3) Hallituksen esitys pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain
23 §:n muuttamisesta
Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallintovaliokunnan
mietintö hallituksen esityksestä pelastuslaiksi
ja laiksi meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta.
Tässä esityksessä onnettomuuksien
ehkäisyssä siirrytään nykyisestä,
palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan
valvontaan. Tämä on aika tärkeä muutos. Pelastuslaitokset
suorittavat valvontaa määräajaksi vahvistetun
valvontasuunnitelman mukaisesti, ja pelastuslaitos voi periä maksun
valvontasuunnitelman mukaisesta palotarkastuksesta. Hoito- ja hoivalaitoksiin
olisi laadittava poistumisturvallisuusselvitys, ja tilat voitaisiin
tapauskohtaisesti määrätä suojattaviksi
automaattisella sammutuslaitteistolla. Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannettaisiin,
väestönsuojarakentamista koskevat säännökset
uudistettaisiin ja rakennuttamisvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä korotettaisiin
nykyisestä.
Puhemies! Valiokunta toteaa, että nämä esitykset
ovat perusteltuja. Teimme pykälien perusteluihin eräitä muutoksia,
mutta kokonaisuudessaan tämä hallituksen esitys
hyväksytään. Käsiteltävänä olevaa
ehdotusta uudeksi pelastuslaiksi voidaan luonnehtia pelastustoimen
lainsäädännön määräaikaistarkistukseksi.
Säädettävällä lailla
on myös tarkoitus vahvistaa pelastustoimen yhteistyöjärjestelyjä.
Vapaaehtoistoiminnalla on pelastustoiminnassa suuri merkitys.
Ilman vapaaehtoisten organisaatioiden apua pelastustoimi ei selviydy
asianmukaisesti tehtävistään. Valiokunta
pitääkin tärkeänä,
että ehdotettuun pelastuslakiin on otettu vapaaehtoistoiminnasta
oma erillinen lukunsa. Myönteistä on myös,
että säädettävään
uuteen pelastuslakiin sisältyvät säännökset
vapaaehtoistoiminnan edistämisestä, sopimuspalokuntien
ja muiden sopimusyhteisöjen terveystarkastuksista ja työturvallisuudesta.
Alueen pelastustoimi voi lähtökohtaisesti nykyiseen
tapaan sopia vapaaehtoisen palokunnan kanssa pelastustoimen tehtävien
hoitamisesta. Lakiehdotuksen mukaan sopimus voidaan tehdä myös
muun pelastusalalla toimivan yhteisön, kuten esimerkiksi järvi-
ja meripelastusyhdistyksen, kanssa.
Täällä edellisessä kohdassa
käsiteltiin vapaaehtoisen pelastustoimen laajuutta. Meillä todellakin
on niin, että Suomen pelastustoimen tehtäviä hoitaa
alueellisten pelastuslaitosten lisäksi vajaat 15 000
sopimuspalokuntien henkilöstöön kuuluvaa
henkilöä tukeutuen 732 paloasemaan ja noin 4 000
operatiiviseen palomieheen. Hälytyksiä Suomessa
on yhteensä noin 110 000.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että uuden pelastuslain lisäksi muun muassa eri
käytännön toimin tuetaan sopimuspalokuntien
toimintaedellytyksiä, jotta voidaan huolehtia esimerkiksi
harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen turvallisuuspalveluista.
Määrätietoisten toimenpiteiden on huolehdittava
siitä, että vapaaehtoisen henkilöstön
määrä saadaan kääntymään
nousuun. Edellä käsitelty lakiesitys oli yksi
tällainen toimenpide.
Pelastustoimen johtaminen. Valiokunta toteaa, että pelastustoimen
lain säätämisen yhteydessä ei
ole vielä ollut voimassa nykyistä perustuslakia
ja sen 124 §:ää, jonka mukaan
hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle
vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan
käyttöä sisältävä tehtävä voidaan
antaa vain viranomaiselle. Perustuslain 124 §:llä on taustansa
perustuslakivaliokunnan aiemmissa käytännöissä.
Tältä osin valiokunta täsmensi erästä pykälää ja
sen momenttia.
Nuohouspalveluiden osalta todetaan, että alueen pelastustoimi
voi järjestää nuohouspalvelut edelleen
omana välittömänä toimintanaan,
siis pelastuslaitoksen omana työnä, jolloin nuohoojat
ovat palvelussuhteessa pelastuslaitokseen, tai antaa ne tarjouskilpailun
perusteella nuohoustoimen ja yksityisen nuohoojan tai yrityksen
hoidettavaksi, jolloin kysymyksessä on niin sanottu piirinuohousjärjestelmä.
Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta. Tämä lakihan
tulee nostamaan velvoitetta rakentaa väestönsuoja
asuinkiinteistöjen osalta 600 neliöstä 1 200
neliöön ja teollisuustilojen, varastojen ja vastaavien
osalta 1 500 neliöön. Tätä pidettiin
hyvin perusteltuna ja tarpeellisena. Valiokunnassa oli toki esillä niitäkin
arvioita, että pitäisikö tästä väestönsuojien
rakentamisvelvoitteesta luopua, mutta valiokunta ei tällaista kirjannut,
vaan me kirjasimme seuraavaa: "Hallintovaliokunta edellyttää,
että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen
lisäksi väestön suojaamisen tarpeet." Eli
siinä arvioidaan tätä koko kysymystä.
Onnettomuuksien ehkäisyn osalta käytiin hyvin
perusteellinen keskustelu siitä — kun tämä lakiesitys
lähtee siitä, että pelastusviranomainen voi
määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa
ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai
asennettavaksi automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään
muihin välttämättömiin toimenpiteisiin
onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten omaisuuden
turvaamiseksi onnettomuuden varalta — merkitseekö tämä automaattisesti
sitä, että esimerkiksi kaikkiin sairaaloihin tai
vastaaviin edellytetään sitten tätä automaattista
sammutusjärjestelmää. Totesimme yksiselitteisesti,
että näin ei ole, ja kirjasimme hyvin tiukan kannan
tähän liittyen. Sanatarkasti se kuuluu näin:
"Esimerkiksi automaattisen sammutusjärjestelmän
osalta on arvioitava, onko kaikki seikat huomioon ottaen asentamisvelvoitetta
pidettävä onnettomuuksien ehkäisemiseksi
tai ihmisten tai omaisuuden turvaamiseksi välttämättömänä."
Elikkä välttämättömyyttä korostettiin,
ja se on tiukka linjaus viranomaisten jatkotoimia varten.
Arvoisa puhemies! Valiokunta linjasi myös näitä perittäviä maksuja,
jotka nyt tulevat mahdollisiksi. Todettiin, että perittävien
maksujen suuruudesta päättää alueen
pelastustoimi hyväksymässään
taksassa. Lakiehdotuksen nojalla alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan
perimänsä maksut
siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään
suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten
määrää. Valiokunta tähdentää,
että maksujen on tärkeä määräytyä koko
maassa samojen perusteiden mukaisesti. Esimerkkinä voidaan viitata
nuohoustoimesta perittäviin maksuihin.
Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on
yksimielinen. Kuten sanoin, halusimme tietyissä kysymyksissä linjata,
niin kuin kuulukin, tätä lain soveltamista, mutta
kokonaisuutena tämä hallituksen esitys oli kannatettava
ja sai tältä osin yksimielisen käsittelyn.
Elisabeth Nauclér /r:
Ärade herr talman! Väntan på den
här propositionen blev lång eftersom det fanns
olika åsikter om den här propositionen och behovet
av skyddsrum av den kvalitet det nu är frågan
om. Det slutade med en kompromiss om att det ska göras
en bedömning i nästa försvarspolitiska
redogörelse.
Räddningsväsendet hör enligt självstyrelselagen
till landskapet Ålands behörighet men befolkningsskyddet
hör till riket. Därför finns en så kallad överenskommelseförordning
enligt vilken landskapsmyndigheterna deltar i befolkningsskyddet
i enlighet med vad som sägs i denna överenskommelseförordning.
Bygglagstiftningen hör till Åland men byggbestämmelserna
för skyddsrum hör naturligtvis till riket. Detta
har skapat stora problem eftersom de anvisningar som en byggare
måste ha tillgång till för att kunna
bygga sådana byggnader där skyddsrum krävs
inte funnits på svenska. Det har handlat om komplicerade
byggnadstekniska termer som bara funnits på finska. Detta
har det nu blivit ändring på, sedan en tid tillbaka
har de översatts till svenska.
Vanligtvis går man på Åland till
de texter som tillämpas i Sverige när inte texter
finns eftersom de bygger på gemensamma nordiska eller europeiska överenskommelser,
men så har man inte kunnat göra i det här
fallet. Det är nämligen bara Finland inom EU som
tilllämpar de här hållfastighetsbestämmelserna
och andra tekniska bestämmelser. Det har sagts att i Europa
förutom Finland bara Schweiz och Albanien tilllämpar
så stränga regler och i världen har det
talats om Israel, Nordkorea osv. Jag kan inte här exakt
räkna upp vilka länder det handlar om, men detta
blir alltså en annan fråga att ta ställning
till i nästa säkerhets- och försvarspolitiska
redogörelse.
