Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta.

Tässä esityksessä onnettomuuksien ehkäisyssä siirrytään nykyisestä, palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Tämä on aika tärkeä muutos. Pelastuslaitokset suorittavat valvontaa määräajaksi vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti, ja pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisesta palotarkastuksesta. Hoito- ja hoivalaitoksiin olisi laadittava poistumisturvallisuusselvitys, ja tilat voitaisiin tapauskohtaisesti määrätä suojattaviksi automaattisella sammutuslaitteistolla. Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannettaisiin, väestönsuojarakentamista koskevat säännökset uudistettaisiin ja rakennuttamisvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä korotettaisiin nykyisestä.

Puhemies! Valiokunta toteaa, että nämä esitykset ovat perusteltuja. Teimme pykälien perusteluihin eräitä muutoksia, mutta kokonaisuudessaan tämä hallituksen esitys hyväksytään. Käsiteltävänä olevaa ehdotusta uudeksi pelastuslaiksi voidaan luonnehtia pelastustoimen lainsäädännön määräaikaistarkistukseksi. Säädettävällä lailla on myös tarkoitus vahvistaa pelastustoimen yhteistyöjärjestelyjä.

Vapaaehtoistoiminnalla on pelastustoiminnassa suuri merkitys. Ilman vapaaehtoisten organisaatioiden apua pelastustoimi ei selviydy asianmukaisesti tehtävistään. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että ehdotettuun pelastuslakiin on otettu vapaaehtoistoiminnasta oma erillinen lukunsa. Myönteistä on myös, että säädettävään uuteen pelastuslakiin sisältyvät säännökset vapaaehtoistoiminnan edistämisestä, sopimuspalokuntien ja muiden sopimusyhteisöjen terveystarkastuksista ja työturvallisuudesta. Alueen pelastustoimi voi lähtökohtaisesti nykyiseen tapaan sopia vapaaehtoisen palokunnan kanssa pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Lakiehdotuksen mukaan sopimus voidaan tehdä myös muun pelastusalalla toimivan yhteisön, kuten esimerkiksi järvi- ja meripelastusyhdistyksen, kanssa.

Täällä edellisessä kohdassa käsiteltiin vapaaehtoisen pelastustoimen laajuutta. Meillä todellakin on niin, että Suomen pelastustoimen tehtäviä hoitaa alueellisten pelastuslaitosten lisäksi vajaat 15 000 sopimuspalokuntien henkilöstöön kuuluvaa henkilöä tukeutuen 732 paloasemaan ja noin 4 000 operatiiviseen palomieheen. Hälytyksiä Suomessa on yhteensä noin 110 000.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uuden pelastuslain lisäksi muun muassa eri käytännön toimin tuetaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä, jotta voidaan huolehtia esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen turvallisuuspalveluista. Määrätietoisten toimenpiteiden on huolehdittava siitä, että vapaaehtoisen henkilöstön määrä saadaan kääntymään nousuun. Edellä käsitelty lakiesitys oli yksi tällainen toimenpide.

Pelastustoimen johtaminen. Valiokunta toteaa, että pelastustoimen lain säätämisen yhteydessä ei ole vielä ollut voimassa nykyistä perustuslakia ja sen 124 §:ää, jonka mukaan hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävä tehtävä voidaan antaa vain viranomaiselle. Perustuslain 124 §:llä on taustansa perustuslakivaliokunnan aiemmissa käytännöissä. Tältä osin valiokunta täsmensi erästä pykälää ja sen momenttia.

Nuohouspalveluiden osalta todetaan, että alueen pelastustoimi voi järjestää nuohouspalvelut edelleen omana välittömänä toimintanaan, siis pelastuslaitoksen omana työnä, jolloin nuohoojat ovat palvelussuhteessa pelastuslaitokseen, tai antaa ne tarjouskilpailun perusteella nuohoustoimen ja yksityisen nuohoojan tai yrityksen hoidettavaksi, jolloin kysymyksessä on niin sanottu piirinuohousjärjestelmä.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta. Tämä lakihan tulee nostamaan velvoitetta rakentaa väestönsuoja asuinkiinteistöjen osalta 600 neliöstä 1 200 neliöön ja teollisuustilojen, varastojen ja vastaavien osalta 1 500 neliöön. Tätä pidettiin hyvin perusteltuna ja tarpeellisena. Valiokunnassa oli toki esillä niitäkin arvioita, että pitäisikö tästä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopua, mutta valiokunta ei tällaista kirjannut, vaan me kirjasimme seuraavaa: "Hallintovaliokunta edellyttää, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi väestön suojaamisen tarpeet." Eli siinä arvioidaan tätä koko kysymystä.

