Jukka Mikkola /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsiteltävänä laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta, sen lain 6 §:n muuttamisesta eli tämän lain voimassaolon jatkamisesta. Käyn tätä läpi hallituksen esityksen mukaisesti.

Totean alkuun, että tämä lainsäädäntöhän on alun perin luotu meille 1966, jolloin hyväksyttiin ensimmäinen laki, joka oli voimassa vuoteen 73, ja sen jälkeen säädettiin uusi saman sisältöinen laki. Se oli voimassa 74 ja 75. Sen jälkeen lakia on useaan otteeseen jatkettu nelivuotiskausittain ja tämä viimeinen voimassaolon jatkaminen on hyväksytty 5.11.1999. Laki on voimassa vuoden 2003 loppuun. Kuten esityksessä sanotaan: "Tarkoituksena oli jatkettaessa nykyistä kuntien yleisten kalleusluokitusten voimassaoloa vuoden 2003 loppuun, että tätä ennen valmistellaan sellaiset lainsäädäntö- ja muut toimenpiteet, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen vuoden 2004 alusta lukien."

Kiinnitän sinänsä huomiota tähän hallituksen esitykseen. Tänään on käyty keskustelua siitä, ovatko nämä hyvin valmisteltuja vai huonosti. Tämä hallituksen esitys on lähes sanasta sanaan sama kuin 99 käsittelyssä ollut lakiehdotus, ja menen sitä kyllä muutamilta osilta loppuun. Tämä on niin pistetty sanasta sanaan, että ei ole edes viitsitty korjata niitä vuoden 99 hintavertailuja, vaan käytetään markkoja; ei käytetä euroja eikä muutakaan, vaan käytetään vanhoja hintamäärittelyjä.

Tämän lainsäädännön perustahan oli se, että Suomen lähes 500 kuntaa alun perin vuonna 66 olivat kustannuksiltaan erilaiset eli asumiskustannukset erilaiset, elintarvikekustannukset erilaiset jnp., ja tästä muodostettiin kunnat kahteen luokkaan. Tällä hetkellähän ensimmäiseen kalleusluokkaan kuuluu 62 kaupunkia tai kuntaa ja loput Suomen kunnista ovat kakkoskalleusluokassa. Perusteluissa sanotaan: "Lain mukaan kunnat jaetaan tutkimuksella todettujen elinkustannuserojen perusteella kahteen kalleusluokkaan. Tutkimuksella todetuista elinkustannuseroista riippumatta kalleusluokitus voidaan painavista syistä vahvistaa myös siten, että kunnalle aiemmin vahvistettua kalleusluokkaa ei muuteta ja että kalleusluokituksen riittävä alueellinen yhtenäisyys otetaan huomioon."

Nyt on käynyt niin, että kalleusluokitukseen perustuva viimeinen hintavertailu on tehty 1980. Sen jälkeen hintavertailua ei ole tehty, vaan on aina nelivuotiskausittain voimassaoloa jatkettu. Näin ollen luokitus ei enää perustu ollenkaan tutkimukseen, vaan ainoastaan siihen, että on vahvistettu tämä peruste samalla tavalla kuin edellisellä kerralla. Varsinaisen vahvistamisen kalleusluokitukseen tekee valtioneuvosto, mutta tämä laki antaa siihen edellytykset.

Esityksessä todetaan sivulla 2: "Kuntien kalleusluokitus on ajan myötä -- vinoutunut, eivätkä kunnat ole nykyisessä luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot eivät muutoinkaan kohdistu todellisten kalleuserojen mukaan. Asuinkunta ja työssäkäyntikunta poikkeavat usein toisistaan, ostosmatkat suuntautuvat myös asuinkunnan ulkopuolelle, kuntien rajojen sisällä on merkittäviä eroja esim. asumiskustannuksissa."

Sivulla 2 jatkuu, täällä sanotaan: "Kalleusluokituksesta luopumisen ongelma kulminoituisi kansaneläkkeisiin, joissa täyden kansaneläkkeen ero ensimmäisen ja toisen kalleusluokan välillä yksinäisen henkilön kohdalla vuonna 1999 oli runsas 100 mk/kk." Tätäkään ei ole viitsitty korjata vaan käytetään tätä vanhaa terminologiaa. Erohan on tällä hetkellä vähän runsaat 20 euroa eli vähän runsaat 120 markkaa.

