Herra puhemies! Puolustusministeriö esittelee tuoreessa raportissaan Nato-jäsenyyden Suomelle halvaksi ja hyväksi ratkaisuksi. Suomelle, todetaan, tulee vain vähän kustannuksia — jos 70 miljoonaa euroa on vähän vuodessa. Mutta tässä raportissa sivuutetaan kokonaan se olennainen asia, että Nato-jäsenenä Suomikin joutuisi mukaan USA:n johtamiin sotilasoperaatioihin, uusiin Irak-tapauksiin.

Herra puolustusministeri, miksi puolustusministeriö on lähtenyt näin yksipuolista Nato-henkistä propagandaa tekemään?

Puolustusministeri  Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Tennilän viittaama työryhmähän teki vain sen työn, joka sille kuului tehdä ministeri Enestamin vuosi takaperin asettaman toimeksiannon pohjalta. Se on virkatyönä, virkavastuulla, tehty työryhmän työ ja palvelee tällaisena työnä tästä liittoutuminen—liittoutumattomuus-kysymyksestä käytävää mielipiteitten vaihtoa kansalaisten parissa ja myös päättäjien parissa. Tässä mielessä tämä työ kyllä mielestäni täyttää vallan hyvin sille asetetun tehtävän. Silloin, kun ministeri asettaa jonkun työryhmän töihin, sen pitää tehdä se työ määräaikaan mennessä. Näin tapahtui tässä.

Herra puhemies! Kyllä Nato-selvityksessä pitää tuoda esille myös Nato-jäsenyyden todelliset ongelmat, ja ne tässä raportissa kierretään kokonaan, siis tämä mukaan joutuminen kansainvälisiin kriiseihin ilman, että siihen on omaa todellista tahtoa.

Mitä näihin kuluihin tulee, niin tässä raportissa yhdellä sivulauseella sivuutetaan Naton keskeisin vaatimus armeijan kulujen nostamisesta 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomelle se tarkoittaisi 900 miljoonan euron lisäystä sotilasbudjettiin.

Miksi te näin yksipuolisesti tätä Nato-asiaa tungette esiin? Onko tässä tarkoitus nyt vyöryttää? Vähän väliä alkaa tulla lausuntoja, selvityksiä, joissa Nato-henkisesti asioita esitellään. Miksei sitä kriittistä puolta voi tuoda samalla esille? (Ed. Juhantalo: Sitähän juuri tuli!)

Puolustusministeri  Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Ei tässä ole kysymys mistään vyöryttämisestä taikka mielipiteitten pehmentämisestä, vaan todellakin tämä on virkamiestyönä tehty vakava yritys vähän haarukoida, mitä tämä liittoutuminen/liittoutumattomuus oikein tarkoittaa. Korostan vielä sitä, ed. Tennilä, että tämän selvityksen kärki kohdistui nimenomaan sotilaallisiin, sotilaspoliittisiin, seurauksiin ja siinä on sitten ikään kuin sivuttu poliittista puolta, resursseja, myös juridista puolta, mitä tämä liittoutuminen—liittoutumattomuus-kysymys nostaa esiin. Minä pidän myös paikallaan sitä, että kun tämä asia tulee aikanaan eduskuntaan, (Ed. Jaakonsaari: Mikä asia tulee eduskuntaan?) niin näitä laskelmia tehdään hyvin tarkoin ja käydään hyvin kriittisellä tavalla lävitse mielellään jo sitä ennen. Kun selonteko tulee aikanaan eduskuntaan, niin siinä yhteydessä käydään tämä hyvin tarkoin lävitse.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Tennilä, minusta pitää saada enemmän selvityksiä, koska on aivan oikein, (Ed. Tennilä: Miksi yksipuolisia?) että ... — Juuri siinä olen samaa mieltä, että tässä on mennyt kärryt hevosen edelle, koska ilman muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää johtaa ulkoministeriön ja ulkoministerin. Sen takia kysynkin, onko tulossa lisää selvityksiä, jotta kaikki nämä myytit ja väärät käsitykset voitaisiin oikaista ja ennen kaikkea luoda tasapainoinen suomalainen turvallisuuspoliittinen linja. Totta kai selvityksiä tulee selonteossa, mutta kysyisin myös, kun on väitetty, että nämä laskelmat ovat totaalisesti vääriä, mitä ministeri Kääriäinen ajattelee näistä laskelmista.