Ärade herr talman! Att byggnadsytan för vilka
byggnader som behöver skyddsrum ska höjas är
bra. Det kommer knappast alls att behövas skyddsrum på Åland
men kvar är frågan vad neutralisering innebär.
Neutralisering handlar inte om neutralitet. Åland är
inte neutralt. Om Finland skulle vara indraget i en konflikt är Åland också indragen
i konflikten, men Åland är fortfarande neutraliserat.
Då kan man fråga sig, ska det finnas skyddsrum
av en kaliber som i Nordkorea inom ett område som genom
internationella avtal, varav många av EU:s medlemsstater
står som garanter, kommit överens om att inga
krigshändelser ska få förekomma vid en
väpnad konflikt? Trots det ska man ha skyddsrum av en kvalitet
som det inte finns motsvarighet till inom EU, och för övrigt
i väldigt få länder i världen.
Skulle det inte räcka med skyddsrum av samma kvalitet som
till exempel i Sverige eller i övriga EU som skyddar mot
kärnkraftsolyckor och vad det kan vara frågan
om för andra olyckor.
Själv har jag vid upprepade tillfällen innan
lagen kom till riksdagen föreslagit att man skulle begära
utlåtande av Ålandsdelegationen om vad folkrätten
säger. Det finns väldigt få demilitariserade
och neutraliserade områden i världen och det hade
varit viktigt att få ett utlåtande från
det organ som är den högsta uttolkaren av självstyrelselagen.
Om de inte själva har sakkunskapen har de kunnat inhämta
ett utlåtande från internationella experter. Det
skulle ha varit oerhört värdefullt att ha fått
klarhet i denna fråga, men sista tåget har inte
gått ännu, den möjligheten kommer att
finnas igen, när saken nu ska utredas. Jag utgår
ifrån att man då tar ställning.
Förvaltningsutskottet konstaterar att man i nästa
säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse
inte bara ska bedöma vår säkerhetspolitiska
situation utan också behovet av befolkningsskydd.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluaisin todeta valitettavasti
olleeni estynyt osallistumasta edellisessä asiakohdassa
käsiteltyyn tärkeään, tähänkin
asiaan välillisesti liittyvään työttömyysturvalain
muuttamiseen, joka koski pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön,
sopimuspalokuntien ja muun pelastuslaitoksen henkilökunnan
jäsenten, osallistumisesta saamaa tuloa ja sen vaikutusta
työllisyysturvaan. Kannatan tuota lakiesitystä,
ja kiitos hallitukselle siitä laista.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen
esitys sekä hallintovaliokunnan mietintö pelastuslaiksi
on rakenteellisesti varsin onnistunut. Lakiehdotusta voidaan luonnehtia
pelastustoimen lainsäädännön
määräaikaistarkistukseksi. Nyt säädettävällä lailla
vahvistetaan osaltaan pelastustoimen yhteistyöjärjestelyjä. Alueellinen
pelastustoimi voi ehdotuksessa sopimuksen mukaan hoitaa pelastustoimen
tehtäviä myös toisen pelastustoimen alueella.
Kokonaisuutena arvioiden muiden toimijoiden vastuu pelastustoimessa
on esitetty tässä lakiesityksessä hyvin
loogisesti ja selkeästi.
Erityisen hyvänä pidän vapaaehtoistoiminnan edistämisen
velvoitteita, koska, kuten kaikki tiedämme, pelastustoimessa
vapaaehtoistoiminnalla on varsinkin haja-asutus- ja vähäväkisillä alueilla
erittäin suuri merkitys. (Ed. Rossi: Ratkaiseva!) Hallintovaliokunta
kiinnittääkin mietinnössään
tähän kokonaisuuteen asianmukaisen huomion.
Hallintovaliokunta kiinnittää tarpeellista
huomiota mietinnössään myös
pelastustoimen johtamiseen. Pelastustoimintaa johtaa lakiehdotuksen mukaan
pelastusviranomainen. Tilapäisesti pelastustoimintaa voi
johtaa myös muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai
sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen
ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja,
samoin kuin pelastustoimintaa tilapäisesti johtava henkilö,
toimii kuitenkin kaikissa tilanteissa virkavastuulla.
