Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Rouva puhemies! Äskeiseen metsäkeskusteluun haluaisin sanoa vielä sen verran, kun totesin, että Suomi on puutuoteteollisuuden, korkean jalostusasteen teollisuuden ...

... kehitysmaa, niin siitä kertoo jotakin se, että metsämuseo Suomessa on rakennettu betonista.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä esittelypuheenvuoro koskee sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Kaupan liiton mukaan kauppaan kohdistunut rikollisuus on ollut voimakkaassa kasvussa. Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä kasvoi vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä yli 10 prosenttia, siis vuoden kuluessa. Vuoden 2007 syyskuusta vuoden 2009 syyskuuhun varkauksien määrässä oli kasvua yli 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tämä kasvu on ollut vieläkin nopeampaa. Myymälävarkaudet aiheuttavat taloudellisten tappioiden ohella myös turvattomuuden lisääntymistä sekä kaupan henkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa.

Vähittäiskaupan hävikki Suomessa on noin 1,3 prosenttia, josta suurin osuus on nimenomaan näpistysrikollisuuden aiheuttamaa. Euroiksi muutettuna tuo tarkoittaa noin 450 miljoonan euron hävikkiä, siis 450 miljoonan euron hävikkiä, ja noin 135 miljoonan euron kustannuksia myymälävarkauksien estämiseksi. Kaupan liiton mukaan sakon muuntorangaistuksen poisto on saanut varsinkin taparikolliset suhtautumaan välinpitämättömästi kiinnijäämisen seurauksiin.

Arvoisa puhemies! Myös kansalaisten oikeustajua on koetellut vuosi sitten elikkä kesällä 2008 lievennetty rikoslain kohta, jonka mukaan uhkasakkoja ja poliisin kirjoittamia sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tavoitteena tällä eduskunnan lainmuutoksella oli vähentää sakkovankien määrää. Yhdeksi tärkeimmäksi perusteluksi esitettiin tuolloin, että sakon muuntorangaistusta suorittavat ovat pääosin päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä ihmisiä, joista ei ole sakkojen maksajiksi. Sakon muuntorangaistus on nyt palautettava, ja näiden päihdeongelmaisten ja syrjäytyneiden auttamiseksi on löydettävä muunlaiset keinot.

Perustelut sakon muuntorangaistuksesta luopumiselle olivat monen suomalaisen, todella monen suomalaisen, oikeustajun vastaisia. Useimmillehan on jo pienestä pitäen opetettu, että rikoksesta joutuu vastuuseen ja siitä seuraa myös rangaistus. Poliisin tehtävänä on ollut ottaa rikollisia kiinni ja saattaa heidät teoistaan vastuuseen. On ollut täysin luonnollista, että maksamattomista sakoista viime kädessä tuomittaisiin vankeuteen. Muuntorangaistuksesta luopumisen jälkeen tilanne on kuitenkin se, että varattomat henkilöt voivat näpistellä, ajella ja tehdä muita vähäisiä rikoksia ilman mitään tosiasiallisia seuraamuksia.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö ja Kaupan liitto ovat aloittaneet yhteistyön etsiäkseen keinoja estää ja vähentää kauppaan kohdistuvia rikoksia. Työryhmä muun muassa pohtii, voitaisiinko näpistelijöille asettaa esimerkiksi porttikieltoja joihinkin kauppoihin. Tosiasia on se, ettei tuollaisilla keinoilla tule olemaan mitään käytännön merkitystä, eikä suomalaisessa yhteiskunnassa tuollaisia keinoja tule ottaa käyttöön.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole oikein, että toinen saa rikoksestaan sakkorangaistuksen, joka pannaan myös täytäntöön, mutta toiselle määrättävä samanlainen rangaistus jää vain nimelliseksi. Sakon muuntorangaistuksesta säädetty laki tulee kumota, jotta lainsäädäntö vastaisi suomalaisten oikeustajua ja antaisi myös selkeän viestin siitä, että tehdystä rikoksesta seuraa rangaistus.

