3) Laki työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta
Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys on työttömyysturvalain
6 luvun 1 §:n muuttamisesta. Perusteluksi tässä esitän
vain, että pitkäaikaistyöttömistä miltei
60 prosenttia elää peruspäivärahalla
tai työmarkkinatuella. Tämän taso on
kuitenkin niin matala, että se ei anna minimitoimeentuloa
noin 37 prosentille pitkäaikaistyöttömistä.
Siksi siitä seuraa sitten se, että he joutuvat
hakemaan toimeentulon täydennystä viimesijaisesta
tuesta eli kunnan toimeentulotuesta. Tämä on se
ydinajatus, minkä vuoksi tätä lakialoitetta
olen lähtenyt tekemään.
Siis pitkäaikaistyöttömät
muodostavat miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tämä tilanne
ei ole tyydyttävä työttömien
eikä sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta.
Jos tällaista korotusta lähdettäisiin
tekemään näinkin pienellä määrällä,
siitä seuraisi, että voitaisiin lievittää kuntien
sosiaalitoimen työpaineita ja siirtää heidän
työpanostaan hakemuskäsittelystä kuntouttavaan
työhön ja siihen, mitä osaamista heillä erityisesti
on, eli ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön.
Näin näkisin, että voitaisiin luoda todella tälle
sosiaalityön ydinalueelle, aktiiviselle sosiaalityölle,
tilaa kuntoutumiseen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Sosiaalityöntekijät voisivat tehdä sitä työtä,
mikä tänä päivänä on sosiaalityön
haaste ja tarve. Tietysti näen, että tässä ennen
kaikkea on kysymys näistä hyvin pienituloisista
ja heidän asemansa ja arvonsa nostamisesta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Perustelut on ihan ok, kysymyshän
on vain julkisen talouden käytössä olevien
varallisuuksien järkevästä ohjaamisesta
tähän tarpeeseen, kun joka tapauksessa tämänkin
verran rahaa näille tämän työttömyysturvan
tarpeessa oleville ohjautuu.
Arvoisa puhemies! Tämä on niin pieni askel, että tämä ei
sitä ongelmaa ratkaise. Eli tässä täytyisi
tehdä semmoinen perusremontti niin, että se tavoite,
jonka ed. Rauhala juuri julkitoi, toteutuisi. Nyt se ei toteudu,
jos tämä toteutuu.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan nostaman aloitteen kautta tämä ongelma
peruspäivärahan riittämättömyydestä on
käytännön tosiasia olemassa. Mutta kun sain
puheenvuoron nyt ed. Pulliaisen puheenvuoron jälkeen, niin
toivon, että ed. Pulliainen ei vielä poistu, koska
esitän tässä todellisen pommin perästä.
Mielestäni tämä asia turhauttaa ihmisiä,
kun he joutuvat olemaan peruspäivärahalla, joka
ei riitä. Mutta miksi, kun valiokunta tätä käsittelee ja
pui ja katsoo, ei voitaisi tehdä niin, että jos
ihminen saa peruspäivärahaa, niin hän
voisi — aivan kuin on mahdollista tämmöinen
luontaiselinkeinojen harjoittaminen, kuten nyt tulee mieleen tämä käpyjen
keruu, marjojen poiminta, muurahaisten munittaminen ja muut, mitkä ovat
tämmöisiä verottomia toimeentulomahdollisuuksia — tämä peruspäivärahalla
oleva ihminen voisi tehdä kansalaisille tämmöistä sosiaalista
työtä, auttaa kodinhoidossa, siivouksessa, kaikessa muussa,
mitä voisi olla olemassa, ja tämä voitaisiin
tehdä verotta ja sosiaaliturvamaksutta jne. Tämä pieni
ihminen, joka tätä peruspäivärahaa saisi,
voisi tehdä oma-aloitteisesti, omatoimisesti, verotonta
työtä, ja se kannustaisi hänet parempaan
elämään myöskin sen jälkeen,
kun tämä päivärahakausi joskus
päättyy. Luulen, että tähän
asiaan antaa vastauksen ed. Pulliainen siitä, olisiko tämä yleensäkään
mahdollista.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan lakialoite on sinänsä kannatettava.
Ennen pitkää työttömyysturvan
tasoa on välttämättä korotettava.
Kun tällä hetkellä on selvästi
nähtävissä, että hallituksen
tavoittelema 100 000 työpaikan lisäys
ei toteudu, vaan siitä edelleen etäydytään,
on väistämättä selvä tosiasia,
että työttömien määrä säilyy
korkealla, entistä useammat tippuvat ansiosidonnaiselta
päivärahalta. Kysymys on käytännössä hyvin
pitkälle kustannusten jaosta toisaalta valtion ja kuntien
välillä, mihin täällä aikaisemmin
jo viitattiinkin, eli suuri osa toimeentulovajauksesta haetaan kunnilta toimeentulotukena.
Työttömyysturvan perustason korottaminen muuttaisi
samalla kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa
oikeudenmukaisempaan suuntaan ja madaltaisi jonkin verran sitä aukkoa,
mikä kuntataloudessa tällä hetkellä alijäämän
osalta on.
Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käytännössä saman
sisältöinen aloite, jonka ensimmäinen
allekirjoittaja on ed. Mustajärvi ja joka on vasemmistoliiton
ryhmäaloitteena tehty, suuruudeltaan tosin 1,7 euroa päivässä eli
hivenen suurempi, niin toivon, että ne, jotka ovat valmiita
kannattamaan tätä, yhtyvät myös
siihen ed. Mustajärven aloitteeseen ja se saadaan tähän
saliin takaisin valiokunnan esityksenä.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Markku Koski.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä sama asia oli
viime joulun alla budjetin yhteydessä keskustelussa. Silloinhan
oli laskettu, jotta jos 1,35 eurolla nostettaisiin tätä peruspäivärahaa
tai työmarkkinatukea, silloin päästäisiin näihin
samoihin ajatuksiin, mitä tässä aloitteessa on
nyt esitetty, mikä tarkoittaisi sitä, jotta merkittävä osa
toimeentulotukiasiakkaista voisi saada toimeentulonsa tästä ensisijaisesta
tuesta. Tämä on nimittäin tässä tapauksessa
niille ihmisille, jotka ovat työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla,
ensisijainen toimeentulon tukimuoto. Tämä viimesijainen
soskun luukku jäisi niiltä ihmisiltä pois.
Sen takia minusta, onpa se sitten 1,35 tai 1,50 tai 1,70, valiokunnan
pitää käydä se läpi
ja tehdä semmoinen ratkaisu siitä, jotta tämä korjattaisiin.
Ymmärsin sillä tavalla, että siellä on
vakavaa keskustelua käyty jo viime joulun alla ja nyt yhä tiiviimmin
siinä mielessä, koska siellä on tietyn
tyyppinen ajattelu ollut ilmassa, että tämä viedään
läpi kuitenkin. Toivon mukaan nyt sitten löytyy
hallituspuolueista siinä riittävästi pontta
ja ryhtiä.
Ed. Seppo Lahtela esitti ajatuksen siitä, eivätkö voisi
tämmöistä hyväntekeväisyyttä ja
vähäistä työtä tehdä myös
nämä ihmiset, jotka ovat tähän
työttömyyden ahdinkoon pudonneet. Itse olen samaa
mieltä. Olen hiljattain tehnyt siitä kyselyjä,
ja nyt myös lakialoite on minulla valmisteilla. On nimittäin
ihan täysin pöljä homma, jotta tuossa
joulun alla, kun ihmiset olivat sukkia myymässä joulumyyjäisissä,
työttömät ihmiset, niin sitten joutuvat
siitä ahdinkoon. Nyt sitten hätistellään
heitä, jotta pitää tehdä selvityksiä,
monetko sukat myytiin, että sitten vähennetään
puolet siitä peruspäivärahan määrästä,
ja se ei ainakaan kannusta.
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Pyydän puhujaa siirtymään puhujakorokkeelle.
Lopetan juuri. — Sen takia minusta pitäisi
olla niin, että vähäiset tulot eivät
vaikuta tähän työttömyysturvaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela penäsi sitä,
mitenkä tämä homma voitaisiin hoitaa.
Vuoden 87 eduskunnassa täällä oli kaikista
eduskuntaryhmistä koostuva perustuloryhmä idealla
siirrytään yhden luukun periaatteeseen. Kaikki
muut eduskuntaryhmät paitsi demarit hyväksyivät
tämän ratkaisun, myöskin kokoomus hyväksyi
silloin tämän ratkaisun. Silloin oli Maija Perho
kokoomuksen edustajana tässä ryhmässä.
Tänä päivänä este on demarit,
aivan niin kuin oli vuosien 87—91 eduskunnassa.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Jos uusia työpaikkoja Suomeen ei
pystytä synnyttämään niin, että ihmiset
työllistyisivät, siinä tapauksessa on
ehdottoman tärkeää, että eduskunta
ei unohda pitkäaikaistyöttömiä,
eli siinä tapauksessa pitää sitten perehtyä tähän
ed. Rauhalan aloitteen sisältöön ja ehkä jopa
kannattaa sitä. Mutta perusremonttia tarvitaan, aivan kuten
ed. Pulliainen aiemmin totesi.
Olen ed. Esa Lahtelan kanssa ihan samaa mieltä, että vähäiset
tulot eivät saisi vaikuttaa työttömyysturvaan.
Pitäisi pystyä käymään
jonkin verran töissä ilman, että menettää sitä toimeentulotukea.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen lähti salista
pois syyttäen demareita, että ei perustulomallia
oteta käyttöön. Minä itse en
vielä tässä vaiheessa ole nielemässä semmoista
ajatusta, että meidän tulisi semmoinen kansalaispalkka
ottaa käyttöön, mitä tuo perustulomalli
tarkoittaa. En tiedä, ilmeisesti kaikki muut puolueet ovat
hyväksyneet semmoisen ajatuksen, mutta meillähän
on olemassa tietynoloinen kansalaispalkka, kun meillä on
tämä työmarkkinatukijärjestelmä,
joka on sinällään rajaton ajallisesti.
