Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2003 pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen antama jätevesiasetus edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuoteen 2014 mennessä kaikissa pientalokiinteistöissä. Näistä vaatimuksista aiheutuu omakoti- ja loma-asuntojen omistajille erittäin suuria kustannuksia ja vaikeuksia käytännön toteutuksessa. Saavutettavat ympäristönsuojeluedut ovat osoittautuneet varsin vaatimattomiksi. Tähän mennessä asetuksen piirissä olevista vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista vain pieni osa täyttää vaatimukset. Tuolloin kinastelin asiasta silloisen ympäristöministeri Enestamin kanssa, ja valitettavasti nyt voin todeta olleeni oikeassa tässä asiassa.

Jätevesiasetus edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta. Jätevesijärjestelmien puhdistustuloksen arviointi yksiselitteisesti on kuitenkin vaikeaa ja erittäin monimutkaista. Jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta voivat heikentää lisäksi monet monet asiat. Siitä huolimatta, että ympäristöhallinto on viime aikoina korostanut uudistuksen tärkeyttä pohjavesien suojelemiseksi, ei puhdistuslaitoksille ole kuitenkaan asetettu minkäänlaisia vaatimuksia ulosteperäisten bakteerien poistamiseksi. Tämä olisi pohjavesien suojelun kannalta erityisen oleellista.

Ympäristökeskuksen ja vesiensuojeluyhdistysten selvityksissä on havaittu, että puhdistuslaitteet eivät toimi niin tehokkaasti kuin laitteiden valmistajat lupaavat ja ovat luvanneet. Jätevesiasetuksella luotiin siis vain puhdistuslaitteiden myyjille yli 2 miljardin euron markkinat. Asetuksen perusteluissa tuolloin aikoinaan, siis 2000-luvun alussa, laitteistojen hinnaksi arvioitiin noin 3 000 euroa per talo tai mökki, mutta käytännössä hintataso on ollut moninkertainen, paikoin jopa viisin—kuusinkertainen.

Jätevesiasetus valmisteltiin silloin virkamiestyönä, ja Anneli Jäätteenmäen hallitus teki päätöksen ilman, että asiaa mitenkään käsiteltiin täällä eduskunnassa. Lopputuloksena on ollut kalliita kiinteistökohtaisia ratkaisuja, joilla ei kuitenkaan saavuteta toivottuja tuloksia vesiensuojelun kannalta.

Ympäristöministeriön selvitysmies Lauri Tarasti on ehdottanut vapautusta yli 70-vuotiaille asukkaille sekä jatkoaikaa vähävaraisille, hankalan paikan kiinteistöille sekä niille, joiden luo kunta on lähivuosina rakentamassa viemäriverkkoa. Tämän kaltaiset esitettävät keinot ovat tietysti paikallaan, mutta myös kertovat siitä, ettei jätevesiasetus ole riittävän selkeä ja tarkkarajainen. Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun näkökulmasta haja-asutuksen jätevesiuudistus on ollut vanhanaikainen ja erittäin lyhytnäköinen linjaus.

Arvoisa puhemies! Tämä vuonna 2003 annettu jätevesiasetus tulee kumota. Saavutetut ympäristöhyödyt ovat varsin vaatimattomat suhteutettuna erittäin kalliisiin investointeihin. Ei myöskään kyetä mitenkään osoittamaan, millainen vaikutus jätevesiasetuksen edellyttämillä kalliilla jätevedenpuhdistusjärjestelmillä loppujen lopuksi on vesistöjen ja erityisesti Itämeren suojelun kannalta. Monille kiinteistöjen omistajille taloudelliset investoinnit ovat kohtuuttoman suuret. Asetuksen kumoamisen yhteydessä on aiheellista harkita myös, miten voidaan korvata jo asennetuista jätevesijärjestelmistä, jotka eivät toimi, aiheutuneita kuluja. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tuleekin kehittää toisenlaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisten, toimivien ja kohtuuhintaisten kiinteistökohtaisten tai monien kiinteistöjen yhdessä toteuttamien ratkaisujen tekemiseen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! 1.1.2004 tuli voimaan jätevesien käsittelystä annettu hallituksen asetus. Se koskee kiinteistöjä, jotka ovat vesilaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Asetuksen mukaan haja-asutusalueilla olevien vakituisesti asuttujen kiinteistöjen, runsaasti vettä käyttävien loma-asuntojen, karjatilojen sekä maaseutuelinkeinoyritysten jätevesien käsittelyjärjestelmät on uusittava. Tämän pitää tapahtua ennen 1.1.2014. Suomessa on haja-asutusalueilla noin 300 000 asuttua kiinteistöä sekä noin 400 000 kesäasuntoa, jotka eivät kuulu kunnallisten jätevesijärjestelmien piiriin.

