Herra puhemies! 1990-luvulla Suomen alioikeusjärjestelmä uudistettiin. Kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet lakkautettiin ja muodostettiin käräjäoikeudet. Kihlakunnanoikeuksien perustalta käräjäoikeuksiin jäi lautamiesjärjestelmä. Nyt hallitusohjelmassa todetaan, että lautamiesjärjestelmästä ehkä luovutaan ainakin pääosin. Vain vakavissa rikosasioissa heidät jätettäisiin jäljelle. Kysyn oikeusministeriltä:

Miten tämä hanke etenee, ja minkälaisissa asioissa on suunnitelmissa käyttää lautamiesjärjestelmää, joka edustaa kuitenkin tällaista lähellä kansalaisia olevaa, vanhaa ja kunnioitettuakin perinnettä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Vanha ja kunnioitettu perinne tulee jatkumaan, eikä suinkaan siitä olla luopumassa. Lautamiesjärjestelmä on tarkoitus keskittää vakaviin rikoksiin. Siltä osin kysyjä on oikeassa. Työryhmä oikeusministeriöstä esitti pääsäännöksi, että rikokset, joissa rangaistusmaksimi on yli kaksi vuotta vankeutta, olisivat näitä. Sen lisäksi työryhmä on esittänyt tiettyjä rikostyyppejä tähän joukkoon kuuluvaksi. Tämän työryhmän mietinnöstä on saatu lausunnot tällä viikolla. Ensi syksynä eduskunta pääsee käsittelemään hallituksen hyvää esitystä, ja tarkoitus on, että kunnallisvaalien jälkeen kokoontuvat kunnanvaltuustot valitsevat sitten todennäköisesti noin puolet tai hieman enemmän kuin puolet nykyisistä lautamiesmääristä. Jatkossa, kun lautamiehen tehtävään suostuu, tietää pääsevänsä kunnon juttuihin, tietää, että on tosi kyseessä, tietää, että työstä ei muun muassa joudu olemaan pois, kun käsitellään juttua, jossa näyttö on selvä ja jossa mahdollisesti jopa tekijä sen myöntää tai ainakaan mitään kaupunkilais- tai (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) maalaisjärjen harkintaa siinä ei tarvita.

Herra puhemies! Lautamiesten asema näissä rikosasioissa on aika vahva tänä päivänä eli äänten mennessä tasan lautamiesten mieli silloin, kun se on myönteisempi syytettyä kohtaan, voittaa.

Ollaanko tätä mahdollisesti muuttamassa?

Toinen kysymys, mikä on herännyt, on se, että kun kunnanvaltuustot ne lautamiehet valitsevat, niin he ovat myös helposti jonkin verran poliittisesti sitoutuneita.

Ollaanko tähän asiaan kiinnittämässä huomiota? Toisaalta käräjäpiirejä ollaan voimakkaasti kasvattamassa, ja paikallistuntemus on tavattoman tärkeää myös käräjäoikeuksissa, ja vielä voin todeta, että usein on nuori, kokematon tuomari, jonka rinnalla ehkä lautamiehillä on varsin suuri merkitys. Miten näihin asioihin suhtaudutaan uudistuksen myötä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ei olla tässä uudistuksessa tekemässä muita muutoksia kuin keskittämässä lautamiehet niihin juttuihin, joissa kaupunkilais- ja maalaisjärjellä on kysyntää. Mutta samalla mahdollistuu, että entistä useammissa jutuissa voidaan istua vahvennetussa kokoonpanossa, ja uutuutena tämän hallituksen esityksen myötä tulee mahdollisuus istua vaikeita juttuja kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tämän uudistuksen jälkimmäisin osa, mahdollisuus käräjäoikeuksissakin käyttää kolmea ammattituomaria, on oikea vastaus kysyjän esittämiin ongelmiin silloin, kun puhutaan vaikeista, kokemusta ja osaamista vaativista jutuista.

Käräjäoikeusuudistuksen myötä tulee myös mahdollisuus tuomareille erikoistua, koska käräjäoikeudet ovat jatkossa riittävän vahvoja, ja siltäkin osin käräjäoikeudet ovat siis jatkossa parempia, osaavampia, kokeneissa käsissä ja tuottavat nopeammin kuin nykyisin tuomioita.

