Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio Suomessa jo sadattuhannet kansalaiset syövät erilaisia masennuslääkkeitä, joista yleisimpiä ovat ssri-lääkkeet. Viime vuonna Suomessa käytettiin näihin lääkkeisiin 25 miljoonaa euroa, josta puolet maksoi Kela eli veronmaksajat. Nämä lääkkeet helpottavat masennusta turruttamalla käyttäjänsä välinpitämättömään tilaan, jossa elämän kolhut tuntuvat etäisiltä. Niihin liittyy monia ikäviä sivuvaikutuksia, ja niitä on syytetty toistuvasti jopa itsemurhien ja väkivallan aiheuttamisesta. Masennuslääkkeitä määrätään liian kevein perustein, ja usein potilas kaiken lisäksi jää ilman asiaankuuluvaa seurantaa. Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä, onko hän tietoinen masennuslääkkeiden käyttöön liittyvistä ongelmista.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys, koska tämä masennus sinänsä kaikkinensa on erittäin suuri yhteiskunnallinen ongelma paitsi näille ihmisille itselleen, myöskin maksaessaan meidän järjestelmillemme lääkekustannuksina, sairauspäivärahoina ja eläkekustannuksina. Sanottakoon, että viime vuonna masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutui, kuten vuosittain nykyisin, noin 4 000 ihmistä. Sairauslomineen tämä maksaa yhteiskunnalle yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä on juuri sitten vielä päälle nämä lääkekulut. Me olemme tarttuneet nyt tähän semmoisella isolla hankkeella, ja siinä katsotaan myöskin tämä lääkepuoli. Katsotaan, onko se hoito oikea ja kuntoutuksen ja lääkityksen osalta riittävä, onko varhaista puuttumista, jotta tätä eläköitymistä ja sairauden kroonistumista voitaisiin välttää.

Arvoisa puhemies! Masennuslääkkeet lisäävät itsetuhoisuutta erityisesti nuorilla, mistä huolimatta niitä jatkuvasti määrätään myös alle 18-vuotiaille. Samalla kun masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt, on terapiaa saavien suhteellinen osuus pienentynyt. Arviolta 80 prosenttia masennuksesta lääkärille puhuvista saa lääkkeen, mutta keskusteluapua vain joka neljäs. Kouluterveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien palveluja tulisi lisätä, jotta apu olisi kaikkien sitä tarvitsevien ulottuvilla. Eli terapiaa tarvitaan. Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:

Onko tulevaisuudessa tarkoitus suunnata enemmän resursseja nuorten lääkkeettömään hoitoon tai onko ajateltu, että lisättäisiin koululiikunnan ja terveystiedon tuntimääriä ja siten ohjattaisiin nuoria etsimään hyvää oloa terveiden elämäntapojen avulla?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me katsomme todellakin tätäkin kokonaisuutta tämän lääkehoidon osalta ja sitten näitä terapiakysymyksiä. Nämä ovat olleet myöskin tässä Sata-komiteassa kiireellisimpien asioitten listalla, että olisi riittävä mahdollisuus saada terapiaa, koska silloin se varhainen puuttuminen tuottaisi sitä, mitä me tavoittelemme, ettei olisi pitkiä sairauslomia, pääsisi nopeammin töihin. Masto-hankkeessa, joka tätä varten on perustettu ja joka ehkäisee sitä masennusta, haluamme olevan tavoitteena nimenomaan nämä asiat, joihin kysyjä viittaa. Mutta mitä tulee tähän hoidolliseen puoleen, niin se on ministeri Risikon puolta sitten enemmän.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kun on hoitotakuuta arvioitu, niin on todettu, että meillä aika hyvin hoituu psykiatrinen laitoshoito, mutta meidän avopalvelumme eivät toimi ihan sillä tavalla kuin pitäisi. Tämä on kaiken ikäisillä todettu. Ja lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa on myöskin nimenomaan tämä avopuolen resursointi. Mehän olemme nyt tuossa Kaste-ohjelmassa elikkä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa tarttumassa tähän 4 vuoden hankkeella ja me yritämme siinä saada näitä hyviä käytäntöjä. Mutta kyllä tässä, ihan totta, paljon on tehtävää.