Arvoisa puhemies! Vastikään saatiin Suomessa ensimmäinen lainsäädäntö vaalirahoituksen julkisuudesta, ja jo pian huomattiin, että siinä on sellaisia ongelmia, että kun on tämä raja, minkä jälkeen pitää sen lisäksi, että ilmoittaa kokonaissumman, ilmoittaa myös yksittäisten lahjoittajien nimet — se on EU-vaaleissa 3 400 euroa ja eduskunta- ja kunnallisvaaleissa 1 700 euroa — niin käytännössä, kun näitä ilmoituksia tuli, oli kahdenlaista tapaa. Monet ehdokkaat eivät ilmoita tukiryhmältä saamiensa tukien alkuperää. Ministeri Koskinen on kiinnittänyt huomiota tähän epäkohtaan, ja on selvästi ilmaistu paineita, että vaalirahoituksen julkisuuslakia pitäisi ainakin tämän tukiryhmän ilmoitusvelvollisuuden osalta muuttaa. Hämmästyin, että ministeri ei ole ottanut tätä työkalua käyttöön, vaan puhuessaan paisuvista vaalibudjeteista ja kansalaisten luottamuksesta eurovaaleihin on ottanut esille Suomelle täysin vieraan listavaalijärjestelmän ratkaisuksi myös tähän uskottavuusongelmaan. Kysyisinkin ministeriltä:

Eikö olisi selkeämpää ottaa helpommat työkalut käyttöön, joita olisivat tämän vaalirahoituslainsäädännön uudistaminen, kuin tarjota ratkaisuksi meidän järjestelmällemme hyvin vieraita malleja?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Erilaiset listavaalit tai lista- ja henkilövaalien yhdistelmät koetaan hyvinkin demokraattisiksi monissa maissa, mutta tarkoitus ei ole siinä asiassa mihinkään nopeisiin tai yllätyksellisiin ratkaisuihin lähteä, vaan pitää vaan rauhassa selvitellä erilaisia vaihtoehtoja koskien tulevia, näiden kesän vaalien jälkeisiä europarlamenttivaaleja.

Vaalirahoituksen osalta lainsäädäntöähän halutaan kokeilla nyt kaikentyyppisissä vaaleissa, ennen kuin lähdetään isompia muutoksia tekemään, eli miten nämä rajat ja ilmoitusmenettelyt toimivat europarlamenttivaaleissa, presidentinvaalissa. Sen jälkeen on varmasti tarkistuksen aika. Se koskee sekä ilmoitusvelvollisuuden eurorajoja että sitten ehkä pidemmälle meneviä muutoksia lainsäädäntöön.

Tukiryhmien rahanlähteiden avaaminen on sellainen kysymys, jonka toivoisin jo ohjeistuksen kautta aukeavan kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa, eli oikeusministeriö tulee ohjeistamaan siten, että ehdokkaat ilmoittavat, silloin kun on tukiyhdistyksen tai vastaavan kautta tuleva isompi potti, sen alkuperäisen rahanlähteen samalla tarkkuudella kuin suoraan ehdokkaan taakse tulevan vaalirahoituksen jaottelu ilmoitetaan.

Arvoisa puhemies! Eikö ole outoa käyttää kansalaisia koe-eläiminä tämmöisessä demokratian koelaboratoriossa, kun tämä ongelma on jo täysin ilmeinen ja vaalien perusolemus riippumatta, onko se kunnallis-, euro-, eduskunta- tai presidentinvaali, on olemassa. Seuraavat eurovaalit ovat vasta viiden vuoden kuluttua, ja tässä demokratiavaje silloin siirtyy pidemmälle.

Ihmettelen, miksi tässä ollaan hitaita reagoimaan, kun kuitenkin sitten radikaalimpiin muutosmalleihin oltaisiin valmiit. Todella listavaali, tiedän itse Euroopan neuvoston tasolla, on hyvin yleinen malli, mutta sitä yhä laajemmin monessa maassa kritisoidaan, että listavaali ei täytä kaikkea hyvän hallinnon ja demokratian merkkejä. Se mahdollistaa aivan eri tavalla puoluevallan verrattuna siihen, että kansalaiset saavat nostaa ne yksilöt, jotka ansaitsevat kansalaisten luottamuksen eivätkä sen mahdollisen puoluejohtajan luottamuksen.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! En nyt halua listavaalikeskustelua jatkaa, kun siitä tuntuu noin vääriä käsityksiä olevan.

Mutta vaalirahoituksen julkisuuteen: Suomessa lähdettiin siitä, että tärkeintä on juuri se, että tulee oikeaa tietoa vaalirahoituksen lähteistä. Tämä tähän saakka toteutetuissa vaaleissa on pelannut aika hyvin. Monissa maissa, joissa on tehty pidemmälle meneviä velvoitteita lakisääteisestä vaalirahoituksen hallinnoinnista, se pelaa huonommin, eli haetaan kiertoteitä ja monenlaisia väyliä peitellä todellisia rahanlähteitä. Minusta on hyvä, että tätä kehitetään tältä pohjalta ja tarvittaessa mennään sitten pidemmälle saatujen kokemusten perusteella.

