Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on laki Kainuun hallintokokeilusta. Tämän kokeilun tavoitteenahan on saada maakuntahallintoa vahvistettua ja kokemuksia siitä sekä myös kokemuksia niistä vaikutuksista, joita tällä maakuntahallinnon, itsehallinnon, vahvistamisella on Kainuun kehittämiseen, alueen peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen sekä maakunnan ja keskushallinnon väliseen suhteeseen ja kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan Kainuussa.

Lähtökohtana asian osalta on se tilanne, että Kainuussa on paljon työttömyyttä, väestö vähenee ja ikääntyy. Myös kunnallistalouden vaikeudet ovat Kainuun maakunnassa, niin kuin ne ovat monella muullakin alueella, tosiasioita.

Kokeilu on merkittävä ja moniulotteinen. Se perustuu paljolti kuntien ilmaisemaan omaan suostumukseen osallistua kokeiluun. Tahtonsa mukaisesti Vaalan kunta on Kainuun kunnista jäänyt tämän kokeilun ulkopuolelle. Kokeilu liittyy valtion talousarvioon otettavan kansallisen määrärahan kokoamiseen yhdelle momentille. Tarkoituksena on, että eri tarkoituksiin käytettävistä voimavaroista päättää Kainuun maakuntavaltuusto. Hallintovaliokunta pitää kokeilun onnistumisen kannalta välttämättömänä, että tälle momentille budjetoidaan vuosittain riittävä määräraha.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on saanut eduskunnan päätöksen mukaisesti lausunnot perustuslakivaliokunnalta, sivistysvaliokunnalta, sosiaali- ja terveysvaliokunnalta sekä työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalta. Hallintovaliokunta on lisäksi kuullut Kainuun alueen kaikkia kuntia ja myös muita alueen toimijoita laajassa asiantuntijakuulemisessa.

Arvoisa puhemies! Kehittämisrahoituksesta päättää siis lakiehdotuksen mukaan maakuntavaltuusto, samoin tähän rahoitukseen liittyvästä tulosohjauksesta. Kehittämisrahoitusta koskevan kokonaisuuden tarkoituksena on antaa päätösvaltaa nykyistä enemmän maakunnalle itselleen eri toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden suuntaamisesta. Kokeilu lisää myös maakunnan asukkaiden päätösvaltaa omien maakuntaa koskevien asioiden osalta varsin merkittävästi. Keskeinen kysymys onnistumisen ja tulevan kehityksen osalta on se, miten yhteistyö onnistuu. Lakiehdotuksen mukaan hallintokokeilussa nyt kuntien vastuulla olevat peruspalvelutehtävät kootaan kahteen kuntayhtymään, toisaalta koulutuksen kuntayhtymään ja toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Kainuun alueella palveluita järjestävät siten Kainuun liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Kainuun koulutuskuntayhtymä. Kaikkien kuntayhtymien korkeinta, ylintä, päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, ja sille asiat valmistelee maakuntahallitus. Myös muita hallintoelimiä, toimielimiä, toki voi Kainuussa olla ja tulee varmaan olemaan.

Rahoituksen osalta tilanne noudattaa mallia, jossa Kainuun liitto sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä saavat tehtäviinsä rahoituksen kokonaan jäsenkunnilta ja koulutuskuntayhtymä vastaavasti sen järjestämisen saa suoraan nykyisen lainsäädännön mukaisesti valtionosuutena.

Maakuntavaltuuston tehtävinä on päätöksenteko toisaalta valtion talousarviossa olevien kansallisten kehittämisrahojen jakamisesta ja tähän liittyvästä ohjauksesta ja sitten toisaalta rakennerahastovarojen ja tarvittavan vastinrahoituksen suuntaamisesta. Tietenkin maakuntavaltuustolle kuuluu aiempaan tapaan maakunnan edunvalvonta ja edustaminen.

Maakuntahallitus toimii säädettävän lain pohjalta kolmessa kokoonpanossa. Peruskokoonpano noudattaa nykyistä mallia paljolti, sitten on Kainuun kehittämisrahan jakaminen ja kolmantena vielä nykyinen maakuntahallituksen kokoonpano maakunnan yhteistyöryhmänä.

Maakuntajohtajan valinnasta on käyty keskustelua. Maakuntajohtajahan toimii kaikissa maakuntahallituksen kokoonpanoissa puheenjohtajana. Johtajan valitsee valtuusto toimikaudeksi, ja hän on Kainuun liiton palveluksessa päätoimisena. Hallintokokeilun aikana, valmistelun aikana, esillä on ollut myös sellainen vaihtoehto, että maakuntajohtaja valittaisiin vaaleilla. Esityksen mukaiseen vaihtoehtoon on kuitenkin päädytty, koska vaaleilla valittuun maakuntajohtajaan liittyy kysymys kahden vaaleilla valitun toimijan mahdollisesta ristiriidasta, jota olisi erittäin vaikea ratkaista.

Maakuntavaltuustovaalissa on pyritty turvaamaan toisaalta vaalien suhteellisuus ja toisaalta edustajan saaminen jokaisesta alueen kunnasta.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota erityisesti vielä Kainuun vaikeaan kehitysvaiheeseen. Siellä tarvitaan kiireesti työttömyyden helpottamista, tarvitaan elinkeinopolitiikan monipuolistamista ja vahvistamista. Tässä tarkoituksessa selvitysmies Juhani Perttunen ja kansliapäällikkö Erkki Virtanen ovat tehneet ehdotuksia elinkeinopolitiikan tehostamisen ja elinkeinopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä hallintokokeilun yhteydessä. Tähän liittyy myös, ja luonnollisesti, eri hankkeiden edistämistä ja valtion rahoituksen suuntaamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työllisyyden edistämiseksi myös työnantajamaksujen vapauttamista koskeva kokeilu ulotetaan Kainuun maakuntaan.

Kokeilussa korostuu laaja-alainen eri toimijoiden yhteistyö, osallisuus ja asioista yhdessä sopiminen. Hallintokokeilua on seurattava tiiviisti. Lakiehdotuksessa se tapahtuu sisäasiainministeriön tehtävänä. Käytännössä seuranta edellyttää kuitenkin erityisen seurantaryhmän perustamista. Siinä tulee olla riittävän laaja edustus sekä ministeriöistä että Kainuun maakunnasta. Valiokunta pitää tarpeellisena vielä erityisen riippumattoman arviointitutkimuksen toteutusta hallintokokeilun tuloksista.

Arvoisa puhemies! Pisimpään keskustelua hallintovaliokunnassa käytiin koulutuskuntayhtymään liittyen. Se on saanut sijaa mittavasti myös valiokunnan mietinnössä. Sivistysvaliokuntahan ehdotti, että hallituksen esityksestä poiketen lukiot poistetaan tämän kokeilun piiristä, niin että lukiokoulutus jää entiseen tapaan kuntien ylläpidettäväksi. Äänestyksen jälkeen hallintovaliokunta päätyi kuitenkin ehdottamaan mallia, jossa myös lukiokoulutus tulee koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi. Hallintovaliokunta on tätä mietinnössään eri tavoin perustellut. Se on nähty tärkeänä osana kokeilun toteutusta. On arvioitu, että jos lukioiden liittäminen tässä vaiheessa jää koulutuskuntayhtymän osalta avoimeksi, niin jatkossa on kenties vaikea saada niitä mukaan kattavalla, tuloksekkaalla tavalla.

Hallintovaliokunta kuitenkin edellyttää mietinnössään, että Kainuun koulutuskuntayhtymä ja kokeiluun osallistuvat Kainuun kunnat hakevat opetustoimessa toiminnalle sellaiset muodot, että varmistetaan kaikissa oloissa peruskoulun ja lukioiden toimiva yhteistyö nykyiseen tapaan sekä korkeatasoisen lukiokoulutuksen säilyminen kattavasti Kainuussa ja että lisäksi varmistetaan peruskoulun ja lukioiden pätevien opettajien saaminen eri paikkakunnille.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on pitänyt vielä tärkeänä kirjastotoimen saamista mukaan koulutuskuntayhtymään niin, että kirjastotoimi olisi mahdollista järjestää saman yhden järjestäjämallin mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause, jossa lähdetään siis ajatuksesta, että lukiot jäävät nykyiseen tapaan kuntien ylläpidettäviksi. Tätä koskeva 22 §:n muutosehdotus sisältyy vastalauseeseen, jossa on neljä allekirjoittajaa.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa kiitoksien antaminen ei ole kovin jokapäiväistä eikä hirveän yleistäkään, mutta haluan tässä erityisesti antaa kiitokset hallintovaliokunnalle siitä työstä, jonka se on tehnyt muutoinkin sisäasiainministeriön asioiden osalta, mutta ennen kaikkea nyt tässä käsittelyssä olevan asian osalta. Tämähän on todella iso uudistus kaiken kaikkiaan. Ymmärrän sen, että siinä on erilaisia näkökulmia ollut ja työskentely on varmaan ollut monimutkaista, vaikeaa ja erilaisia painotuksia sisällään pitävää. Siitä syystä haluan erityisesti kiittää ja myös onnitella tästä työstä, koska kyllä hallintovaliokunta on nyt piirtänyt uutta historiallistakin asemointia nimenomaan maakunnallisen hallinnon kehittämisessä.

Tämä on todella merkittävä, todella moniulotteinen ja vaikuttava kokonaisuus, kun se käytäntöön lähtee menemään. Ennen kaikkea haluaisin vielä nostaa esille sen, että tämä perustuu nimenomaan kuntien omaan tahtotilaan ja asukkaiden ja kansalaisten tahtoon, josta tämä lähtökohtainen tilanne on lähtenyt liikkeelle. Silloin kun paikallisuudesta ja alueiden kansalaisten kuulemisesta puhutaan, niin tämähän edustaa mitä parhaimmillaan nimenomaan sitä näkökulmaa, ja kun tämä pitää sisällään myös, niin kuin valiokunnan herra puheenjohtaja esitteli, todella laajan asiantuntijakuulemisen ja siihen taustaan pohjaavan mietinnön, niin pidän todella arvokkaana työnä sitä, minkä valiokunta on tehnyt. Tässä tulee esille yhteinen vastuu koko Kainuusta ja koko Kainuun kehittämisestä. Mutta haluaisin itse asiassa ministeriön puolelta ja myös valtioneuvoston puolelta nostaa esille myös sen näkökulman, vaikka se tulee tässä esille, että tarkoitus ei siis ole, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa totesikin, jättää Kainuuta yksinään, vaan kyllä valtiovallan pitää olla siellä mukana, mutta uudenlaisessa järjestelmässä.

Sitten muutama sana tästä, mihin puheenjohtaja viittasi, eli lukioiden kohdalta. Minusta tässä kannattaa muistaa pari perusasiaa. Ensimmäinen iso perusasia on tietenkin se, että kyse on kokeilusta. Ja kun kokeilusta puhutaan, niin kokeilun pitää tietenkin pitää jotakin uutta sisällään ja uudenlaisia menettelytapoja, toimintamalleja. Mutta ennen kaikkeahan kyse on tietenkin siitä, että Kainuun hallintokokeilulla ei ole tarkoitus tehdä uutta koulutuspolitiikkaa, vaan etsiä tapoja toteuttaa tämän eduskunnan ja valiokunnan asettamia koulutuspoliittisia tavoitteita nykyistä paremmin nimenomaan asukkaiden parhaaksi ja asukkaiden hyväksi. Tällainen tavoite on tietenkin sitten lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö ja oppilaitosten yhteistyö huomattavasti laajemminkin.

Kokonaisuudessaan on nähtävä, että hallinta, yhteistyö ja koulutuksen laadun turvaaminen onnistuvat mielestäni huomattavastikin helpommin, jos lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeva päätöksenteko kootaan yhdeksästä kunnasta maakuntahallinnolle, ja siinähän sen kokonaisuuden pitäisi sitten hahmottua. Myös Kainuun elinkeinopolitiikan kehittäminen ainakin elinkeinopolitiikan näkökulmasta ja nimenomaan työpaikkakehityksen ja sitä kautta toimeentulon näkökulmasta puoltaa kyllä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen siirtämistä maakuntahallinnon käsiteltäväksi. Tehokas lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen luo edellytyksiä koulutuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle alueella ja parantaa siten elinkeinopolitiikankin kannalta tärkeää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Koulutusvaatimukset kasvavat, koulutusvaatimukset monimutkaistuvat, mutta myös antavat uudenlaisia mahdollisuuksia nimenomaan, jos tavoitteena on se, että oppimisen sisältöä kehitetään ja tuodaan uudenlaisia menettelytapoja tämän sisällön kehittämiseen.

Ennen kaikkea, arvoisa rouva puhemies, on ehkä syytä muistaa se, että kaiken kaikkiaan Kainuun hallintokokeilun lähtökohtana on nimenomaisesti maakunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä työpaikkojen lisääminen maakunnassa. Tämä on se perustavoite, jota haetaan. Näkökulma, kun valmistelua on tehty lain osalta, on ollut kansalaisen, ei virkamiestason tai poliittisten päättäjien. Tämä asia näyttää aika ajoin unohtuvan, kun kokeilusta on käyty keskustelua. Myös julkisuuteen on välillä tullut sellaisia äänenpainoja, että on epäilyt, mikä on se peruslähtökohta, se perustavoite, mitä yritetään turvata tai mihin tähdätään, onko se oma huoli jonkun virka-asemasta tai luottamushenkilön asemasta vai kokonaisuudesta ja kokonaisuuden kautta maakunnan tulevaisuudesta ja myös maakunnan vakaudesta, koska sen kauttahan tulevaisuus tulee, ei minkään virkapallin tai luottamustoimen kautta.

Uskon ja olen jopa varmakin siitä, että maakunnan asukkaat ja, sanoisiko, ainakin ehdoton valtaosa heidän valitsemistaan poliittisista päättäjistä kuitenkin tarkastelee tätä hallintokokeilua niin kuin se on: maakunnan suurena mahdollisuutena. Nimenomaan haluan korostaa sanaa "mahdollisuutena". Tämä on kokeilu, joka piirtää Kainuun maakunnan uudella tavalla myös Suomen kartalle. Tästä näkökulmasta myös Suomen mittapuussa kyseessä on ensimmäinen kerta, niin kuin sanoin, kun maakunta saa näin laajan oikeuden päättää asioistaan. Toisin sanoen maakunnalle annetaan valtaa. Mutta vallan mukana tulee toinen v, ja se on vastuu. Minä uskon, että Kainuussa ymmärretään nimenomaan tämä vastuu koko maakunnasta, koko sen perusturvan, koko hyvinvointirakenteiden, koulutuksen, sivistyspolitiikan kehittämisestä. Uskon, että se antaa aivan uutta mahdollisuutta koko Kainuun kehittämiselle tulevaisuudessa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri puheessaan mainitsi, että ei ole tarkoitus hakea uusia koulutuspoliittisia linjauksia. Itse näen nimenomaan tämän kokeilun alla tehtävän näitä yrityksiä ja viittaan sivistysvaliokunnan lausuntoihin usean vuoden ajalta. Siellä on nimenomaan viitattu aivan eri suuntaan meneviin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, kuin tässä hankkeessa ollaan etenemässä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Sivistysvaliokuntahan asiantuntijakuulemiseen perustuen oli kallistunut sille kannalle, että lukioita ei olisi tullut ottaa mukaan tähän hallintokokeiluun. Tosin on tärkeää eduskunnan pöytäkirjaankin todeta, että myöskin sivistysvaliokunta oli tässä asiassa jossain määrin epävarma, minkä vuoksi myöskin kirjasimme sen mahdollisuuden, että pykäliä muuttamalla tämä mahdollisuus kokeilun edetessä annetaan.