Ympäristöministeriöllä, ympäristökeskuksilla ja Kuntaliitolla ei ole ajanmukaista seurantatietoa haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesikäsittelyn uudistamisen etenemisestä. Seurantatietoa tarvitaan kokonaiskuvan saamiseksi siitä, kuinka paljon erilaisia avustuksia ja tukia tarvitaan, jotta jätevedenkäsittelyjärjestelmät todellakin uudistetaan määräaikaan men-nessä.

Jätevedenkäsittelyjärjestelmien uudistaminen on kallista. Edullisimmillaan selvitään vähän yli 5 000 eurolla, mutta joissakin kiinteistöissä kustannukset saattavat nousta jopa yli 20 000 euroon. 700 000—800 000:n kiinteistön jätevesijärjestelmien uusimisen kustannukset nousevat arvioiden mukaan 3—4 miljardiin euroon.

Arvoisa rouva puhemies! Jätevesiasetuksen toteuttamisen kannalta on olennaista, että valtio varmistaa erilaisten avustus- ja tukijärjestelmien kautta riittävän tuen kiinteistöjen omistajille sekä vähävaraisille kotitalouksille. On myös tärkeätä, että avustukset ja tuet ovat jatkuvasti haettavissa ja että avustuksia myös myönnetään kaikissa maakunnissa yhtäläisin perustein. Nyt avustus- ja tukijärjestelmä ei ole lainkaan riittävä. Pitäisin tärkeänä, että valtio tukisi jätevesijärjestelmien uusimista 1,5 miljardilla eurolla. Tuen pitäisi olla mitoitettu kotitalouksien tulojen mukaisesti. Lisäksi asetusta pitäisi muuttaa niin, että nykyistä takarajaa pidennetään vuoteen 2018.

Lopuksi: Asetuksen kumoaminen olisi epäoikeudenmukaista niiden kotitalouksien osalta, jotka ovat jo uudistaneet jätevesien käsittelyjärjestelmänsä. Jos asetus kumottaisiin, pitäisi jätevesien käsittelyn uusineille kotitalouksille korvata taloudelliset menetykset valtion toimesta.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueita koskevaan jätevesiasetukseen kohdennettiin jo alun perin kohdennettiin ankaraa arvostelua, ja myös henkilökohtaisesti pidän näitä asetuksen vaatimuksia kohtuuttomina, ja niitä pitäisi lieventää.

Tämän vuoden budjettimietinnössä valtiovarainvaliokunta myös kiinnitti huomiota siihen, että kustannukset ja saavutetut hyödyt näillä nykyisillä laitteilla eivät ole aina kohdanneet. Toki tavoitteena on se, jotta kunnalliseen viemäriverkostoon, jos se on mahdollista, liitytään. Mutta sitten, ovatko muun muassa Lauri Tarastin esittämät tämmöiset kohtuullistamiset riittäviä? Hyviä ne nekin ovat, mutta itse peräänkuulutan ennen kaikkea kuntien harkintakykyä, eli kunnat voisivat — siellä on asiantuntemusta paljon — käyttää harkintaa, ja tosiaan sitten haja-asutusalueella olevan kiinteistön sijaintikohta ja se, millä tavalla sitten pohjavesialueet ovat lähellä, omalta tavaltaan ohjaisivat näitä ratkaisuja, mitkä sitten aikanaan tehdään.

