4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään, että vaalilakia
muutetaan siten, että kunnallisvaalien nimi muutetaan kuntavaaleiksi
ja vaalipäivä siirretään lokakuulta
huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin.
On sinänsä ihan tyylikästä,
että kuntavaalien nimi virallisesti sitten jatkossa on
kuntavaali, vaikka perustuslaissa tätä muutosta
ei tehdä tällä kerralla.
Mutta tämä ajankohdan siirtäminen
kevääseen: Varmaankin toivotaan, että se
vaikuttaisi siten, että kansalaiset lähtisivät
aktiivisesti äänestämään.
Nimittäin nythän meillä Suomessa verrattuna
muihin Pohjoismaihin on se ongelma, että meillä ihmiset
eivät halua äänestää.
He eivät usko siihen, että on vaikutusmahdollisuuksia,
ja jäävät sitten vaalipäivänä kotiin.
Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa
oli vain 58,2. Sitten meillä on suuria eroja kaupunkien
sisällä eri asuinalueilla: äänestysprosentit
vaihtelevat merkittävän paljon. Meillä tämä äänestysprosentti
on romahtanut 20 prosenttiyksikköä siitä, mitä se
oli vuonna 1980.
Mielestäni kouluissa pitäisi ottaa vastuuta enemmän
siitä, että nuorille annettaisiin kansalaiskasvatusta,
heille opetettaisiin yhteiskunnallista vaikuttamista ja korostettaisiin,
kuinka tärkeätä se on. Olen sitä mieltä,
että koulujen tulisi avata tasapuolisesti ovensa kaikille
poliittisille puolueille. Nythän tapahtuu usein niin, että jos koulun
rehtori sattuu olemaan kokoomuksen kannattaja, niin kokoomukselle
ovet avautuvat helpommin kuin muille puolueille. Itse olen ehdottomasti
sitä mieltä, että jos kouluissa järjestetään
poliittisia tilaisuuksia, niin kaikilla puolueilla pitäisi
olla samanlaiset oikeudet osallistua näihin tilaisuuksiin.
Uskoisin, että se myös lisäisi näiden
koululaisten ja opiskelijoitten kiinnostusta yhteisten asioitten
hoitamiseen, kun he huomaavat, että on vaihtoehtoja, että ei
ole tarjolla vain sitä yhtä puoluetta.
Arvoisa puhemies! Mielestäni äänestämistoimitus
tulisi tehdä nykyistä helpommaksi. Virossa on
kokeiltu nettiäänestämistä,
ja siitä on ihan hyviä tuloksia. Myös meillä olisi
syytä kokeilla nettiäänestämistä.
Vahva tunnistautuminen pankkien tunnuksilla voisi olla yksi tämmöinen valmiina
oleva systeemi, jota voitaisiin ottaa mukaan tähän äänestämiseen.
Jos äänestäjä haluaisi uusia
sen äänestämisen, mikä on netissä tehty, niin
se voitaisiin mielestäni uusia vielä vaalipäivänä,
kuten Virossakin, siten, että jos tulee katumapäälle,
niin sen nettiäänestyksen voi korjata sitten vielä vaalipäivänä menemällä sinne äänestyspaikalle.
Tällaiset muutokset voisivat innostaa nuoria äänestämään.
Heistä voi olla kankeata ja vanhanaikaista mennä sinne
kouluihin ja seurojentaloihin äänestämään
varsinaisena vaalipäivänä ja ehkä liian
vaivalloista ennakkoäänestää eri äänestyspisteissä.
Arvoisa puhemies! Nykyiset, vuonna 2012 kunnallisvaalien yhteydessä valitut
valtuustot jatkaisivat normaalioloissa vuoden 2016 loppuun saakka,
mutta nyt tämän muutoksen yhteydessä ne
saavat toimikautta lisää noin 4 kuukautta. Nyt
uskotaan — toivotaan ainakin — että vaalien
ajankohta, sääolosuhteet, vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen.
