Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri Huovinen ilmoitti viime viikolla, että juuri valmiiksi saatua vanhuspalvelulakia tullaan muuttamaan. Kunnille säädettyjä velvoitteita järjestää laitoshoidon sijaan ensisijaisesti kotihoitoa tiukennetaan. Taustalla on tavoite 300 miljoonan euron säästöjen saamisesta laitoshoitoa vähentämällä.

Kotihoitoon panostaminen on tärkeä tavoite sinänsä, sillä kukapa meistä ei haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vanhusten kotihoidon tämänhetkinen tilanne on kuitenkin karu. Auttavia käsiä ei ole tarpeeksi, eikä hoitajilla ole tarpeeksi aikaa vanhuksille. Tästä tilanteesta kärsivät sekä hoitajat että vanhukset. Käykö tässä nyt niin, että vanhukset joutuvat terveyskeskusten vuodeosastoilta kotiin ilman riittävää hoivaa? Saadaanko laitoshoidon säästöt hylkäämällä vanhukset koteihinsa? Kysyn ministeriltä: millä keinoin te varmistatte, että vanhusten kotihoidon tila paranee, ennen kuin laitoshoitoa aletaan toden teolla purkamaan?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä on todellakin laitoshoidon purkamisen tavoite, joka sisältyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, ja haluan vielä kertaalleen eduskunnankin edessä korjata sen virheellisen käsityksen, että tässä olisi kysymys säästöstä. Tässä on kysymys rakennemuutoksesta, jossa pyritään turvaamaan ikäihmisten toimintakykyä sillä tavoin, että he voivat olla mahdollisimman pitkään kotona, niin kuin hyvin moni ikäihminen itse toivoo. Tämä edellyttää luonnollisestikin toimenpiteitä, jotta me tässä tavoitteessa onnistumme. Juuri sen vuoksi viime viikolla otin esille sen mahdollisuuden, että vanhuspalvelulakiin voitaisiin vielä sisällyttää velvoittavammaksi tuo kotiin vietävien palvelujen osuus. Nyt kun meillä on tarkka seuranta vanhuspalvelulaista, me olemme nähneet, että laitoshoitoa on kyllä purettu, mutta valitettavasti kotiin vietävien palvelujen osuus vielä ontuu, ja juuri siksi halusin tämän asian nostaa esille.

Arvoisa herra puhemies! Laitoshoidon purkaminen ei tule ilmaiseksi, ja kyllä meistä perussuomalaisista tuntuu sille, että tässähän on ihan säästöt kysymyksessä.