Tärkeää oli se, että asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi se, että koko pienten kuntien koulutoimi on erittäin lukiovetoinen, ja me kannoimme aidosti huolta siitä, että tämän kokeilunkin aikana tulee säilyä kansallinen koulutus- ja sivistyspolitiikka. Nyt minusta kyllä hienolla tavalla hallintovaliokunta, ehkä sivistysvaliokunnan kriittisistä näkökohdista johtuen, on perehtynyt hyvin tähän asiaan, enkä nyt sivistys- ja koulutuspoliitikkona (Puhemies koputtaa) halua asettua vastahankaan.

Kokeilu on kokeilu, ja katsotaan sitten. Mutta on tärkeää, että kansallinen sivistys- ja koulutuspolitiikka säilyy kokeilun aikana.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri piti mahtipontisen kiitospuheenvuoron, joka varmasti hänen kannaltaan oli oikeaan osunut, mutta toteaisin kuitenkin, että arvoisa ministeri on unohtanut yhden tehtävän ministerin työsarallaan: seurata sitä, mitä Kainuun maakunnassa on tapahtunut sinä aikana, kun tämä hallituksen esitys on ollut täällä valiokuntakäsittelyssä. Se on erittäin merkittävä unohdus ministerin puolelta.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan jäsenenä olin kuulemassa asiantuntijoita, ja yhtyen siihen, mitä ed. Pulliainen jo tässä edellä sanoi, kyllä siellä tuli toisenlaisia äänenpainoja kuin, ministeri Korhonen, toitte esiin, että tässä olisivat takana maakunnan asukkaat ja maakunnan tahto. Kyllä siellä tuli toisenlaisia näkökulmia. Näin nyt kysyn, mistä tämä tietojen ristiriitaisuus. Tiedämme tietysti, että siellä olivat eri kunnat eri tavalla ajattelemassa, mutta kuitenkin se oli näkökulma, että kunnat haluavat säilyttää kunnan koulutuspolitiikan nimenomaan yhteydessä koko kunnan koulujärjestelmään. Olisi ehkä voinut olla toinenkin malli, jossa olisi kaksi kuntaa, mutta ei tämmöistä laajempaa hallintoa, jossa etäännytään. Jos nyt on pantu kyläkoulut, niin pannaan pienet lukiotkin pois. Sitä en kyllä näe hyvänä.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson täällä sanoi, että "asiantuntijakuulemiseen vedoten". Kysynkin, miksi sivistysvaliokunta ei kuullut niitä asiantuntijoita, siis niitä rehtoreita, jotka olivat kannattamassa lukioiden liittämistä tähän kuntayhtymään (Ed. Gustafsson: Emme me sen mukaan kutsuneet!) — Niin, ei ollutkaan kutsuttu, mutta nyt tulikin tilanne, että kutsuttiin vain niitä, jotka vastustivat. — Sen takia asiantuntijakuuleminen saattaa kuulostaa ihan toisenlaiselta kuin todellinen tilanne on siellä, eli siellä on sekä kannatusta että vastustusta ja myöskin niitä, jotka katsovat koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena eikä vain siitä omasta näkökulmastaan ja oman kunnan näkökulmasta. On siellä sellaisiakin näkemyksiä, että esimerkiksi Kajaanin kaupunginvaltuusto on sitä mieltä, että lukiot pitää sinne laittaa, mutta vastaava virkamies vastustaa henkeen ja vereen. Tiedän kyllä, miksi. Mutta hän oli sitten asiantuntijana täällä.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lukiokysymys oli hallintovaliokunnassa ongelmallinen ratkaista. Me yritimme vielä sitten selvittää asiaa ja erityisesti sitä, mikä on Kainuun ja Kainuun kuntien tahto tässä asiassa ja mikä olisi parasta Kainuun tulevan kehityksen kannalta. Tässä tarkoituksessa vielä viime vaiheessa kutsuimme maakuntajohtajan kuultavaksi. Hän toi meille kuntien lausunnot, valtuustojen päätökset, vielä nähtäväksi. Pääosinhan valtuustot ovat olleet tällä kannalla, mikä hallituksen esitykseen sisältyy. Mielestäni olennaista tässä on se, että nyt kyettäisiin säilyttämään kattava lukioverkko Kainuussa ja kyettäisiin säilyttämään se hyvä yhteistyö peruskoulun kanssa kuntatasolla yhteisten opettajien ja korkeatasoisten opettajien saanninkin kautta.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille haluaisin sen verran todeta, että valiokunta kuuli hyvin laajasti Kainuun kuntia tässä. Meillä kuulemisessa oli Hyrynsalmen kunta, Kajaanin kaupunki, Puolangan kunta, Paltamon viestintälukio ja Sotkamon lukio. Kaikista näistä edellä mainitusta kunnista olivat juuri sivistystoimenjohtajat ja kunnanjohtajat paikalla ja myös Oulun lääninhallituksen lääninsivistysneuvos. Kaikki nämä paikalla olleet asiantuntijat yksimielisesti esittivät juuri tämän näkemyksen, jonka varapuheenjohtaja Gustafsson omassa puheenvuorossaan toi esille, eli että lukioita ei tulisi liittää tähän hallintokokeiluun.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vahvistan tuon ed. Lindénin puheenvuoron sisällön ja totean vielä sen, että muun muassa lukion rehtorien kokous oli tämmöistä asiaa käsitellyt ja tullut siihen tulokseen, että se on heille vastenmielinen hyväksyttäväksi. Yksi rehtori siellä oli ilmoittanut olevansa eri mieltä. Näin meille ilmoitettiin, ja suhteellisen luotettavalta taholta varmaan tämä sanoma tuli, koska asiantuntija itse sen valiokunnassa ilmaisi.

Vielä tähän lisäisin sen, minkä ed. Väistö otti puheessaan esille, että yhteistyö tälläkin hetkellä lukioiden ja yleensä perusopetuksen välillä toimii moitteettomasti. En ymmärrä, miksi se pitää turmella tämän kokeilun avulla.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Niin kauan kuin Kainuussa ei järjestetä mitään äänestystä siitä, mikä on kainuulaisten tahto tässä yksityiskohdassa, on enemmän tai vähemmän spekulaatiota tässä salissa siitä todellisesta tahdosta puhua. Eduskunnan toimintatapoihin kuuluu kuunnella niitä asiantuntijoita, jotka ovat valiokunnissa kuultavina. Pidän vähän vastenmielisenäkin sitä pohdintaa, onko meillä nyt ollut oikeat vai väärät ihmiset kuultavana täällä. Kattava kuuleminen lukuisissa eri valiokunnissa on tapahtunut, ja siltä pohjalta ovat mietintö ja valiokuntien lausunnot nyt käsittelyssä.

Kun joka paikassa on nyt luotettu siihen, että maakunnalla on erittäin vahva sitoutuminen tähän hankkeeseen, niin henkilökohtaisesti en ymmärrä sitä, miksei tämän yksityiskohdan kohdalla olisi sitten voitu luottaa myöskin siihen maakunnan sitoutumiseen ja siihen, että tämän asian kohdalta maakunta löytää sen oikean ratkaisun.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta perehtyi tähän lukio—peruskoulu-asiaan erittäin perusteellisesti, koska meillä on se asiantuntemus ja näkemys nimenomaan kansallisesta koulutuspolitiikasta ja sen asemasta. Haluan todeta, että myöskin henkilökohtaisesti minulle oli yllätys asiantuntijakuulemisessa se, että pienten kuntien koulutoimi on niin lukiovetoista, ja kannoin siinä yhteydessä aidosti huolta siitä, ettei tämä kokeilu johda, vaikkei sitä kukaan halua, meidän peruskoulumme aseman heikentymiseen. Mutta, aivan niin kuin sanoin, olen tyytyväinen, että hallintovaliokunta on tähän asiaan syvällisesti perehtynyt. Se, että se päätyi toisenlaiseen johtopäätökseen kuin sivistysvaliokunta, niin kerranko sitten näin käy. Mutta tällä meidän kriittisellä kannanotollamme varmaan tämä asia tuli nyt sen tyyppiseen syvälliseen arviointiin ja tarkasteluun, (Puhemies koputtaa) jossa lopputulokset arvioidaan sitten vuosien ja vuosikymmenten päästä, ja silloin nähdään sitten, jos nyt halutaan kysyä näin, (Puhemies koputtaa) kuka oli oikeassa.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tietenkin pitää nyt nähdä se kokonaisuus, josta tässä asiassa puhutaan. Minusta ed. Gustafsson ja puheenjohtaja Väistö käyttivät aivan hyviä puheenvuoroja. Kyllähän tässä on asioita, joita on syytä pohtia monelta eri puolelta, monesta eri näkökulmasta, mutta, niin kuin sanoin pariinkin eri otteeseen, minusta olennaista on nähdä se kokonaisuus, koko Kainuun tulevaisuuden ja siellä sivistystoimen ja koulutuksen kehittäminen. Siellä on todella pieniä yksiköitä, ja niitten pienten yksiköitten tulevaisuus on kumminkin mietittävä joka tapauksessa eri vaihtoehtoisissa malleissa. Ei siitä mihinkään pääse. Minusta on parempi, että se mietintä tapahtuu Kainuussa kuin että se tapahtuu Helsingissä. Näin kai siinä nyt on se tilanne menossa, elikkä maakuntavaltuusto saa sitä valtaa. Maakuntavaltuustolle annetaan sitten myös vastuu.

Kun puhutaan, oikeastaan haluan senkin toistaa, että kun puhutaan kokeilusta, niin kyllähän kokeilun sisällä pitää olla sitten jotakin uutta, toisenlaista kuin koko muussa maassa. Siitähän tässä itse asiassa nyt on kyse kaiken kaikkiaan, että sitä sisältöä myös luodaan sille kokeilulle eikä vain pelkkää semmoista kuorrutusta, että sanotaan, että kokeillaan jotakin uutta, jossa ei mitään uutta ole sisällä. Minusta se on ainakin kovin johdonmukainen ajatus ollut, kun tätä lakia on valmisteltu, ja kyllähän me olemme sen valmistelun aikana todella halunneet kuulla Kainuuta. Lukemattomat ovat ne palaverit, mitä on pidetty. Siitä syystä siihen mahtipontisuuteen, mihin ed. Pulliainen viittasi, en osaa sanoa, oliko se sitä vai oliko se mitään, mutta oli se ainakin aito kiitos. Mutta mitä maakunnassa on tapahtunut, kun ed. Pulliainen sanoi, että meillä ei ole tiedossa se, mitä siellä on tapahtunut, niin mielenkiintoista olisi kuulla kyllä, mitä siellä on tapahtunut. Niin kuin juuri valiokunnan puheenjohtaja totesi, niin maakuntajohtaja kävi tuomassa kuntien yhteisen näkemyksen. En minä tiedä, moneenko kertaan se pitää sama asia pystyä sanomaan. Edustuksellisessa demokratiassa tietenkin on se yksi — jonkun näkökulmasta voi olla ehkä ongelma sitten, että se järjestelmä toimii vain niin, että jotkut edustavat, ettei jokaista kansalaista erikseen käydä puhuttamassa. Mutta kyllähän siellä meillä ovat virkamiehet olleet koko ajan. Täällä on ollut porukkaa. Minä olen siellä käynyt. Ehkä meillä on sitten eri lähteet, mistä me sitä palautetta saamme. Rehtorien näkemyksenkin kuuntelin kyllä hyvinkin tarkkaan. Pidin heidän kanssaan viime viikolla oman palaverini. Silloin kun me lakia valmistelimme, pitää muistaa, ettei tällaista keskustelua käyty ollenkaan. Siitä syystä halusin tavata vielä viime viikolla nyt viimeksi sitten nämä rehtorit, että varmaan kaikki viestit saadaan perille. En minä tiedä, paljonko enempi sitä olisi sitten pitänyt kuunnella.

Ed. Kerola viittasi siihen, että on yrityksiä koulutuspolitiikan sisällön muuttamiseen. Ei nyt aina pitäisi nähdä jotenkin sellaisia kummituksia ja harhoja ja, sanoisinko, vääristymiä, joita ei varmaan kellään ole, vaan nimenomaan, jos lukee sivistyspoliittisia linjauksia, mitä esimerkiksi sivistysvaliokunta on tehnyt ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen ja peruskoulutuksen yhdistämisestä tai rakenteiden muuttamisesta niin, että ne enempi tukevat toisiaan, niin siitähän tässä on kyse. Nimenomaisesti tämä kai tukee niitä linjauksia ainakin valtaosaltaan, mitä nimenomaan valiokunta on tehnyt, ja sitä kautta tukee myös, toivottavasti, sitten elinkeinopolitiikan ja työpaikkojen syntymistä siellä Kainuussa.

Arvoisa rouva puhemies! Enää toistamatta asioita, kokeilusta on kyse. Seurannan on oltava tarkka, seurannan on oltava riittävää. Sitten on vedettävä johtopäätöksiä ja analysoitava. Jos ei tämä järjestelmä sitten toimi, palaamme johonkin muuhun, ja se on se vanha.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Laki Kainuun hallintokokeilusta ja nyt sitten vuonna 2005 alkava hallintokokeilu on erittäin merkittävä askel alueellisen päätösvallan lisäämiseksi. Siinä mielessä on todettava, että näissä askeleissa Suomi hitaasti mutta toivottavasti varmasti on kulkemassa myöskin siihen suuntaan, jonka Euroopan unioni pyrkii omalta puoleltaan viitoittamaan. Myöskin unionin tasollahan korostetaan alueiden valtaa ja alueiden oman päätösvallan lisäämisen tärkeyttä.