Vaikka tästä ei ole osoitettavissa selkeätä tutkimusnäyttöä,
niin kuitenkin ajatuksia ja toiveita on esitetty, että tämä voisi parantaa
tätä kiinnostusta. Koska kampanjointimahdollisuus
ulkona keväisissä olosuhteissa on miellyttävämpää,
niin voipi olla, että mahdolliset äänestäjätkin
sitten aktivoituvat.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä uudistus johtaa
siihen, että edes hieman saisimme näitä suomalaisia äänestysprosentteja
nousemaan, nousemaan samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner nosti hyvin esille
tämän saman ajatuksen, mikä minulla itselläni
oli mielessä, että kun vaalilakia uudistetaan,
niin silloin pitäisi puuttua semmoisiin keskeisiin asioihin,
mitkä oikeasti lisäävät äänestysaktiivisuutta.
Onhan se oikeasti käsittämätöntä,
että kouluihin ei pääse edes kansanedustaja
sivistysvaliokunnasta puhumaan, kun sitä pyytää.
Tämän me kokeilimme Uudenmaan kouluihin lähetetyllä sähköpostilla
kaksi vuotta sitten, ja yhdestäkään koulusta
ei tullut vastausta. Toki kun avustajani kyseli perään,
niin sieltä sitten tuli erilaisia selityksiä siitä,
miksi kouluihin ei voida tulla puhumaan. Viesti oli yleensä se,
että ei tänne voi poliittisia asioita tulla yksi
puolue puhumaan. Miten me saamme meidän nuoremme ja miten
me saamme yleensä ihmiset innostumaan äänestämisestä,
jos edes kansanedustaja ei pääse oppitunnille
kertomaan siitä, mitä politiikka ja päätöksenteko
Suomessa on?
Arvoisa puhemies! Tämä vaalilain muuttaminen
tarkoittaa sitä, että seuraavat kuntavaalit pidetään
vuonna 2017 toukokuun lopulla ja se siirtää näin
valtuuston kautta viidellä kuukaudella. Tätähän
on arvioitu myös siltä näkökannalta — ei
toki tässä mietinnössä, mutta
keskusteluissa — että onko se parempikin, että valtuusto
toimii vähän pidempään, kuin
että se tekee siellä loppukiireellä edellisenä syksynä sen
budjetin, johon se itse käytännössä ei
pääse lainkaan paneutumaan. Toki kun niitä budjetteja
tulee joka vuosi, niin tasaantuuko se sitten vuosien saatossa, en
sitä osaa sanoa. Mutta uskon, että tällä nyt
on hyvää tarkoittava muutosvaikutus.
Toinen asia, mikä kiinnitti huomiota, on se, että valiokunnan
kannanotossa arvioidaan, että vaaliajan siirtäminen
keväälle voi parantaa kampanjointimahdollisuuksia
ulkona ja vaalien näkyvyyttä kaupunkikuvassa,
mikä osaltaan voi aktivoida äänestäjiä.
No, mennäänpäs nyt tähän
käytännön vaalityöhön
kentällä, missä me kaikki itsekin pian olemme.
Esimerkiksi Vantaallahan on erittäin hyvä tilanne.
Meillä Vantaalla ymmärretään
vaalien päälle siinä mielessä,
että meillä on täysin maksutonta sijoittaa
vaaliteltta tai vaalimökki minne tahansa kaupungin alueelle,
kunhan siihen etukäteen hakee luvan ja kunhan se ei häiritse
liikennettä ja se on siellä, missä ihmiset
liikkuvat. Mutta vastaavasti esimerkiksi Porvoossa, missä itse
olin viikko sitten vierailemassa, kuulin, että sinne et
saa sitä vaalikoppia tai telttaa, ellet sinä maksa
siitä 100 euroa päivältä tai
jopa enemmän, riippuen tietysti puolueesta, kuka maksaa
mitäkin. Eihän tämä näin
voi olla, että kunnan virkamiehet estävät
luottamushenkilöitä tapaamasta kansaa asettamalla
semmoisia kynnyksiä, että he eivät mene
kansan keskuuteen. Tämä on hyvin tyypillistä vaalikentillä — niin kuin
Tikkurilan torillakin, ikävä kyllä, kun
ollaan, niin puolueet laitetaan takimmaiseen riviin sinne torin
reunaan, nurkkaan, yhteen riviin ne teltat sinne, etteivät
he vain häiritse kansaa. Kyllä tämä asia
pitää järjestää niin,
että luonnollisella tavalla päästään
lähelle kansaa ja päästään
keskustelemaan heitä kiinnostavista asioista.