Otan esimerkin: Turkulainen kansaneläkeläinen saa siis joka kuukausi vähän yli 120 markkaa vähemmän kuin tamperelainen. Joku sanoo, että kyllä se Tampereella asuva sen verran enemmän tarvitseekin, ja tietysti voi näinkin sanoa, mutta kyllä tämä ero on aika selvä. Se on siis 1 500 markkaa vuodessa, joka vuosi. Näissä tuloluokissa sillä on merkitystä. Suomen yliopistot ja tiedekorkeakoulut ovat ensimmäisessä kalleusluokassa paitsi Lappeenranta ja Turku, ja professorin palkka on yleensä A28, vähän heittelee, ja ero on kuukaudessa 121 euroa eli runsaat 700 markkaa joka kuukausi professorin palkoissa. Tällä on myöskin aikamoista merkitystä.

Kun tämä on ollut eduskunnassa, joka kerta hallintovaliokunta, kun tätä on Sorsan hallituksen aikana, Holkerin hallituksen aikana, Ahon hallituksen aikana, Lipposen molempien hallitusten aikana jatkettu aina neljällä vuodella, on esittänyt ponnen. Otan tässä esimerkiksi vuoden 99 ponnen: "Samalla valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan osaltaan siitä, että ryhdytään sellaisiin lainvalmistelu- ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000 alusta." No, kaikki tietävät, mihin se on johtanut.

Vuonna 99 hallintovaliokunta lausui ja eduskunta hyväksyi lausuman: "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 2004 alusta lukien." No, kaikki tietävät, että nyt tätä lainsäädäntöä ehdotetaan 2007 loppuun asti.

Vuonna 2001, kun on annettu väliraportti, siihen on todella liitetty valtiovarainministeriön selvitys eduskunnalle luopumisesta kuntien yleisestä kalleusluokituksesta. Tämä on annettu hallintovaliokunnalle, ja tämä on ministeri Niinistön allekirjoittama. Luen täältä tämän selvityksen, mitä on annettu:

"Kuntien yleinen kalleusluokitusjärjestelmä on vanhentunut. Päämääränä on ollut pitkään järjestelmän lakkauttaminen, joskin tätä on käytännön syistä toistuvasti jouduttu lykkäämään myöhemmäksi. Valtiontaloudellisten kustannusvaikutusten ohella viimeksi tehtyihin lykkäyksiin vaikutti myös se, että järjestelmän muutos haluttiin pitää erillään euroon siirtymisen ajankohdasta. Järjestelmän yksityistaloudellinen merkitys on ajan kuluessa pienentynyt, eikä sen voimassaolosta voi sinällään katsoa koituvan olennaisia taloudellisia haittavaikutuksia. Kuntien yleisen kalleusluokituksen epäkohdat tulee poistaa luopumalla koko kalleusluokitusjärjestelmästä, eikä järjestelmää tule yrittää paikata, mutta tähän täytyy löytyä oikea ajankohta. Kalleusluokituksesta luopuminen olisi käytännöllisintä toteuttaa kytkemällä se yhteen laajempien sosiaalipoliittisten uudistusten kanssa ja todeta tämä esimerkiksi seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä. Uutta valmistelua kalleusluokituksesta luopumisesta ei ole käynnistetty, koska vuoden 1999 työryhmän muistio muodostaa sinänsä edelleen riittävän pohjan päätöksenteolle."

Tällaiset lausumat on annettu. Tämähän koskettaa erittäin suurta määrää ihmisiä, koska ainoastaan 62 kuntaa ja kaupunkia kuuluvat ensimmäiseen kalleusluokkaan, muut kuuluvat toiseen. Kaikki kuntien palkat, valtion palkat ja yksityiset palkatkin hyvin tarkasti noudattavat tätä kalleusluokitusjärjestelmää. Suuri osa sosiaalisia etuuksia, esimerkiksi kansaneläke, johon jo viittasin, mutta myöskin muut sosiaaliset etuudet, kuten toimeentulotuki, ylimääräiset rintamalisät, leskeneläkkeet, sotilasvammakorvaukset, huoltoeläkkeet, sotilasavustukset ym., seuraavat tätä kalleusluokitusta.