Valiokunnan puheenjohtaja on käyttänyt jo ansiokkaan esittelypuheenvuoron, mutta kilpistäisin tämän hallintokokeilun nyt vielä siihen, että tässä on kaksi elementtiä: Toinen on se, että valtion maakuntaan tulevat kehittämissatsaukset kootaan isommaksi kokonaisuudeksi ja niistä päätösvalta tuodaan Kainuun maakuntavaltuustolle, ja se toinen puoli on sitten se, että merkittävä osa kunnallisista peruspalveluista kootaan maakunnallisiksi kuntayhtymiksi ja myöskin niiden ylin päätösvalta kuuluu maakuntavaltuustolle.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että näitä asioita katsellaan myös näin päin, että on kysymys vähintään puoleksi siitä, että valtion keskusvallan päätösvaltaa tuodaan maakuntatasolle, koska keskustelu täällä eduskunnassa, keskustelu maakunnassa on aivan liiaksi kilpistynyt puhtaasti kuntayhtymien ympärille. Kuntayhtymät muodostavat kuitenkin tästä kokonaisuudesta vain sen toisen puolen, joten myöskin eduskunnassa on tuotava esille ja pyrittävä vaikuttamaan siihen suuntaan, että kysymyksessä on myös aito ja todellinen päätösvallan ja ohjausvallan siirtäminen keskushallinnolta maakuntaan ja sen demokratisoiminen sitä kautta, että maakuntavaltuusto tulee suoralla vaalilla valittavaksi.

Aluehallinnossa on varmasti valtakunnallisestikin katsoen melkomoisia muutostarpeita nyt ja jatkossa, joita omalta osaltaan Kainuun hallintokokeilu palvelee. Sisäministeriön oma työryhmä Iskukykyisempi Suomi -raportillaan nosti näitä aluehallinnon kysymyksiä esiin loppusyksystä, ja työryhmän tuloksena olikin se suuntaus, että aluehallintoa on kaikkialla tässä valtakunnassa vahvistettava. Päällimmäiseksi toimintalinjaksi tässä raportissa muodostui kuitenkin se, että peruspalvelutehtäviä ja aluekehittämistehtäviä ei ehkä kuitenkaan tule yhdistää kaikkialla maassa samalla tavalla kuin Kainuun hallintokokeilussa ne yhdistyvät. Onkin varmaan luultavaa tai oletettavaa, että peruspalvelujen ympärille yhteistyö kasvaa eri kokoisina ja eri näköisinä kuntaryppäinä, mutta toivon mukaan aluekehittämistehtävissä maakunnat ympäri Suomea saavat entistä enemmän myöskin todellista valtaa. Tähän saakkahan aluekehitysvastuu on hyvin pitkälle ollut jo maakunnissa.

Tietyllä tavalla on hyvin kertovaa ja vahvistaa myöskin tätä erilaista toimintalinjaa se, että laajasti Suomessa tunnetaan eri alueilla suurta kiinnostusta tätä Kainuun hallintokokeilua kohtaan, mutta useimmat viestit kertovat kyllä kuitenkin sen, että me haluamme jotakin, mutta emme ihan samanlaista. Kainuu on kuitenkin oma, erityispiirteiltään hyvin selkeä maakunta ja muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, joten siinä mielessä uskon, että tämä valittu toimintalinja kyllä saadaan Kainuussa toteutumaan.

Oman problematiikkansa muodostaa tietenkin sitten tämä Pääkaupunkiseutu, jonka edustajat ovat myöskin valiokuntatyöskentelyssä olleet hyvin aktiivisesti ja kiinnostuneina mukana, koska nythän on paljon puhuttu siitä, että jonkinlaista alueellista uutta mekanismia tarvitaan myös tänne Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja alueiden väliseen yhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Tämän lain nyt sitten tullessa pian hyväksytyksi ja voimaan on erittäin tärkeää, että seuraavaksi, viimeistään seuraavaksi, jollei jo nyt, painopiste asetetaan elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin, joihin toki tämä valiokunnan mietintökin ottaa selkeän kannan. On muistettava, että niihin keskeisiin ongelmiin, jotka hallituksen esityksessä todetaan ja mitkä Kainuussa ovat, pelkällä hallinnon uudelleenjärjestelyllä ei tuoda ratkaisua, vaan että siihen tarvitaan myöskin muita elementtejä. Hallintovaliokunnan mietinnössä sanotaan selkeästi, että valiokunta pitää välttämättömänä kansliapäällikkö Erkki Virtasen omassa työryhmätyössään esille nostamia Kainuun kehittämistoimenpiteitä, ja tämä kehittämistoimenpiteiden lista kuuluu myös valtioneuvoston iltakoulupäätöksen liitteisiin, kun valtioneuvosto on aikanaan tätä lakia käsitellyt, joten voinemme nyt toivoa ja lähteä työskentelemään kaikki yhtenä rintamana sen eteen, että nämä myöskin toteutetaan.

Tällaisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ovat muun muassa Kainuun riskirahasto pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten edistämiseen. Niitä ovat Kainuun itäyhteyksien kehittäminen. Sitten siellä on muun muassa te-keskusten henkilöstöhallinnon keskittäminen Kainuun te-keskukseen, yrityspalveluiden kehittäminen Kainuussa ja hyvin laaja-alainen toimenpidepaketti koulutuksen ja innovaatiojärjestelmien kehittämiseksi Kainuun maakunnassa. Sisäasiainministeriö kantaa lopullisen vastuun siitä, että eri ministeriöt vievät näitä hankkeita eteenpäin ja valmistelevat niitä niin, että ne viimeistään ovat käytössä ja toiminnassa vuonna 2005, kun tämä kokeilu käynnistyy.

Kainuussa on toki muitakin elinkeinopoliittisia tarpeita. Viime aikoina johtavat hallituspuolueet ovat olleet näiden tiimoilta hyvin aktiivisesti liikkeellä. Kainuulaisia huolettaa Talgon junanvaunutehtaan nykyisyys ja tulevaisuus, ja niin pääministeri Lipponen kuin puoluesihteeri Heinäluomakin ovat käyneet Kainuussa lupailemassa uusia toimenpiteitä tämän tärkeän työllisyyselementin turvaamiseksi. Kyllä odotan, että näistä lupauksista pidetään myös kiinni, ja kysyä voi, miksi ne aina pitäisi kohdistaa vasta vaalien jälkeiseen aikaan. Kun pääministerikin lupailee toimia jo ennen vaaleja, me kyllä tässä nyt odotamme ja tietysti omin toimin yritämme työntää eteenpäin, että niitä olisi tulossa. Erittäin suuri takaisku Ylä-Kainuulle ovat myös Audel-nimisen elektroniikkateollisuuden komponentteja valmistavan firman aikeet siirtää 50 työpaikkaa pois Puolangalta. Puolangan kunnan olosuhteissa tämä 50 työpaikkaa on äärimmäisen tuntuva ja raskas menetys eikä mitenkään helppoa ole tämän menetyksen kompensoiminen.

Myöskin alueelliset verokokeilut ovat nousseet esille valiokunnan mietinnössä. Niin alue- ja kuntaministeri Korhonen kuin pääministeri Lipponenkin ovat käyneet Kainuussa ilmoittamassa tukevansa näitä, joten voinemme luottaa siihen, että 2005 myöskin jonkin sortin tähän teemaan liittyvä kokeilu Kainuussa myöskin käynnistyy.

Arvoisa puhemies! Äskeisessä debatissa ja valiokunnan käsittelyssä nousi voimakkaasti esille yksi pieni yksityiskohta, joka tähän kokeiluun liittyy, eli lukioiden kuuluminen koulutuskuntayhtymään. Korostan sitä, että tämän kokeilun kokonaisuuden kannalta kysymyksessä on toki melko pieni yksityiskohta, joskin luonnollisesti sinänsä tärkeä. Tässä valiokunnan mietinnössä onkin henkilökohtaisesti mielestäni turhankin laajasti käsitelty tätä lukioproblematiikkaa. Kyllä tämän kokeilun painopisteet ovat toisaalla.

Tähän lukioiden kuulumiseen kuntayhtymään kuuluu vastalause, joka ei tarkoita sitä, että lukiot jäisivät koulutuskuntayhtymän ulkopuolelle, vaan vastalause tarkoittaa sitä, että Kainuun kunnille itselleen jää ratkaisuvalta siitä, millä aikataululla ja miten ne haluavat lukioita viedä tähän kokeiluun eteenpäin. Tämä mietinnön mukainen lisätty 3 momentti, joka antaa mahdollisuuden muiden tehtävien lisäämiseen tähän kuntayhtymään, jättää sen portin avoimeksi. Sen takia vastalauseen allekirjoittajat ovat katsoneet, että myös kunnallisen itsehallinnon merkeissä on ihan hyvä antaa päätösvaltaa tällaisessa asiassa myöskin kunnille itselleen.

Tässä on tullut jo esille, että keskeinen peruste ja huoli nyt siitä, jos lukiot tulevat tähän maakunnalliseen koulutuskuntayhtymään, on juuri siinä, että perusopetuksen ja lukioiden välinen yhteinen linkittymä on varsinkin pienissä kunnissa niin tiivis, että näitten eriyttäminen on vaarassa aiheuttaa lukioverkon nopeankin harventumisen.

Lukioiden välinen yhteistyö Kainuussa toimii nyt hyvin, ja on monelta taholta tuotu eteenpäin, miten lukuisilla uusilla hankkeilla sitä ollaan edelleen vauhdittamassa. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö, johon koulutuspolitiikkaosiossa on viitattu, koskee vain osaa Kainuun kuntia. Monissa Kainuun kunnissa tätä ammatillista puolta ei ole laisinkaan. Siinäkään ei kyllä varsinkaan oppilaan valinnanmahdollisuuksien näkökulmasta ole mitään suurta kipukohtaa, vaan kyllä tämä yhteistyö monin eri tavoin toimii.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan yksimielinen lausunto on asettunut tukemaan sitä, että vastalauseessa esitetyin muodoin tämä lukiokoulutus poistettaisiin pykälästä, ja niinpä teenkin, arvoisa puhemies, tämän vastalauseen mukaisen ehdotuksen siitä, että 22 § saisi tässä vastalauseessa esitetyn muodon. Näin ollen myöskin ed. Gustafssonilla, joka on poistunut salista, on mahdollisuus äänestää huomenna tässä salissa ja olla yhä samaa mieltä kuin on sivistysvaliokunnassakin ollut.

Arvoisa puhemies! Maakuntajohtajan vaalitapa on ollut jonkun verran keskusteluissa esillä lain käsittelyvaiheessa, mutta henkilökohtaisestikin olin vähän hämmästynyt siitä, että se ei kovin suurella painoarvolla noussut asiantuntijakuulemisessa esille. Sen vuoksi se ei myöskään valiokunnassa mitään isoa turbulenssia saanut aikaan. Siltä osinhan valiokunta on täysin yksimielinen.

On selvä asia, että lopullinen muoto siitä, miten tämä hallintokokeilu toimii, syntyy maakunnassa. Kyllä yhdyn alue- ja kuntaministerin näkemykseen siitä, että tämä on maakunnalle ehdottomasti enemmän mahdollisuus kuin sellainen uhka, jonkalaisia kuvia on myöskin pyritty nostattamaan esille. Kainuussa onkin jo laadittu kuntien välillä kumppanuussopimus, jonka pohjalta jatkotyöstöä lähdetään tekemään. Käytännön toimivuushan näissä kuntayhtymissä ja tässä maakuntavaltuuston päätösvallan konkreettisessa toimivuudessa ratkeaa sillä, miten siellä maakunnassa nämä toimintamallit luodaan, joten aika paljonhan tässä vielä lainkin säätämisen jälkeen jää avoimeksi.

Alue- ja kuntaministeri  Martti  Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Ihan yhteen yksityiskohtaan: Niin kuin ed. Lehtomäki sanoi, lukiokoulutus on yksi yksityiskohta eikä hirveän iso tässä isossa kokonaisuudessa. Minä kiinnitin huomiota myös yhteen yksityiskohtaan, joka ehkä on suurempi kuin joka kerta ajatellaankaan, demokratia ja demokratian toimivuus, johon edustaja viittasi, kun hän sanoi, että pitäisi antaa mahdollisuus Kainuun kunnille uudelleen päättää demokraattisesti. Hän vetosi demokratiaan. He ovat demokraattisessa käsittelyjärjestyksessä antaneet jo lausunnon ja olleet jotakin mieltä. Siitä on maakuntavaltuusto antanut lausunnon. Poliittiset puolueet ovat antaneet lausunnon. Nyt, jos päätös ei miellytäkään, pitäisi ottaa toisenlainen, uudenlainen demokratiakäsittely taas ja lähteä hakemaan uutta lausuntoa. Tämä demokratia alkaa saada mielenkiintoisia ulottuvaisuuksia.

Erään toisenkin asian yhteydessä käytiin vähän samanlainen keskustelu, että jos oikeusmenettelyssä joku päätös tulee, sitten pitäisi lainsäädäntöä muuttaa, että saadaan se oikeuden päätös oikeaksi. Ei demokratia sillä tavalla toimi, vaan demokratia toimii niin kuin sen tähänkin saakka on kuulunut toimia, ja suomalaisessa yhteiskunnassa se on hyvin toiminut.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Alue- ja kuntaministeri varmasti tietää erittäin hyvin, että kunnissa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tämän yksityiskohdan osalta pitäisi tehdä. Myös niissä kunnissa, joissa on sinänsä hyväksytty se, että lukiot kuntayhtymään menisivät, on kuitenkin nostettu esille huolia ja nostettu esille muun muassa lisävalmisteluajan tarvetta ja tämän kaltaisia seikkoja. Minä olen kuitenkin siinä mielessä maltillinen ja yhteistyöhakuinen ihminen, että olen taipuvainen uskomaan, että tässä on perusteltuja syitä olla jompaakumpaa mieltä, ja sallin sen ministerille, että hän on eri mieltä minun kanssani, mutta aion pitää omasta mielipiteestäni loppuun asti kiinni, koska sillekin on perusteet.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minua oikeastaan harmittaa, että näin hyvän ja positiivisen asian, kuin tämä lakiesitys Kainuulle on, vaalien läheisyys värittää aivan ikävään valoon. Siinä mielessä olen erittäin harmistunut siitä, että tämän asian käsittely on mennyt näin lähelle vaaleja, koska tässä ovat saaneet minusta yksityiskohdat semmoisia mittasuhteita, jotka värittävät koko kokeiluhanketta niin, että jotkut maakunnassa ovat saattaneet kääntyä kokeilun toteuttamista vastaan, mikä minusta on ikävää. Tällaisiakin puheenvuoroja on saanut kuulla. Olisin toivonut, että tässä isossa salissa ei olisi enää tarvinnut äänestää vaan olisi riittänyt se, että valiokunnassa olisi äänestetty ja että siellä olisi mitattu tämä kannatus eikä olisi tarvinnut tänne isoon saliin enää tätä yhtä yksityiskohtaa tuoda kiistanaiheeksi. Mutta emme voi sille mitään, että ajankohta on nyt tämä mikä on. Olen tyytyväinen siihen, että hallintovaliokunta on kuitenkin käsitellyt tämän lain ja saanut sen tulemaan, vaikkakin äänestyksen jälkeen, kuitenkin suhteellisen yksimielisenä, että tämä yksityiskohta ei ole siinä lain käsittelyssä saanut niin suurta roolia kuin se näyttää Kainuun sisälle nyt muodostavan.

