Sakari Smeds /kd:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina lakien valmistelua on arvioitu ja arvosteltu useammalta taholta varsin kriittiseen sävyyn. Hallituksen osalta lakien valmistelulle pitääkin asettaa korkeat kriteerit, sillä hallituksella on koko valmistelukoneisto virkamiehineen käytettävissään. Oppositiovaihtoehdoiltakin tulee vaatia ja odottaa laatua.

Nyt käsillä oleva lakiesitys on osa kristillisdemokraattien vaihtoehto-ohjelmaa ja ainakin esityksen perustelujen laajuuden osalta se käsittääkseni poikkeaa myönteiseen suuntaan monesta muusta aloitteesta.

Moni meistä puoluekannasta riippumatta on joutunut pysähtymään lasten ja nuorten yleistyneiden väkivaltailmiöiden syiden äärelle. Erääksi, joskaan ei ainoaksi, väkivaltakäyttäytymisen lisääntymistä selittäväksi syyksi on arvioitu viihdeteollisuuden väkivaltatulvaa, joka tartuttaa väkivaltakäyttäytymisen mallin kasvavan lapsen tajuntaan. Liian monen kohdalla näin tuntuu käyvän.

Tutkimusten mukaan tv-väkivalta on 20 vuoden aikana kolmetoistakertaistunut, kun samaan aikaan ohjelma-aika on lisääntynyt vain nelinkertaiseksi. Monien tutkimusten mukaan väkivaltaviihde lisää yhteiskunnassa väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallasta tulee ikään kuin asiaan kuuluva ongelmien ratkaisukeino. Uhrin tunteita ja hätää ei tällöin pidetä todellisena tai siitä ei välitetä. Näemme tätä tässä ajassa suomalaisessa yhteiskunnassakin aivan liiaksi asti.

Moni kansalainen toivoo myös lainsäätäjän heräävän ja tekevän osaltaan voitavansa. Usein törmäämme kyyniseen ajatusmalliin, ettei mitään voida tehdä, ei tv-väkivallalle, ei Internetin keskustelupalstoille eikä myöskään viihdeteollisuuden halulle tehdä väkivallalla rahaa. Onhan meillä sananvapaus, sehän rajoittaa rajoittavia toimenpiteitä. Arvelen, että ainakin menneet ja ikääntyvät sukupolvet, joista tämän illan aikana on paljon puhetta riittänyt, he, jotka kohtasivat vapauden menettämisen todellisen mahdollisuuden, ymmärsivät sananvapauden käsitteen kyllä hiukan toisin kuin monet tänä päivänä.

Tämän lakialoitteen valmistelu lähti siitä ajatuksesta, että väkivaltatulvan vähentämiseksi on varmasti tehtävissä ainakin jotain ja se jokin olisi konkretisoitava. Ajattelin, että jos tasavallan presidentti voi tehdä vakavaksi tarkoitetun esityksen YK-lotosta kehitysyhteistyövarojen lisäämiseksi, saada tälle esitykselle hyvän ja positiivisen vastakaiun, niin ehkäpä hyväksyttävää olisi sekin, jos lottoamisen sijasta esittää hyviin tarkoituksiin hankittavan varoja verottamalla jotain sellaista, jota pidetään yleisesti haitallisena, kuten esimerkiksi väkivaltaviihdettä. Tällöin toteutuisi kaksi hyvää asiaa: varojen hankinta ja haitallisen tilanteen parantaminen.

Tässä lakialoitteessa esitetään erillistä väkivaltaviihteen haittaveroa, joka porrastettaisiin sen haitta-asteen mukaan siten kuin Elokuvatarkastamon tarkastuksessa tuo haitta-aste on todettu. K18-merkinnän saaville elokuville ja kuvatallenteille vero olisi maahan tuotavan elokuvan osalta 2 000 euroa ja K15-merkinnän saavan elokuvan osalta 1 000 euroa. Kuulostavat varsin pieniltä summilta. Näitä ei siis peritä per esitys elokuvateatterista, vaan per maahan tuotu elokuva tai tuotettu elokuva, joka saa tuon mainitsemani K-merkinnän, K18 tai K15. Kuitenkaan euromääräisestikään mitaten mistään ihan pikkuasiasta ei edes fiskaalisesti tarkastellen ole kysymys, kun tiedetään, että esimerkiksi pornografisia elokuvia rekisteröitiin vuonna 2001 peräti 25 000 kappaletta.