Tämä on siinä mielessä minusta myöskin perustuslaillinen kysymys, että meillähän perustuslain 6 § sanoo, että kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Sitten 2 momentissa sanotaan, että ketään ei saa asettaa perusteettomasti erilaiseen asemaan iän, sukupuolen ym. pohjalta. Siinä ei kylläkään mainita asuinkuntaa. Mutta perustuslain 9 §:ssä taas puhutaan, että jokainen voi valita vapaasti asuinkuntansa jnp. Siihen se tietysti vaikuttaa, koska nämä sosiaaliset etuudet menevät asuinkunnan mukaan ja taas palkat menevät sen mukaan, missä käy töissä, ja siinä taas ei asuinkunnalla ole mitään merkitystä. Täällä on todettu nimenomaan, että tämän järjestelmän yhteys kustannuksiin on kadonnut nykyisellään.

Tässä mielessä minusta, kun vuonna 1980 on tehty viimeinen hintavertailu, se ei enää ole peruste vuonna 2007 luonnollisestikaan sille, mikä on kuntien välinen hintasuhde taikka asumiskustannusten ja muiden kustannusten suhde. Tässä mielessä minusta siinä asetetaan aika selkeästi suomalaiset ihmiset asuinpaikan mukaan erilaiseen asemaan. Kuten sanoin jo, kansaneläkkeissä se on runsas 120 markkaa eli runsas 20 euroa. Tietysti palkkaluokasta riippuen se ero vaihtelee. Mutta valtiontaloudellisista syistä tätä ei ole poistettu, mutta se ei poista sitä epäoikeudenmukaisuutta, joka ihmisten välillä tässä kohtaa vallitsee.

Tästä syystä mielestäni on perusteltua, että tätä ei eduskunta enää hyväksyisi samalla tavalla kuin tähän asti, että aina vaan annettaisiin ponsi, että tämä olkoon viimeinen kerta jnp., vaan esittäisin vakavasti harkittavaksi hallintovaliokunnalle sen, että kun se on saanut perustuslakivaliokunnan lausunnon tästä, se ei jatkaisi tämän lain voimassaoloa enää neljällä vuodella, vaan jos sitä jatketaan — niin kuin sanoin, olemme ilmeisesti pakkoraossa sitä jatkamaan — sitä jatkettaisiin kahdella vuodella, joten seuraava hallitus joutuisi kesken sen toimikauden, puolessavälissä, tekemään tälle asialle jotakin. Jos jatketaan neljällä vuodella, ollaan aivan samassa tilanteessa kuin tälläkin hetkellä, että hallitus viimeisessä vaiheessa esittää sen lain jatkamista taas tietyllä epämääräisellä ajalla ja sanoo, että valtiontaloudellisista syistä me teemme säästöohjelman. Tämä on huono säästöohjelma siinä mielessä, että se tehdään ihmisten eriarvoistamisen kautta.

Toivon todella, että tätä asiaa harkitaan. Tämä on paljon suurempimerkityksinen kuin noin päällisin puolin katsottuna näyttää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Oli ilo kuulla varapuhemies Mikkolan selkiyttävää, hyvin yksityiskohtaista puheenvuoroa asiasta. Mielelläni yhdyn siinä esitettyihin ajatuksiin tämän nykyoloissa paljolti perusteiltaan vanhentuneen kuntien kalleusluokituksen suhteen, siitä luopumisesta. Varmaankin saattaa olla hyvin käyttökelpoinen tuo ratkaisu, että kahden vuoden päästä tulevan hallituksen ollessa parlamenttikauden puolitaipaleella tästä järjestelmästä voitaisiin siirtyä siihen, että kaikki kuuluisivat ensimmäiseen kalleusluokkaan.

Olosuhteet ovat todella muuttuneet. Palvelut, kauppojen tarjonnat maaseutukunnissa ovat vähentyneet. Matkat ovat välttämättömiä, tehdään asiointimatkoja jne. Samoin on otettava huomioon, että aiemmin niin sanotut syrjäseutupisteet ja -lisät, jotka olivat syrjäisimmillä seuduilla, ovat jääneet pois. Näin ollen kalleusluokituksesta luopuminen tekisi myöskin oikeutta siellä. Aivan kuten edellisessä puheenvuorossa sanottiin, erityisesti tämä toisi oikeudenmukaisuutta juuri kansaneläkkeitten, rintamasotilaseläkkeitten jne. saajien osalta.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Varapuhemies Mikkola kuvasi hyvin kalleusluokituksen käsittelyvaiheita. Jokaisella eduskuntakaudella on tultu samaan tilanteeseen, pakkorakoseen, jolloin asia on käsiteltävä, ja todetaan, että ei ole edellytyksiä muutokselle. Mielestäni varapuhemies Mikkolan ehdotus siitä, että nyt harkittaisiin selkeää kahden vuoden määräaikaa, jolla tuleva hallitus seuraavalla eduskuntakaudella pakotettaisiin todella tekemään ne ratkaisut, joista osa on luonnollisesti sopimuksenvaraisia, joilla tästä asiasta kyettäisiin luopumaan ja pääsemään asianmukaiseen päiväjärjestykseen, on kaikin puolin perusteltu.