Uskoin jo lähetekeskustelussa, että eduskunnasta löytyy halukkuutta lähteä kokeilemaan täysin uudenlaista aluehallintoa. Meillä Kainuussa olisi ollut osittain halukkuutta mennä pidemmällekin kokeilussa, nimittäin te-keskuksen ja maakuntaliiton toimintojen yhdistäminen olisi sopinut meille — tai en tiedä, voiko nyt sanoa enää, ovatko kaikki sitä mieltä. Olisi varmasti tästäkin löytynyt yksittäisiä virkamiehiä, jotka ovat eri mieltä ja olisivat saaneet kansanliikkeen sitten taakseen tästä. Mutta sellaistakin näkemystä oli, että te-keskuksen ja maakuntaliiton toimintojen yhdistäminen olisi ollut mahdollista. Uskon, että kun hallintokokeilun muoto on vain väliaikainen ratkaisu ja kokeilun aikana pohditaan, miten hallintoa yhä edelleen pitäisi kehittää, lopulta pääsemme todelliseen aluehallintoon, jossa on vain yksi maakuntahallinto, jossa yhdistyvät kuntien ja valtion hallinnot, ja toiminta tätä myöten järkiperäistyy.

Hallintokokeilu on aiheuttanut paljon mielenkiintoa eri puolilla maata ja erityisesti asiantuntijoiden keskuudessa. Viimeksi viime viikon torstaina olin Nastolassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen koulutustilaisuudessa keskustelemassa sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta Kainuun hallintomallissa, ja siellä oli todella suuret odotukset siihen, että tässä löydetään uusia toimintatapoja ja uusia toimintamalleja. Vaikka nyt keskustelemme hallintokokeilusta, mielestäni tärkein kysymys on kuitenkin se, miten sisältö ja toiminnot tulevaisuudessa järjestetään. Vain se voi tuoda sen lisäarvon, mitä tällä lailla haetaan, ja toteuttaa niitä tavoitteita, mitä hallintovaliokunnan puheenjohtaja aikaisemmin esittelypuheenvuorossaan esitti.

Pelkkä hallinnon uudistaminen ei siis ratkaise Kainuun muuttotappio- ja väestörakenneongelmia ja työttömyysongelmaa. Olennaisinta onkin, miten elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla pystytään luomaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja kehittämään nykyisiä. Vain siten me voimme kääntää muuttoliikkeen suuntaa. Tässä yhteydessä on pakko sanoa, että jos nyt lähiaikoina Talgon junanvaunutehtaan tilanne ei saa ratkaisua, kyllä tämä hallintokokeilukin silloin saa kovin ikävän sävyn ja varmasti semmoinen pettymyksen aalto Kainuussa menee. Toivon, että hallituksen sisällä nyt jo ennen vaaleja mutta joka tapauksessa mahdollisimman pian tehtäisiin ratkaisuja nimenomaan VR:n suuntaan, että VR:llä olisi mahdollisuus näitä tarjouspyyntöjä kaksikerrosvaunuista tehdä. Tätä odotetaan. Tämä on erittäin iso asia koko Kainuulle, koska on kysymys useista sadoista työpaikoista.

Tässä yhteydessä on sanottava, että kun lain esittelyteksti silloin oli hyvin negatiivinen ja näytti siltä, että ei siellä maakunnassa enää kovin paljon värähdäkään, on pakko todeta, että meillä on erittäin hyviä yrityksiä, meillä on maailmanmarkkinajohtajayrityksiä ja yksi Euroopan innovatiivisimmaksikin palkittu yritys. Siellä on hyviä yrityksiä ja hyvää työvoimaa tällä hetkellä, vaikka työttömyys onkin rakennemuutoksen kautta ja yhä edelleen muuttumassa, esimerkkinä tästä Kainuun Osuusmeijerin lopettaminen Sotkamossa, mikä sekin on aika iso ratkaisu, mutta se on yhden yksittäisen yrityksen tekemä ratkaisu.

Kainuulle tuleva uusi kehittämisraha, joka siis koostuu pääsääntöisesti entisistä kymmeniä eri putkia myöten tulleista yksittäisistä rahoista, antaa paljon mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Niin voimme toteuttaa hankkeita, joissa eri osaset loksahtavat paremmin paikoilleen kuin nyt, ettei käy niin kuin joskus on käynyt, että eräs uusi yritys sai kyllä yritystuet mutta Tielaitokselta ei meinannut herua rahoitusta yritykselle välttämättömään tienpätkään. Nyt tällaiset ongelmat poistuvat ja pystymme tekemään kokonaisvaltaisempaa elinkeinopolitiikkaa.

Hallituksen esityksen yhteydessä on päätetty edistää niin sanotun Virtasen työryhmän esityksiä, ja toivomme kovasti, että tuleva hallitus myös sitoutuisi niihin. Kainuussa ovat jotkut harvat hallintokokeilun vastustajat perustelleet vastustustaan sillä, että kokeilu ei tuo uutta rahaa maakuntaan. Minä en usko, että korvamerkitöntä tai mihinkään hankkeeseen suuntaamatonta rahaa mikään hallitus jakaa tulevaisuudessakaan. Juuri Virtasen työryhmän esityksessä on hankkeita, jotka tuovat kehittämisrahan lisäksi potkua koulutukseen ja elinkeinoelämään, ja juuri nämä hankkeet sotumaksukokeiluineen, mahdollisesti tietotekniikan hyödyntäminen nykyistä paljon voimakkaammin, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtenäisten tietojärjestelmien luominen, voivat mahdollistaa myöskin tämän sisältötoimintojen kehittämisen. Tietotekniikkaa hyödyntämällä voimme myös muodostaa uusia paikallisia demokratian muotoja, jotka voivat korvata nykyisten valtuustojen osittain aika vähäisenkin vallan todellisella paikallisdemokratialla, ja siinä meillä kainuulaisilla on näytön paikka, ja me voimme näitä kehittää myöskin, vaikka sellaista ei tässä hallituksen esityksessä varsinaisesti ole ollutkaan tavoitteena.

Työministeriön kautta tulevat työllistämistukirahat saavat toivottavasti Kainuussa uudet, nykyistä vaikuttavammat pelisäännöt. Lakihan ei nykyisinkään estä käyttämästä rahaa joustavasti, mutta työministeriön tulosohjaus ja ohjeistukset aiheuttavat aivan liikaa rajoituksia pidempijänteiselle työvoimapolitiikalle. Kainuussa työllisyysasioissa on jo monta vuotta harjoitettu kumppanuusajattelua, jossa sekä yritykset, viranomaiset, työttömät itse että järjestöt ovat olleet mukana kehittelemässä uusia työllisyyshankkeita. Työministeriö ei ole niille kovinkaan lämmennyt, mutta nyt uskon asioiden etenevän paremmin.

Kainuun yksi suuria haasteita tulevaisuudessa on se, miten eläköityvien ihmisten tilalle saadaan koulutettua työvoimaa niin yrityksiin kuin julkisellekin sektorille. Meillä on maan korkein työttömyysaste tällä hetkellä, ja osa työttömistä varmasti työllistyy vapautuviin työpaikkoihin. Kuitenkin osa työttömistä tarvitsee täsmäkoulutusta ja tukitoimia työllistyäkseen. Tähän voimme vastata nykyistä paremmin alueellisen työvoimapolitiikan keinoin, mitä työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on useaan otteeseen ja nyt tämänkin lain yhteydessä vaatinut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kohta on mennyt valiokuntakäsittelyssä kohtuullisen selkeästi läpi. Kainuussa onkin tehty viittä vaille valmis kumppanuussopimus, jolla sovitaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään siirretään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot lukuun ottamatta päivähoitoa. Valiokunnan huoli jakautuneista palveluista on siis poistumassa kumppanuussopimuksen myötä. Kuntayhtymäpykälässä on viimeinen momentti, joka antaa kokeilualueen kunnille mahdollisuuden antaa yhtymälle myös muita tehtäviä, kuin pykälässä on säädetty.

Itse henkilökohtaisesti kyllä näkisin, että myös päivähoidon tulisi kuulua kuntayhtymään, sillä erityisesti Kajaanin seutukunnan työssäkäyntialue on usean kunnan alueella, ja silloin olisi järkevää, että vanhemmat voisivat itse ratkaista, missä lapsen hoito on järkevintä, ja tässä toivon, että Kainuussa tehdään omat ratkaisut. Kainuusta olisi mahdollisuus myös luoda hyvinkin lapsimyönteinen maakunta, nimenomaan lapsiperheiden elämänlaadun kannalta ihanteellinen paikka, ja tässä Stakesin professori Matti Rimpelä on ollut erittäin aktiivinen ja tehnyt hyviä esityksiä.

Vielä palaan hetkeksi tähän koulutuskuntayhtymän käsittelyyn, joka näytti olevan eduskunnassa vaikeinta. Suurin osa lukioiden rehtoreista asettui vastustamaan lukioiden liittämistä toisen asteen koulutuksen kuntayhtymään sen jälkeen, kun kuntien valtuustot olivat antaneet laista lausuntonsa. Ilmeisesti kävi niin onnettomasti, että kun Kainuun liiton asettama valmisteluvastuu annettiin ammatti-instituutin kehittämisyksikön vetäjälle ja lukiopuolelta ei siihen nimetty ketään, lukioiden rehtorit kokivat tulleensa jyrätyiksi. Se on ymmärrettävää; tällaisessa valmistelussa täytyy noudattaa hyvää hygieniaa. Sivistysvaliokunta kutsui asiantuntijoiksi vastustavat rehtorit, mutta ei kannattajia, ja niinpä näytti siltä, että asiaa kohtaan on yleinen vastustus.

Ed. Kerola täällä aikaisemmin sanoi — ja nyt puutun tähän sen vuoksi, etten saanut enää vastauspuheenvuoroa, arvoisa puhemies — ed. Kerola sanoi, että heillä valiokunnassa oli tietona, että on myös rehtori, joka kannattaa tätä, mutta häntä ei kuitenkaan kutsuttu valiokuntaan asiantuntijaksi, mikä minusta on todella ihmeellistä, sillä hän olisi voinut kertoa, mikä on se toinen näkemys tähän asiaan. Mielestäni tämä vaalien läheisyys on nyt aiheuttanut sen, että tästä on tullut isompi kysymys, kuin mitä se todella on, ja joudumme täällä äänestämään lukioiden kuulumisesta kuntayhtymään.

Vastalauseessa todetaan, että "saadun selvityksen mukaan yhteistyö lukioiden kesken on tällä hetkellä hyvää". Kun olen keskustellut lukion rehtorin kanssa, niin hän sanoi, että ensimmäiset tapaamiset alkoivat sen jälkeen, kun alkoi tämä vastustus lukioiden kuntayhtymään siirtämistä kohtaan, ja sitä ennen lukioiden yhteistyö on ollut erittäin vähäistä, jopa niin, että kun hän on yrittänyt yhteistyötä luoda, niin on siinä pelossa, että pienemmät lukiot lopetetaan, jopa vastustettu yhteistyötä, ja nyt tällä hetkellä, kun lukioiden rehtorit ovat useaan kertaan tavanneet toisensa, niin siellä on keskitytty lähinnä siihen, miten saadaan kuntayhtymästä lukiot pois ja todellisia sisältöjen ja toimintojen yhteistoimintoja ei ole kyetty ratkaisemaan.

Mutta minä toivon, että tämä kuntayhtymäkeskustelu jo, pelkästään se, olisi aiheuttanut sen, että nämä rehtorit tuntevat toisensa paremmin, että heillä olisi yhteyshenkilö, jonka olisi voinut nimetä tähän työryhmään silloin, mutta kun sellaista ei ollut, niin Kainuun liitossa ei sitä nimetty, ja se on minusta ikävää.

Tiedän, että lukioiden jättämiseen ulkopuolelle voi löytää myös perusteita, mutta minusta se, että lukioiden ja peruskoulun yhteistyö turmeltuisi siitä, että lukio olisi kuntayhtymässä, on kyllä liian painava väite. Tällä hetkelläkin esimerkiksi Kajaanissa on eri toimijoilla yhteisiä opettajia täysin siitä riippumatta, minkälainen omistuspohja tai mikä oppilaitoksen muoto on. Ei se estä käyttämästä yhteisiä opettajia. Minun mielestäni voisi jopa miettiä sitä, pitäisikö peruskoulut myöskin siirtää kuntayhtymän sisälle. Silloin voitaisiin saada paljon kokonaisvaltaisempia etuja koulutuksen kehittämisestä myös peruskoulutasolla.

Niin ikävää kuin se onkin, niin sen jälkeen kun esimerkiksi Kajaanin kaupunginvaltuusto on asian hyväksynyt äänestyksen jälkeen — 13 äänesti vastaan ja kaikki muut puolesta, ja siinäkään äänestyksessä ei äänestetty lukioiden yhtymään kuulumisesta; sitä ei ole kukaan valtuustossa erityisesti vastustanut — niin sen jälkeen kaupunginhallitus, joka vastusti kokeilua itsekkäistä syistä, on antanut sivistysjohtajalle valtuudet vastustaa, täysin vastoin valtuuston päätöstä. Mielestäni tässä pitäisi nähdä kokonaisuudet eikä lähteä tällaisten yksittäisten virkamiesten ja yksittäisten tahojen, sanon myös, oman edun tavoitteluun jossakin määrin, nähdä kokonaisuus ja tämän kokeilun arvo, ettei tämä johda siihen, että koko kokeilu leimataan epäonnistuneeksi sen vuoksi, että jotkut tahot rupeaisivat sen jälkeen, kun täällä on tehty päätös lukioiden kuulumisesta kuntayhtymään, boikotoimaan koko hallintokokeilua.

Totean vielä lopuksi, että tämä laki ei myöskään saa olla esteenä kuntaliitoksille, jos myöhemmin todetaan, että ne ovat aiheellisia.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Huotari valitteli, että vaalien läheisyys värittää tämän esityksen käsittelyä. Minun näkökulmastani vaalien läheisyys ei ole vaikuttanut mihinkään muuhun kuin siihen, että valiokunnassa on pidetty kiirettä. Jos vaalien läheisyys jotenkin vaikuttaa, niin korkeintaan siten, että tästä näyttää tulevan hallituspuolueille jonkinlainen arvovaltakysymys.