Sampsa Kataja /kok:

Rouva puhemies! Kun eduskunta hyväksyi tuon ed. Hemmilän mainitseman lain, jossa sakon muuntomahdollisuus poistettiin sanotuilta osin, niin eduskunta edellytti tuolloin, että valmistellaan tarvittavat ehdotukset sääntelyksi, jolla rajataan rangaistusmääräysmenettelyn käyttö pois tilanteista, joissa tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Myös oikeusministeriössä asetettu muuntorangaistustyöryhmä päätyi tuolle kannalle ja on ehdottanut säännöstä, jonka mukaan sakkorikoksillaan piittaamattomuutta osoittaneiden henkilöiden sakot voitaisiin tulevaisuudessa taas muuntaa vankeudeksi. Jostakin syystä oikeusministeriöstä tuota esitystä, jota eduskunta yksimielisesti edellytti ja jota muuntorangaistustyöryhmä on myös esittänyt, ei ole tänne tullut. Siksi ed. Hemmilän lakialoite on aivan perusteltu, ymmärrettävä.

Viimeksi eilen kuulin entiseltä kansanedustajalta, kun hän oli R-kioskilla törmännyt henkilöön, joka tuli oman korkinavaajan kanssa kioskiin ja alkoi nauttia liikkeen tuotteita ja syömään suklaapatukoita, että poliisit eivät tulleet edes paikalle vaan vartiomiehiä pyydettiin poistamaan henkilö paikalta nimenomaan tästä syystä, että mitään tosiasiallista seuraamusta tuosta käyttäytymisestä ei ole tullut. Siksi ed. Hemmilä on aivan oikealla asialla kiinnittäessään tähän tärkeään kysymykseen huomiota.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä perusteli omaa lakiesitystään monella seikalla. Itse henkilökohtaisesti en ole vakuuttunut, jos tähän systeemiin palataan, että tämä välttämättä parantaisi tilannetta. Nimittäin nämä henkilöt, kun tässä viitataan päihdeongelmaisiin ja vakavasti syrjäytyneisiin henkilöihin, eivät ole ennen tällä sakolla parantuneet eivätkä jatkossakaan varmasti parannu. Nyt on muistettava, että ensinnäkin vankilapäivät maksavat satoja euroja ja varmasti monet henkilöt, jotka vankilaan joutuvat, siellä mahdollisesti jatkossa oppivat käyttämään ja heillä on tilaisuus käyttää ja jatkossa käyttävät huumausaineita esimerkiksi enemmän. Ehkä tämä rikollisuus vielä tavallaan lisääntyy siellä. Vankilamaailma ei välttämättä ole pehmeä, päinvastoin, varmasti kova. Uskon, että yhteiskunnalle lasku on sitten jatkossa suurempi, jos ja kun nämä kyseiset henkilöt sitten tekevät vakavampia rikoksia, ja toisaalta heidän kohdallaan sitten käy niin, että tavallaan tämä rikoskierre voimistuu.

On aivan oikein tietysti se, että etsitään niitä keinoja, että tavallaan laki tai lainmuutos ei innostaisi ihmisiä näitten rikosten tekemisiin, mutta omalta osaltani pyrin myös pohtimaan, ja tässä jo pohdin, näitä vaihtoehtoja, että ei se ainakaan jokaisen kohdalla paras vaihtoehto ole sekään, että osoitetaan suoraan vankilan ovea.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ei nyt sentään säästöjen nimissä kaikkea kannata tehdä. Tässä nyt on nähty, mihinkä se johtaa, kun ruvetaan säästöjen nimissä vankilukujen perusteella tekemään päätöksiä.

Ed. Kähköselle sanoisin, että nämä herrat eivät ole mitään ensikertalaisia. He ovat ammattilaisia anastajia, jotka tekevät pientä rikosta, jotka saavat pieniä rangaistuksia, sakkoja, ja nyt kun meni se viimeinenkin mahdollisuus, että se ryyppäämiskierre saatiin sillä muuntorangaistuksella katkaistua, niin nyt ei tule edes sitä katkoa siihen.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kataja täällä totesi, ehkä kokoomuksen edustajat saatiin "höynäytettyä" sen hallituksen esityksen taakse näillä oikeusministeriön lupauksilla. Muistan, miten ed. Kataja puolusteli täällä, kun kritisoin sitä. (Ed. Hemmilä: Minua ei saanut lankaan!)