Jotta vanhusten laitoshoitoa voidaan purkaa, on monen asian muututtava. Kuntoutuspalveluja täytyy kehittää, kotihoidon tasoa on parannettava, ja paljon puhuttu omaishoito on vihdoinkin saatava kuntoon. Viime viikolla uutisoitiin kuitenkin kunnista, joissa esimerkiksi omaishoitajien määrää ollaan vähentämässä ja omaishoidon palkkioita pienentämässä. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi olla kaikille selvää, että kunnilla ei ole tarpeeksi resursseja hallituksen toiveiden täyttämiseksi. Hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka vastuun väistelyn sijaan osoittaa todellinen tahtonsa vanhusten asioiden parantamiseksi ja ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla omaishoitajat ja hoidettavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan kautta maan. Tulisi ainakin pikaisesti selvittää omaishoidon tuen maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle. Kysynkin ministeriltä: miten aiotte käytännössä huolehtia siitä, että omaishoitoa tuetaan nykyistä enemmän ja omaishoitajat sekä hoidettavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan kautta maan?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Voin ilokseni kertoa, että hallitus on jo ryhtynyt moniin niistä toimenpiteistä, joita edustaja Juvonen tässä peräänkuuluttaa. On todettava, että tämä historiallinen vanhuspalvelulaki, joka on ollut voimassa vasta viime kesästä lähtien, on tuonut jo monia sellaisia asioita tähän vanhustyön arkeen ja ikäihmisten hoitoon ja hoivaan, jotka varmuudella pitkässä juoksussa tulevat parantamaan tätä nykyistä tilannetta. Ja minun täytyy kyllä sanoa, että en oikein pidä siitä, että suomalaisesta vanhustenhoidosta ja -hoivasta aina halutaan antaa kovin negatiivinen kuva tässä keskustelussa. Esimerkiksi eilen sain vierailla Turussa, jossa tapasin erittäin tyytyväisiä ikäihmisiä, jotka saavat käydä päivätoiminnassa järjestön ylläpitämässä paikassa. Me seuraamme tarkasti lain toteutumista. Mitä tulee omaishoitoon, niin siinäkin, edustaja Juvonen, me olemme jo liikkeellä. Minulle luovutetaan 19.3. tämä kansallisen omaishoidon kehittämisen iso työryhmätyö, ja tuon jälkeen hallituksen on arvioitava sitten, mihin toimiin ryhdytään. Me olemme jo liikkeellä näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Moni vanhus elää todella tiukilla. Eläkkeet eivät riitä edes perusmenoihin. Kynnys hakea yhteiskunnalta edes tilapäistä taloudellista apua voi olla todella suuri. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa todettiin maksuhäiriöiden kasvaneen yli 60-vuotiailla viidessä vuodessa liki 70 prosenttia. Olen itse vakuuttunut, että kyseessä ei ole holtiton velkaantuminen, vaan kyse on siitä, että rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä elämiseen ja laskuihin. Onkin kansallinen häpeä, mihin jamaan ikääntyvä, koko ikänsä työtä tehnyt väestö on ajettu ja millaista vanhuutta heille tarjotaan.

Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus tasavertaiseen hoivaan sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Nähtävissä on kuitenkin viitteitä siitä, että nimenomaan tämä asema määrittää yhä enemmän sitä, millaista tulevaisuuden hoivaa voi odottaa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: onko näin, että tulevaisuudessa vanhustenhoitoa määrittää maksukyky, vai tuleeko laadukas ja riittävä hoiva olemaan tasavertainen oikeus kaikille vanhuksille?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että jokainen suomalainen ikäihminen, joka on rakentanut tätä yhteistä yhteiskuntaa, on ansainnut arvokkaan hoidon ja hoivan myöskin vanhuudenpäivinään. Juuri siitä syystähän me olemme lähteneet tekemään tätä vanhuspalvelulakia, joka nyt vihdoin on saatu voimaan, sekä sen rinnalla laatusuositusta, joka on todellinen käsikirja myöskin monille vanhustyön ammattilaisille, ja siitä löytyy paljon tukea myös tähän työhön.

Lisäksi tämä maksupolitiikka on myöskin selvittelyssä — kun kysyjä viittasi siihen, että kuinka moni pystyy sitten itselleen hankkimaan sellaista hoitoa ja hoivaa. Nimenomaan tässä palveluasumisen puolella nämä maksut ovat hyvin erilaiset, riippuen vähän paikasta. Tätäkin selvittelytyötä ministeriössä parhaillaan tehdään, jotta saataisiin tämä tilanne tasa-arvoisemmaksi.

Mutta korostan edelleen: Meillä on nyt hyvä lainsäädäntö, jota seurataan historiallisen tarkasti. Me saamme siitä jo sellaista tietopohjaa ja ainesta, (Puhemies koputtaa) että voimme auttaa kuntia myöskin tekemään oikeita ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! On tietysti mukava kuulla, että asiat ovat selvittelyssä ja liikkeellä ollaan. Kuuluuhan sanontakin niin, että matkanteko on tärkeämpää kuin päämäärä, mutta jotenkin toivoisi, arvoisa ministeri, että tässä omaishoidon kysymyksessä se päämääräkin joskus tulisi eteen.

