syrjään rahaa, on valinnut tämän tien, ja tulen epäilemään, että länsimaat joutuvat pohtimaan tämän tapaista omaisuuden keräämistä ja hyötymään sitä kautta ehkä muualla maailmassa kasvavasta elinkeinoelämästä omistamalla erittäin, erittäin hajautetun osakesalkun.

Luulisin, että pikkuhiljaa tähän suuntaan kannattaisi mennä, ja jos myydään, niin ostetaan tilalle tai sitten käynnistetään, jos kansantalouden kannalta tarvitaan, sellaista riskipääomaa, jota yksityiseltä sektorilta ei löydy. Ehkä tämä valtion omistajuushistoria ei ihan ole parasta talouspolitiikkaa tai teollisuuspolitiikkaa. Tulee nyt mieleen ensisijaisesti se, että Outokummun luopuminen kaivostoiminnasta saattoi lyhyellä tähtäimellä helpottaa yhtiön asemaa mutta Suomen kansantaloutta tuskin.

Panin myös merkille pienen yksityiskohdan, Solidiumin vuosikertomuksen. Sen nyt tietysti omistaa vain Suomen valtio, kyseisen yhtiön. Onko tarvetta, että vuosikertomus on, sanoisiko, graafisen tekniikan hienoimman ja kalleimman kustannustason paperia, kun omistajakaan ei sitä tarvitse emission keräämistehtävää varten? Eli rahaa käytetään aivan väärin. Nuukuus ja kohtuullisuus ainakin tuli meikäläisen mieleen.

Myös moraalisesti olen joutunut tässä monta kertaa pohtimaan, miten valtionyhtiöiden hallitukset, jotka ovat valtion määräysvallassa, oikein pohtivat näitä ylimmän johdon etuisuuksia ja erilaisia työsopimuksia. Tuntuu varsinkin viimeaikaisten tapahtumien valossa, että totta kai on mukava vedota muihin pörssiyhtiöihin, mutta joskus aikanani, kun olin Eläke-Fennian, yhden työeläkeyhtiön, hallituksen puheenjohtajana aika tiukka ansiotasossa ja minuun vedottiin jatkuvasti, että isommat yhtiöt maksavat tuntuvasti parempaa palkkaa, ja olen joutunut seuraamaan sitten koko työeläkeyhtiöiden kirjon suorituskykyä, en ole kyllä havainnut korrelaatiota ylimmän johdon palkan ja yhtiön menestymisen tai edes sijoitustoiminnan tuotoissa. Valtio näin monen yhtiön omistajana kuitenkin muokkaa normia, minkälaiset ehdot maassa vallitsevat. Kun näyttää siltä — ainakin ulkopuolisen, minun silmin — että hallitukset vähät veisaavat siitä, mikä on oikeastaan oikeutettua ylimmän johdon ansiotasoksi, niin tekisi mieli sanoa, että on tässä vielä tehtävissä yhtä sun toista.

Tulevaisuuden kannalta koko asia, mikä tänään täällä on, on hyvä lähtökohta, ja tästä varmasti asia vuotuisena eduskunnan keskusteluna käynnistyy jatkossa asianmukaisella tavalla.