Nyt, arvoisa puhemies, hän rehellisesti kertoi, mikä tilanne on, jonka asian olen kuullut myös ryhmämme edustajalta, joka on lakivaliokunnassa. Sen johdosta toivoisin kyllä, että lakivaliokunta ottaisi tiukan kannan siihen, saisi vielä selvän selvityksen, koska minä ymmärsin, että se oli todellinen lupaus, että oikeusministeriöstä tulee jokin selvitys.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä nyt osittain kävi ilmi jo ed. Katajankin puheenvuorosta se, että käytännön elämässä, täytyy sanoa näin valitettavasti, poliisit ovat täysin turhautuneet siihen, että enää ei kannata kirjoittaa turhaan niitä rangaistusmääräyksiä, koska niillä ei ole mitään merkitystä muutamien henkilöitten koh- dalla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Katajan kanssa muistamme tuon 2008 kevään, kun tätä mietintöä valmisteltiin lakivaliokunnassa. Tämä oli erittäin kiistelty, ja tässä oli hyvin monta erilaista kysymystä silloin. Mutta nimenomaan tästä oikeusministeriön selvityksestä ja selvittelystä, että sieltä tulee riittävästi meille lakivaliokuntana ja eduskuntana tietoa, jotta voidaan tarvittaessa puuttua tähän asiaan, nyt voidaan kyllä todeta se, että tätä selvitystä ei ole saatu. Sitä minä henkilökohtaisesti peräänkuuluttaisin.

Tuon lain sisältö oli silloin se, että nimenomaan nämä tällaiset päihdeongelmaiset ... Mutta niin kuin ed. Vistbacka tuossa edellä totesi, tätä ovat nyt sitten oppineet käyttämään tietyt tahot. Ne tietävät sen rajan, sen portaan, ja kun sen portaan ylitse ei mennä, niin ei siitä ole mitään seuraamusta. Näpistysten määrä on noussut valtavasti, ja poliisit ovat todella turhautuneita kirjoittamaan sakkoja, koska niillä ei ole mitään merkitystä. Se on vähän kuin puhaltaisi tuuleen. Siinä mielessä olen tämän ed. Hemmilän lakialoitteen kannalla, ja pidän sitä täysin perusteltuna, että palautettaisiin tämä entinen tilanne. Me voimme miettiä kyllä näille päihdeongelmaisille ja näille muita paikkoja, muita kanavia, joissa saataisiin sitten heidän kierteensä katkeamaan. Sen takia on todella, arvoisa rouva puhemies, perusteltu tämä lakialoite.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vapautettu kaupan aukioloaika oli myös yksi syy lisäämään tuntuvasti näitä ongelmia, ja olen ed. Hemmilän kanssa samoilla linjoilla.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen epäili sitä, onko tällä kysymyksellä vaikutusta rikollisuuteen. Tämän lakimuutoksen jälkeen näpistysrikollisuus on räjähtänyt käsiin, ja sen näpistysrikollisuuden kustannuksia yhteiskunnalle ei lasketa kymmenissä vaan yli sadassa miljoonassa eurossa, ja me puhumme täällä muutamasta sadasta eurosta vankipäivän kustannuksissa. Ei se ole yhteiskunnalle ilmaista, jos se on pois kaupan alalta. Se on jokaisen kuluttajan taskusta pois, mitä nämä näpistelijät vievät. On päivänselvää, että tämä vaikuttaa siihen yleiseen moraalikäsitykseen, mikä yhteiskunnassa vallitsee. Seuraako rikollisesta teosta todellinen rangaistus vai eikö siitä seuraa mitään rangaistusta? Kun todella on näin, että poliisi ei edes enää vaivaudu paikalle, ei kirjoita mitään sakkoja tällaisista teoista, niin on aivan selvää, että myös uudet tekijät ajautuvat ikävä kyllä tälle tielle ja alalle.