Kun tämä nyt tulee hallintovaliokunnan käsittelyyn, toivon mukaan siellä asiantuntijalausuntojen pohjalta ja perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta kyetään arvioimaan tilanne todella niin, että tästä järjestelmästä, joka ei enää ole tästä ajasta, voitaisiin päästä todella järjestelmään, joka tekee oikeutta kaikille asianosaisille ja eri väestöryhmille. Tällähän on merkityksiä tietysti valtiontalouden, julkisen talouden, kannalta, mutta kyllä ne pitää kyetä ratkaisemaan hallitussa määräaikaisessa ratkaisussa niin, että tämä vanhentunut järjestelmä voidaan vihdoin siirtää historiaan.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin harvinaista kuulla, että varapuhemies yleensä puhuu puhujakorokkeelta. Sen takia oli pakko oikeastaan tulla kuuntelemaan tätä puhetta. Voin yhtyä täysin näihin mielipiteisiin, mitä varapuhemies Mikkola esitti. Kalleusluokitus on aikansa elänyt ja mennyttä maailmaa, niin kuin hän totesi. Me olemme puhuneet täällä koko illan autoverotuksesta ja pitkistä matkoista. Tämä luokitus ei ota millään tavalla näitäkään huomioon. Varsinkin kun hän mainitsi, että Turku ja Tampere ovat eri luokituksessa, siinä minusta on paras todistus, että luokitus on mennyt metsään. Kyllä Turkua ja Tamperetta, jos joitakin kaupunkeja, voidaan verrata keskenään. Tällä en suinkaan tarkoita sitä, että tamperelaisten kansaneläkettä pudotettaisiin.

Yhdyn mielipiteisiin, että tämä lakiesitys neljäksi vuodeksi on liian pitkä, mutta minusta tämä esitys kahdesta vuodesta on myöskin liian pitkä. Nykyinen laki on voimassa vuoden 2003 loppuun, ja jos tätä lakia pidennettäisiin vuodella, silloin ollaan tulevan eduskuntakauden puolessavälissä, joten yhden vuoden pidennys ehdottomasti riittäisi tämän lain pidennykseksi. Jos sitä pidennetään kahdella vuodella, se tarkoittaa tästä kolme vuotta, jolloin ollaan jo vuoden päässä seuraavista vaaleista. Olisi varmaan paikallaan yhden vuoden pidennys ja etsiä sitten uusi järjestelmä, mutta minusta tässä ei mitään uutta järjestelmää kaivata, koska tämä järjestelmä pitäisi kokonaan romuttaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Erittäin mielenkiintoinen keskustelu kaiken kaikkiaan. Mehän olimme mukana silloin ed. Väistön kanssa tätä murhetta kantamassa, ja varapuhemies Mikkola oli siinä samassa savotassa aikoinaan. Tämä keskustelu on käyty aikaisemmin. Nyt tällä kertaa tähän liittyy jälleen se kiusallinen yksityiskohta, että tämä ratkaisu kytkettiin tupoon, ja kun on kysymys ulospääsemisestä, tupoon kytketyt asiat ovat sellaiset, että ne on nyt niitattu tämän tupokauden loppuun.

Mutta mikään ei estäisi tekemästä niin, että hallitusneuvotteluissa ne, jotka niitä käyvät, sopivat siitä, että tupokauden päätyttyä tämä asia hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Elikkä se on niitä kuuluisia kassakaapissa olevia asioita, jos sitä ei peräti kirjoiteta yhdellä virkkeellä hallitussopimukseen. Sillä tavalla se on tiedossa tupo-osapuolilla, siis työmarkkinajärjestöillä, se on yhteiskunnalla tiedossa, ja se on hallituksen politiikan osa, ja sitten tämä asia poistuu päiväjärjestyksestä. Tässä on pakko noudattaa myöskin hallituksen sitoumuksia, elikkä tämä ei ole sikäli ihan täysin vapaa meneteltäväksi kuinka tahansa.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä olisi varmasti yksi hallitusohjelman monista asioista, mutta yhden vuoden pidennys nykyiseen lakiin tarkoittaisi juuri tupokautta, elikkä silloin oltaisiin vuoden 2005 alussa.