Onnettomuuksien ehkäisyn osalta käytiin hyvin perusteellinen keskustelu siitä — kun tämä lakiesitys lähtee siitä, että pelastusviranomainen voi määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asennettavaksi automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta — merkitseekö tämä automaattisesti sitä, että esimerkiksi kaikkiin sairaaloihin tai vastaaviin edellytetään sitten tätä automaattista sammutusjärjestelmää. Totesimme yksiselitteisesti, että näin ei ole, ja kirjasimme hyvin tiukan kannan tähän liittyen. Sanatarkasti se kuuluu näin: "Esimerkiksi automaattisen sammutusjärjestelmän osalta on arvioitava, onko kaikki seikat huomioon ottaen asentamisvelvoitetta pidettävä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tai ihmisten tai omaisuuden turvaamiseksi välttämättömänä." Elikkä välttämättömyyttä korostettiin, ja se on tiukka linjaus viranomaisten jatkotoimia varten.

Arvoisa puhemies! Valiokunta linjasi myös näitä perittäviä maksuja, jotka nyt tulevat mahdollisiksi. Todettiin, että perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Lakiehdotuksen nojalla alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Valiokunta tähdentää, että maksujen on tärkeä määräytyä koko maassa samojen perusteiden mukaisesti. Esimerkkinä voidaan viitata nuohoustoimesta perittäviin maksuihin.

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen. Kuten sanoin, halusimme tietyissä kysymyksissä linjata, niin kuin kuulukin, tätä lain soveltamista, mutta kokonaisuutena tämä hallituksen esitys oli kannatettava ja sai tältä osin yksimielisen käsittelyn.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Väntan på den här propositionen blev lång eftersom det fanns olika åsikter om den här propositionen och behovet av skyddsrum av den kvalitet det nu är frågan om. Det slutade med en kompromiss om att det ska göras en bedömning i nästa försvarspolitiska redogörelse.

Räddningsväsendet hör enligt självstyrelselagen till landskapet Ålands behörighet men befolkningsskyddet hör till riket. Därför finns en så kallad överenskommelseförordning enligt vilken landskapsmyndigheterna deltar i befolkningsskyddet i enlighet med vad som sägs i denna överenskommelseförordning.

Bygglagstiftningen hör till Åland men byggbestämmelserna för skyddsrum hör naturligtvis till riket. Detta har skapat stora problem eftersom de anvisningar som en byggare måste ha tillgång till för att kunna bygga sådana byggnader där skyddsrum krävs inte funnits på svenska. Det har handlat om komplicerade byggnadstekniska termer som bara funnits på finska. Detta har det nu blivit ändring på, sedan en tid tillbaka har de översatts till svenska.

Vanligtvis går man på Åland till de texter som tillämpas i Sverige när inte texter finns eftersom de bygger på gemensamma nordiska eller europeiska överenskommelser, men så har man inte kunnat göra i det här fallet. Det är nämligen bara Finland inom EU som tilllämpar de här hållfastighetsbestämmelserna och andra tekniska bestämmelser. Det har sagts att i Europa förutom Finland bara Schweiz och Albanien tilllämpar så stränga regler och i världen har det talats om Israel, Nordkorea osv. Jag kan inte här exakt räkna upp vilka länder det handlar om, men detta blir alltså en annan fråga att ta ställning till i nästa säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse.