Mitä sitten tulee ed. Vistbackan toteamukseen siitä, että hallituspuolueiden jäsenet höynäytettiin mukaan tähän lakimuutokseen, niin tunnen todella olevani höynäytetty. Meille erikseen suorastaan vannottiin, että ettekö te luota siihen, että tämä esitys tulee. Ja eduskunnan ponnessa eduskunta yksimielisesti edellytti, että kun tämä esitys tulee, niin jo silloin olisi voimassa tämä piittaamattomuuspoikkeus, eli piittaamattomuudesta voitaisiin tämä muunto edelleen suorittaa. Mutta näin ei ole tapahtunut, ja ainakin minä koen todella olevani oikeusministerin taholta höynäytetty.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallituspuolueiden taholla on tultu tajuihinsa tässä asiassa. Ne kritiikin kohteet, joita oppositiosta tähän toimimattomuuteen silloin kohdennettiin, ovat nyt valitettavasti osoittautuneet aika lailla todeksi. Aika helposti on vedottu usein, että Ruotsissa pärjätään ilman sakon muuntorangaistusta, mutta siinä on kaksikin seikkaa, jotka erottavat tilanteen. Ruotsissa on ollut pitkään tilanne, että sakon muuntorangaistuksen tuomitseminen on kovin korkean kynnyksen takana. Siellä tuomitaan saman tyyppisistä teoista, joista meillä annetaan päiväsakkoja, herkemmin lyhyitä vankeusrangaistuksia, eli oikeuslaitos on ottanut toisenlaisen keinon pysäyttää rikollinen toiminta käyttämällä näitä vankeusrangaistuksia.

Toinen on sitten se, mistä Suomenkin oikeuslaitosta hyvin voisi kritisoida, onko näpistyksen ja varkauden raja oikea. Silloin, jos tehdään jatkuvasti — ja kun meillä vähän turhan mekaanisesti ajatellaan, että kun näpistys jossakin tilanteessa ulotetaan jopa satojen eurojen arvoisiin tuotteisiin ja sitten tätä samaa rajaa pidetään silloin, jos joku henkilö tai joku henkilöryhmä anastaa säännönmukaisesti kymmenien eurojen, satojen eurojen arvoisia tuotteita, kun kuitenkin pitäisi katsoa sitä rikollisen toiminnan kokonaisuutta ja katsoa myös se rikosluokittelu sen mukaan — silloin, jos on tämmöisestä toistuvasta toiminnasta kyse, sen tulisi mennä suoraan varkauden puolelle ja sen mukaan sävyttää myöskin tutkinta- ja oikeuskäsittely.

Tässä mielessä on tällaista uudelleentutkiskelun paikkaa sekä lainlaatijoilla että lainkäyttäjillä. Kaikkien edun mukaista on se, että ei suosita rikollista käyttäytymistä ja se katkaistaan tehokkailla yhteiskunnan toimilla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Oli erittäin mukava kuunnella edellisen oikeusministerin, ed. Johannes Koskisen, pohdintaa tästä laista ja nimenomaan näpistyksen ja varkauden välisistä eroista.

Minun mielestäni, jos en nyt ihan väärin muista sitä tilannetta, kun 2008 säädettiin tätä lakia, mihin ed. Hemmilä nyt esittää muutosta, meillä oli hiukan yli 3 000 vankia kokonaisuutena Suomessa tuolloin (Ed. Hemmilä: 3 100!) ja niistä oli 200 kappaletta sakkovankeja. Eli ei se määrä nyt järin suuri ollut kokonaisuutena, mutta se kyllä täytyy sanoa, että sen jälkeen, kun tämä laki muuntamattomuudesta säädettiin, tämä ongelma on kyllä räjähtänyt käsiin.

Minä edelleen totean sen, että kun tuota mietittiin ja tehtiin tuota mietintöä, se ei ollut suinkaan kiistaton, vaan sitä pohdittiin hyvin kauan aikaa ja puntaroitiin eri kanteilta, ja se, millä se harmonia löytyi valiokunnassa, oli nimenomaan se, että me saamme riittävässä määrin ministeriöstä selvitystä, mitä heijastevaikutuksia tällä lailla on ja kuinka tämä on muuttunut. Mutta voin sanoa kyllä, että tuo laki on ollut kokonaisuutena aika lailla epäonnistunut silloin, kun se säädettiin, nyt näin jälkikäteen kun katsoo. Mutta se on tehty ja siihen pitää nyt minun mielestäni lähteä tekemään muutoksia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuunnellessani joitakin edustajien puheenvuoroja minulle tuli se kuva, että onko puheenvuoroni käsitetty väärin. En toki pidä yhdentekevänä sitä, suorittaako joku henkilö näpistyksen tai varkauden. Toki, jos tehdään rikos, siihen on puututtava. Tosiaan peräänkuulutan niitä keinoja, joilla sitten tietysti tähänkin epäkohtaan saadaan parannus.