Tosin tällä hetkellä ilmeisesti ministeriössä kaavaillaan,
jotta siihen tulisi joku enimmäiskesto, mutta toivon mukaan
se ei koskaan tänne eduskuntaan tule, koska se on huono
homma. Se lisää kuntien rasitusta siltä puolen,
koska en usko, että niitä ihmisiä hetkessä mihinkään
saadaan työllistettyä. Jos pitää työssäoloehto
hankkia, niin se on luukuttamista yhä enemmän.
Sitten tämä vähäisten työtulojen
salliminen tässä: Meillähän
on ollut aikaisemmin tämmöinen järjestelmä.
Meillä vielä 95 vuonna taisi olla, jotta 750 on
suojaosuus, joka voitiin hankkia, se ei vähentänyt.
Meillä on toimeentulotuessa tälläkin
hetkellä 100 euron tämmöinen mahdollisuus
tienata. Se ei vähennä tätä toimeentulotukea.
Työttömyyseläkkeellä voi tienata,
mutta työtön ihminen on siinä jamassa,
että heti kun vaikka euron tienaa, niin 50 senttiä leikataan.
Siinä mielessä tämä ei ole linjassa
näiden muiden lakien kanssa.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Todella, tässä aloitteessa
on nyt kysymys peruspäivärahan ja työmarkkinatuen
korottamisesta, ja sen perusteena on se, niin kuin täällä joissain
puheenvuoroissa tuli, että koska meillä on pitkäaikaistyöttömiä,
todella pitkään työstä pois
olleita ja hyvin vaikeassa asemassa niin taloudellisesti kuin jo
henkisestikin olevia, niin joku kädenojennus heille tulee
antaa. Tämän ohella tietenkin on keskusteltava
työllistämisestä ja siitä, millä tavalla
aktivoidaan ihmisiä tässä yhteiskunnassa
ja mikä on koko veropolitiikka ja koko tämä työllisyys-
ja työttömyysjärjestelmän kokonaisuus. Minusta
totta kai ensisijaisesti tulisi keskustella myös kokonaisuudesta,
millä erilaisilla keinoilla, mikä on se kokonaispaketti
tai järjestelmä, millä me tuotamme työllisyyttä ja
hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta kaikille, mutta nyt joka tapauksessa
näitä ihmisiä ajatellen olen tämän aloitteen
tehnyt, että heille saataisiin tätä elämänlaatua.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä näkemykseni,
mitä esitin, että tätä voitaisiin
laajentaa ja syventää vähän
laajemmallakin ajattelutavalla, että tähän
mahtuisi kaikkea muuta mukaan, ei ollenkaan tarkoita sitä,
että tällä vesitettäisiin ed.
Rauhalan hyvä aloite, vaan toivon, että summat
menevät tämmöisenä eteenpäin,
mutta toivon myöskin, että tässä — ja myönteistä kuulla,
että ed. Esa Lahtelan aloite on syntymässä tästä aiheesta — syntyisi
tämmöinen kansalaisyrittämisen mahdollisuus,
missä ihmiset voisivat tehdä sitä työtä,
mitä on saatavissa, lumenluontia, kadun hiekoitusta, mitä tahansa,
ja saada sitä rahaa, koska kuitenkin tämä raha
nousee tänne kansantulon kiertoon eteenpäin. Ei niistä kukaan
sitä taskuunsa laita eikä syö eikä survo.
Tässä asiassa pitäisi kyllä liikahtaa
ja järisyttää näitä maailmoja
niin paljon enemmän, että vain ne, jotka ovat
ahkeria ja toimivat, pärjäävät
vielä paremmin kuin muut, koska samalla se väki
olisi pois sieltä perustoimeentuloturvaluukulta hakemassa
sitten sen lisää, mikä ei riitä tämän
päivärahan kautta. Toivon, että tässä nähtäisiin
semmoista avarakatseisuutta, että ihmisten ahkerointia
ja työhaluja palkittaisiin niin, että he pääsisivät
tähän elämään mukaan.
Ei se ole ongelma sitten sen jälkeen saattaa heidät
normaalin työn ja verotetun työn pariin, kun ensin on
saatu tähän työhön ja ote elämään
mukaan.
Toivon, että tämän keskustelun puitteissa
ed. Esa Lahtelan ajatusmaailma etenee tässä asiassa ja
omatoimisuutta kannustetaan.
Tony Halme /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tulin Lahtelan Sepon kanssa samaan mielipiteeseen,
että kaikilta työttömiltä voisi
myöskin jotain pyytää, ettei vaan himassa
vällyjen välissä katso tv-ohjelmia. He
voivat luoda lunta, hiekoittaa teitä, tehdä pikkutöitä sen
päivärahan eteen. Tässä on se
kysymys. Tämä on USA:ssa kahdessa osavaltiossa
jo todettu hyväksi käytännöksi. Tätä minä puollan
ehdottomasti.
Keskustelu päättyy.