Jos ed. Huotari viittasi siihen äänestykseen, mikä ehkä huomenna tässä salissa käydään, niin sehän on täysin normaalia, eduskunnan toimintatapojen mukaista toimintaa. Me olemme varmaan sadoista vastalauseista äänestäneet tälläkin kaudella. Sehän vasta vaalisäikkyilyä olisi ollut, että ensin valiokunnassa äänestetään ja sitten ei tuoda saliin vastalausetta. Tässä ei ole mistään muusta kysymys kuin täysin normaalista toimintatavasta, enkä ymmärrä sitä, miksi vaalihomma pitää tähän sotkea.

Kari  Rajamäki  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarin mainitsema Talgon vaunutuotannon turvaaminen on Kainuun kannalta erittäin keskeinen asia ja jälleen esimerkki myöskin yhteiskuntapoliittisten vaikutusten alue- ja työllisyyspoliittisten vaikutusten tarkemmasta arvioinnista, mitä yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa poikkihallinnollisemmin tarvitaan.

Tältä osin täytyy sanoa, että toivottavasti ei nyt hallintokokeiluja innostuta tekemään jossain muualla, mikä tuhoaisi Kainuun hallinnon ja elämän ja työllisyyden. Tarkoitan tässä VR:n ja nimenomaan ratapuolen hallintoa. Siellä, niin kauan kuin ministeri Sasi ja yksityistäminen kurkkii nurkan takaa, ei voi olettaa, että VR pystyy sitoutumaan ja suunnittelemaan isoja hankintoja, muun muassa mitä lähiliikenne ja muut investoinnit tulevat vaatimaan.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt tämän vuoden mietinnössä tähän asiaan huomiota, ja VR:n johdon ja hallituksen kanssa asiaa on monin tahoin valmisteltu. On toivottavaa, että tältä osin turvataan myös Kainuun kehitystä ja ennen kaikkea Suomelle myös tärkeätä kalusto- ja vaunurakentamisen osaamista ja tätä kautta myös omaa kilpailukykyä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän samaan asiaan ensinnäkin huomiota, mihin ed. Lehtomäki. Ed. Huotari väitti, että vaalien läheisyys on se tekijä, joka tavallaan sanelee sen, että tästä yksittäisestä asiasta ollaan eri mieltä. Ei todellakaan näin voi olla.

Sitten se, minkä takia kiirehdin tänne saliin jo aiemmin, ennen omaa puheenvuoroani, oli, että ed. Huotari omassa puheenvuorossaan totesi, että Kainuussa lukioilla ja peruskouluilla ei ole yhteistyötä tai se on varsin minimaalista. (Ed. Huotari: Lukioiden!) Se osoittaa sen, että ed. Huotari ei tunne koulutointa. Pienille yläasteille ja lukioille yhteistyö on välttämätöntä. Ei opetusta voida järjestää ilman rehtorien ja opettajien yhteistyötä. Nimimerkillä "30 vuoden kokemus".

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole missään tapauksessa väittänyt, toisin kuin ed. Kähkönen väitti, että peruskoulujen ja lukioiden välillä ei olisi yhteistyötä. Jos te olisitte ollut kuuntelemassa tässä salissa: Minä sanoin, että siihen juuri olisi niitä perusteita, mutta se ei estä tämän hallintokokeilun tekemistä, että yhteistyötä on, mutta ei lukioiden välillä. Täällä vastalauseessa sanotaan, että lukioiden välinen yhteistyö on hyvää. Sitä ei ole ollut juurikaan, ei juuri nimeksikään tähän mennessä, ennen kuin tämä vastustus on saanut kokoontumaan nämä rehtorit. Ettei tule väärää todistusta lähimmäisestä, siksi halusin tämän oikaista.

Ed. Lehtomäelle totean sen, että vaalien läheisyys näkyy sillä tavalla, että tästä tehdään hallitus—oppositio-kuvio, kun minä olin ymmärtänyt aikaisemmin, että esimerkiksi Kainuun edustajat täällä ovat nähneet ja niin sanottu Kainuun puolue, joka on paljon laajempi asia kuin kaksi kainuulaista kansanedustajaa, (Puhemies koputtaa) näkee tämän kokonaisuuden tärkeänä eikä rupea revittelemään sitä täällä hallitus—oppositio-kuviona, mikä minusta on ihan selvästi vaalien syytä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En voi olla käyttämättä tässä nyt vastauspuheenvuoroa ed. Huotarille. Sitten menen varsinaisesti siihen tekstiin, jota ajattelin täällä päästellä kiduksistani ulos.

Arvoisa puhemies! Olen käynyt tuolla Kainuussa kansalaisopistoissa saarnaamassa koko kansanedustajakauteni, ja yksi asia, jonka minä siellä olen oppinut näiden vuosien varrella, 16 vuoden aikana, on se, että lukion, yläasteen ja kansalaisopiston yhteistyö on esimerkillistä. Edelleen yhteistyö lukioitten kesken on niin esimerkillistä, että kun olen sitoutunut sinne johonkin menemään, yhteydet ovat välittömästi toimineet, että etkö tulisi sitä saarnaa pitämään meillekin. Toisin sanoen yhteydet ovat siis ihan käytännön tasolla mahdollisimman hyvät ja toimivat, luontevat jnp. En ymmärrä ed. Huotarin suoranaista kiihtymistä asiassa tällä tavalla, kun me saman vaalipiirin pohjoispohjalaiset olemme kokeneet sen itsestäänselvyytenä ja erittäin myönteisenä ja merkittävänä voimavarana nimenomaan Kainuussa.

Arvoisa puhemies! Palaan näihin asioihin vähän myöhemmin uudestaan, mutta sitten itse kokeilulaista.

Silloin kun tämän hallituksen esityksen lähetekeskustelu oli täällä salissa, totesin arvoisalle ministerille, että tämän lain nimike on kyllä väärä, ei tällaista asiaa niin sanotusti kokeilla voi. Aivan erikoisesti olen huolestunut nyt ministeristä siinä, että hän ilmoitti äsken eräässä vastauspuheenvuorossa, että jos tämä ei nyt rupea skulaamaan, niin palataan entiseen. "Sehän on sitten se entinen", te sanoitte. Ei, ei ole entistä. Silloin kun tehdään tällainen remontti, joka on erittäin mielenkiintoinen remontti, niin ei paluuta ole, ei varmuudella paluuta ole. Se kokeilu, jos sitä haluatte korostaa, se kokeilu on kokemuksia koko muulle Suomelle ja koko muulle maailmalle, jos niin halutaan. Mutta Kainuun osalta paluuta lähtöruutuun ei ole. Asianlaita on kyllä nyt vaan näin. Sillä tavalla tähän asiaan täytyy myös käytännössä suhtautua.

Tässä mielessä "kokeilun" kokeiltavat ainekset ovat erittäin mielenkiintoisia, koska tämä olisi mahdollistanut tämmöisen maakuntapormestarin "kokeilun". Sitä ei nyt sitten uskallettu tehdä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Väistökin täällä omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, ettei uskallettu tehdä, mutta jos ajatellaan, että valtakunnallisesti olisi haluttu saada maakuntapormestarista kokemuksia, niin sen paikka olisi nyt ollut tässä. Sen erityinen peruste on juuri se, minkä ed. Lehtomäki täällä totesi, että Kainuu muodostaa koko Suomen maakuntakoosteessa aivan ainoalaatuisen itsenäisen kokonaisuuden, jossa on oma — käyttääkseni ed. Jaakonsaaren ilmaisua spirit — tämä Kainuu-spirit, -henki, olemassa, joka on hyvin selvä identiteetti, spirit eli henki. Siis tässä katsannossa olisi tässä mielessäkin ollut mahdollista mennä paljon pitemmälle.

Sitten, mikä koskee näitä aineksia, joita tähän on otettu ja mitä odotetaan tapahtuvan, ed. Huotari äsken aivan erinomaisen etevällä tavalla kuvasi niitä odotuksia, mitä on innovaatioiden suhteen, elinkeinoelämän suhteen ja sitten päätösvallan tavallaan yksiin käsiin kokoamisen suhteen tällä alueella. Näihin ei voi mitään muuta sanoa kuin että erittäin hyvä, juuri sitä kaikki tässä odotamme. Totean vain sen kiusallisen yksityiskohdan, kuinka veitsenterällä tällä hetkellä varsin moni asia on. Yksi sellainen on Talgon kohtalo. Olen siinä ed. Huotarin kanssa aivan samaa mieltä, että sillä, jos se homma menee nyt plörinäksi, on erittäin suuri henkinen ja toiminnallinen ja taloudellinen ja ammattihenkilökunnan Kainuussa säilyttämisen merkitys. Uskomattoman suuri, käyttääkseni ex-kansanedustaja Juhani Vähäkankaan ilmaisua, uskomatonta, kyllä vaikutus nyt on sitten uskomattoman suuri.

Tässä mielessä minusta olisi erinomaisen paikallaan se, että hallituksen toimesta nyt kiirehdittäisiin näitä päätöksiä, niin kuin valtiovarainvaliokunta on tehnyt kiitettävästi ja sen jaostot ovat tehneet kiitettävästi ponsia tästä asiasta, että se homma saataisiin nyt mahdollisimman pikaisesti ratkaistua.

Sitten toinen asia, joka minusta on hyvin selvä, on se, että vuosi 2007 tulee olemaan kohtalon vuosi. Se on tämän hallinnon järjestelyn kannalta kohtalon vuosi, se on Kainuun kannalta kohtalon vuosi, (Ed. Väistö: Ja meille kohtalon vuosi!) ja se on Pohjois-Karjalan kannalta kohtalon vuosi, (Ed. Rajamäki: Ja Pohjois-Savolle!) ja se on Savon eri osienkin kannalta kohtalon vuosi, mutta ei Pohjois-Pohjanmaalle kohtalon vuosi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että täytyy voida uskoa, että seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa tämä asia sitovasti hoidetaan. Siinä ei ole olemassa mitään muuta vaihtoehtoa kuin sitovasti asian hoitaminen. Kerta kaikkiaan sovitaan, että nyt asiat hoidetaan näin ja että kansallinen aluepolitiikka astuu tässä suhteessa kuvaan mukaan, ja se on äärimmäisen olennainen asia.

Täällä on vihjattu siihen, että työantajamaksuhelpotuskokeilua tarvitsisi laajentaa. Tälle alueelle se sopii erinomaisen hyvin. Se koskee myöskin Pohjois-Karjalaa, koska sitä rajaa itse asiassa Pohjois-Karjalan ja Kainuun välillä tässä suhteessa ei enää ole olemassa eli tunnusluvut ovat hyvin samanlaiset. Mutta, arvoisa puhemies, tässä olisi voinut nyt tätä niin sanottua kokeilua eli hallinnon järjestelyä, mikä koskee verotusta, aivan hyvin ajatella siten, että kun niillä kuntayhtymillä tulee olemaan niin suuri merkitys ja kunnan rooli väkisellä kuihtuu siitä pois, niin olisi siirretty se verotusoikeus sieltä itsehallinnollisilta kunnilta kuntayhtymille. Siinä se ratkaisu olisi. Silloin eräät rahavirta-asiat olisivat ratkenneet kertaheitolla. Mutta jälleen tässä rohkeus petti, ihan niin kuin siinä pormestarimallissa tässäkin rohkeus petti, ja se on valitettavaa.

Sitten, arvoisa puhemies, palaan vielä Kainuun erääseen erikoishyvään, joka on erinomaisen hyvin toimiva yhteistyö lukio—yläaste—kansalaisopisto-systeemissä, jossa henkiset voimavarat on koplattu yhteen suorastaan kateutta herättävällä tavalla. Se on nyt niin iso asia, että sen täytyy johtaa tässä yhteydessä siihen, että lukioaste vielä kerran ratkaistaan juuri sillä tavalla toiminnallisesti ja asiallisesti kuin ed. Lehtomäki täällä kuvasi. Sille on olemassa erittäin suuret ja merkittävät perusteet. Toivon hartaasti, että kun se äänestys täällä käydään, niin asia hoitaantuu sillä tavalla kuin vastalauseessa on sanottu.

Alue- ja kuntaministeri  Martti  Korhonen

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa puutun kahteen asiaan. Kun ed. Pulliainen sanoi, että paluuta lähtöruutuun ei ole, ei tietenkään ole paluuta tähän päivään, sehän on aivan selvä. Sen takiahan tässä pitää yrittää kehittää myös muun yhteiskunnan hallintoa, jotta myös muualla Suomessa tapahtuu jotakin, ettei poljeta paikallaan. Paluu tietenkin tapahtuu sitten mahdollisesti siihen, mitä muualla on, jos yleensä paluuta sitten on tai on tarvetta edes sellaista keskustelua käydä. Minusta peruslähtökohta on tällä hetkellä se, ettei pitäisi olla tarvetta käydä sellaista keskustelua, että palataan johonkin muualle.

Sitten on tietenkin yksi mielenkiintoinen seikka, joka tähän rohkeuden lisäksi tulee, nimittäin meidän perustuslakimme ja perustuslain antama suoja kuntien itsehallinnolliselle asemalle, se on todella vankka, niin kuin ed. Pulliainen hyvin tietää. Tähän maakunta—pormestari-malliin, jos sellaista nimeä käytetään maakuntavaltuuston puheenjohtajasta, tai mikä maakuntajohtaja-nimike sitten olisi ollutkaan, totean, että itse olin hyvin pitkälle samalla kannalla. Perusesityksessäni se olikin, mutta tämä demokratia on vain sellaista, että riittävää tahtoa sille ei löytynyt. Niin kuin tässä kuulimme, myöskään valiokunnassa se ei sitten kumminkaan noussut niin isoksi asiaksi. Ei tässä nyt ehkä rohkeudesta pelkästään ollut kiinni, vaan perustuslakikin siinä tiettyjä reunaehtoja sanelee. Mutta vuosi 2007 tai siitä eteenpäin, kun 2006 tämä rakennerahastokausi loppuu, se on todella haasteellinen aika, ei pelkästään näille mainituille alueille, vaan koko Suomen kehityksen kannalta se on todella ison luokan kysymys.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan välttämätöntä palata tuohon edelliseen debattiin, jossa tuotiin esille, että tässä olisi syntymässä nyt jonkinlainen hallitus—oppositio-asetelma. En käsitä, mihin tämmöinen tulkinta perustuu. Sivistysvaliokunta on yksimielisesti antanut oman lausuntonsa. Minkälainen hallitus—oppositio-asetelma on valiokunnan äänestystuloksessa 9—8? En ole tiennytkään, että meidän oppositiomme on näin vahva. Sille emme voi mitään, jos kaikki äänestäjät eivät ole halunneet tulla tähän vastalauseeseen mukaan, mutta se, että tässä nyt tällaista rakennelmaa ollaan tekemässä, on kyllä väärä rakennelma.