Ärade herr talman! Att byggnadsytan för vilka byggnader som behöver skyddsrum ska höjas är bra. Det kommer knappast alls att behövas skyddsrum på Åland men kvar är frågan vad neutralisering innebär. Neutralisering handlar inte om neutralitet. Åland är inte neutralt. Om Finland skulle vara indraget i en konflikt är Åland också indragen i konflikten, men Åland är fortfarande neutraliserat.

Då kan man fråga sig, ska det finnas skyddsrum av en kaliber som i Nordkorea inom ett område som genom internationella avtal, varav många av EU:s medlemsstater står som garanter, kommit överens om att inga krigshändelser ska få förekomma vid en väpnad konflikt? Trots det ska man ha skyddsrum av en kvalitet som det inte finns motsvarighet till inom EU, och för övrigt i väldigt få länder i världen. Skulle det inte räcka med skyddsrum av samma kvalitet som till exempel i Sverige eller i övriga EU som skyddar mot kärnkraftsolyckor och vad det kan vara frågan om för andra olyckor.

Själv har jag vid upprepade tillfällen innan lagen kom till riksdagen föreslagit att man skulle begära utlåtande av Ålandsdelegationen om vad folkrätten säger. Det finns väldigt få demilitariserade och neutraliserade områden i världen och det hade varit viktigt att få ett utlåtande från det organ som är den högsta uttolkaren av självstyrelselagen. Om de inte själva har sakkunskapen har de kunnat inhämta ett utlåtande från internationella experter. Det skulle ha varit oerhört värdefullt att ha fått klarhet i denna fråga, men sista tåget har inte gått ännu, den möjligheten kommer att finnas igen, när saken nu ska utredas. Jag utgår ifrån att man då tar ställning.

Förvaltningsutskottet konstaterar att man i nästa säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse inte bara ska bedöma vår säkerhetspolitiska situation utan också behovet av befolkningsskydd.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluaisin todeta valitettavasti olleeni estynyt osallistumasta edellisessä asiakohdassa käsiteltyyn tärkeään, tähänkin asiaan välillisesti liittyvään työttömyysturvalain muuttamiseen, joka koski pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön, sopimuspalokuntien ja muun pelastuslaitoksen henkilökunnan jäsenten, osallistumisesta saamaa tuloa ja sen vaikutusta työllisyysturvaan. Kannatan tuota lakiesitystä, ja kiitos hallitukselle siitä laista.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys sekä hallintovaliokunnan mietintö pelastuslaiksi on rakenteellisesti varsin onnistunut. Lakiehdotusta voidaan luonnehtia pelastustoimen lainsäädännön määräaikaistarkistukseksi. Nyt säädettävällä lailla vahvistetaan osaltaan pelastustoimen yhteistyöjärjestelyjä. Alueellinen pelastustoimi voi ehdotuksessa sopimuksen mukaan hoitaa pelastustoimen tehtäviä myös toisen pelastustoimen alueella. Kokonaisuutena arvioiden muiden toimijoiden vastuu pelastustoimessa on esitetty tässä lakiesityksessä hyvin loogisesti ja selkeästi.

Erityisen hyvänä pidän vapaaehtoistoiminnan edistämisen velvoitteita, koska, kuten kaikki tiedämme, pelastustoimessa vapaaehtoistoiminnalla on varsinkin haja-asutus- ja vähäväkisillä alueilla erittäin suuri merkitys. (Ed. Rossi: Ratkaiseva!) Hallintovaliokunta kiinnittääkin mietinnössään tähän kokonaisuuteen asianmukaisen huomion.

Hallintovaliokunta kiinnittää tarpeellista huomiota mietinnössään myös pelastustoimen johtamiseen. Pelastustoimintaa johtaa lakiehdotuksen mukaan pelastusviranomainen. Tilapäisesti pelastustoimintaa voi johtaa myös muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja, samoin kuin pelastustoimintaa tilapäisesti johtava henkilö, toimii kuitenkin kaikissa tilanteissa virkavastuulla.