Joka tapauksessa, vaikka nytten on esitetty muun muassa kotitalousvähennystä ja se omalta osaltaan on auttamassa näitä investointeja esimerkiksi suunnitteluun ja muuhun liittyen ja neuvontaan rahaa oltaisiin osoittamassa, eivät ne ratkaisuja ole tämän kokonaisuuden kannalta. Eli toivon, että nyt joka tapauksessa nämä Tarastin esittämät asiat ja muutkin, jos ja kun tämä pidetään voimassa, sitten toteutetaan, mutta tämä vaatii myös paljon muuta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta edes tällaisiin investointeihin, ja tosiaan järki käteen, ja vielä kerran, arvoisa puhemies, jotta kunnissa sitten tätä harkintaa ja kohtuullistamista.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Jätevesiasetuksen tavoite on haasteellinen. Orgaanista ainetta yritetään vähentää 90 prosenttia, kokonaisfosforia 85 ja kokonaistyppeä 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömään jätevedenkuormitukseen. Olen nähnyt valtavan hienoja toteutuksia, joihin sekä omistajat että ympäristöviranomaiset ovat olleet tyytyväisiä. Mutta totta on, että paikoin kustannukset ovat olleet kohtuuttomat ja paikoin tällä asialla on tehty myös kohtuutonta bisnestä. Sen sijaan, että olisin valmis kumoamaan erittäin hyvää tarkoittavan ja tavoitteellisen jätevesiasetuksen, toivoisin, että tässä pohdittaisiin erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotta kohti tavoitetta päästäisiin.

Ed. Kähkönen tässä painotti kuntien harkintakykyä. Hyvänä esimerkkinä Savonlinnan seudulta voin kertoa, kuinka kunnat siellä ovat osoittaneet nimenomaan tätä harkintakykyä ja palkanneet jätevesineuvojan, yhteisen jätevesineuvojan, joka auttaa ja neuvoo kaikkia kysyjiä tässä asiassa.

Toinen, mihin kaipaisin selkeästi parannusta, on vesiosuuskuntiin kannustaminen. Vesiosuuskunnat saavat hyvin avustusta aina EU:ta myöten, ja toivoisin, että niiden avulla jätevesiviemäreiden ulkopuolisille alueille saataisiin lisää viemäriverkostoja. Mutta asukkaita pitäisi nyt kannustaa kaikin keinoin tekemään tällaisia vesiosuuskuntia.

Kolmas keino olisi lisätä tuki- ja avustusjärjestelmää kotitalousvähennyksen lisäksi. Myöskin porrastusta kaivataan aikatauluihin, ja myös olisin valmis pohtimaan vapautusta mummonmökkien mummoille ja papoille omistaja- ja sukupolvenvaihdokseen asti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen asetus vuodelta 2003 eli 542/2003 on paljon keskusteluttanut. Jo silloin vuonna 2004, kun se tuli voimaan, siinä käytiin tietysti aika laaja keskustelu, myöskin asiasta pyrittiin informoimaan ihmisiä. Mielestäni tämän valtioneuvoston asetuksen kaikkein heikoin kohta on ollut tiedon puute. On viety tietynlaista sabluunaa ja myös myyty aivan tarkoituksella liian raskaita laitteistoja, kalliita laitteistoja.

Nythän ensinnäkin pitää katsoa, minkä tyyppinen kiinteistö on, onko harmaat jätevedet vai niin sanotut mustat jätevedet kyseessä. Kesämökkejä tämä ei välttämättä koske ollenkaan niin, että ne joutuisivat tekemään sakokaivon taikka jonkun puhdistuslaitteiston. Tällainen imeytyskenttä on käyttökelpoinen. Kuivakäymälät edelleenkin ovat käyttökelpoisia ja suositeltavia myöskin pysyvälle asutukselle, jos ne soveltuvat tilanteeseen. Kaiken kaikkiaan tässä mielestäni on ollut siis tiedon puute yksi keskeinen asia.

Sitten tämä takaraja 2014: No, siinä on vielä sen jälkeen siirtymäaika, ja se on jo joustanut ja siitä on joustettu. Nyt tuli tämä selvitysmies Tarasti -vaihe. Hän on tätä asiaa selvittänyt, mistä myöskin tässä lakialoitteessa on mainintoja, muun muassa 70-vuotiaitten asukkaiden ulos jättämiseksi tästä asetuksen vaatimuksesta. Mutta kaiken kaikkiaan kysymyksessä on tärkeä asetus sinänsä, että vesistöjen suojelu on ykkösasia.

Puhemies! Aivan lyhyesti totean sen, että nämä miljoona suomalaista, jotka ovat ulkopuolella viemäröinnin, aiheuttavat yhtä paljon rasitusta vesistöihin kuin ne 4 miljoonaa, jotka ovat viemäröinnissä. Tästä voimme 10. päivä tätä kuuta puhua lisää, kun Itämeri-selonteko on käsittelyssä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Pitkään täällä olleena olen pyrkinyt aina kunnioittamaan puhemiehen ohjeistusta niin, ettei tule houkutusta enkä aseta puhemiestä ikävään välikäteen, ja ajattelin tulla lyhyesti esittämään täältä oman kannanottoni. Tässä on mielenkiintoisia puheenvuoroja käytetty, esittelypuheenvuoro mukaan lukien.