Sitten tästä perustuslainsuojasta vielä toteaisin sen, että kieltämättä lisätehtävien asettaminen merkittävässä määrin olisi varmaan tullut kyllä mahdottomaksi tämän perustuslain tulkinnan takia. Nyt olennainen osa perustuslakivaliokunnassakin asiaa arvioitaessa oli siinä, että kuitenkin tärkeitä kunnallisia tehtäviä kunnille vielä jää.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen oli sitä mieltä, että lukioiden keskinäinen yhteistyö on ollut hyvä. Kun hän on käynyt luennoimassa, niin on heti tieto mennyt seuraavaan paikkaan, että sinnekin pitää tulla luennoimaan. Se voi olla yksi perustelu, mutta tämä palaute lukioiden välisestä yhteistyöstä on tullut nimenomaan lukioiden sisältä. Siellä olisi toivottu enemmän lukioiden välistä yhteistyötä ennen tätä hallintokokeiluakin ja kaikkihan, kun eivät vastusta tätä, ovat sitä mieltä, että he kaipaisivat enemmän lukioiden välistä yhteistyötä muun muassa kielten opetuksessa, jossa tällä hetkellä ei riitä tunteja harvinaisempien kielten opetukseen.

Ed. Lehtomäelle sanon vielä kerran sen, että kun osa opposition edustajista äänestyttää täällä isossa salissa asiasta, tämä tekee siitä hallitus—oppositio-kuvion. Se, että valiokunnassa on äänestetty, on ihan normaalia, ja valiokunnan äänestyspäätös olisi ollut ihan selkeä, ja sitten olisi tyydytty siihen, mitä siellä on ratkaistu. Mutta ymmärrän sen, että oppositiolla on tarve nostattaa tässä profiilia vähän. (Ed. Lehtomäki: Ihan normaali tämäkin menettely on!) Ikävä kyllä, se on Kainuun hallintomallin kohdalla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Huotarille ihan vakavasti: Minulla on nyt konkreettinen näyttö, mistä yritin puhua pariin kertaan jo, ja se on lukioitten välisestä yhteistyöstä. Kun pyydetään, niin se tarkoittaa, että me olemme sitten virittäneet keskustelun. Mitenkä olisi tämmöinen verkosto-opetus elikkä tämä on telkkariruudussa samaan aikaan teidän paikkakunnallanne ja tuolla toisessa, kun välineet ovat olemassa, niin kuin Paltamolla ja monessa muussa kunnassa on nämä systeemit? Elikkä siis automaattisesti on tullut esille se, että juu, näinhän se yhteys sitten toimisikin, sitä ei vain ole aina teknisesti pystytty hoitamaan, ei ole pystytty hoitamaan, sanotaan näin. Mutta joka tapauksessa minulla on näyttöä siitä, mikä on ollut se todellisuus siellä paikan päällä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sen verran taustoista, että olen ollut kolmisenkymmentä vuotta opettajana, pienen lukion rehtorina ja sitten hetken ennen tänne tuloa yhdistetyn lukion, eli kaksi lukiota laitettiin yhteen, kun oppilasmäärät vähenivät, rehtorina. Totean vielä, että en ole edustaja Kainuusta vaan Pohjois-Karjalasta, mutta varmasti ongelmat ovat varsin saman suuntaisia.

Ensin näihin kommentteihin menisin, kun vastauspuheenvuoroja en tuossa tietyssä vaiheessa saanut, eli tästä lukioitten välisestä yhteistyöstä. Tietysti on heti sanottava, että itse en ole näitten Kainuun lukioitten rehtoreitten kanssa keskustellut, mutta omasta kokemuksestani on varsin kummallista näitten lukioitten etäisyydet huomioon ottaen, jos on samalla paikkakunnalla tai aivan lähellä jokin toinen lukio, mutta niitten lukioitten kesken ei tehdä yhteistyötä. Tällöin kyllä vaarannetaan tätä opetustarjontaa. Tässä viittasin viimeiseen eli ed. Pulliaisen puheenvuoroon. Totta kai näissä sähköisissä viestimissä on kehitystä ja sitäkin kautta pystytään varmasti etäisyyksien kasvaessa yhteistyötä tekemään, mutta yhteistyön lisäämiseen on varmasti tarvetta. Mutta en todella voi sitä esitettyä mielipidettä käsittää, niin paljon on itsellänikin kokemusta niin lukioitten yhteistyöstä kuin lukioitten ja peruskoulujen, kuten täällä mainittiin, sekä kokemusta yhteistyöstä kansalaisopiston kanssa, siinä mukana kristillistä opistoa jne. Todella vain tällaisella laajalla yhteistyöllä voidaan taata parempi opetustarjonta.

Vielä tähän keskusteluun yleensä. Minua henkilökohtaisesti on vaivannut se, että jos kyseenalaistaa tässä todella merkittävässä Kainuun hallintokokeilussa tämän yhden ainoan asian eli lukiokoulutuksen siirtämisen pakolla koulutuskuntayhtymän alle, niin tällöin osoitellaan, että kyseessä oleva henkilö ei näe kokonaisuutta. Minusta se on varsin raskas syytös ja osoittelu. Minä myönnän, että varmasti kaikki tässä salissakin omine mielipiteineen pyrkivät siihen parhaimpaan tulokseen, parhaimpaan tulokseen Kainuun kannalta, tässä kysymyksessä kainuulaisten nuorten kannalta. Jokainen tiedämme, mikä merkitys koulutuksella on myös tulevaisuuden kannalta, elinkeinoelämän kannalta jne. Mutta tällaista syytöstä ei mielestäni voi kyllä asettaa. Itselläni ei sen suuntaisia intohimoja ole tämänkään asian kohdalla, koska se ei koske omaa maakuntaani, mutta tietysti tällaisesta kokeilusta toivoo sitten, että sieltä saadaan sellaista palautetta, semmoisia tietoja, viestejä ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää jatkossa.

Ministeri Korhosen puheenvuoroon vielä haluan itsekin palata, ennen kuin menen varsinaisesti tähän lukiokysymykseen, kun hän viittasi, että tämä on vain kokeilu ja sitten jos se ei onnistu, niin palaamme entiseen. Itsekään en todella usko siihen. Tässä on kyse niin laajoista rakenteitten muuttamisista, että entiseen paluuta ei ole.

Edelleen ministeri Korhosen puheenvuorosta jäi mieleeni tämä, että kun lukiokysymyksestä ja lukiokoulutuksen järjestämistä puhutaan, niin siinä on kyse siitä, siirretäänkö päätäntävalta Helsinkiin vai säilyykö se Kainuussa. Minusta ei tätäkään voi näin yksioikoisesti sanoa. Hyvin monella paikalla lukion toiminnan edellytys on tähänkin saakka ollut todella laaja yhteistyö, ja sitä se on jatkossakin. Pienemmissä lukioissa on erittäin paljon yhteisiä lehtoraatteja perusopetuksen kanssa — käytän tässä sanaa peruskoulu, niin kuin toisetkin puhujat ovat käyttäneet — ja jos paikkakunnalla ei ole lukiota, siellä on yksi niin sanottu yläaste ja sitten kovin kaukana on seuraava yläaste, niin olennaisesti myös sen perusopetuksen tarjonta vaikeutuu. Ei voi ajatella, että sellaisia lehtoraatteja tai lehtoraattien omistajia on, joilla on kovin monta ainetta, jotka he hallitsevat. Eli tässä on molemman suuntainen tarve, niin peruskoulun puolelta kuin lukion puolelta.

Toisaalta tiedän sen, itsekin viittaan siihen, kun olen ollut pienen lukion rehtori, että totta kai siellä yksityistä oppilasta, opiskelijaa, kohden nämä kustannukset ovat useinkin suuremmat kuin jossakin suuressa lukiossa. Mutta se kyseinen paikkakunta haluaa säilyttää sen lukion ehkä sen lukion vuoksi, ehkä se on ensimmäinen kriteeri, mutta toinen kriteeri on turvata myös muu perusopetus, eli kunta haluaa siirtää mahdollisesti resursseja jostakin toisesta kohdasta tähän lukiokoulutukseen. (Ed. Huotari: Mistä se siirtää niitä?) Tämä, että paikkakunnalla on toimiva koulutusjärjestelmä, on myös aluepoliittinen ja elinkeinopoliittinen kysymys. Tuskin kovinkaan moni yrittäjä tai joku muu henkilö muuttaa kyseiselle paikkakunnalle, jos siellä toimii ainoastaan ontuva perusopetus. Eli siinäkin valinnanmahdollisuudet ovat varsin pienet.

Myönnän sen, että jo tällä hetkellä, jo aiemmin, kun on pienistä lukioista kyse, on yhteistyön tarve, ja siihen lakikin velvoittaa ennen kaikkea ammatillisen puolen kanssa, mutta muittenkin puolien kanssa. Sitä yhteistyötä tehdään ja näitä uusia yhteistyötoimintatapoja etsitään koko ajan. Tässä sivistysvaliokunnan yksimielisessä lausunnossa, jota täällä on moneen kertaan jo noteerattu ja kommentoitu, samaten kuin tässä vastalauseessa, halutaan tavallaan antaa Kainuun kunnille vapaaehtoinen mahdollisuus siirtyä sitten tähän, että lukiokoulutuskin siirtyy kuntayhtymän alle. Itse en näe sitä, mikä täälläkin on tullut esille, että tällä asianomaisella kysymyksellä, jos sitten päätös täällä salissa olisikin sen suuntainen kuin vastalauseessa, vaarannettaisiin koko Kainuun hallintokokeilu.

Toimiva koulutusjärjestelmä ja toimivat koulutuspalvelut ovat hyvin merkittävä asia, imagotekijä, jokaiselle paikkakunnalle. Myönnän myös sen, että sekin mahdollisuus on, että paikkakunnat, lähekkäiset paikkakunnat esimerkiksi, tavallaan kilpailisivat toisensa hengiltä, jos saa tällaista sanaa käyttää, eli sekin mahdollisuus on. Se on yhtä hyvin varteenotettava vaihtoehto, (Ed. Väistö: Mutta ei tavoiteltava!) eli viimeiseen saakka pidetään sitten molemmilla paikkakunnilla koulut eikä tavoitella tätä yhteistyötä. Mutta minusta kuitenkin se, että annettaisiin mahdollisuus näille paikkakunnille, Kainuun kunnille, tehdä itsenäinen ratkaisu tässä kysymyksessä, on parempi vaihtoehto. (Ed. Väistö: Mutta ei hengiltäkilpailua!) Niin kuin täällä aiemmin viitattiin, niin tätä asiaa en näe hallitus—oppositio-kysymyksenä. Hallituspuolueista oltiin eri mieltä tässä asianomaisessa kohdassa useammankin puolueen edustajien taholta kuin sitten tämä mietintö on.

Kaiken kaikkiaanhan voi sanoa, että tämä kokonaisuus on kokeilemisen arvoinen, mutta näitä muita kohtia en käy tässä käsittelemään. Valiokunnan puheenjohtaja niitä hyvin ansiokkaasti käsitteli omassa puheenvuorossaan.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kähkönen on oikeassa siinä, että koulutus on hyvin tärkeä ja sen saatavuus tulijoiden ja kylissä ja kunnissa asuvien kannalta ja eritoten lapsiperheiden kannalta erityisen tärkeä. On kuitenkin niin, että hän otti esille myös tämän toisen mahdollisuuden, että tapahtuu "hengiltä kilpailemista", ja valiokunnan enemmistö epäili, että tämmöinen tilanne saattaa tulla, että ei tämmöistä vapaaehtoista mukaantuloa kuitenkaan tapahdu, vaikka siihen mahdollisuus annetaan. Meillähän monissa kunnissa on valitettavasti tapahtunut niin, että kyläkoulut ovat laajalta alueelta hävinneet juuri sen takia, että ei ole päästy yhteisymmärrykseen, mikä koulu sillä alueella säilyisi.

Meillä Pohjois-Karjalassa ammatillisen koulutuksen järjestämisen osalta tehtiin aikanaan maakunnallisen kuntayhtymän toimesta sellainen ratkaisu, jolla turvattiin jo 90-luvun vaihteessa lakkautusuhan alla olleiden oppilaitosten säilyminen, ja tämä tavoite on minulla ollut tärkeänä mielessä tässä asiassa.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri ed. Väistö kertoi sen, mikä minunkin tavoitteeni tässä on. Tämä on lukioiden pelastusoperaatio, niin ettei olisi sitä tilannetta, joka on ollut 50 vuotta sitten, että on vain yksi lukio Kajaanissa ja kaikki kulkevat satojen kilometrien päästä sinne, vaan että olisi niitä lukioita myöskin muualla. Uskon, että yhteistyö vähän paranee tästä eteenpäin. Mutta ammatillisen koulutuksen puolella on nähty, että on ollut mahdollista pelastaa pienempiäkin yksiköitä nimenomaan tämän yhteistyön kautta ja saada joustavammaksi linjoja ja kaikkea muuta. Minä uskon siihen, että tällä ratkaisulla pystymme paremmin pitämään lukioverkon Kainuussa kuin sillä, että ne jäävät niitten pienien, pienien resurssien varaan, jotka niille kunnille tulevat jäämään.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samoin minä uskon ja toiveenani on se, että siellä todella säilyy korkeatasoinen koulutus ja koulutustarjonta.

Mutta me emme tässä voi sanoa sitä, kumpi näistä malleista on oikea, vaan sen aika sitten näyttää. Voivat tietysti eri alueilla erilaiset ratkaisumallit toimia. Mutta muistutan myös siitä, siitäkin on esimerkkejä, ei lukiokoulutuksen osalta, että kun kuntayhtymän alle laitetaan asioita, niin siellä toisaalta tietysti voidaan sanoa, että demokratia pelaa, mutta toisaalta sen yksittäisen kunnan ääni voi olla hyvin heikko. Totean myös lukion opetustyöläisenä, että jos on pieni yksikkö, niin ei sillä tarjontakaan ole niin laadukasta. Siksi esimerkiksi olin ajamassa omalle paikkakunnalleni isompaa yksikköä. Monia puolia tässä asiassa on.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi Kainuun hallintokokeilusta on paljon laajempi kuin koulutuspolitiikkaa koskettavat kokeilut. Omassa puheenvuorossani kuitenkin lähinnä katselen tätä sivistysvaliokunnan lausunnon kannalta ja sivistysvaliokunnassa olleena niistä näkökulmista, joita siellä tuli esille.