Niitä epäonnistuneita lakeja on tietysti tässä talossa tehty useitakin. Viittaan muun muassa handsfree-lakiin, eli me tiedämme, että se on sellainen laki, jota ei periaatteessa voi valvoa. Näitä lakiesityksiä edustajakollegatkin ovat tehneet, joita ei voi valvoa. Mutta pohdin tuossa niitäkin asioita, että se voi joittenkin kohdalla johtaa myös huomattavasti huonompaan tilanteeseen. Toki en ammattini puolesta ole näitten henkilöitten kanssa ollut tekemisissä.

Sitten täällä joissakin puheenvuoroissa viitattiin siihen, että poliisi ei edes vaivaudu paikalle. Tässä voi olla tietysti kyse turhautumisesta, mutta toisaalta on syytä tässäkin yhteydessä viitata tuottavuusohjelmaan. Tällä hetkellä tilanne on esimerkiksi omassa maakunnassani sellainen, että jos partio lähtee Lieksasta, niin Joensuusta 100 kilometrin päästä tulee toinen poliisi kyseiseen partioon ja sitten lähdetään johonkin suuntaan. Eli on isommat yksiköt, kihlakuntauudistus oli osin epäonnistunut, byrokratiaan menee resursseja jne. Jopa toimintavalmiusajat joillakin paikkakunnilla ovat jo lähes 50 minuutin mittaisia. Eli kyllä tilanne on mennyt tässäkin suhteessa huonompaan suuntaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kähkösen kanssa voin olla tästä hänen viimeksi esille ottamastaan asiasta täysin samaa mieltä, eli keskittäminen on vaikeuttanut poliisin toimintaa ja näkyvyyttä nimenomaan reuna-alueilla.

Arvoisa puhemies! Tämän ed. Hemmilän lakialoitteen perusteluihin nimenomaan voi yhtyä siltä osin, että on ihmisiä, jotka osaavat käyttää valitettavasti ammattimaisesti hyväkseen sitä, kun me säädämme väärän sisältöisiä lakeja.

Se, mitä ed. Johannes Koskinen otti esille, pitää täysin paikkansa, eli meidän oikeuskäytäntömme seurauksena rajat näpistyksen, varkauden ja törkeän varkauden välillä ovat jotenkin sumentuneet sillä tavoin, että yhä enemmän käytetään sakkorangaistusta ja nimenomaan tulkitaan näpistykseksi, vaikka omaisuusarvo on suhteellisen suuri ja voisi tulkita ainakin vanhan lain mukaan — itse olen ollut sitä soveltamassa — että on jopa ammattimaisesta rikoksenteosta kyse. Silloin minun mielestäni ei voi enää olla koskaan kyse näpistämisestä, koska se on jatkuvaa ja ammattimaista. Silloin pitäisi olla aina vankeusrangaistuksen puolella ja ainakin ehdottomasti oikeuden päätös.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Näpistys tuo tietysti runsaasti kuluja kaupalle tuotteitten häviämisenä, kontrollointina ym., ja kuka muu ne maksaa kuin tietysti kuluttaja.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikenlaiset näpistykset ja varkaudet ovat ilman muuta ikäviä ja vahingollisia, ja niiden puolesta en halua käyttää puheenvuoroa. Sen sijaan haluaisin käyttää puheenvuoron oikeusministerin ja oikeusministeriön puolesta.