Meidän täytyy lainsäädännöllä alkaa
turvaamaan oma liikkumavapautemme, jos eivät sitä virkamiehet
kunnissa osaa omatoimisesti toteuttaa. Aivan kuten edustaja Pirkko
Ruohonen-Lerner mainitsi, ei voi olla niin, että jonkun
puolueen asettama virkamiesjohtaja suosii oman puolueensa väkeä ja
antaa heille merkittävästi enemmän näkyvyyttä,
esimerkiksi siltabanderollien paikoissa tai joissain muissa julkisissa
rakennuksissa antaa niitä käyttövuoroja
heille ja toista puoluetta sitten painetaan piiloon tai ei olla
yhteistyökykyisiä.
Kyllä tässä vaalilain uudistuksessa
olisi pitänyt puuttua nimenomaan näihin keskeisiin
ongelmiin, mitkä estävät äänestysaktiivisuuden
kasvua. Tämmöisellä yhdellä A4:n
paperilla puhutaan kauniista kevätsäästä ja
uskotaan, että sillä äänestysaktiivisuus
nousee. Tämä on ihan puppua. Kyllä pitää olla
konkretiaa enemmän. Sinänsä ihmettelen,
miten tähän asiaan ei voitu yhtään
enempää paneutua. Mutta kiitoksella kuitenkin
otan vastaan sen, että jotain on yritetty ja suunta on
toivottavasti taas jälleen oikea. Meidän täytyy
ensi hallituskaudella puuttua näihin keskeisiin uudistuksiin,
jotta aidosti saadaan äänestysaktiivisuutta kasvatettua. — Kiitoksia.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Näitä kunnallisvaalien ajankohtia
on muutettu aikaisemmin. Ensimmäisen kerran se tapahtui
1917 joulukuussa, ja silloin sanottiin, ettei sekään
ollut hyvä aika, että säät olivat
huonot. Seuraavan kerran muutettiin vuonna 50. Se oli lokakuun ensimmäinen
ja sitä seuraava maanantai. 98 on ollut tämä nykyinen
käytäntö eli lokakuun neljäs sunnuntai.
Nyt on päädytty sitten huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin.
Toivottavasti keväinen sää sitten laittaa
ihmiset äänestyskopeille.
Vaikka nimi miestä ei paranna, niin nimi "kunnallisvaalit" muutetaan "kuntavaaleiksi".
Niin
kuin sanoin, niin ne siirretään huhtikuun kolmanteen
sunnuntaihin. Ensimmäisen kerran 2017 siirretään
vuoden 2016 säännönmukaiset kuntavaalit
seuraavan vuoden huhtikuuhun, ja niin kuin täällä sanottiin,
nykyinen valtuusto istuu viisi kuukautta pidempään
eli toukokuun loppuun saakka.
Hiljattain keskusteltiin myös tästä demokratiapoliittisesta
selonteosta, ja siinähän oli yleisenä ilmiönä,
että varsinkin nuorten äänestysinto on
laskenut ja eri väestöryhmät ovat käyttäytyneet
eri lailla. Mutta toivottavasti sitten tämä keväinen
sää houkuttelee, että eri yhteiskuntaluokista
riippumatta jokainen lähtisi vaaliuurnille ja käyttäisi
tätä demokratian välinettä hyväkseen. Aika
näyttää tämänkin, mutta
ihan on mielekästä, että muutetaan keväiseen
ajankohtaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että suomalaista
demokratiaa kehitetään, ja on tärkeää,
että saataisiin kansalaisten luottamus palautettua poliittiseen
järjestelmään. Kansalaiset eivät
luota poliitikkoihin. Kansalaiset eivät luota virkamiehiin.
Hyvin paljon tämä johtuu tietenkin siitä,
kuinka kansalaisia kohdellaan. Heitä ei kuunnella. Jos
kuunnellaan, niin sillä ei ole mitään
vaikutusta eikä merkitystä.
