Mikko Elo /sd:

Puhemies! Tämä iltapäivä näyttää jo, että vaalikuume on lähestymässä ja edustajia on täällä yhä harvempia osallistumassa näihin keskusteluihin, mutta joka tapauksessa, rouva puhemies, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana haluan muutaman sanan tästä sanoa. Ensinnäkin totean, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö on erittäin hyvä. Se on lyhyt mutta ytimekäs, ja se on asiantunteva. Kommentoin aivan muutamaa asiaa siitä ja sen lisäksi paria muuta lyhyesti.

Euroopan neuvostolla on nyt 44 jäsentä, kun vuonna 2001 oli 43 jäsentä, eli Bosnia-Hertsegovina on tullut vielä lisää sinne. Tällä hetkellä Euroopan neuvosto kokoaa lähes kaikki eurooppalaiset maat, pois lukien Monaco, Jugoslavia ja Valko-Venäjä. Valko-Venäjähän on luku sinänsä, ja näyttää siltä, että lähes kaikki yhteydet Valko-Venäjään ovat tällä hetkellä poikki.

Valiokunnan mietinnössä myöskin puhutaan monitoroinnista eli siitä, että jatketaan eräiden uusien jäsenmaiden monitorointia. Tällä tavalla Euroopan neuvosto ehkä kaikkein parhaiten vaikuttaa näiden uusien jäsenmaiden demokratian kehitykseen.

Myöskin valiokunta ottaa esille Tshetshenian tilanteen. Tässä ilolla voin todeta, että Euroopan neuvosto on varmaan eurooppalaisista järjestöistä se, joka on eniten pystynyt vaikuttamaan venäläisiin Tshetshenian tilanteessa ja joka myöskin jatkuvasti seuraa tätä prosessia. Tällainen pysyvä raportoija on englantilainen lordi Judd, joka on entinen ministeri, työväenpuolueen ministeri ollut parikymmentä vuotta sitten, (Ed. Laakso: Puolustusministeri!) — puolustusministeri — ja hän on erinomainen asiantuntija. Euroopan neuvostossa käydään monipuolisia keskusteluja venäläisten ollessa mukana niissä, ja minusta on erittäin tärkeää, että myös venäläiset ovat mukana, samaten kuin me kuulemme tietysti tshetsheenien edustajia sekä virallisesti että epävirallisesti.

Ed. Laakso osallistui viime viikolla erittäin aktiivisesti sekä Tshetshenia-keskusteluun että Irak-keskusteluun, josta haluan muutaman sanan sanoa, mutta todettakoon Tshetshenian osalta se, että suurin kiistakysymys on se, koska tämä kansanäänestys, jota venäläiset ovat ehdottaneet, aiotaan pitää. Siitä ei yksimielisyyteen viime viikolla päästy. Mutta joka tapauksessa valiokunta kiinnittää aivan oikeaan asiaan huomiota. Tshetshenian tilanteessa Euroopan neuvosto on se, joka pystyy varmasti parhaiten poliittisen ratkaisun aikaansaamiseen vaikuttamaan.

Myöskin se, että valiokunta kiinnittää huomiota Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen ja sen liittämiseen Euroopan unionin perustamisasiakirjoihin, on asia, jota on jo vuosikaudet ajettu. Ainakin minulla on tällä hetkellä se kuva, että tämä asia olisi menossa myönteisesti eteenpäin niin sanotussa konventissa. Tämähän oli esillä myös viime viikolla Strassburgissa, kun me käsittelimme Kreikan entisen ulkoministerin Theodoros Pangaloksen raporttia Euroopan neuvoston panoksesta tässä Euroopan unionin perustamisasiakirjan laatimisessa.

Puhemies! Euroopan neuvostolla on pari tapaa, jotka haluan ottaa esille myös ulkopuolelta valiokunnan mietinnön. Ensinnäkin Euroopan neuvostossa käy vierailevia puhujia, ja jotkut ovat Euroopan neuvostossa sitä mieltä, että vähän liian moniakin vierailevia puhujia. Muun muassa Suomen puolesta ovat viime vuosina käyneet puheenvuoron käyttämässä presidentti Ahtisaari ja presidentti Halonen, ja kyllä aina, kun tasavallan presidentti tai pääministeri käy paikalla, se herättää mielenkiintoa. Viimeksi viime viikolla todettiin, ettei yksikään ulkopuolinen puhuja enää voi käyttää puheenvuoroa, jos hänelle ei voi tehdä kysymyksiä, eli aina myöskin näille vieraileville puhujille tehdään kysymyksiä. Tällä hetkellä on tiedossa, ehkä ed. Laakso tietää tarkemmin sen, mutta joka tapauksessa tiedossa on se, että aikeissa on saada Venäjän presidentti Putin Euroopan neuvostoon lähikokouksissa.