Toivon, että jokainen, joka haluaa muodostaa arvionsa tämän lakiesityksen hyväksyttävyydestä, pohtisi sitä, onko nykyaikaisesta ympäristöajattelusta tuttu saastuttaja maksakoon -periaate oikein. Mielestäni selvästikin on. Jos pohdiskelijan analyysi on sama, niin silloin olemme mielestäni lähellä sitä johtopäätöstä, että myös mielen saastuttamista voidaan pitää haittaveron arvoisena. Veron piiriin tulisivat siis kaikki kuvatallenteet, jotka kulkevat Elokuvatarkastamon kautta ja jotka saavat K15- tai K18-merkinnän. Tässä lakiesityksessä siis hyödynnetään jo nyt tehty työ ilman uutta, mittavaa byrokratiaa. Televisiolähetykset eivät tosin nykyään kuulu Elokuvatarkastamon toimivallan piiriin, vaikka monet siellä esitettävät ohjelmat ovatkin muista syistä jo kulkeneet tarkastuksen kautta. Jotta väkivaltaviihde saataisiin mahdollisimman suurelta osin haittaveron piiriin, esitetään tässä lakialoitteessa Elokuvatarkastamon toimivaltaa laajennettavaksi tv:n puolelle koskien siellä esitettäviä elokuvia tai varta vasten televisiota varten tuotettuja niin sanottuja televisioelokuvia, ei siis muuta tv-ohjelmistoa koskien. Elokuvatarkastamo voi tästä muutoksesta johtuen tarvita hiukan lisää resursseja, mutta jos tarkastamo selvisi hyvin ja kunnialla 25 000 pornografisen elokuvan rekisteröinnistä vuonna 2001, niin tämä tässä esitetty muutos tuskin olennaisesti muuttaisi Elokuvatarkastamon työtehtävien suuruutta.

Arvoisa puhemies! Pidän tämän esityksen luonnetta kuitenkin kannustavana, en minään kieltolakina. Kenenkään sananvapautta ei rajoiteta. Haitan tuottamisesta joutuu kyllä hieman maksamaan, ja maksajina ovat kuvatallenteiden maahantuojat ja tuottajat. Kannustavuus on siinä, että laadukkaat, sisällöltään yhteiskunnan arvoja myönteisellä tavalla rakentavat ja ylläpitävät kuvatallenteet saavat kilpailuedun, kun väkivaltaviihde on veron piirissä. Toivottavasti tämä johtaisi siihen, että ohjelmistovalinnoista päättävät tahot entistä useammin tekisivät valinnan hyvän draaman tai elämänmyönteisen viihteen puoleen. Tähän suuntaan sanoisinko tätä K-veroa tulisi myös mahdollisen käyttöönottonsa jälkeen edelleen kehittää.

Tämä eduskunta on työkautensa loppupuolella, ja työruuhkaa on kovin paljon. Ilman suurta positiivista yllätystä tämän esityksen tarkempi harkinta siirtynee seuraavan eduskunnan tehtäväksi. Aloite tai ainakin sen perusajatus voi käsittääkseni kyllä olla hyväksyttävissä monissa eri puolueissa. Toivon, että tähän vakavasti paneudutaan ja palataan viimeistään hallitusneuvotteluissa. Mielelläni haastan edustajia myös hakemaan tätäkin esitystä toimivamman veromallin. Pääasia on, että väkivaltaviihteen tulvan jatkuva nousu pysäytetään ja sille osoitetaan oma tulvapadottu uomansa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite 166 on erinomaisen kannatettava ja hyvä aloite. Olisin hyvin mielelläni ollut myöskin allekirjoittajien joukossa, mutta huomaan, että tämä on ryhmäaloite, johon me muihin eduskuntaryhmiin kuuluvat voimme lausua muun muassa lähetekeskustelussa kannatuksen sanamme.

Tämä aloite on hyvin tärkeä. Iltapäivälehdet esimerkiksi äskettäin kertoivat siitä, kuinka väkivaltaviihde on ollut vaikuttamassa raakaan, silmittömään väkivaltaan, jolle ei löydy mitään järjellistä selitystä. Ja ei tarvita iltapäivälehtiä, tämän pystyvät myöskin alan asiantuntijat osoittamaan.