Aika outoahan tässä on nyt esimerkiksi, että kokoomuksen puolelta on nyt sanottu, että he olisivat valmiita vaalirahoituksen avoimuudessa menemään pidemmälle, sen sijaan että tutkittaisiin mitään lista- tai henkilövaalien yhdistelmiä. Silloin kun tätä lainsäädäntöä laadittiin, kokoomuksen piiristä kaikkein voimakkaimmin vastustettiin ylipäänsä ilmoitusmenettelynkään laatimista vaalirahoituksesta.

Arvoisa herra puhemies! Ihan selvyyden vuoksi: pitkät listat siis tarkoittavat vaalijärjestelmää, jossa puolueet valitsevat läpimenevät henkilöt (Ed. Kekkonen: Ei pidä paikkaansa!) ja kansalaiset valitsevat puolueiden väliltä, kansalaiset päättävät puolueiden voimasuhteista.

Kun ministeri Koskinen on sanonut, että tässä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman yhteydessä ollaan asettamassa työryhmä, joka voisi pohtia pitkien listojen soveltamista tulevissa europarlamenttivaaleissa ja mahdollisesti sitten, jos kokemukset ovat puolueiden mielestä hyviä, ehkä myös tulevissa kansallisissa parlamenttivaaleissa, niin kysyn:

Ministeri Koskinen, eikö kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoitus ollut lisätä kansalaisten vaikutusvaltaa eikä kaventaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, koska kansalaisten vaikutusmahdollisuudethan kaventuvat, jos meillä siirryttäisiin pitkien listojen järjestelmään?

Mitä vaalirahoitukseen, herra puhemies, tulee, niin olemme todenneet, että jos vaalirahoituksessa on ongelmia, siihen pitää puuttua vaalirahoituslainsäädäntöä kehittämällä eikä kansanvaltaa kaventamalla.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kyllä, kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla tavoitellaan juuri kansanvallan tehostamista, sen parempaa toimimista, ja siihen kuuluu kyllä se, että arvioidaan avoimesti erilaisia vaihtoehtoja kansanvallan kehittämiseksi. Europarlamenttivaalissa on nimenomaisia ongelmia sen takia, että jos halutaan esimerkiksi yhden ehdokkaan kampanjalle valtakunnallinen näkyvyys, puhutaan 100 000 euron kampanjakokonaisluokasta, ja se on todella vaikea koota vaikka isommankaan kansalaisjoukon toimesta ihan tällä perinteisellä politiikantekomenetelmällä. Sitten siirretään sitä valtaa näille isojen pottien siirtelijöille. Näkyy Nalle Wahlrooskin jo ilmoittautuvan joihinkin kampanjoihin mukaan.

Mutta siis tärkeintä on pitää mielessä se, että ei ole suinkaan näihin tuleviin kesäkuun vaaleihin mitään muutoksia tulossa. On kaikessa rauhassa mahdollisuus sitten hyvin tyhjältä pöydältä pohtia, onko mitään tarpeita jatkossa vaalijärjestelmän muuttamiseen, ja siinäkin tapauksessa, jos lähdetään, varmasti yhdistetään sitten nykyisen henkilövaalijärjestelmän etuja ja taas niitä mahdollisia etuja, joita saattaisi tulla pitkälistatyyppisestä järjestelmästä, jossa sitten tällaisen henkilökohtaisen kampanjoinnin, sen rahoituksen, merkitys ei olisi niin vahva kuin nykyisessä.

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczilla on kyllä käsittämättömän mekaaninen käsitys listavaaleista. Eihän listavaali sitä tarkoita, mitä ed. Zyskowicz väitti sen tarkoittavan. Mutta aivan niin kuin oikeusministeri sanoi, nämä tulevat vaalit menevät nyt näin. Ei niistä sen enempää.

Mutta kun tämä keskustelu nyt on avattu, niin, herra puhemies, tiedustelen, onko ministeriössä pohdittu sellaista mahdollisuutta, joka juuri nyt tuntuisi kovin loogiselta, kun kahdet vaalit ovat hyvin lähellä tulevaisuudessa, siis sitä mahdollisuutta, että yhdistettäisiin eurovaalit ja kunnallisvaalit samoiksi päiviksi?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Näitähän varmaan selvitellään silloin, kun puhutaan tämmöisen pitkän aikavälin kansanvallan kehittämistoimista, kun arvioidaan, mitenkä muuttuu tämä eurooppalainen kansanvalta suhteessa kansalliseen päätöksentekoon. Mutta tällä hetkellähän ongelmia yhdistämisiin tuovat ennen kaikkea se, että europarlamenttivaalit ovat keskellä kesää kesäkuussa ja myöskin tuo vaalien rytmitys on toisenlainen, viiden vuoden väli, kuin meidän omissa eduskunta- tai kunnallisvaaleissamme.