Minun mielestäni tähän liittyy monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, ja kun luin ed. Hemmilän lakialoitteen, täytyy myöntää, että en tullut ajatelleeksi sitä, että lakialoitteella voidaan kumota — taikka tietysti voidaan, mutta en tullut koskaan ajatelleeksi sitä, että valtioneuvoston asetus täällä sitten kumotaan, kun valtioneuvoston asetus on aika tiukka paperi ja se on tietysti säädetty sillä tavoin, että eduskuntaa ei ole kuultu, ja tältä osin tämä on mielenkiintoinen tapaus sinällään.

Arvoisa puhemies! Me olemme täällä eduskunnassa myöskin muuttaneet ympäristönsuojelulakia vuonna 2005, en muista, oliko ed. Tiusanen silloin valiokunnan puheenjohtajana, ja siinä säädettiin tämä niin sanottu kohtuuttomuustapauksen kautta myönnettävä lykkäys. Kun siinä puhuttiin, että vuoden 2014 jälkeen kohtuuttomuustapaukset ovat mahdollisia, niin jäin vain pohtimaan sitä, enkä osannut siihen mistään ihan yksiselitteistä vastausta saada, voidaanko esimerkiksi jo nyt hakea sen lain ja kohtuuttomuussäännösten perusteella lykkäystä siten, että tätä muutosta ei tarvitsisi suorittaa ennen — tai voisiko sen siirtää esimerkiksi vuoteen 2019. Ja kun ei ole selvää säännöstä, niin minun mielestäni vaarana on aina silloin se, että kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, niin kuin täällä on todettu myöskin lakialoitteen perusteluissa, että nämä tehostamistoimet ovat käynnistyneet hitaasti, ja monet kansalaiset pitävät täysin ympäristövouhotuksena tätä velvoitetta. Ja niin kuin ed. Järvinen täällä totesi, monilla paikkakunnilla neuvonta on ollut olematonta, Savonlinnan kaupungissa kuuleman mukaan se on nyt sitten kunnossa neuvonnan osalta. Sen voi sanoa, että ainakin meillä päin tuntuu siltä, että ainoa, mitä reuna-alueella on havaittu, ovat lipeväkieliset myyntimiehet mummonmökkien ovien takana. Mitään muuta siellä ei ole ilmaantunut tämän asian osalta. Moni on valitettavasti harhaantunut ostamaan liian tehokkaitakin vehkeitä sinne, niin kuin ed. Tiusanen täällä omassa puheenvuorossaan totesi.

Jos historiaa pohtii, mitä tässä on tapahtunut, niin oli hyvin pitkään hiljainen kausi, ja sen jälkeen sitten monitoimimies Lauri Tarasti kutsuttiin apuun ja hän teki tämän oman esityksensä. Olen mennyt sen kokonaisuudessaan läpi, ja täytyy myöntää, että jopa yritin perehtyä siihen. Se oli mielenkiintoista luettavaa ja varsin perusteellisesti tehty. Siellä on hyviä ehdotuksia, ja täällä ovat edustajat jo tuoneet niitä esille.

Eräs asia, joka minua on myös hämmentänyt tässä tilanteessa, on se, että lehdissä on ollut viime aikoina tietoa siitä, miten jätevesilietteet voisi kalkituksen jälkeen levittää pelloille lukuun ottamatta herkkiä pohjavesialueita. Sitä täällä ei tänään ole vielä kukaan todennut —luin lehdistä — että tällä viikolla, oliko tiistaina, ympäristöministeriön työryhmä oli jättänyt oman raporttinsa niistä kohtuuttomuuksista, jotka liittyvät tähän hajavesiasetukseen. Sen sisältöä en ole lukenut enkä nähnyt. Eli kaiken kaikkiaan voisi ajatella ihan rehellisesti, että kansalaiset ovat kovin hämmentyneitä tästä nykyisestä tilanteesta, koska koko ajan tulee vähän uutta ohjeistusta ja erilaisia näkökantoja.