Puhemies! Asia, joka Euroopan neuvostossa tunnetaan nimellä urgent debate — eli niin kuin me voisimme sanoa, ajankohtaiskeskustelu — on asia, joka on erittäin mielenkiintoinen, ja silloin saadaan viime hetken poliittisia kuumia aiheita esille. Viime viikolla käsittelimme Irakin tilannetta. Ed. Laakso muun muassa puhui yhtenä vasemmistoryhmän puolesta tässä ja puhui minun mielestäni hyvin ja järkevästi.

Nyt näyttää siltä, että meillä Suomessa olisi varattu puoli tuntia seuraavan kyselytunnin aikana Irakin sodasta keskusteluun. Minun mielestäni tämä on aivan liian vähän. Toivon, että eduskunta voisi vielä näin tärkeään asiaan kuin Irakin sota käyttää enemmän aikaa. Aivan lähipäiväthän näyttävät sen, mihin tässä ollaan menossa, mutta kaikki viittaa siihen, että laajamittainen sota ja lähinnä Husseinin syrjäyttäminen ovat nyt edessä. Sillä todennäköisesti on niin kauaskantoisia vaikutuksia, että minun mielestäni Suomen eduskunnankin pitäisi pystyä sitä käsittelemään.

Niin kuin Euroopan neuvosto jo viime marraskuussa pysyvässä kokouksessa, Standing Committeessa, otti kantaa, vain YK:n valtuuttamana voidaan jotakin Irakissa tehdä. Minun mielestäni tämä nyt pitäisi myöskin Suomessa saada perille.

Puhemies! Aivan lopuksi muutama sana Euroopan neuvoston yhteistyöstä muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Meillä oli sosialistisessa ryhmässä hyvin mielenkiintoinen keskustelu viime viikolla, kun Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Bruce George oli meidän ryhmässämme ja häneltä kysyttiin, mitä lisäarvoa Etyj tuo tähän eurooppalaiseen yhteisöön. Hänen vastakysymyksensä oli, mikä on se lisäarvo, jonka Euroopan neuvosto tuo tähän. Minun mielestäni on ei tällä hetkellä niin selvästi vielä näkyvissä mutta melkein ennustettavissa se, että Euroopan neuvosto ja Etyj tulevat tällaiseen kilpailutilanteeseen ja ovat jo, niin kuin totesin, käytännössä. Sen takia pitäisi nyt löytää mahdollisimman laaja yhteistyö näiden kahden eurooppalaisen järjestön välillä. Etyj:hän, niin kuin me tiedämme, käsittää myöskin Yhdysvallat ja Kanadan.

Myöskin täällä Suomen eduskunnassa esittäisin mietittäväksi sitä, että ainakin mahdollisimman suurelta osin Euroopan neuvoston ja Etyjin parlamentaariset valtuuskunnat voisivat koostua samoista henkilöistä, ketkä ne sitten ensi kaudella ovatkin.

Jaakko Laakso /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Elon erinomaisen puheenvuoron jälkeen haluaisin kertoa vain yhdestä kuriositeetista, jota Euroopan neuvosto on joutunut käsittelemään. Se on kysymys Liechtensteinin maaliskuisesta kansanäänestystä. Liechtensteinin monarkki, prinssi, haluaa itselleen lisää valtaa ja on alistanut tämän esityksensä kansanäänestykseen. Ellei hän saa tahtoaan lävitse kansanäänestyksessä, hän uhkaa lähteä vapaaehtoiseen maanpakoon ja viedä maan nimen mukanaan. (Naurua)

Nyt olemme hyvin vaikeassa tilanteessa, sillä ne valtaoikeudet, mitä hän kansanäänestyksessä vaatii, ovat suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Valko-Venäjän presidentillä Lukashenkalla tällä hetkellä on. Jos prinssi saa tahtonsa lävitse kansanäänestyksessä, me olemme sen tilanteen edessä, että me joudumme huolellisesti tutkimaan, ovatko nämä uudet valtaoikeudet sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen, eurooppalaisten oikeusvaltioperiaatteiden ja ylipäänsä eurooppalaisten normien kanssa, ja todennäköisesti ne eivät ole. Siinä tapauksessa meidän edessämme on Liechtensteinin alistaminen valvontaan, monitoroinnin kohteeksi, ja pahimmassa tapauksessa jopa sanktiot. Todettakoon vielä lopuksi, että hän on jo varannut itselleen mittavan ja näyttävän asunnon Wienin keskustasta. Toivomme parasta. (Naurua)