Ei lapsi eikä välttämättä vielä nuorikaan kykene erottamaan faktaa ja fiktiota toisistaan. Kuvaohjelmissa väkivalta on sellaista, että siitä ihminen aina selviää, koska kuvia voidaan niin monipuolisesti käsitellä, että kuvat voivat näyttää kaikkea muuta kuin sen, mitä tilanne on todellisuudessa nimenomaan seurauksiltaan.

On vähätelty television väkivaltaohjelmien merkitystä. On vähätelty, että eihän niillä ole merkitystä. Nehän ovat niin myöhäisinä aikoina jne. Mutta ainakin näin vaalien tullen me tiedämme, mitä televisioihmiset sanovat televisiosekuntien merkityksestä, kun kauppaavat meille ehdokkaille vaalimainoksia. Silloin mainostetaan sekuntien arvoa. Silloin ne ovat todella mainostajiensa mukaan vaikuttavia kaikkina vuorokaudenaikoina, vaikka ne tulisivat silloinkin, kun ei enää lähetysaikaa olisi, minkä tahansa vähäisen kaapelitelevision kautta, niin silloinkin niitten tehoa mainostetaan sekunti sekunnilta. Elikkä miksi eivät sitten monituntiset väkivaltaohjelmat vaikuttaisi samalla tavalla? Epäilen, että ne vaikuttavat vielä paljon syvällisemmin kuin parhaimmankaan mainostoimiston tekemä muutaman sekunnin vaalimainospätkä saattaisi mainoksena vaikuttaa.

Edelleen televisiossa on erilaisia chattipalstoja. Kun olin tullut kansanedustajaksi, niin Keuruun poliisiaseman miehet kutsuivat minut poliisiasemalle katsomaan, minkälaisia viestejä tuolla chattikanavalla kulkee ja pyysivät minua mahdollisuuden mukaan puuttumaan asioihin. Jotain kommenttia silloin teinkin, mutta joka tapauksessa meillä sananvapaudesta on tullut osaltaan eräänlaista sanan vallattomuutta ja vastuuttomuutta, jolloin järjestäytyneen yhteiskunnan tulisi myös olla vastuullinen yhteiskunta ja toimia sen mukaan.

Tämän lakialoitteen perusteluissa todetaan heti ensimmäisessä kappaleessa: "Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa muun muassa rikollisuuden estämiseksi ja terveyden ja moraalin suojelemiseksi. "Tässä todella olisi hyvin aiheellinen kysymys katsoa, mitä olisi aiheellista tänä päivänä tehdä sekä Suomessa että sikäli kuin Suomella on vaikutusmahdollisuuksia, vaikuttaa myöskin satelliittiviestimien vaikutuksen kautta kansainvälisestikin. Rikollisuuden estäminen, terveyden, moraalin suojeleminen ovat niitä arvoja, joita järjestäytyneen yhteiskunnan tulee tuntea.

Kun edelleen viitataan näihin lastensuojelunäkökohtiin, niin valitettavaa on, että lapset hyvin usein yksin seuraavat näitä ohjelmia. Aikoinaan kun oli elokuvat, semmoinen aika, kun ei ollut vielä televisioita Suomessa ollenkaan, silloinhan hyvin tarkkaan vastuulliset elokuvien näyttäjät pitivät huolta, että alaikäiset eivät päässeet katsomaan sellaisia elokuvia, jotka oli heiltä kielletty. Kun tuli televisio ja sitten vielä satelliittikanavat ym., niin sen jälkeen yhteiskunnan hyvää tarkoittava kontrolli valitettavasti on sitten menettänyt otettaan.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tämän aloitteen myötä voidaan löytää ne ratkaisut, joilla estetään rikollisuutta, väkivaltaa ja saadaan joukkoviestimien ohjelmat luomaan kansakunnan eheyttä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Smedsin ym. kristillisdemokraattien aloite on erinomaisen hyvä. Tämä, että kuvatallenteiden tarkastamisesta otetaan jonkin näköinen maksu ja semmoinen maksu, mikä käytetään näitten haittojen torjumiseen ja ennaltaehkäisemiseen, on aivan erinomainen keksintö olemassa. Tämän pohjalta täytyy sanoa, että silloin kun ennakkotarkastuksesta luovuttiin, niin itsekin hairahduin vähän turhankin vapaalle, liberaalille linjalle tässä asiassa perustuen siihen, että annettiin ymmärtää, että tämä on eurooppalainen tapa. Ei täällä Suomessa niin eurooppalaisia tarvitse olla kaikessa muussakaan.