Pidän itse hyvin tärkeänä sitä,
että vaalirahoitusta saataisiin merkittävästi
läpinäkyvämmäksi kuin se on
tällä hetkellä. Kaikki tiedämme,
että pitkään politiikassa mukana olleet
henkilöt keräävät vuodesta toiseen,
vaaleista toiseen vaalirahaa omilta yrittäjäystäviltään,
osuuskaupoilta, rakennusliikkeiltä, sekalaisilta liikemiehiltä,
jo-pa rikollisilta liikemiehiltä. On itsestäänselvyys se,
että jos joku taho rahoittaa poliitikon vaalikampanjaa,
niin se varmasti odottaa vastapalveluksia ennemmin tai myöhemmin.
Siinä mielessä nämä vaalirahoituslainsäädännössä olevat
alarajat sille, koska pitää ilmoittaa tämä tuen
maksaja, ovat aivan liian korkeita. Mielestäni jo 200 euron
lahjoitus aiheuttaa sen, että lahjan saaja on kiitollisuudenvelassa
lahjan antajalle eli vaalirahoituksen antajalle.
Arvoisa puhemies! Nyt oli uudessa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä maaliskuulta
2015 erinomainen kirjoitus Suomen kuuluisimmasta vaalirahoittajasta,
Arto Merisalosta. Hän kertoo tässä haastattelussaan,
joka on monta sivua, siitä, kuinka hän ja hänen
yhtiökumppaninsa, muut liikemiehet, ovat toimineet. He
halusivat Suomeen porvarihallituksen. He pohtivat huolella, minkälaisia
ehdokkaita kannattaisi tukea. Heillä oli strategia. He
tukivat neljänlaisia ehdokkaita: heitä, jotka
eivät mene läpi mutta keräävät
puolueelle ääniä, heitä, jotka
eivät vielä pääse läpi mutta
pääsevät seuraavissa vaaleissa, heitä,
jotka pääsisivät ensi kertaa eduskuntaan,
sekä neljänneksi he tukivat tuttuja konkareita.
Arvoisa puhemies! Nämä liikemiehet keräsivät
suuria summia ja sitten jakoivat niitä omille suosikeilleen.
Tässä eduskunnassakin istuu edelleen paljon sellaisia
kansanedustajia, jotka ovat ottaneet näiltä liikemiehiltä merkittäviä summia vastaan
vaalirahaa. Kun näitä vaalirahoituskuvioita useita
kertoja toistetaan medioissa, niin on itsestään
selvä asia, että se ei herätä kansalaisten luottamusta.
Samalla kun kaikki poliitikot leimataan epämääräisiksi
ja sellaisiksi, että he ovat lahjottavissa, niin kaikki
ikään kuin mennään samaan suohon.
Mielenkiintoista tässä haastattelussa oli
se, että tämä vaalirahoittaja Merisalo
lusi varsin hyvässä seurassa. Siellä oli
niinä vuosina vaikka ketä, suurliikemies, korkeita
kunnallispoliitikkoja Vantaalta, Padasjoelta ja Järvenpäästä,
pari asianajajaa ja pari entistä vallesmannia, entinen poliisitarkastaja
ja niin edelleen. Eli vankiloissa myös verkostoidutaan
ja näitä suhteita sitten hoidellaan vuodesta toiseen.
Arvoisa puhemies! Toivonkin, että seuraava hallitus
puuttuu näihin vaalirahoituslainsäädännön
keskeisiin ongelmiin ja tekee vaalirahoituksesta nykyistä läpinäkyvämpää,
koska se on ainoa tapa saavuttaa kansalaisten luottamus poliitikkoihin
ja poliittiseen järjestelmään. On tärkeätä,
että kansalaiset tietävät, ketkä rahoittavat
poliitikkojen ja kenen poliitikkojen kampanjoita.
Tammikuussa eräässä lehdessä kuvailtiin
pääministeri Stubbin kampanjoita viime vuosien ajalta,
(Puhemies koputtaa) ja 70 prosenttia hänen kampanjansa
lahjoittajista jäi pimentoon.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Tämä nyt ei liity edes tähän
kuntalakiin.
Se liittyy siihen, että kansalaisten...
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja on mennyt aika ylitse. No niin. (Puhemies koputtaa)
...luottamus pitää hankkia poliittiselle järjestelmälle.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
6 minuuttia on mennyt jo.
Keskustelu päättyi.