Väestönsuojelu, väestön suojaaminen, väestösuojan rakentaminen ovat saaneet ansaitsemansa huomion jo tämän pelastuslakiesityksen valmisteluvaiheessa täällä salissa, ja me varmasti kaikki olemme huomanneet sen vaikutukset tähän lakikokonaisuuteen. On syytä muistaa, että väestönsuojelu on osa pelastustoimen keskeistä tehtäväkokonaisuutta. Väestön suojaaminen väestösuojia rakentamalla on osa laajaa turvallisuutta ja kokonaismaanpuolustusta kansallisten turvallisuuslinjaustemme mukaisesti. Pidänkin ensiarvoisen tärkeänä hallintovaliokunnan mietinnössä olevaa edellytystä siitä, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi väestön suojaamisen tarpeet.

Arvoisa puhemies! Pelastuslain yhtenä keskeisenä tarkoituksena on uudistaa myös onnettomuuksien ehkäisyä koskevat kohdat. Laissa määritellään nykyistä selkeämmällä tavalla jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä sekä eri osapuolten vastuut pelastustoimen tehtävissä.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä kohdistetaan riskien mukaan aivan samoin kuin palotarkastukset kohdistetaan enenevässä määrin riskien mukaan eli sinne, missä riskit ovat suurimpia. Tämä palotarkastusmalli on ollut käytössä Helsingin pelastuslaitoksella jo vuodesta 2008, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Tässä uudessa palotarkastusmallissa ei ole tarkoituksena pelastuslaitosten ja asiakkaiden välisen yhteistyön vähentäminen. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että ihmiset ottaisivat nykyistä enemmän vastuun omasta turvallisuudestaan, jolloin pelastusviranomaiset kykenisivät keskittymään enemmän turvallisuuden ohjaamiseen.

Lakiesityksen kuulemisvaiheessa hallintovaliokunnassa keskustelua herättivät puolesta ja vastaan niin sanotut erityiset turvallisuusvaatimukset. Tällä tarkoitan lakiehdotuksen 82 §:n 1 momentista ilmenevää pelastusviranomaisen mahdollisuutta määrätä harkittavaksi tai asennettavaksi erityistä sammutuskalustoa. Mietinnössä hallintovaliokunta ehdottaakin tuon edellä mainitun momentin hyväksyntää seuraavasti: "Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, alueen pelastusviranomainen voi, jos se on välttämätöntä, määrätä toiminnanharjoittajan hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin - -." Hallintovaliokunnan mietinnön perusteluista ilmi käyvin seikoin valiokunta kiinnittää huomion siihen, että määräys voi momentissa esitetyssä muodossa "tulla kuitenkin kyseeseen vasta, jos käytettävissä olevilla rakenteellisilla, teknisillä taikka muilla välttämättömillä toimenpiteillä turvallisuutta ei saada riittävälle tasolle. Kysymys on siitä, että pelastusviranomainen voi määrätä esimerkiksi asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston, jos sitä on pidettävä välttämättömänä onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuksien varalta. Välttämättömyysperustetta on arvioitava yleisesti hyväksyttyjen objektiivisten kriteerien mukaisesti, ja velvoittavasta päätöksestä voidaan myös hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään."

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, jos sallitaan, totean maksullisuudesta. Pelastuslain 96 §:ssä erityinen lisäys on tuo, että pelastuslaitos voi harkintansa mukaan periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen erheellinen toiminta. Tämä on äärimmäisen hyvä muutos, ja toivonkin, että sillä saadaan aikaan se, että paloilmoittimien huoltoon kiinnitetään huomiota. Nimittäin esimerkiksi vuonna 2008 vääriin tarkastuksiin johtaneita hälytyksiä oli yli 20 000. Se tarkoittaa sitä, että joka 20:s minuutti pelastuslaitos matkaa tarkistamaan paloilmoittimista tullutta erheellistä hälytystä.

Aivan lopuksi on tärkeä muistuttaa kuitenkin siitä, että pelastuslainsäädäntö ei yksin sääntele paloturvallisuutta ja pelastustoiminnan edellytyksiä, vaan siihen tarvitaan pelastustoimen lisäksi meidän kaikkien panosta.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi on todettava, että on erittäin hyvä, että tänne eduskuntaan on hallitus tuonut pelastuslain kokonaisuusuudistuksen, poliisilain kokonaisuudistuksen, esitutkinta- ja pakkokeinolakiuudistuksen, jotka ovat valtavan isoja kokonaisuuksia ja joissa on paljon yksityiskohtia, jotka suoraan vaikuttavat kansalaisten turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaan. Vaikka perustuslakivaliokunnassa oli ruuhkaa ja oli vähän pelkoa, että tämäkin saattaisi kaatua, niin se kuitenkin saatiin käsiteltyä.