Vaikka tässä nyt on monenlaisia aikalisiä otettu, niin minun mielestäni tässä pitäisi joka tapauksessa todella ottaa aikalisää, että tiedettäisiin, missä todellisuudessa mennään. Jos ei lähdetä siihen, että tuo asetus kumotaan, niin minun mielestäni se pitäisi kuitenkin keskeyttää ja tehdä kunnolliset valmistelut. Sen jälkeen kun eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus kokoontuu, tehtäisiin hallituksen ohjelmaan niin sanotut selvät sävelet siitä, miten asia viedään eteenpäin pidennetyllä ylimenokaudella. Minun mielestäni joka tapauksessa tämä on tärkeä uudistus, mutta se pitää saada sillä tavalla oikeudenmukaiseksi, että eri puolilla maata kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisella tavalla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Jätevesiasetus vuodelta 2003 on kohtuuton. Se on kohtuuton maaseudun osalta. Jos ajatellaan, että esimerkiksi Alajärven kaupungin Menkijärven kylällä on pieni mummonmökki, jossa asuvat mummo ja pappa, jotka ovat 80 vuoden ikäisiä, niin he käyttävät vuorokaudessa keskimäärin 30—50 litraa vettä. Heidän pitäisi laittaa — tämä ed. Hemmilän arvio tuosta laitteiston hinnasta on pikkuisen alakanttiin, koska 8 000—12 000:nteenkin nousevat näitten laitteitten hinnat — arviolta noin 10 000 euron arvoiset laitteet. Ei heillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa sieltä kylältä pois ja jättää se mummonmökki tyhjäksi. Heillä olisi kuntoa ja mahdollisuutta kyllä asua siellä, mutta ei varaa pienestä eläkkeestä lähteä maksamaan tuollaista. Tässä suhteessa tämä on täysin kohtuuton.

Arvoisa rouva puhemies! Kun ed. Tiilikainen oli niin sanottuna pätkäministerinä ympäristöministeri Lehtomäen äitiyslomaa sijaistamassa, hän käynnisti nimenomaan tämän tilanteen, että voisi saada tähän tällaisen siirtomahdollisuuden, hakea viiden vuoden siirtoa näille pienille mummonmökeille ja papanmökeille, minkä kautta ne voisivat jäädä puhdistusjärjestelmän ulkopuolelle. Nyt tätä samaa tukee myös Tarastin työryhmän esitys.

Meidän on otettava, niin kuin ed. Vistbacka tuossa edellä sanoi, ehdottomasti tässä aikalisä tämän asian suhteen, jotta saadaan harkita tätä tilannetta vielä seuraavalla vaalikaudella. Tämä on nyt jälleen yksi esimerkki bisnesajattelusta. Tämä on synnyttänyt meillä valtavat markkinat Suomessa. Jo kuljetaan joka paikassa, ja kun tiedottaminen on ollut aika huonoa, niin kuin ed. Tiusanen sanoi, tiedottaminen on ollut todella huonoa kuntien taholta tämän asian suhteen, niin nyt sitten hädän hetkellä nämä vanhukset ostavat näitä monien tuhansien eurojen arvoisia laitteita.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka kysyi tuosta puheenjohtaja-ajasta. Olen ollut vuodesta 1996 vuoteen 2007 ympäristövaliokunnan puheenjohtajana, nyt sitten varapuheenjohtajana. Mutta nimenomaan tämä mainittu valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 on ollut kyllä vuoden 2003 jälkeen joka vuosi aina esillä ja hyvin paljon. Keskeisin asia, kertaan vielä, on tiedon vähäisyys, tiedottamisen puute, alusta pitäen syntynyt vastakkainasettelu. Tässähän on oikeusjuttujakin ollut aika paljon. Myös ympäristökeskuksia on haastettu oikeuteen, on riitautettu asioita usein isojenkin toimijoiden, isojen maatilojen toimesta, joilla on todellakin melkoinen vesistörasitus.