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kankaanniemi täällä aikaisemmin totesi, myös käräjäoikeuspiirien osalta ollaan valmistelemassa uudistusta oikeusministeriössä, ja ymmärsin, että oikeusministerin piti alun perin jo tällä viikolla kertoa, mitä tuo uudistus pitää sisällään.

Monessa maakunnassa, esimerkiksi Itä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla kannetaan nyt huolta siitä, tulevatko matkat käräjäoikeuspalveluiden luokse kohtuuttoman pitkiksi tämän uudistuksen myötä.

Viime viikolla keskustelimme kyselytunnilla aluepolitiikasta. On tärkeää, että myös eri puolilla Suomea säilytetään palvelut lähipalveluina. Olisinkin kysynyt oikeusministeri Braxilta:

Tuletteko te säilyttämään kuinka käräjäoikeudet esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ja Itä-Savossa?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Olen ed. Urpilaisen kanssa ihan Kokkolastakin käsin vierailulla keskittynyt Keski-Pohjanmaahan. 13. päivä, kun asian esittelen Halkelle ja sen jälkeen julkisuuteen ja myös lakivaliokunnalle erikseen, tulette näkemään, että niillä paikkakunnilla, missä käräjäoikeuden yhdistämisen takia käräjämatkat pitenevät, säilyy kuitenkin istuntopaikkoja, jolloin voidaan tehdäkin niin, että käräjäoikeus matkustaa ihmisten luo eivätkä ihmiset käräjäoikeuksien luo.

Kun mietitään ihmisten oikeusturvatarpeita, on huomattavasti tärkeämpää se, että silloin harvoin, kun ihminen joutuu käräjäoikeuteen, oli hän sitten rikoksen uhri, todistaja tai syytetty, hän saa nopeasti laadukasta, osaavaa, tarvittaessa erikoistunuttakin palvelua, kuin se, että käräjäoikeus on kauppamatkan varrella tai muuten hyvin lähellä. Mutta silloin, jos matkat meinaavat mennä kohtuuttomiksi, käräjäoikeus menee ihmisten luo eikä tarvitse mennä liian pitkää matkaa käräjäoikeuden luo.

Arvoisa puhemies! Oikeudenkäynnissä on totta kai tärkeää kaikki se, mitä oikeusministeri Brax tässä luetteli, mutta käytännössä myös kansalaisten luottamus siihen tuomioistuimen päätökseen on hyvin tärkeä, ja se voi syntyä vain sillä tavalla, että ihmiset tuntevat, että siihen vaikutetaan ja siinä ollaan mukana. Eli tässä nyt tehdään kaksikin uudistusta, joissa jotenkin pelkään, että siellä taustalla voivat olla pelkästään ne säästöt ja eurojen vähentämiset. Eli jos lautamiesjärjestelmästä luovutaan, paikallistuntemus ei enää ole läsnä. Jos keskitytään vain isoihin, vaikeisiin asioihin, niin missä nämä lautamiehet sitten saavat sitä aikaisempaa pienempien asioiden tuntemusta, että osaavat istua niitä asioita ja käsitellä niitä? Erityisen huolissani olen myös tästä kielellisestä tasa-arvosta.

Miten esimerkiksi ei-suomenkieliset, ruotsinkieliset ihmiset saavat omalla äidinkielellään sitä oikeuden käyttöä, jos kaikki nämä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) yksikieliset lakkaavat?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan viimeisestä. Ruotsin kielen asema tulee tässä uudistuksessa paranemaan nykyisestä.

Sitten se, että lautamies istuu esimerkiksi juttua, jossa on rattijuopumuksesta kyse, näyttö selvä ja tekijäkään itse ei kiistä, niin ei kyllä tee hänestä mitenkään parempaa ja kokeneempaa lautamiestä. Päinvastoin meillä on varsinkin työssä käyvien lautamiesten osalta aika isot luovutusprosentit. He kesken kauden luopuvat tehtävästään sen takia, että he eivät voi olla varmoja, että aina kun kutsutaan, niin on tosi kyseessä, on merkittävä juttu kyseessä.

Tämän uudistuksen yksi tarkoitus on nimenomaan taata, että silloin kun lautamies kutsutaan, hän tietää, että hänen arkikokemustaan, kaupunkilais- tai maalaisjärkeänsä todella tarvitaan. Tämä tulee vahvistamaan lautamiehen roolia ja innostamaan myös työssä käyviä ihmisiä uudelleen lautamiehiksi, sillä heitä on tällä hetkellä liian vähän.