Kyllä täytyy valittaen todeta, että television kautta syötetään lapsille, nuorisolle ja joskus vähän vanhemmallekin väelle semmoista ohjelmaa, mitä ei tarvitsisi syöttää. Kun katsojan järki ei riitä television sulkemiseen, niin katsotaan vain ja painetaan päähän ja aletaan miettiä, onko se totta ja tuleeko siitä jotain harhakuvia. Tämän pohjalta tämä tietysti koskee kaikkia televisiokanavia, mutta pidän erittäin valitettavana, että Yleisradiokin, joka on Suomen eduskunnan julkinen radio olemassa, on sortunut tässä asiassa semmoiseen suuntaan, että sen ohjelmissa mennään entistä ala-arvoisempaan, entistä halvempaan, entistä maailmanlaajuisempaan suuntaan ja siltä osin levitetään kansan keskuuteen semmoista toisarvoista tietoa, näkemystä ja kuvaa. Tämän pohjalta tämä maailmanmeno täytyisi jollakin konstilla taittaa. Jos täältä löytyisi varoja valtion kassaan näitten haittojen torjumiseen, niin tämä lakiesitys täyttäisi erinomaisen hyvin tehtävänsä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Smeds puhui lakialoitteestaan joskus joulukuun alussa, jos muistan oikein, ja silloin keskusteltiin tästä väkivaltaviihteen merkityksestä. Totean, että hän on varsin perusteellisesti kuvannut tätä sinänsä ihan mielenkiintoista aloitetta ja, sanotaanko, poikkeuksellisen perusteellisesti sitä on selvitetty.

Mutta, arvoisa puhemies, yksi kysymys ed. Smedsille: Kun sitä asiaa ei ole tässä kuvattu, niin rohkenen kysyä, kun nykyään saa kysyäkin, mitä kuvittelette, että jos näin menetellään, mitä käytännössä silloin tapahtuu. Häviääkö väkivaltaviihde niin sanotusti? Väheneekö se vai löytääkö se jonkin uuden kanavan, joka jopa on yhteiskunnan kaiken kontrollin ulkopuolella?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki se, mitä täällä on puhuttu väkivaltaviihteen vaikuttavuudesta, on mielestäni hyvin tärkeätä. Väite, että televisio taikka videot, muut kuvatallenteet eivät pystyisi vaikuttamaan lapsen kehitykseen kielteisesti, on arveluttava. Väkivalta on vain ja ainoastaan yksi asia, jota ne voivat välittää. Ne voivat välittää myös muita ongelmallisia käyttäytymismalleja, aiheuttaa henkistä kärsimystä, mielenterveyshäiriöitä jne. Lapsia pitää suojella, mutta myös aikuisia on syytä suojella. Myöskään aikuiset eivät osaa käyttää on/off-nappulaa, vaan televisio on ikään kuin jäänyt päälle osana jokapäiväistä taustahälinää. Tämä on tietysti varsin latistava vaihtoehto ja elämäntapa myös aikuisilla. Yhdyn tähän, mitä ed. Pulliainen sanoi. Ed. Smedsin aloite on mielenkiintoinen, ja siinä on varmasti myöskin syntynyt pieni ahaa-elämys, mihin ed. Oinonen viittasi, siis tämä tapa soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Smedsin esittelypuheenvuoron ja perusteluja erittäin tarkasti ja olin paljolti samaa mieltä. Rohkenen todeta tässä yhteydessä, että minusta tämä aloite on sinänsä erittäin perusteellisesti ja hyvin tehty. Ihastuin siihen, että ei ollut halua loukata sananvapautta eikä oikeastaan rajoittaakaan sitä. Kuitenkin aloitteessa esitetään, että lasten kehitykselle haitallisista kuvaohjelmista aletaan periä veroluonteista kuvaohjelmamaksua ja kuvaohjelmamaksu olisi noin 1 000—2 000 euroa ja se olisi kertamaksu. Maksusta kertyneet varat käytettäisiin sitten lastensuojelun edistämiseen. Kysymys itse asiassa kuuluukin: miksi näin alhaiset maksut? Eräänlaisesta mielen sottaamisestahan tässä on kysymys. Joka sottaa, se maksakoon, ja joka sottaa paljon, se maksakoon enemmän.