Väestönsuojelu, väestön
suojaaminen, väestösuojan rakentaminen ovat saaneet
ansaitsemansa huomion jo tämän pelastuslakiesityksen
valmisteluvaiheessa täällä salissa, ja
me varmasti kaikki olemme huomanneet sen vaikutukset tähän
lakikokonaisuuteen. On syytä muistaa, että väestönsuojelu
on osa pelastustoimen keskeistä tehtäväkokonaisuutta.
Väestön suojaaminen väestösuojia
rakentamalla on osa laajaa turvallisuutta ja kokonaismaanpuolustusta
kansallisten turvallisuuslinjaustemme mukaisesti. Pidänkin
ensiarvoisen tärkeänä hallintovaliokunnan
mietinnössä olevaa edellytystä siitä,
että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen
lisäksi väestön suojaamisen tarpeet.
Arvoisa puhemies! Pelastuslain yhtenä keskeisenä tarkoituksena
on uudistaa myös onnettomuuksien ehkäisyä koskevat
kohdat. Laissa määritellään
nykyistä selkeämmällä tavalla
jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden
ylläpitämisessä sekä eri osapuolten
vastuut pelastustoimen tehtävissä.
Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä kohdistetaan
riskien mukaan aivan samoin kuin palotarkastukset kohdistetaan enenevässä määrin
riskien mukaan eli sinne, missä riskit ovat suurimpia. Tämä palotarkastusmalli
on ollut käytössä Helsingin pelastuslaitoksella
jo vuodesta 2008, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet
hyviä. Tässä uudessa palotarkastusmallissa
ei ole tarkoituksena pelastuslaitosten ja asiakkaiden välisen
yhteistyön vähentäminen. Lähtökohtana
on pidettävä sitä, että ihmiset
ottaisivat nykyistä enemmän vastuun omasta turvallisuudestaan,
jolloin pelastusviranomaiset kykenisivät keskittymään
enemmän turvallisuuden ohjaamiseen.
Lakiesityksen kuulemisvaiheessa hallintovaliokunnassa keskustelua
herättivät puolesta ja vastaan niin sanotut erityiset
turvallisuusvaatimukset. Tällä tarkoitan lakiehdotuksen
82 §:n 1 momentista ilmenevää pelastusviranomaisen mahdollisuutta
määrätä harkittavaksi tai asennettavaksi
erityistä sammutuskalustoa. Mietinnössä hallintovaliokunta
ehdottaakin tuon edellä mainitun momentin hyväksyntää seuraavasti:
"Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat
henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle
tavanomaista suuremman vaaran, alueen pelastusviranomainen voi,
jos se on välttämätöntä,
määrätä toiminnanharjoittajan
hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia
laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka
ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin
toimenpiteisiin - -." Hallintovaliokunnan mietinnön
perusteluista ilmi käyvin seikoin valiokunta kiinnittää huomion
siihen, että määräys voi momentissa
esitetyssä muodossa "tulla kuitenkin kyseeseen vasta, jos
käytettävissä olevilla rakenteellisilla,
teknisillä taikka muilla välttämättömillä toimenpiteillä turvallisuutta
ei saada riittävälle tasolle. Kysymys on siitä,
että pelastusviranomainen voi määrätä esimerkiksi
asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston, jos sitä on
pidettävä välttämättömänä onnettomuuksien ehkäisemiseksi
sekä ihmisten omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuksien
varalta. Välttämättömyysperustetta
on arvioitava yleisesti hyväksyttyjen objektiivisten kriteerien
mukaisesti, ja velvoittavasta päätöksestä voidaan
myös hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään."
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, jos sallitaan, totean maksullisuudesta.
Pelastuslain 96 §:ssä erityinen lisäys
on tuo, että pelastuslaitos voi harkintansa mukaan periä maksun
tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen
liitetyn paloilmoittimen erheellinen toiminta. Tämä on äärimmäisen
hyvä muutos, ja toivonkin, että sillä saadaan
aikaan se, että paloilmoittimien huoltoon kiinnitetään
huomiota. Nimittäin esimerkiksi vuonna 2008 vääriin
tarkastuksiin johtaneita hälytyksiä oli yli 20 000.
Se tarkoittaa sitä, että joka 20:s minuutti pelastuslaitos
matkaa tarkistamaan paloilmoittimista tullutta erheellistä hälytystä.