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministerin ja -ministeriön linjaus lautamiesjärjestelmän kehittämisestä on aivan oikean suuntainen ja varmasti hyvin perusteltu monellakin tapaa. Suomessa aika-ajoin herää ja tulee esille kysymys, ovatko meidän oikeudenkäyttömme ja oikeuden päätökset oikeudenmukaisia ja saavatko kaikki puolueettoman oikeudenkäynnin? Onko näin vai ei? Tiedustelen oikeusministeriltä:

Onko teille tullut sellaisia tapauksia esille, joissa konkreettisesti voitaisiin epäillä tai todeta, että ei ole voitu lähteä siitä, että lopputulos on ollut oikeudenmukainen ja tuomio puolueeton?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Suomi on liittynyt kansainvälisiin tarkkailujärjestelmiin ja ihmisoikeusjärjestelmiin, jotka arvioivat Suomen ulkopuolelta meidän tuomioistuinjärjestelmäämme. Se kritiikki, joka suurinta on ollut ja oikeutettua, on tullut liian pitkistä oikeudenkäynneistä, ei sinänsä puolueellisuudesta tai puolueettomuudesta, vaan liian pitkistä kestoista. Ja käräjäoikeusuudistuksella, tulevilla uudistuksilla myös hovioikeuden valitukseen ja hovioikeusprosesseihin, tullaan tähän meidän oikeudenkäyttöämme eniten vaivaavaan asiaan nyt puuttumaan.

Sitten jos katsotaan taas lautamiesten osallisuutta käräjäoikeuksissa tähän asti, niin ylivoimaisessa enemmistössä jutuista he ovat olleet ammattituomareiden kanssa aina samaa mieltä, mikä osaltaan ehkä kertonee siitä, että luottamus Suomen oikeusjärjestelmään, kun myös maallikot ovat ammattilaisten kanssa samaa mieltä, on poikkeuksellisen syvää, ja siltäkin osin voidaan ehkä päätellä, että luottamus oikeusjärjestelmämme yleiseen rangaistustasoon ja muuhunkin toimintaan on aika korkealla. Tätä on myös, arvoisa puhemies, mitattu erilaisilla mittauksilla, (Puhemies: Ja minuuttikin kului!) joista tulokset ovat olleet erittäin hyviä.

Arvoisa puhemies! Minä kysyn ensiksi ja perustelen sitten. Eikö koko lautamiesjärjestelmästä kannattaisi luopua? Kolme syytä. Lautamiehet valitaan poliittisin perustein. Toinen syy: tässä on ainakin yksi tapaus, jossa sotkeutuu sekä lainsäädäntövalta että tuomiovalta, elikkä tämä perusajatus siitä, että lainsäädäntövalta ei sekaannu tuomiovaltaan, ei oikein toimi. Kolmas asia: kun lautamiehet tekevät päätöksen äänestyksen mukaisesti ja lautamiesten kanta voittaa, niin silloin esimerkiksi oikeustieteen tohtori Päivi Tiilikan mielestä eilisessä oikeudenkäynnissä ratkaistu asia täytyisi viedä ehdottomasti ylempiin oikeusasteisiin, koska ratkaisu oli tehty maallikkolautamiesten voimin. Siinä ei ollut mukana tuomaria elikkä oikeustieteen asiantuntemusta. Samalla tavallahan myös pääministeri perusteli itse tätä omaa kantaansa ja omaa valitustaan hovioikeuteen. (Puhemies: Minuutti kului!)

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Suomi on oikeusvaltio, jossa on vallan kolmijako-oppi, ja oikeusministeriö ei kommentoi miltään osin, ja toivoisin, että ei eduskunnassakaan kommentoitaisi yksittäisiä oikeustapauksia, jotka ovat kesken, eikä niitä lähdetä keskusteluttamaan, ei ainakaan tavalla, joka saattaa olla riippumattomuuden kannalta ongelmallinen. Väite siitä, että lautamiehet valitaan poliittisesti, on erittäin vakava väite. Vaikka kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet, niin käsittääkseni kaikki puolueet joka paikassa tietävät ja teroittavat valintaprosessissakin, että kysymys ei ole poliittiseen tehtävään valinnasta. Oikeusministeriö koulutuksessa tekee sen aivan selväksi. Ihmiset, jotka sitoutuvat tähän tärkeään kansalaisvelvollisuuteen, saavat koulutuksen siihen, että he ovat osa riippumatonta tuomioistuinjärjestelmää. Jossain on todella vakavasti vikaa, jos joku kokee tai on saanut informaatiota tai jossakin päin Suomea ajatellaan, että lautamiehet valitaan poliittisesti tai poliittisiin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Maallikkotuomarijärjestelmä on yksi hieno perinne ja tapa järjestää kansalaisten yleinen luottamus oikeuslaitokseen, ja sitten on varmasti muitakin tapoja. Meillä on esimerkiksi säädetty laki oikeudenkäynnin julkisuudesta. Sitten on mahdollista antaa oikeuskasvatusta kansalaisille, jotta he oppivat ymmärtämään lainkäyttöä. Haluaisin kysyä oikeusministeri Braxilta:

