Herr talman! Statsrådet kommer med det snaraste att fastslå regler för lantbrukets investeringsstöd utgående från de villkor som ingår i artikel 141-avtalet. Enligt uppgift kommer den lägsta räntesatsen för räntestödslån också i fortsättningen att vara 2 procent. Statslån för gårdsbruk som är upptagna under åren 1991—1995 har emellertid en ränta på 5 procent.

Är regeringen medveten om den orättvisa mellan jordbrukare som de olika räntesatserna förorsakar beroende på vilket år gårdsbrukslånen är upptagna, och har regeringen för avsikt att sänka räntan till 2 procent på de lån som nu har en räntesats på 5 procent för att jordbrukarna skall ha ett så jämlikt utgångsläge som möjligt i konkurrensen på marknaden?

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto päättänee mitä pikimmin maatalouden investointitukea koskevista säännöistä lähtien niistä ehdoista, jotka ovat osa artikla 141 -sopimusta. Tietojen mukaan alimman korkotukilainan korkokanta on myös jatkossa 2 prosenttia. Vuosina 1991—95 maatiloille otetuilla valtion lainoilla on kuitenkin 5 prosentin korkokanta.

Onko hallitus tietoinen eri korkokantojen maanviljelijöille aiheuttamista epäoikeudenmukaisuuksista, kun korko riippuu siitä, minä vuonna maatilalainat on otettu? Onko hallituksella aikomus alentaa korkoa 2 prosenttiin niille lainoille, joilla nyt on 5 prosentin korkokanta, jotta maanviljelijöillä olisi markkinoilla kilpaillessaan niin samanlainen lähtökohta kuin mahdollista?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Granvikin kysymykseen totean, että kuten hän toi esille, artiklan 141 mukaisen ratkaisun notifikaatio on komissiossa työn alla, ja saatujen tietojen mukaan se saadaan komissiosta lähiviikkojen aikana. Tähän liittyy investointitukien kokonaisuus. Tämän ratkaisun jälkeen tullaan valmistelemaan toimenpiteet investointitukien kokonaisuudesta, ja tässä yhteydessä tämä hallituksen tiedossa oleva ongelma tullaan arvioimaan.

On tietysti tässä yhteydessä otettava huomioon, että ed. Granvikin kysymyksessä mainittujen investointien tekohetkellä tietysti laskelmissa lähdettiin siitä olettamuksesta, että nämä ehdot ovat sellaiset kuin silloin olivat, eli siinä suhteessa investointeja tehneen viljelijän kannalta mitään yllätystä ei ole tapahtunut. Eli loogisesti ei sinänsä tästä lähtökohdasta tähän prosenttiosuuteen ole välttämätöntä puuttua. Mutta toisaalta asia on niin kuin edustaja totesi, että tämänhetkinen ero korkotasoissa on kyllä hyvin huomattava ja antaa perusteen harkita, pitäisikö tässä tehdä muutoksia, mutta tätä päätöstä ei ole vielä asiassa tehty.

Herr talman, arvoisa puhemies! Alun perin hallituksen tarkoitus oli avata nuorten maanviljelijöiden, lähinnä sukupolvenvaihtoa koskien, aloitustukien hakumenettely vuoden 2004 helmikuun aikana. Nyt elämme jo maaliskuuta, ja vielä ei ole mitään konkreettista päivämäärää. Lehtitietojen mukaan voi olla mahdollista avata tukien hakumenettely aikaisintaan vuoden 2004 huhtikuun aikana.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että nuorista maanviljelijöistä ei määrättyjen ikärajoitusten ylittämisellä tulisi väliinputoajia viivästymisestä johtuen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Näissä nuorten viljelijöitten tukiehdoissa on ollut sellainen aikaraja, että hakemus on jätettävä puolta vuotta ennen kuin 40 vuoden ikä tulee täyteen. Nyt kun on ollut hakukielto, jos tätä sääntöä noudatetaan, syntyisi väliinputoajatilanne. Nyt on kuitenkin lähdetty siitä ja tullaan lähtemään siitä, että tätä puolen vuoden ennakkoonjättämisehtoa tullaan lyhentämään niiden viljelijöitten kohdalla, jotka mahdollisesti tulisivat olemaan tällaisia väliinputoajia, niin että väliinputoamista ei tapahdu.

Arvoisa herra puhemies! Taas kerran mietin, mitä se viljelijä siellä kotona ajattelee, kun kuuli ministeri Korkeaojan vastauksen: "Hallitus on tietoinen, arvioidaan, on loogisesti, on loogista ajatella, että ..." Puuttuuko hallitus siihen, sitä ed. Granvik kysyi. Vastausta ei tullut, mutta en jatka sillä kysymyksellä, vaan totean, että harvoin, hyvin harvoin, minuun on otettu niin paljon yhteyttä näissä maatalouskysymyksissä kuin tänä vuonna on otettu, ja kysymys on aina ollut, "oletteko te tietoinen" — teitittelevät minua — "että tänä vuonna tulos menee pakkasen puolelle". Minä en osaa vastata, mitä hallitus aikoo tehdä, enkä minä sitä nyt kysy ministeri Korkeaojalta, koska luulen tietäväni, että en ymmärtäisi sitä vastausta, vaan kysyn:

Oletteko te tietoinen, että monen viljelijän, ennen kaikkea sikatalouden puolella, tulos menee pakkasen puolelle? Oletteko te siitä tietoinen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Minuunkin viljelijät ovat ottaneet yhteyttä — ja sinutelleetkin minua. (Naurua)

Olen hyvin tietoinen tästä sikatalouden taloustilanteesta, joka johtuu siitä, että tyypillisesti sikataloudessa on tämmöinen ilmiö, josta käytetään termiä sikasykli, eli hintataso vaihtelee tietyllä aikaperiodilla. Nyt olemme kokeneet viime vuosina matalan hinnan vaiheen sianlihan hinnassa, joka kuitenkin on nyt nousemassa. Sianlihan tuottajat tietävät tämän varsin hyvin ja tietävät sen vaikutuksen tulokehitykseen.