Tässä keskustelussa jo on tullut esille, että tässä on todella näkökulmia, jotka ovat hyvin kaukana toinen toisistaan, ja ehkä vähän samaa kysymystä sivistysvaliokunnassakin koskettelimme. En yhdy siihen, että sivistysvaliokunnan asiantuntijat olisi koottu vain sen näkökulman edustajista, jotka vastustavat lukion irrottamista hallintokokeilusta, vaan kyllä siellä pyrittiin hyvin monipuolisesti sitä tarkastelemaan ja oli opetusalan ammattijärjestön edustajia, Suomen Kuntaliiton edustajia ja eri kuntien edustajia. Mielestäni tässä yhteydessä täytyy tuoda myös esille, että asiantuntijakeskustelun jälkeenhän käydään sivistysvaliokunnassa keskustelu, jossa käydään myös kriittistä analyysia kaikista asiantuntijoitten lausunnoista.

Todella hallintokokeilulla on tavoitteena kokonaisvaltainen elinkeinopoliittinen tavoite, ja näen, että siihen tulee päästä, ja näin kaikkea sitä, mitä täällä on jo tuotu esille, siis muuta kuin koulutuspolitiikkaa tai tätä lukioasiaa koskettavaa, on todella hyvä viedä asianmukaisesti eteenpäin.

Sitten tämä lukioihin liittyvä asia. Tässähän kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen. Nyt sitten nimenomaan tähän on otettu peruspalvelujen järjestäminen. Tietenkin on laajempiakin tavoitteita, mutta nyt ovat nämä peruspalvelut, joihinka koulutoimi kuuluu. Täällä on tullut jo esille, että vastaavanlaista eriävää keskustelua ei ole syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen, -tehtävien, kohdalta kuin nyt tämän opetustoimen kohdalta. (Ed. Huotari: Jos "ei" voittaa, niin syntyy taatusti!)

Sivistysvaliokunta piti perusteluja, joita hallintokokeilulain perusteeksi on esitetty, kyllä ihan hyvinä, kun on kysymyksessä se, että maakunnallinen päätöksenteko kootaan yhteen päätöksentekoelimeen, minkä tavoitteena on mahdollistaa nykyistä paremmin Kainuun sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Kuitenkin katsottiin, että ei tämä ratkaisu nyt peruspalvelujen, erityisesti lukioitten kohdalta, varmasti ole se, jolla voitaisiin taata, että ongelmat ratkaistaan. Kunnallisia peruspalveluja koskevan päätöksenteon ja rahoituksen kokoamisella pyritään turvaamaan palvelujen laatu ja saatavuus Kainuussa väestöennusteiden toteutumisesta huolimatta. Tästähän tässä on kysymys. Sitä tavoitetta varmasti koulutuspoliittisestikin tavoittelemme, että jos väestöennusteet toteutuvat, jos koululaiset katoavat pieniltä paikkakunnilta, pieniltä määrätyiltä alueilta, palvelut olisivat tasaveroisia kaikille kuntalaisille. Sen tulee olla tavoite.

Kuitenkin lukiokoulutusta sivistysvaliokunta perusteli sillä, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on laajasti esitetty myös Kainuun kuntien taholta, ettei lukiokoulutuksen liittämistä kokeiluun ole riittävästi valmisteltu ja sen vuoksi sitä ei tulisi liittää kokeiluun. Nyt tämän keskustelun perusteella, mikä täällä on tullut, koska on ollut hyvin toisiaan vastakkain olevia näkemyksiä ja ajatuksia, mitä tulisi tehdä ja millä tavalla on missäkin vaiheessa kukin ollut mukana tässä prosessissa, voi perustella, että valmisteluprosessissa, niin kuin minun mielestäni ed. Huotarikin täällä toi esille, on jotakin, mikä nyt näkyy tässä tuloksessa, missä nyt ollaan.

Asiantuntijat ovat esittäneet huolen, että lukiokoulutuksen siirtäminen kuntayhtymään olisi myös uhka lukioverkon säilymiselle ja sitä kautta koulutuspalvelujen saatavuudelle. Nyt tässä yhteydessä sivistysvaliokunta painotti erityisesti, että lukiokoulutuksen liittäminen kokeiluun ei todella poista Kainuun lukioiden ongelmia. Sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että lähtökohtana Kainuun hallintokokeilussa on koko opetustoimen tarkoituksenmukainen järjestäminen. Tästä mielestäni ed. Pulliainen täällä toi esille, että jos puhutaan koko opetustoimesta, silloin on kysymys peruskoulujärjestelmästä, yläasteista, yhteistyöstä yläasteitten kanssa, mutta myös tästä koko kansalaisopistojen, siis vapaan sivistystyön, toiminnasta, koko opetustoimen alueesta näissä eri kunnissa ja siitä, minkälaista verkottumista tuetaan ja minkälaisella hallintomallilla sitten vahvistetaan sitä laatua myös eikä nyt vain tätä yhtä mallia.

Näen tietenkin, että jos maakuntahallintoon nyt halutaan tämä hallinnollisesti liittää, niin tietenkin on se uhka, niin kuin minusta hallintovaliokunnan puheenjohtaja toi esille, että jos nyt tässä jäävät lukiot pois, niin se sitten merkitsisi sitä, että tulevaisuudessa ehkä olisi vaikea tulla mukaan tai tulisi jotakin tämmöistä kilpailua, joka näivettäisi joitakin alueita. Kun tämänlaiset ongelmat tai asiat tiedostetaan jo tässä vaiheessa, minä kyllä nyt tässä luottaisin virkamies- ja luottamusmiesjärjestelmään ja koko kehittämisjärjestelmään, mikä näissä kunnissa on, että ratkaisuja voi löytää erilaisin mallein pienten kuntien kohdalla seudullisesti ja lähikuntien kanssa, sen sijaan että nähdään tässä vain tämä uhka, mikä on noussut kyllä esille.

Sivistysvaliokunta toi myös esille, että hallinto ei myöskään ehkä kevenisi niin, että järjestelyt tulisivat nykyistä edullisemmaksi. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että erityisesti pienissä kunnissa suuri osa lukion opettajista on yhteisiä peruskoulun kanssa. Näihin erilaisiin argumentteihin ja laajaan keskusteluun perustuen sivistysvaliokunta todella yksimielisesti teki tämän päätöksen, että lukiot jätettäisiin tämän ulkopuolelle. Niinpä nyt tässä omassa puheenvuorossani en halua ottaa oppositio—hallitus-näkökulmaa tähän, vaan oman näkökulmani, ja kyllä kannatan ed. Lehtomäen esittämää, vastalauseessa olevaa tähän pykälään liittyvää muutosta.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan tehtävähän on koulutuspolitiikan arviointi ja kaiken kaikkiaan se, mitä niin suuremmissa kuin pienemmissä kunnissa tapahtuu. Näen erittäin tärkeänä, että tästä eteenpäin tapahtuu todella arvioivaa seurantaa, miten nämä erilaiset hallituksen esityksen ja nyt mietinnönkin mukaiset, hallintokokeiluun liittyvät päätökset vaikuttavat, mutta erityisesti, mitä pienissä kunnissa tapahtuu koko opetustoimelle.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen esitys laiksi Kainuun hallintoaluekokeilusta on arvokas ja merkittävä. On upeata, että me uskaltaudumme kokeilemaan myöskin maakunnallista hallintomallia, mallia, joka on todettu esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, erinomaiseksi tavaksi koordinoida seudullisia asioita.

Täällä ovat tänään käytetyissä puheenvuoroissa pääsääntöisesti puhuneet Kainuun alueelta tai lähiseudulta olevat kansanedustajat, vähemmän muut. Itse olisin tässä yhteydessä tuonut esille kaksi seikkaa, jotka minusta omaavat tavallaan laajempaa merkitystä.

Tämä kokeilu, joka nyt ollaan käynnistämässä, on ainutlaatuinen Suomessa. Se että siihen suuntaan on nyt lähdetty, kuvaa ei ainoastaan tarvetta maakunnallisella tasolla saada keskitetymmin vallankäyttöä, sekä kunnilta ohjattua vallankäyttöä että toisaalta myöskin keskushallinnolta resursseja ja vallankäyttöä, vaan tässä myöskin samanaikaisesti näyttäytyvät ne ongelmat, jotka meillä on ylipäätään aluehallinnossa Suomessa tällä hetkellä. Meillä on tehty viime vaalikaudella lääninuudistus, ja ilmiselvästi tämä tarve nyt tässä maakuntahallinnon kehittämisessä Kainuun puolella on haastamassa koko läänijärjestelmän Suomessa. Siinä suhteessa, kun ensi vaalikaudella joudumme keskustelemaan väistämättä lääninjaostamme, tämä Kainuun hallintomalli saattaa hyvinkin toimia esimerkkinä siitä, mihin suuntaan aluehallinto pidemmällä jännevälillä Suomessa on rakennettava.

Ideana on siis se, että valtion aluehallinto ja maakunnallinen, kunnista lähtevä aluehallinto yhtyvät, ja luonteva taso tämän kaltaiselle aluehallinnolle on tietysti maakuntataso. Sen seurauksena itse asiassa jo nyt uskaltaa ennustaa sen, että nykyinen läänirakenne joudutaan uusimaan, purkamaan ja palaamaan oikeastaan siihen maakuntalähtöiseen läänijakoon, joka jo aikaisemmin meillä on ollut olemassa, mutta vieläkin jäsentyneemmin huomioon ottaen tavallaan ehyet maakunnalliset kokonaisuudet, joista nyt sitten esimerkkinä tässä tapauksessa toimii Kainuu. Itsestäänselvästi tällä hallintokokeilulla ei nyt ainoastaan siis mitata kuntien välisen yhteistyön toimivuutta alueellisesti maakunnallisella tasolla, vaan myöskin laajemmin tässä joudutaan katsomaan valtion aluehallinnon perään, ja kuten totesin, tämä yhteys tulevaan lääninuudistuskeskusteluun on tässä syytä rekisteröidä. Itse tuen ajattelutapaa, että nykyinen maho läänijärjestelmä puretaan ja palautetaan valtion aluehallinto ja kunnista lähtevät aluehallinnon tarpeet maakunnalliselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Tässä on toinen mielenkiintoinen ulottuvuus myöskin juuri esimerkkivaikutuksensa osalta. Nyt on tunnistettu ja tiedostettu Kainuun erityistarpeet, erityispiirteet, ja on päädytty tällaiseen hallintokokeiluun. Meillä on olemassa myöskin toinen alue Suomessa, jossa on ilmiselvästi suuri tarve ei ainoastaan hallinnolliseen kokeiluun vaan muusta maasta poikkeavaan hallintokäytäntöön. Tässä viittaan Pääkaupunkiseutuun. Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropolialue, suurkaupunkialue, ja täällä jos missä on erinomaisen suuri tarve, erinomaisen suuri tarve, alleviivaan sitä vielä, seudulliseen yhteistyöhön, yhteistyöhön, jossa siis kuntien tietyn tyyppiset seudulliset tehtävät saatetaan samalle viranomaistasolle, seudulliselle tasolle, ja toisaalta sille tasolle voidaan myöskin avittaa ja antaa tiettyjä valtion aluehallintotehtäviä.

Tämä tarkoittaisi sitä, vähän samaa kuin tässä Kainuun-mallissakin nyt ollaan tekemässä, että niin sanotut seudulliset asiat päätetään seudullisesti joukkoliikenteestä ympäristönsuojeluun, energiapolitiikkaan, jopa yleiskaavoitusta myöten, mahdollisesti verotusoikeuksineen, ja sitten alla ovat itsehallinnon omaavat kunnat, kuten Kainuussakin kuntarakenne tietysti säilyy, ja siellä kuntatasolla sitten hoidetaan ihmisille läheisempiä tehtäviä, peruskoulusta perusterveydenhuoltoon, asemakaavoitukseen, sosiaalitoimeen liittyviä kysymyksiä. Tässäkin suhteessa tämä Kainuun-malli on nyt haasteellinen ja tarjoaa osviittaa sille, että myöskin muualla Suomessa, ja tässä viittaisin myöskin Pääkaupunkiseutuun, olisi tarvetta hallintokokeiluun.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen perustelut esitykselleen siitä, että kaikki eri koulutustasot tulisi ohjata kuntayhtymän sisään ja sitä kautta niiden toimintaedellytykset paranisivat, kuulostavat itsestäni aika erikoisilta. Viittaan sivistysvaliokunnan lausuntoon tässä asiassa. Kainuun kuntien taholta tulleet asiantuntijat ja heidän viestinsä ovat yksiselitteisesti kertoneet siitä, että lain valmistelu on ollut hataraa, nopeaa, ja tässä syntynyt käsitys siitä, että tässä ei olisi mitään aukkoja, on osoittautunut tämän jyräämisen jälkeen täysin epätotuudenmukaiseksi. Näitä aukkoja syntyy tämän kokeilunkin alla tieten tahtoen. Toivoisin, että tämä kokeilu onnistuisi, koska parhaaseen tällä pyritään, ja toivoisin, että näitä aukkoja yritettäisiin tässä vaiheessa paikata.

Siksi katsonkin, että hallintovaliokunnan mietinnössä olleet poikkeavat mielipiteet tukevat juuri sitä katsantokantaa, mitä sivistysvaliokuntakin on lausunnossaan tukenut. Näin ollen, arvoisa puhemies, kannatan ed. Lehtomäen tekemää ehdotusta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minua harmittaa se, että tästä isosta kokonaisuudesta syntyi pelkästään lukiokeskustelu. Kainuun hallintokokeilu on niin iso ja laaja kysymys Kainuun kannalta, että on ikävää, että tässä salissa siitä syntyi pelkästään lukiokeskustelu, ja siitä syntyi se sen vuoksi, että kolme tai neljä — minulla ei ole tässä mukana nyt sitä vastalausetta — henkilöä halusi nimenomaan tuoda äänestettäväksi sen tänne saliin. Heille ei riittänyt se, että he jäivät vähemmistöön hallintovaliokunnassa, vaan he halusivat, nimenomaan opposition kansanedustajat, tuotavaksi sen tänne saliin. Äänestyksessähän oli myös hallituspuolueiden kansanedustajia, ymmärsin niin, mutta he eivät allekirjoittaneet vastalausetta. Tämän vuoksi olen sanonut, että vaalien läheisyys on vaikuttanut siihen, että nimenomaan täällä salissa halutaan testata, kenen nimi tulee toiselle puolelle ja kenen nimi toiselle puolelle, että opettajat tietävät sitten tulevissa vaaleissa, kenen puolelle asettua.

