Hannu  Aho  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta kyseessä olevassa lakiesityksessä käsitellään asioita, jotka ovat aika monimutkaisiakin, vuonna 94 olleita velkojen korkoja. Silloin oli paljon korkeampiakin korkoja kuin normaalisti maataloudessa on ollut rahoitettavana. Näiden käsittely niin sanotusti oikeaksi koroksi on kyllä aika ongelmallista. Muistetaan, että silloin aikoinaan eri aikakautta elettiin. Kun lähdettiin korkoja laskemaan EU:n alueella, kun EU:hun liityttiin, siinä viitekorkoon sidonnaisuus tuotti ongelmia jopa niin, että valiokunnassa esitettiin näkemyksiä, onko tämä oikea, koska viitekorko nyt on alempi kuin mitä esitetään, 5,5 prosenttia, koroksi.

Toisaalta myöskin maanostokysymyksissä, kun pitää verrata keskimääräistä hintaa, mikä maan ostoissa milloinkin on, se tuottaa kyllä vertailuvaikeuksia. On monenlaista käytäntöä, miten sitä lasketaan ja mitkä siihen vaikuttavat. Toisaalta myöskin jos yläraja, mitä lainoitetaan, menisi niin, että kauppa sulkeutuisi, jos se menee sen yli, sillä me rajaisimme kyllä nuoria erittäin paljon ulos tästä. Onkin tärkeää, että se voi olla lainoituksen yläraja, mutta ei kauppahinnan yläraja, että saataisiin rakennekehitystä menemään eteenpäin sillä tavalla kuin mihin tässä on pyritty.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan sama laki oli jo käsittelyssä viime vuoden syksyllä. Silloin sekä valiokunnassa että täällä suuressa salissa oltiin sitä mieltä, että se korko, joka silloin sidottiin EU:n viitekorkoon, oli liian korkea. Silloin eduskunta edellytti, että mikäli viitekorko alenee, tämä asia tuodaan mahdollisimman ripeästi uudelleen tänne. Näin on käynytkin. Viitekorko onkin selvästi alempi. Nyt laki on uudelleen hyväksyttävänä. Tähän liittyy ed. H. Ahon mainitsemia asioita, jotka helpottavat rahoituskelpoisten tapausten laajentumista. Mitä useampia lisämaakauppoja voidaan rahoittaa, samalla varainsiirtovero voidaan myöntää yhä useammalle. Elinkeinon kannalta tämä asia on myönteinen.