Ulkoasiainministeri  Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ed. Tennilä jo tuossa kysyi sellaisia kysymyksiä, jotka kuuluvat ulkoministeriön toimialaan, niiden arvioiminen hallituksen ja eduskunnan päätöksenteon pohjaksi. On täysin paikallaan, että puolustusministeriö arvioi sille kuuluvia puolustusjärjestelmä- ja siihen liittyviä kustannuskysymyksiä, ja se on täysin tarpeellista materiaalia sen arvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi, joka tullaan sitten selonteon yhteydessä käymään koko eduskunnan osalta, ja tässä valmisteluvaiheessa tullaan varmastikin toimittamaan ulos hyvin monenlaisia puheenvuoroja ja arvioita. Siitähän tämä kansalaiskeskustelu ja päätöksenteko koostuu. Yksi sellainen on täällä eduskunnan toimesta tulossa, siltä osin eduskunnan toimesta, että ed. Ranta-Muotion työryhmä nyt sitten oman raporttinsa lienee saanut valmiiksi ja siinä identifioi niitä kysymyksiä, joita edellyttää käsiteltävän tulevassa selonteossa.

Puolustusministeri  Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Kysyttiin, tuleeko vielä selvityksiä. Puolustusministeriö on omalta osaltaan tehnyt oman työnsä. Lisäselvityksiä ei tule. Yhteensähän vuonna 2001 eduskunta päätti, että täytyy tehdä 53 erilaista selvitystä. Ne ovat kaikki suurin piirtein jo valmiina. Minun mielestäni tämä tapa, että tehdään selvityksiä, pyritään lähestymään asiapohjalta, on kyllä hyvä lähestymistapa näinkin vaikeaan, monitahoiseen asiaan. Se on sitten eri asia, mitä johtopäätöksiä eduskunta aikanaan näistä asioista aikoo tehdä.

Ovatko laskelmat vääriä vai oikeita, en osaa ottaa kantaa siihen, mutta pidän tärkeänä, että tämmöinenkin laskelma on tehty. Joka on mielestään oikeammalla pohjalla, lyököön rinnalle paremmat laskelmat.

Arvoisa puhemies! Viime joulukuussa hallitustenvälisessä konferenssissa EU:n kriisinhallinta ja turvatakuut myöskin saivat sellaisen raamin, että niihin osallistuminen ei edellytä jäsenmaan Nato-jäsenyyttä. Kuitenkin viime vuonna käytiin keskusteluja molempiin aiheisiin liittyen, kuinka Naton ja EU:n keskinäiset suhteet kehittyvät, ja on selvää, että juuri näissä transatlanttisissa suhteissa on tiettyjä jännityksen aiheita, koska Yhdysvallat ei läheskään aina suhtaudu myötämielisesti siihen, että EU kehittää itsenäisiä järjestelmiä. Tiedustelenkin, mitä selvityksiä tästä aiheesta aiotaan tehdä, ja koska tiedän, että ministeri Tuomioja on pohtinut tätä asiaa myös julkisuudessa, miten te arvioitte Naton ja EU:n keskinäisten suhteiden kehityksen ja tämän mahdollisen eriytymisen ja mahdollisen kietoutumisen lähitulevaisuudessa.

Ulkoasiainministeri  Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kysymys koskee tietysti sellaista tulevaisuuden arviointia, josta kukaan ei voi varmuudella tietää, mutta siltä pohjalta, kun on saavutettu alustava yhteisymmärrys, joka toivottavasti on myös lopullinen, hallitustenvälisessä konferenssissa koskien puolustus- ja kriisinhallintayhteistyötä koskevia artikloita, näiden pohjalta ei ole syntynyt eikä voi syntyä mielestäni ristiriitoja Naton ja EU:n yhteistyöhön, jotka vaikuttaisivat esimerkiksi Suomen arvioihin. Siinäkin mielessä voimme olla tyytyväisiä hvk:ssa alustavasti saavutettuun tulokseen.

Arvoisa puhemies! Kyllähän Nato on järjestelmä, joka hoitaa pääosan Euroopan unionin jäsenmaiden puolustuksesta. Me olemme pitäneet Natoa optiona, ja varmasti tulevaisuudessakin se on todellinen vaihtoehto. Siksi on tärkeätä, että jo edellisen turvallisuuspoliittisen selonteon antamin velvoitteinkin tehdään selvityksiä tällaisesta. Se tarjoaa hyvät lähtökohdat sekä vastustajille että puolestapuhujille. Minusta se on erittäin hyvä työ.