Mutta sitten nämä pieneläjät. Täällä edustaja Ahonen viittasi nimenomaan yli 80-vuotiaisiin ihmisiin. No, he ovat nyt ulkopuolella tämän asetuksen painon ja velvoittavuuden, mutta useita heistä on tietysti höynäytetty. On sanottu, että pitää hankkia, ja on myyty kalliita välineitä sellaisiin talouksiin, jotka eivät edes pysty käyttämään hyvin monimutkaista puhdistusteknologiaa, koska niiden jätevesimäärät ovat liian pieniä siihen. Eli tässä mielessä pidän ikävänä tämän asian läpiviemistä, että siitä on tullut, niin kuin ed. Ahonen totesi, tällainen taloudellisen voiton tavoittelun väline, mihinkä myöskin ed. Hemmilän lakialoitteessa viitataan. Näin ollen toivon, että asia järkevästi menee eteenpäin, kuitenkin niin, ettemme unohda tämän asetuksen tärkeää päämäärää.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tästäkin aloitteesta on syntynyt näin vilkas keskustelu, vaikka alkaa kello olla jo paljon. Itse asiassa näin illan myöhäisinä hetkinä tämä esitykseni, jolla jätevesiasetus kumottaisiin, on saanut tässä salissa tämän keskustelun aikana hyvin myönteisen vastaanoton. Asetuksen tavoitteethan olivat hyvät. Tavoitteena oli todellakin orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosentin ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosentin vähentäminen näitten jätevesien päästöjen osalta. Nyt on käynyt kuitenkin niin, että näihin tavoitteisiin ei lähellekään päästä. Ympäristökeskuksen edustajat täällä eduskunnassa ennen joulua totesivat, että paikoin ei ole päästy kuin noin 10 prosenttiin siitä, mitä on asetettu tavoitteeksi.

Tämä on kerta kaikkiaan epäonnistunut. Meillä ei ensinnäkään ollut tietoa tarpeeksi, miten näitä laitteistoja lähdettäisiin kehittämään, saatikka että meillä olisi ollut valmiita malleja, minkälaisia laitteistoja meillä tarvitaan, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin. Sen vuoksi nyt on käynyt selväksi, ympäristökeskuskin on sen myöntänyt, että mitenkään ei neljän vuoden kuluessa pystytä selviytymään tästä urakasta. On satojatuhansia kiinteistöjä Suomessa, joihin pitäisi tällaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät asentaa. Siihen ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, jotenka vaikkapa sitten esimerkiksi viiden vuoden aikalisä tarvitaan tai sitten kerta kaikkiaan kumotaan tämä asetus, kuten olen tässä aloitteessani esittänyt.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ehkei tätä asetusta kuitenkaan kumota, mutta viestitetään ympäristöministeriöön siitä, että tämä ohjeistus kaipaisi tarkistusta. Kuitenkin on noin 200 000 kiinteistöä, joissa on tämä jäteveden käsittely vaillinaista edelleenkin. On arvioitu, että noin 20 000 kiinteistössä pitäisi tehdä todellakin parannustöitä, mutta ehkä on tehty tähän mennessä 3 000—4 000:ssa — uudet kiinteistöthän velvoitetaan tähän automaattisesti. Kuitenkin näiden kiinteistöjen, jotka ovat viemäröinnin ulkopuolella, vaikutus sisävesistöön ja pitemmällä tähtäimellä Itämeren tilanteeseen on typpi- ja fosforipäästöjen kannalta yhtä suuri ja yhtä kielteinen kuin 4 miljoonan suomalaisen, jotka ovat mukana viemäröinnissä. Tässä on se suuri ero.

Tuo neljä vuotta, aika vuoteen 2014, ja sen jälkeen tuleva ehkä viiden vuoden jatkoaika, tämä joustoväli, tekevät yhteensä noin yhdeksän vuotta. Mutta siihen yhdyn, että tarvitaan täsmennystä siihen, mitkä kiinteistöt tarvitsevat ohjeistusta ja missä milläkin tavalla näitä tavoitteita typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseksi sovelletaan, se on tärkeätä selvittää ja informaatiota jakaa kuntalaisille. Tämä asia on kyllä edelleenkin varsin auki. Ja kunnat kyllä ovat toimineet eri tavalla: on hyviä kuntakokemuksia, kuten esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa, ja huonompia, esimerkiksi Pohjanmaalla.

Pertti  Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun lopuksi haluan vielä todeta, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tästä jätevesiasetuksesta päästään eduskunnan istuntosalissa keskustelemaan. Tämä on todellakin valmisteltu virkamiestyönä, ja valtioneuvosto silloin tämän asetuksen antoi.

On hyvä, että ne kansalaiset, jotka tätä eduskunnassa käytävää keskustelua seuraavat, saavat oikean käsityksen, että me kansanedustajat emme tässä tapauksessa, tässä asiassa, ainakaan ole olleet niin lyhytnäköisiä ja suorastaan meitä ei ole höynäytetty, kuten tässä edellisen asian käsittelyn yhteydessä joku edustajakollega totesi, että hänet on höynäytetty.

Mutta, arvoisa puhemies, kiitos vielä kollegoille tästä osallistumisesta tähänkin keskusteluun.