Onko myöskin muita tapoja lisätä kansalaisten luottamusta? Vaikka siinä ei nyt varmaan mitään perimmäistä ongelmaa olekaan, mutta nyt kun maallikkotuomarijärjestelmääkin kehitetään, niin onko ministeri tyytyväinen lakiin oikeudenkäynnin julkisuudesta esimerkiksi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Lait oikeudenkäynnin julkisuudesta, joita on kaksi lakia, ovat sangen tuoreita ja viime vaalikaudella eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttyjä. Niiden osalta tullaan eduskunnan vaatimuksestakin aika nopeasti tekemään ensimmäinen seurantakierros. Hallinto-oikeuksien osalta olemme nyt jo kuulleet hiukan epäyhtenäisestä tulkintaperiaatteesta muun muassa diaaritietojen julkisuuden osalta, joten tältä osin eduskunta päässee keskustelemaan jo tällä vaalikaudella näistä laeista, ainakin lakivaliokunta pääsee keskustelemaan.

Sen sijaan yleisessä tietämyksessä Suomen oikeusjärjestelmästä on lisätty viime aikoina sekä opetusta että erilaisilla projekteilla opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa lakitietämyksen tuntemista. Aika huolestuttavia ovat ne tutkimukset, joiden mukaan suomalaiset nuoret luulevat, että tuomareilla on meillä peruukit niin kuin telkkarissa tai meillä on Amerikan kaltainen jury-järjestelmä, ja tähän vastaus on silloin parempi opettaminen ja kouluttaminen.

Arvoisa puhemies! Kysyn lainvalmistelusta. Nämä kolme muutosta käräjäoikeuksiin muodostavat aika ison yhteisen potin ja kohdistuvat tuomioistuinten ytimeen, nimittäin juuri tämä käräjäoikeusverkon harventaminen niinkin runsaasti kuin tehdään ja sitten käräjäoikeuksien tehtävien vähentäminen ja lautamiesten käyttöön liittyvät muutokset. Nyt samaan aikaan on peräänkuulutettu sitä, että isoissa lainmuutoshankkeissa noudatettaisiin enemmän laajapohjaista valmistelua, komitea- tai toimikuntamuotoa. Kuitenkin tässä tapauksessa varsinkin tämä lautamiehiä koskeva uudistus on hyvin suppealla virkamiestyöryhmällä tehty.

Minkä takia tässä isossa käräjäoikeusuudistuskokonaisuudessa ei käytetty näitä laajapohjaisempia valmisteluelimiä, saatu ikään kuin laajempia kansalaispiirejä myös mukaan siihen lainvalmisteluun?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämä iso laajapohjainen käräjäoikeusuudistus lähti edellisellä hallituskaudella silloisen ministerin Luhtasen valmistelusta, ja itse asiassa se valmistelutyö on hänen nimittämiensä ihmisten tekemää. Hallitusohjelmassa vain sitouduttiin tähän sitten tavoitteena vielä selvemmin. En lähtenyt ministerinä aloittamaan hommaa alusta.

Sen sijaan sitten tämä lautamiesten kuuleminen on järjestetty näin sen takia, että toimeksianto hallitusohjelman perusteella on aika suppea. Aivan normaalien ja hallinnon periaatteiden mukaan, joita oikeusministeriössä on käytetty, on teetetty suppeammassa muodossa ensin ministerivalmistelutyö, järjestetty kuulemistilaisuus ja tuotetaan asia eduskunnan käsittelyyn. Aikataulu on sellainen, että seuraavien kunnallisvaalien jälkeen pitää päästä jo noudattamaan lakia, mikä asettaa omalta osaltaan tietyt aikatauluraamit tälle päätökselle.