Mitä tulee näihin kustannuksiin, niin 97 tehty selvitys lähti siitä, että palkka-armeija on se pohja, jolla mahdollisesti Natoon mentäisiin. Siksi kustannukset ovat nämä. Nyt me olemme tehneet rauhankumppanuusyhteistyötä jo pitkään ja sovittaneet järjestelmiä, jolloin kustannukset ovat oleellisesti laskeneet, kun järjestelmiä on yhdenmukaistettu. Mitä pahaa tässä olisi sitten?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Minä vastaan sillä tavalla, että kyllähän todellakin vuoden 2001 selonteosta annetussa eduskunnan vastauksessa plus kaikissa lausunnoissa on hyvin selvä sävel siitä, että vuoden 2004 selontekoon täytyy liittoutuminen—liittoutumattomuus-asia selvityksillä pohjustaa. Nyt sitä työtä on tässä tehty, ja voihan se olla, että tämänkin jälkeen tulee vielä lisää ja nimenomaan niin, että ne tulevat hallituksen puolelta ja ehkä myös toisten ministeriöitten puolelta. Tällä kertaa vain toimittiin niin, että ministeri Enestamin toimeksiannosta puolustusministeriössä virkamiestyöryhmä virkatyönä teki nimenomaan sotilaallisia seurauksia ja vaikutuksia koskevan selvitystyön sivuten sitten kyllä vähän muitakin asioita, niin kuin asiaan kuuluu. Siinä ei ole mielestäni mitään pahaa, vaan tämä on keskustelun ohjaamisen yrittämistä asiapohjalle.

Herra puhemies! Tämä Nato-selvitys toteaa, että Suomi myös Naton jäsenenä voi säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustusjärjestelmän. Itse arvostelen tätä selvitystä siitä, että julkisuuteen ei kerrota, että kun täällä vierailee korkeita Nato-virkamiehiä tai Nato-kenraaleja, eräiden Nato-maiden ministereitä, niin heillä on hyvin kriittinen suhtautuminen yleiseen asevelvollisuuteen ja myöskin aluepuolustusjärjestelmään. Puolustusvoimien komentajan päiväkäskyihin nykyään sisältyy sellainen salaperäinen toteamus, että Suomi voi sekä liittoutuneena että liittoutumattomana säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja aluepuolustusjärjestelmän. Miksi tätä asiaa korostetaan niin paljon, ellei Naton taholta tulisi tähän painetta, ja miksei tästä paineesta kerrota, kun kuitenkin kenraalit supisevat siitä keskenään ja me puolustusvaliokunnassa tiedämme, että tavan takaa Naton taholta esitetään tämän kaltaisia esityksiä?

Eli puolustusministeri Kääriäinen, miten te katsotte, tuleeko Naton taholta painetta alueelliseen puolustusjärjestelmään ja yleiseen asevelvollisuuteen, jos Suomi liittoutuu sotilaallisesti?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Sanon ensinnä varmuuden vuoksi, että minä puolustan semmoista linjaa, että asioita selvitetään kaikessa rauhassa. Se ei tarkoita sitä, että sillä saman tien otetaan kantaa jonkun, vaikkapa liittoutumisen, puolesta. Minä olen selvittämisen vapauden kannattaja myös tässä yhteydessä.

Mitä tulee tähän kysymykseen, niin vuoden 2001 selonteon yhteydessä eduskunta omalla päätöksellään totesi, että vuoden 2004 selonteossa täytyy ottaa lähtökohdaksi yleinen asevelvollisuus ja aluepuolustusjärjestelmä. Se oli sen edellisen selonteon vastauksessa kaikkein tärkein ponsi, kaikkein ensimmäinen ponsi. Minun arvioni on — tämä menee henkilökohtaiseen piikkiin — että Nato-liittoutuminen aikaa myöten, pitkällä aikajänteellä, kyllä merkitsisi paineita aluepuolustusjärjestelmän ohentamiseen, ei ehkä poistamiseen, mutta ohentamiseen, samoin kuin paineita siihen suuntaan, että yleinen asevelvollisuus voisi jonkin verran väistyä ja valikoivuus ja ammattilaisuus tulla siihen tilalle. Mutta nämä ovat henkilökohtaisia arvioita ja nimenomaan pitkän aikajänteen kehitysarvioita.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätarkoitus ja päätehtävä ja päätavoite on itsenäisyyden säilyttäminen. Siitä ollaan taatusti samaa mieltä. Suomi on valinnut tien. Me uskomme, että se toteutetaan parhaiten olemalla sotilaspoliittisesti liittoutumaton ja omalla uskottavalla puolustuksella. Nyt, ainakin näin ymmärrän, tämä selvitys, joka on tehty ja joka on mielestäni erittäin hyvä — oppositio moitti hallitusohjelmaa, että oli liian paljon selvityksiä, mutta nyt tuli hyvä selvitys — osoittaa, että Nato on todellinen vaihtoehto. Kysynkin:

Yrittääkö hallitus verrata mahdollista Nato-jäsenyyttä nykylinjaan, nykystrategiaan, ja siltä pohjalta sitten katsoa, kumpi johtaa paremmin tavoitteeseen eli siihen kaikkein tärkeimpään: itsenäisyyden säilyttämiseen?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Maan ulko- ja turvallisuuspolitiikka tähtää itsenäisyyden säilyttämiseen, kansalaisten turvallisuuden edistämiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen, ja luonnollisesti tässä selonteossa ja koko keskustelussa käydään kaikki mahdolliset arviot lävitse. Sen täytyy tietysti perustua tiedossa oleviin tosiasioihin tämänhetkisen turvallisuusympäristön kehityksestä, ja siinä joudutaan tänä päivänä sitä arvioimaan suorastaan maailmanlaajuisesti. Ei enää riitä, että me tarkastelemme sitä jostain Itämeren kolmiosta, vaan sen tarkastelun täytyy ulottua myöskin koko maailman laajuisesti, ja tältä pohjalta sitten päädytään aikanaan siihen, minkälaisia valintoja tehdään, onko peruslinjausta syytä tarkistaa tai ei.

Uskon, että ottaen huomioon jo käydyn keskustelun, jo tehdyt selvitykset ja vireillä olevan työn, tästä nyt tehtävästä selonteosta tulee huomattavasti aikaisempia laajempi, siis sekä määrällisesti että myöskin laadulliselta tarkastelultaan. Jos sen jälkeen vielä jää jotain selvitettävää, niin tehdään sekin. Mutta lähdemme kyllä siitä, että päätöksenteon pohjaksi on kyllä riittävän laaja-alaista aineistoa.

Arvoisa puhemies! Muistamme varsin hyvin, kun vielä joitakin aikoja sitten ed. Tennilä halusi, että Suomi liittyisi Neuvostoliittoon tai ainakin nyt Varsovan liittoon, mutta nämä ajat ovat nyt ohitse. (Välihuutoja — Ed. Tennilä: Valehtelet!) Tiedän, että ed. Tennilä on hyvin pettynyt näihin laskelmiin, koska ne eivät tue niitä väitteitä, mitä hän tuolla kentällä jatkuvasti esittää vasemmistoliiton puhemiehenä näissä kysymyksissä.

Mutta, arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen ministeri Tuomiojan kommenttiin, kun hän kiitti tätä puolustusministeriön selvitystä täällä, kun virkamiehet teillä ministeriössä ovat arvostelleet, ja toivon, että tämä viesti, minkä täällä kerroitte Suomen kansalle, menee myöskin ministeriön virkamiehille tiedoksi perille ministeriön sisällä.

Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin todeta sen, että keskeistä tässä selvityksessä on se, että Nato-jäsenyydellä olisi merkittävä pelotevaikutus, se lisäisi Suomen turvallisuutta. Eikö voida näin sanoa, ministeri Kääriäinen, että Nato-jäsenyys merkitsisi, kun otetaan nämä dynaamiset vaikutukset näistä alustavista laskelmista huomioon, lisää turvallisuutta halvemmalla, koska se pelotevaikutus merkitsee sitä, että meidän täytyy panostaa entistä vähemmän kovaan tavaraan, aseisiin?

Arvoisa puhemies! Minun isäni on seisonut viidettä vuotta etulinjassa Suomen itsenäisyyden puolesta, ja pidän loukkauksena teidän kantaanne. (Ed. Jaakonsaari: Aivan, törkeätä!)

Mutta tähän kysymykseen vielä: Puolustusministeri, te sivuutatte kysymykseni tästä 2 prosentin bkt-osuudesta, jota Nato vaatii jäsenmailtaan. Se tarkoittaisi Suomelle 900 miljoonaa lisää armeijan menoihin. Mitä te vastaatte tähän kysymykseen?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Tämä 2 prosentin tavoite todellakin on ollut keskusteluissa, en nyt viittaa Suomeen, vaan yleensä Natoon jäsenmaitten keskusteluissa, ja se on varmaankin suosituksenomainen, tavoitteenomainen taso ja varmaan koskee nimenomaan näitä uusia, sinne pyrkiviä jäsenmaita. Mutta, kuten myös selvitys kertoo virkatyön viileydellä, nämä hinta-asiat ja muut ehdot olisivat aikoinaan neuvoteltavissa olevia asioita. En tiedä, miten niissä aikoinaan kävi, en ota siihen kantaa, eikä ole tarpeenkaan ottaa kantaa, mutta ne ovat siis neuvottelunvaraisia asioita myös. Minä korostan vielä toisen tai kolmannen kerran, että nämä laskelmat, joita on tehty, on syytä kyllä käydä selonteon yhteydessä hallituksenkin puolella tarkoin lävitse, puhumattakaan siitä, että sitten aikoinaan eduskunnan on syytä tähän asiaan kyllä oikein kunnolla paneutua.