Kuten monet kollegat muistavat, lakia käsitellessä oikeusministeriö ja oikeusministeri lupasivat asettaa työryhmän seuraamaan tilannetta. Näin myös tehtiin. Tämä työryhmä on saanut lausuntonsa valmiiksi, ja se on tällä hetkellä parhaillaan lausuntokierroksella. Tämän työryhmän esityksen mukaan nykyisistä rangaistusmuodoista mikään ei sovellu erityisen hyvin nimenomaan näille sakon muuntorangaistuksesta vapautuneille sakon saajille. Siitä syystä tällä hetkellä asiaa pohtii yhdyskuntaseuraamustoimikunta, joka miettii sitten vaihtoehtoisia seuraamuksia. Tämä kestää vielä jonkun aikaa. Lisäksi ministeri Brax etsii parhaillaan yhdessä Kaupan liiton kanssa erilaisia ratkaisuja, joilla näihin näpistysongelmiin voidaan puuttua itse näpistysten näkökulmasta, mutta tietysti myöskin työturvallisuuden lisäämisen näkökulmasta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen puhui aidasta, kun ainakin itse puhuin seipäistä. Eduskunta nimittäin edellytti kahta asiaa tuon sakonmuuntokysymyksen yhteydessä. Se edellytti sitä, että näiltä piittaamattomilta tekijöiltä poistetaan tämä mahdollisuus tehdä rikoksia ilman seuraamuksia, ja toisaalta toisessa ponnessaan eduskunta edellytti sitä, että haetaan se vaihtoehtoinen seuraamus tuolle muunnolle. Tuon ensimmäisen asian osalta nimenomaan edellytettiin, että asia tuodaan eduskunnan käsittelyyn niin, että se voitaisiin saattaa samaan aikaan voimaan kuin tuo silloin säädetty laki. Tähän päätyi myös tuo muuntorangaistustyöryhmä, mutta tästä huolimatta ei oikeusministeriöstä eikä hallitukselta ole tullut sitä esitystä, jota täällä yksiselitteisesti on edellytetty. Tämä rangaistusjärjestelmän kokonaisuuteen liittyvä kysymys on osasyynä siihen, miksi nyt valmistelussa ollut valvontarangaistusuudistus, eli tämä kansan termeillä sanottuna pantarangaistusuudistus, on nyt hallituksen uudelleen harkittavana.

Me kokoomuksessa emme voi hyväksyä sitä, että rangaistusjärjestelmään tuodaan tällaisia osittaisuudistuksia, joiden osalta parannuksia luvataan mutta niitä ei sovitulla tavalla oikaista.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Järvinen tuossa edellä kertoi näistä sakkovangeista, ja tilanne oli kyllä todella tietysti näin kuin hän tuossa edellä totesi. Silloin kun oli nämä 200 kappaletta sakkovankeja, he olivat niin sanotusti syrjäytyneitä, päihdeongelmaisia ja tipahtaneet näistä yhteiskunnan rattaista pois. Heille tarkoitettiin silloin hyvää tämän lain säätämisen myötä. Mutta minä nyt edelleen totean ja toistan sen, että sen jälkeen, kun tämä laki saatettiin voimaan, tätä lakia ovat oppineet käyttämään muut, eivät yksistään nämä päihdeongelmaiset, joita varten tämä säädettiin. Tämä ajatus, että näin saattaa käydä, oli jo silloin valiokunnassa mielessä, ja näinhän tässä sitten kävikin. Sen takia me panimme siihen mietintöön nämä ponnet ja seurantavelvoitteet.

Minun mielestäni meillä pitää olla mahdollisuus palata tähän lakiin. Jos Kaupan Keskusliitto kertoo, että näpistysten määrä on oleellisesti noussut, poliisi ei pysty tekemään mitään eikä pystytä sakottamaan, koska sillä sakottamisella ei ole mitään merkitystä, niin kyllä meidän tällainen höltyminen pitää saada täällä talossa kuriin. Eduskunta on sitä varten, eduskunnan pääasiallinen tehtävä on säätää lakeja, ja meillä pitää olla varaa ja mahdollisuutta myös keskustella tästä asiasta.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ilman muuta olemme valmiita keskustelemaan laeista, ja jos rahaa löytyy, niin sakon muuntorangaistukset voidaan myöskin kumota tai niiden peruminen voidaan kumota.