Aivan lopuksi on tärkeä muistuttaa kuitenkin siitä,
että pelastuslainsäädäntö ei
yksin sääntele paloturvallisuutta ja pelastustoiminnan
edellytyksiä, vaan siihen tarvitaan pelastustoimen lisäksi
meidän kaikkien panosta.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi on todettava, että on
erittäin hyvä, että tänne eduskuntaan
on hallitus tuonut pelastuslain kokonaisuusuudistuksen, poliisilain kokonaisuudistuksen,
esitutkinta- ja pakkokeinolakiuudistuksen, jotka ovat valtavan isoja
kokonaisuuksia ja joissa on paljon yksityiskohtia, jotka suoraan
vaikuttavat kansalaisten turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaan.
Vaikka perustuslakivaliokunnassa oli ruuhkaa ja oli vähän pelkoa,
että tämäkin saattaisi kaatua, niin se
kuitenkin saatiin käsiteltyä.
Jos ihan lyhyesti totean, mitä tämä laki
koskee pelastustoiminnan osalta: Onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin
nykyisestä, palotarkastukseen perustuvasta toiminnasta
riskinarviointiin perustuvaan valvontaan. Toisaalta sopimuspalokuntien
toimintaedellytyksiä parannetaan ja myös otetaan
kantaa väestösuojan rakentamista koskeviin säännöksiin
ja meripelastuslakia muutetaan omatoimiseen meripelastustoimintaan ryhtyneiden
osalta.
Kuten ed. Hakola täällä totesi, tämä erityinen turvallisuusvaatimus
keskustelutti paljon valiokuntaa, ja tässä pykälääkin
sitten vähän muutettiin, koska esille tuli se,
että esimerkiksi sairaaloissa on monenlaisia laitteita
ja toimintoja, ja toisaalta se, että kun tehdään
tarkastuksia ja esitetään turvallisuusvaatimuksia,
viranomaisten toiveet olisivat kohtuullisia ja oikein mitoitettuja juuri
tähän kohteeseen kohteen ominaisuudet vaatimuksissa
huomioon ottaen. Ja niin kuin täällä aiemmin
on tullut esille, valiokunta lisäsi vaatimusta siten, että näiden
toimien täytyy olla välttämättömiä onnettomuuksien
ehkäisemiseksi ja omaisuuden turvaamiseksi.
Sitten vielä on kriteerejä, millä tavalla
tätä välttämättömyyttä tulee
arvioida. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille ja meidän
pelkomme oli se, että pelastuslaitoksissa tulkitaan yksioikoisesti
tämä pykälä ja sitten näitä vaatimuksia
aletaan esittää ja määrätä näitä laitteita
semmoisiinkin laitoksiin, joissa nykyinen turvallisuustaso ja sen
parantaminen ehkä riittäisivät muutenkin. Näiden
laitteiden, sprinklereiden ja muiden, laittaminen sinne ei ole yksinkertaista,
koska siellä on kalliita laitteita ja systeemejä,
joiden toiminta ja muu pitää turvata.
Arvoisa puhemies! Otan kuitenkin tässä esille merkittävän
asian nimenomaan kansalaisen kannalta ja vapaapalokunnan ihmisten
osalta. Nimittäin pelastuslakiehdotuksessa on otettu huomioon
lakialoitteessa esitetty asia, joka on vaikuttanut 102 ja 103 §:iin.
Kysymys on omatoimisiin pelastustoimiin ryhtyneille aiheutuneiden
vahinkojen korvaamisesta. 102 §:ssä säädetään
turmeltuneiden tai hävinneiden henkilökohtaisten varusteiden,
vaatteiden ja työvälineiden korvaamisesta ja 103 §:ssä omatoimisiin
pelastustoimiin ryhtyneelle sattuneen tapaturman korvaamisesta.
Nykyisessä laissahan näitä korvauksia
ei ole määritelty, tai niitä ei mistään
saa. Kun tein tätä lakialoitetta, täällä eduskunnassa
nousi paljon keskustelua, ja näiden kansalaisten kannalta
olen erittäin tyytyväinen, että tämä viimein
saadaan tänne pelastuslakiin. Tämä lakihan
määrittelee niin, että näitä tulee
hakea siltä paikalliselta pelastusviranomaiselta ja niiden
pitää perustua todelliseen vahinkoon. Mutta jos
ajatellaan tämän päivän tilannetta,
niin ei se kovin hyvä ole, jos tavallinen ihminen,
joka pelastuslaissa velvoitetaan auttamaan toista, menee
auttamaan ja tuhoaa omaisuutensa tai hänelle sattuu tapaturma ja
valtio ei sitä korvaa. Se on ollut suuri ongelma myös
Vapepan joukoilla. Olen tyytyväinen, että tämä lakiesitys
on siellä valiokunnassa hyväksytty ja esitetään
tässä mietinnössä hyväksyttäväksi myöskin
täällä isossa salissa.