Jos ihan lyhyesti totean, mitä tämä laki koskee pelastustoiminnan osalta: Onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin nykyisestä, palotarkastukseen perustuvasta toiminnasta riskinarviointiin perustuvaan valvontaan. Toisaalta sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannetaan ja myös otetaan kantaa väestösuojan rakentamista koskeviin säännöksiin ja meripelastuslakia muutetaan omatoimiseen meripelastustoimintaan ryhtyneiden osalta.

Kuten ed. Hakola täällä totesi, tämä erityinen turvallisuusvaatimus keskustelutti paljon valiokuntaa, ja tässä pykälääkin sitten vähän muutettiin, koska esille tuli se, että esimerkiksi sairaaloissa on monenlaisia laitteita ja toimintoja, ja toisaalta se, että kun tehdään tarkastuksia ja esitetään turvallisuusvaatimuksia, viranomaisten toiveet olisivat kohtuullisia ja oikein mitoitettuja juuri tähän kohteeseen kohteen ominaisuudet vaatimuksissa huomioon ottaen. Ja niin kuin täällä aiemmin on tullut esille, valiokunta lisäsi vaatimusta siten, että näiden toimien täytyy olla välttämättömiä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja omaisuuden turvaamiseksi.

Sitten vielä on kriteerejä, millä tavalla tätä välttämättömyyttä tulee arvioida. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille ja meidän pelkomme oli se, että pelastuslaitoksissa tulkitaan yksioikoisesti tämä pykälä ja sitten näitä vaatimuksia aletaan esittää ja määrätä näitä laitteita semmoisiinkin laitoksiin, joissa nykyinen turvallisuustaso ja sen parantaminen ehkä riittäisivät muutenkin. Näiden laitteiden, sprinklereiden ja muiden, laittaminen sinne ei ole yksinkertaista, koska siellä on kalliita laitteita ja systeemejä, joiden toiminta ja muu pitää turvata.

Arvoisa puhemies! Otan kuitenkin tässä esille merkittävän asian nimenomaan kansalaisen kannalta ja vapaapalokunnan ihmisten osalta. Nimittäin pelastuslakiehdotuksessa on otettu huomioon lakialoitteessa esitetty asia, joka on vaikuttanut 102 ja 103 §:iin. Kysymys on omatoimisiin pelastustoimiin ryhtyneille aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. 102 §:ssä säädetään turmeltuneiden tai hävinneiden henkilökohtaisten varusteiden, vaatteiden ja työvälineiden korvaamisesta ja 103 §:ssä omatoimisiin pelastustoimiin ryhtyneelle sattuneen tapaturman korvaamisesta.

Nykyisessä laissahan näitä korvauksia ei ole määritelty, tai niitä ei mistään saa. Kun tein tätä lakialoitetta, täällä eduskunnassa nousi paljon keskustelua, ja näiden kansalaisten kannalta olen erittäin tyytyväinen, että tämä viimein saadaan tänne pelastuslakiin. Tämä lakihan määrittelee niin, että näitä tulee hakea siltä paikalliselta pelastusviranomaiselta ja niiden pitää perustua todelliseen vahinkoon. Mutta jos ajatellaan tämän päivän tilannetta, niin ei se kovin hyvä ole, jos tavallinen ihminen, joka pelastuslaissa velvoitetaan auttamaan toista, menee auttamaan ja tuhoaa omaisuutensa tai hänelle sattuu tapaturma ja valtio ei sitä korvaa. Se on ollut suuri ongelma myös Vapepan joukoilla. Olen tyytyväinen, että tämä lakiesitys on siellä valiokunnassa hyväksytty ja esitetään tässä mietinnössä hyväksyttäväksi myöskin täällä isossa salissa.