Haluan muistuttaa vielä eräästä asiasta, kun näitä lukuja vertaillaan. Näiden näpistysten lisääntymiseen on tietysti vaikuttanut, en tiedä kuinka paljon tämä laki mutta ainakin ja erityisesti, taantuma. Varkauksien määrä verrattuna näpistysten määrään on noussut koko ajan enemmän kuin näpistysten, ja tämä sakon muuntoihin tehty muutos ei vaikuta mitenkään näihin varkauksista tuomittuihin sakkoihin ja niiden muuntamiseen.

Jos toivotte lukuja, niin viime vuonna yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana varkaudet lisääntyivät 30 prosenttia ja samassa ajassa näpistykset lisääntyivät 9 prosenttia oikeusministeriön lukujen perusteella ja mukaan. Eli nämä luvut eivät antaisi sitä suuntaviivaa, että vain tämä laki olisi lisännyt nimenomaan näpistyksiä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! En tiedä, minkä langan päästä noita lukuja tulee, mutta niin kuin äsken totesin, niin keskeistä on se, miten tämä laki on vaikuttanut yhteiskuntamoraaliin ja siihen, miten uusia henkilöitä ajautuu tällaisen toiminnan, rikollisuuden, piiriin. Rikoksenteon riskittömyys, se, että ei tehdä ilmoitusta, ei ole minkään näköistä seuraamusta, sehän johtaa juuri siihen, että myös nuoria, sinänsä aiemmin lainkuuliaisia, hyvin kasvatettuja ja hyvän etiikan omaavia henkilöitä ajautuu tälle tielle.

Mikään näistä ilmoittamattomista teoista ei päädy noihin tilastoihin. Kun poliisille ei tehdä ilmoitusta, niin ei siitä myöskään tule merkintää mihinkään tilastoon. Kaikki nämä aiemmin keskustelussa todetut R-kioskivarkaudet jäävät näiden tilastojen ulkopuolelle. Se on se ongelma, mikä tässä nyt näkyy. Siis ei puhuta muutamista sadoistatuhansista, muutamista miljoonista, vaan jo aiemmin puhuttiin reilusti yli sadasta miljoonasta eurosta — mitä on kaikkien meidän kuluttajien taskusta tämä myymälävarkaus. Rahasta tämä ei ole alun alkaenkaan ollut kiinni. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin kyse on ollut pelkästään ideologisesta valinnasta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kollegoja osallistumisesta aktiivisesti tähän keskusteluun aiheesta, joka on paljon puhuttanut kansalaisia ja joka puhutti silloin vuoden 2008 keväällä myöskin eduskuntaa.

Kyse ei todellakaan nyt ole mistään lillukanvarsista, kyse on tosiaan vähintään 0,5 miljardin euron summasta, joka näitten näpistysten kautta kaupoista häviää. Ei tietenkään tällä muuntorangaistuksella niitä kaikkia näpistyksiä saada pois. Näpistyksiä tehtiin ennenkin, silloin kun oli muuntorangaistuslaki voimassa, mutta näpistysten määrä lisääntyi kymmenillä prosenteilla, kun tämä muuntorangaistus kumottiin.

Kun eduskuntakin joskus tekee virheitä, niin eduskunta onneksi on se paikka, jossa tällaiset lainsäädäntövirheet voidaan korjata. On hyvä, että täällä salissa keskustelussa on ollut mukana myöskin lakivaliokunnan jäseniä. Lakivaliokunnalla on täysi valta ottaa tämä aloite nyt käsittelyyn ja tuoda se tänne täysistuntoon sitten hyväksyttäväksi. Tällä tavalla tulee eduskunnan tällä vaalikaudella tekemä erittäin iso virhe korjattua. Toivon lakivaliokunnassa viisasta asiaan paneutumista ja niitten johtopäätösten tekemistä, mitä tämä edellyttää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä näpistyksistä, että ne tosiaan ovat kyllä varmaan vähentyneet, niin kuin olen monen kauppiaan kanssa puhunut. Koska on aivan tarpeetonta, ei ole mitään hyötyä tehdä ilmoituksia niistä, aikaa kuluu. Varkaudet on eri asia, ne on monta kertaa vakuutettuja, niissä on vakuutusyhtiötkin mukana ja muuta, mutta näpistyksissä ei ole tippaakaan hyötyä.