Tällaista keskustelua käydään Kainuussa. Viimeksi lauantai-iltana minulle tultiin sanomaan eräässä kulttuuritilaisuudessa, että tähän tämä tilanne on johtanut. Tämä on johtanut siihen, vaikka kysymys on lukioiden pelastusoperaatiosta ja siitä, että katsottaisiin, ettei synny kymmenen vuoden kuluttua semmoista tilannetta, että vain Kajaanissa on yksi ainut lukio ja muut lukiot on tyhjentyneet. Tähän tällä on pyritty ja se on tämän tarkoitus, ettei käy niin kuin kyläkouluille on käynyt. Kunnat ovat itsenäisesti tehneet ratkaisuja, lopettaneet kyläkoulujaan, eikä viedä lapsia naapurikunnan kyläkouluun, vaikka se olisi 20 kilometrin päässä, vaan ekaluokkalaisia raahataan 50 kilometrin päähän oman kunnan jäljelle jääneeseen kyläkouluun, koska kirkonkylän koulu on 60—70 kilometrin päässä. Eli tämmöisiä tilanteita on syntynyt, kun ei ole minkään näköistä suunnitelmallisuutta siitä, miten näitä hommia hoidetaan. Sen vuoksi olen sanonut, että pitää nähdä kokonaisuus. Pitää nähdä kokonaisuus, millä tavalla tässä tehdään.

Kainuussa on keskustalla yksinkertainen enemmistö yhdeksässä kunnassa kymmenestä, ja kyllä minä ihmettelen, jos keskustalaiset eivät luota toisiinsa, että he eivät ole ensimmäiseksi lakkauttamassa niitten pienten kuntien lukioita. En minä pelkää sitä. Miksi keskustalaiset itse pelkäävät sitä, jos minä en vasemmistoliittolaisena sitä pelkää? Minä uskon siihen, että keskustalaiset ovat niin solidaarisia keskenään, että eivät nyt ensimmäiseksi ole sitä pienintä lukiota sieltä lopettamassa, jos siihen ei ole muita perusteita. Nyt olennainen peruste onkin tulevaisuudessa se ja tällä hetkelläkin jo oppilaat ratkaisevat sen, onko koulua vai ei, onko siellä lukiota vai ei. Vaikka lapsia olisikin riittävä määrä kunnassa, niin jo tällä hetkellä useita kymmeniä koululaisia, lukiolaisia, tulee Kajaaniin opiskelemaan. He haluavat opiskella kuvataidepainotteisessa, he haluavat opiskella espanjaa, he haluavat opiskella määrättyjä juttuja, mitä ei näissä pienissä kunnissa ole.

Olisiko järkevämpää niin, että kun olisimme tässä kuntayhtymässä, niin se espanjanopettaja, joka on saatu rekrytoitua Kajaaniin, voisi vetää muutaman kurssin Puolangalla, Kuhmossa tai jossakin muualla? Nyt kurssimuotoisessa opiskelussa se on erityisen järkevää ja käytännössä mahdollista toteuttaa. Opettajilla on paljon suuremmat valmiudet tähän kuin rehtoreilla on. Olen keskustellut, ennen kuin tästä hallintokokeilusta oli mitään puhettakaan edes, viime vuonna ja toissa vuonna, lukioiden opettajien kanssa, määrättyjen opettajien, lähinnä kielten opettajien, kanssa. He ovat erittäin surullisia siitä, että heille ei riitä tunteja, että he voisivat tehdä kansainvälistä yhteistyötä, että heillä olisi mahdollisuus tehdä sitä; he joutuvat tekemään sitä omalla ajallaan. Niille lapsille ja nuorille, jotka ovat niissä kouluissa, on siitä kiinni, minkälainen opettaja siellä sattuu olemaan, haluaako hän tehdä vapaaehtoistyötä ja hakea näitä EU-vaihto-ohjelmia ja muita. Nyt olisi mahdollisuus tässä perustaa kehittämisyksikkö, joka ei tarkoita sitä, että raahattaisiin muutamia ihmisiä jonnekin Kajaanin kehittämisyksikköön, vaan sitä, että esimerkiksi osa rehtoreitten työajasta ja määrättyjen ihmisten työajasta siellä voitaisiin käyttää kehittämistyöhön. Mutta mitä Kainuun rehtorit tässä vastustuksen huumassa sanoivatkaan yleisönosaston kirjoituksessa: "Me emme tarvitse kehittämisyksikköä." Minä en ole vielä nähnyt yhtään semmoista toimijaa, joka ei tarvitsisi kehittämisyksikköä. Tämä minusta osoitti, että tästä on tullut arvovaltakysymys liittyen siihen, mitä aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin. Kun ei hoksattu, tai en tiedä mistä syystä, Kainuun liitosta ei otettu ensimmäiseen valmistelutyöryhmään Kainuun ammatti-instituutin kehittämisyksikön vetäjän rinnalle lukioiden edustajaa, ja niin päätettiin ruveta vastustamaan. Minusta tällaiset asiat eivät saa asioita kaataa eikä saada valtaa liikaa myöskään meidän kansanedustajien mielissä. Jos sivistysvaliokuntaan on kutsuttu niitä, jotka vastustavat, mutta ei niitä, jotka ovat kannattajia, niin se on minusta helppo sanoa täällä sitten, että kaikki melkein vastustivat. Jos olisin ollut sivistysvaliokunnassa ja olisin tiennyt, että myös toisenlaisia mielipiteitä on, niin olisin tietysti pyytänyt myös niitä toisenlaisia mielipiteitä kuultavaksi, mutta näin ei tehty jostakin kumman syystä. En tiedä miksi. Eli tämä arvovaltakysymys saa aivan liian suuret mittasuhteet koko tässä kokeilussa, ja se minua harmittaa kovasti.

No, mihin tämä on johtanut? Sosiaali- ja terveyspuolella tällä hetkellä on noin vuosi valmisteltu tulevaa hallintokokeilua. Siellä ovat istuneet erilaiset työryhmät ja on mietitty. Ylä-Kainuussa on tulossa jo oma mallinsa, millä tavalla siellä ruvetaan seutukunnallisesti hoitamaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Siis sosiaali- ja terveyspuolella on vuoden ajan mietitty jo, miten käytännössä ruvetaan näitä palveluja järjestämään, minkälainen perussopimus tehdään. Mitä on tapahtunut koulupuolella? Ei mitään. Koska ei saa ajatella, kun pitää vastustaa. Ja se, joka uskaltaa ajatella, niin hän on sitten eri mieltä ja häntä ei kutsuta tilaisuuksiin, ei kutsuttu myöskään siihen lähetystöön, joka kävi ministerin luona. Eli tämmöiseen tämä johtaa, ja me täällä eduskunnassa sitten kannustamme tällaista vastustamista.

Jos tässä nyt maalaa joitakin kauhukuvia seinille, niin mitä tapahtuu sosiaali- ja terveyspuolella sen jälkeen, jos tässä eduskunnassa päätettäisiinkin, että lukiot jäisivät nyt tästä kokeilusta pois? Mahdollisesti lääkärit yhtäkkiä tulisivatkin siihen tulokseen, että heitä ei ole muuten kuultu tässä hommassa ollenkaan. He eivät halua lähteä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään, että nyt pitää ruveta purkamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää, ja he äänestävät jaloillaan pois, jos ette tee niin. Entä sosiaalityöntekijät sen jälkeen? Entä kaikki muut, jotka ovat tässä kokeilussa mukana, joilla voi olla tämmöinen oma intressi ehkä sillä lailla, että he joutuisivat ehkä tekemään päivystystä jossakin muualla välillä?

Minä toivon, että täällä salissa katsotaan kokonaisuutta. Minä en usko, että tästä kuntayhtymämallista tulee olemaan mitään haittaa yhdellekään lukiolle. Sen jälkeen kun annetaan sen asenteen muuttua siellä päässä, ruvetaan katsomaan eteenpäin ja tulevaisuuteen ja otetaan mielellään mukaan myöskin ne peruskoulut ja kansalaisopistot, jonka ansiokkaasta yhteistyöstä ed. Pulliainen täällä aikaisemmin sanoi. Siellä on erittäin hyvää, erityisesti pienissä kunnissa, erittäin hyvää yhteistyötä näitten välillä. Ainut syy, minkä takia näitä peruskouluja ei tänne ole haluttu, on se, että mitä kunnille sitten jää tehtäväksi. Minusta se on aika heikko peruste, jos ollaan siinä tilanteessa, niin kuin Kainuussa on oltu, että kymmenestä kunnasta yli puolet hakee, siis kahdeksan hakee, lähestulkoon joka vuosi harkinnanvaraista valtionapua ja puolet niistä saa, joista kaksi on erityiskuntia vielä. Eli tilanne on niin vakava, ettemme me voi ruveta enää pelleilemään sillä, kuuluuko joku tänne vai ei, vaan ihan oikeasti, jos me haluamme, että se maakunta edes jollakin tavalla selviää, niin meidän pitää katsoa kokonaisuutta.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Huotarin puheenvuorossa tuli esille se, mitä olen epäillytkin, kun hän sanoi, että ei tiedetä, miten näitä hommia hoidetaan. Ymmärsin, että kuntatasolla ei tiedetä. Itse olen tästä kyllä hiukan eri mieltä.

Toinen asia, mistä ilmenee se, että kaikkia osapuolia ei varmaankaan ole todella kuultu tämän lain valmistelun yhteydessä, näkyi meille sivistysvaliokunnassa sivistyspuolen hallinnossa, jossa oli muun muassa jätetty pois se momentti, että muut mahdolliset tehtävät haluttaessa voidaan ottaa mukaan, joka oli sosiaali- ja terveyspuolen hallinnossa, mutta ei sivistyspuolen hallinnossa, ja jonka sivistysvaliokunta halusi myös sinne lisättämän. Eli tämän kautta mahdollistuisi näitä tehtäviä, joita kenties valmisteluvaiheessa ei ole osattu ottaa mukaan, mahdollistuisi niiden mukaan ottaminen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari ei saa minua millään uskomaan sitä, että jos on kaksi eri ylläpitäjäorganisaatiota ja siirrytään kahden eri ylläpitäjäorganisaation malliin, että se tulee jollakin tavalla tehokkaammaksi. Te ette koskaan saa — minä olen ollut 40 vuotta hallintomiehenä yliopistoissa ja oppilaitoksissa ja neljän laitoksen johtajana yhtä aikaa — ette ikinä saa minua uskomaan näihin hallintoteorioihin, mitä te edustatte.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun tavoitteeni ei missään tapauksessa olekaan se, että peruskoulut tulisivat jäämään tässä eri organisaatioon. Väliaikaisesti, kun kunnat niin haluavat, että niille se peruskoulu jää, ne tulisivat olemaan eri organisaatiossa, jos kunnat eivät sitten päädy siihen, että peruskoulutkin menevät sinne. Minusta se olisi kaikista paras ratkaisu, niin kuin puheenvuoroni lopussa sanoin, että ne olisivat siellä kaikki, myöskin se kansalaisopisto, ja ennen kaikkea siksi, että nyt näyttää siltä, että vain lapsiin liittyvät palvelut jäävät kuntayhtymien ulkopuolelle, siis erittäin niukkien resurssien varaan. Se on minusta erittäin iso ongelma.

Toivoisin, että ed. Kerola ei aina kuule puheestani vain sellaisia — te kuulette niitä sellaisessa muodossa, joita en kyllä enää tunne omikseni sen jälkeen, kun te ne sanotte.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kainuun-malli on hyvä, ja se on syytä toteuttaa ja nimenomaan saattaa valmiiksi tämän eduskunnan aikana. Ainoa puute mielestäni on se, että esitykseen voisi sisältyä myös selvää taloudellista tukea Kainuuseen. Sitä tarvitaan siellä erityisesti nyt, kun muuttoliike on varsin korkea. Toisaalta sitten, kun ajatellaan kuntaliitosasioita, niissähän on myöskin selvää taloudellista rahallista tukea, porkkanarahoja. Aivan hyvin tähänkin kokeiluun niitä olisi voinut sisältyä.

Arvoisa puhemies! Lukioiden liittäminen tai liittämättä jättäminen ei minun mielestäni voi olla kovin oleellinen asia Kainuun-mallissa. Se on kuitenkin aika pieni kokonaisuus tässä, ja siitä näyttää tulleen turhan iso asia. Minun mielestäni tämä malli voidaan toteuttaa, jos halutaan, riippumatta siitä, mikä on lukioiden asema.

Sivistysvaliokunta asiantuntijoita kuultuaan päätyi yksimielisesti sille kannalle, että lukiot voisivat olla kokeilusta poissa. Syynä nyt oli lähinnä tämä yhteistyö yläasteitten kanssa; se on ehkä kuitenkin kiinteä kokonaisuus, ne toimivat samassa piirissä, ja silloin kun ne ovat samalla ylläpitäjällä, ehkä se perustelu oli siinä ihan kohdallaan. Se, ettei kuunneltu sellaisia asiantuntijoita, jotka olivat mahdollisesti eri mieltä, en osaa sanoa, nousisiko sellainen mitenkään esille miltään taholta. En saanut itse ainakaan sen suuntaisia viestejä. (Ed. Huotari: Ed. Kerola mainitsi!) — Voi olla, että ed. Kerola on saanut. — Minusta asiantuntijakuuleminen oli varsin asiallinen, ja minkäänlaisia suuria tunteenpurkauksia ei valiokuntakäsittelyssä ollut mihinkään suuntaan.

Ihan oma mielipiteeni on se, että saattaa olla kuitenkin parempi, että kunnat voivat itse päättää näistä lukioistaan. Ehkä tämä senkin takia, että jos lukioihin ei saada riittävästi oppilaita, se vaarahan on olemassa, olivat lukiot tässä mallissa tai eivät ole tässä mallissa, niin ei ainakaan paikallisesti sitten voida eduskunnan syyksi panna, että kun teitte sellaisen lain, niin meiltä meni tässä lukio. Eli kyllä minusta tämä lukioasia on sellainen, että harkinta saisi jäädä aina mahdollisimman lähelle paikallista päättäjää. Silloin se päättäjä myöskin joutuisi siinä asiassa harkitsemaan, onko tämä päätös lopettamisesta tai jatkamisesta paikallaan.

Se, että jos tästä mallista lukiot sitten poistuisivat, että se sitten vaikuttaisi johonkin muuhun ja jokin muukin haluaa siitä pois, niin eihän se näin ole tietenkään. Jos me nyt tämän lain täällä päätämme ja siitä lukiot jäävät pois, niin eihän se enää sen jälkeen ... Se on laki ja se on sitten voimassa oleva laki. Sitä lakia pitää sitten muuttaa, jos sieltä jokin muukin haluaa vielä pois, mutta se on taas sitten eri prosessi.