Kari Myllyniemi /kesk:

Herra puhemies! Olen vuosikymmeniä puhunut siitä ja väittänyt sitä ja olen mielestäni siinä oikeassa, että televisiossa on todellakin turmiollisia väkivaltaohjelmia lapsille, mutta siitä hyvin viisaat oppineet ovat aina tuon tuosta todenneet, että sillä ei ole mitään merkitystä. Nyt ihan viime vuosina on tultu siihen tulokseen, että näin saattaakin olla. Mutta on tämä nyt vähän erikoista siinä mielessä, että pääsee sillä, kun maksaa, ja saa tuottaa tämän tyyppistä ohjelmaa kaikista parhaiten. Eikö nyt kuitenkin lähtökohdan pitäisi olla stop kerta kaikkiaan tämän tyyppiselle ohjelmalle. On aivan turha siihen sananvapauteen jatkuvalla syötöllä vedota. Ja tietenkin toisen aloitetta vähän ikävää on tyrmätä, mutta eiköhän tämä vähän samanlainen asia ole kuin se, että aikoisi toisia pahoinpidellä ja kävisi proteesipajalla maksamassa ennakkomaksun ja sitten se tulisi hyväksyttäväksi tämä asia. Ei tällä tavalla tämä asia voi mennä.

Sakari Smeds /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kysyi, mitä tapahtuu, jos tämä lakialoite tulisi todellisuudeksi. Katsoisin, että jotakin samansuuntaista, kuin ympäristöverojenkin, haittaverojen osalta ylipäätänsä parhaimmillaan voisi tapahtua. Haitallinen kehitys vähintäänkin hidastuisi. Toivoisin, että pysähtyisi. Riski on siinä, että jos veron taso määrätään kovin korkeaksi, niin tokihan se on kiihoke myös laajentaa harmaita markkinoita. Tässä on osin vastausta ed. Ihamäelle, joka pohti tätä veron tasoa, miksi se on näin alhainen. Jos edustajat laskevat, mitä tämä vuonna 2001 olisi tuottanut, niin pelkästään nämä 25 000 kappaletta rekisteröityjä pornografisia elokuvia olisivat muuten tällä esitetyllä verotasolla tuottaneet 50 miljoonaa euroa. 50 miljoonaa euroa. Mistään ihan pikku asiasta ei toki, valtiontaloudenkaan näkökulmasta, silloin puhuta.

Arvelenkin, että tämän kyllä pitäisi yhdistää varsin erilaisia yhteiskunnallisia tahoja. Innokkaimpien tämän kaltaisen lakialoitteen kannattajien pitäisi löytyä tiukan talouslinjan kannattajien puolelta, valtiovarainministeriöstä ja ehkä tuolta salin itsestäni katsoen vasemmalta laidalta, ympäristöjärjestöistä, ympäristöystävistä, koska tässä on sisällä saastuttaja maksakoon -periaate, ja sanoisin, että myös naisasialiikkeestä, onhan tämä yksi vahva keino saada pornografista viihdeteollisuutta jollakin tavoin rajoitettua. Myönnän, että ei tämä lakialoite varmasti ratkaise yksinomaisesti väkivaltaviihteen ongelmia, mutta on ehkä yksi tarvittava elementti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Myllyniemi sanoi kyllä, että jossakin suhteessa pitäisi löytää nekin rajat, missä tiettyjen kuvaohjelmien esittäminen kiellettäisiin. Minä näkisin, että nimenomaan tällainen väkivaltaviihde, joka saattaa yllyttää lapsia ja nuorisoa väkivaltaan — onhan todettu, että jo aivan pikkulapset saattavat leikkitoverilleen tehdä väkivaltaa nähtyään mallin televisiosta tai vastaavasta joukkoviihteestä — on jotain sellaista, että joku asia pitäisi kerta kaikkiaan kieltää ja sitten jostakin voitaisiin ajatella, että siitä tehtäisiin tämän aloitteen mukainen verollinen, mutta kuitenkin vielä lain sallima tuote.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti. Minä en ole ed. Oinosen kanssa samalla linjalla tämän kieltohomman kanssa, koska se yleensä johtaa juuri päinvastaiseen tulokseen. Siitä tulee sitten se todellinen mustamarkkina, ja se on sitten niin yhteiskunnan ulkopuolella kuin olla voi. Sen sijaan minä olen viehättynyt tästä ed. Smedsin aloitteesta. Tämä on kd-ryhmän aloite, mutta olisi tietysti voinut pyytää ministeri Niinistöltä allekirjoitusta ja katsoa, olisiko hän laittanut siihen nimensä.