Te totesitte, aivan oikein, että tuo omaishoidon tuen selvitystyöryhmä luovuttaa tuota pikaa raporttinsa. Sitä todella on odotettu. On yleisessä tiedossa, että liki kaikki hallituksessakin istuvat puolueet kannattivat ennen eduskuntavaaleja sitä, että omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelan maksettavaksi. Nythän hallitus on linjannut myös, että toimeentulotuen maksatusta Kelalle selvitetään. Olisi tärkeää kuulla, syntyvätkö nämä päätökset näistä tärkeistä asioista omaishoitajien yhdenvertaisuuden hyväksi vielä tämän hallituskauden aikana.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, tuo työryhmä on luovuttamassa raporttiaan koskien omaishoitoa, ja mitä nyt olen päässyt hieman tutustumaan etukäteen siihen, minkälaista työtä he ovat tehneet, niin olen aivan vakuuttunut, että tuosta työstä saamme kyllä aineksia jatkoon.

Mitä tulee tähän maksatuksen siirtämiseen Kelalle: Ymmärrän hyvin, että moni ajattelee, että se ratkaisee sen ongelman, joka meillä tällä hetkellä eittämättä on tämän yhdenvertaisuuden osalta omaishoidon tuessa. Mutta itse olen ollut huolissani siitä, miten pystymme säilyttämään sitten yhteyden tähän palvelupuoleen, joka on monille omaishoitajille erittäin tärkeä sen jaksamisen kannalta — että saa vapaapäiviä, jotta pystyy ja jaksaa hoitaa sitä omaa omaistaan. Ja sen vuoksi meidän täytyy hyvin tarkasti miettiä myöskin tämä kohta, mutta uskon, että työryhmällä on tähänkin hyviä eväitä hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki antaa hyvät puitteet kunnille toimia ja ne määrätavoitteet ja muut. Kuitenkin tällä hetkellä kuntien taloutta on kovinkin karsittu: varsinkin verotulot ovat pienentyneet, mutta yhtä lailla sitten valtion avustuspuoli. Tämä vaikuttaa tietenkin siihen niin sanottuun henkiseen puoleen — millä tavalla me vanhuksia hoidamme siellä vanhainkodissa, ovatko ne ystävät siellä, missä heidän puolisonsa on. Tässä on erittäin tärkeässä roolissa sitten kolmas sektori. Millä tavalla, tällä hetkellä, valtioneuvosto ajattelee tämän kolmannen sektorin roolia yhteistyössä julkisen sektorin rinnalla?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On toki totta, että kuntatalous on hyvin haastavassa tilanteessa. Tiedostan sen, että kunnissa joudutaan hyvin tarkasti miettimään, millä tavalla resursseja suunnataan. Mutta korostan kyllä, että vanhuspalveluiden, ikäihmisten palveluiden osalta se, että esimerkiksi nyt tukisimme kunnissa nimenomaan niitä kotiin vietäviä palveluita, voisi vahvistaa myöskin pitkällä juoksulla sitä, että voitaisiin säästyä siltä raskaammalta, inhimillisesti hankalammalta ja myös taloudellisesti, kustannuksiltaan korkeammalta hoidolta ja hoivalta. Ja sen vuoksi tämä tavoite kotiin vietävien palvelujen vahvistamisesta on mielestäni niin tärkeä.

Mitä sitten tulee tähän kolmannen sektorin rooliin, olen täsmälleen samaa mieltä, ja meillähän on hyviä järjestökumppaneita, jotka ovat palveluntuottajina tällä toimialalla ja tekevät hyvää työtä. Uskon, että juuri järjestöjen kautta olemme saaneet monessa muussakin asiassa aika paljon hyviä käytänteitä myöskin julkisen puolen käyttöön, eli olen kyllä itse sitä mieltä, että tarvitsemme myös järjestöjä tässä yhteistyössä.

Arvoisa puhemies! Ei vain se, mitä tehdään laitoshoidossa tai kotona, vaan myös se, miten me vähennämme laitoshoitoa tarvitsevien määrää. Yksi keino on huolehtia ikääntyneestä, joka tarvitsee sairaanhoitoa, että hän pääsee saman tien hoitoon ja myös leikkaukseen ja kuntoutukseen. Espoossa on kehitetty lonkkamurtumatapausten osalta lonkkaliukumäki, jossa ikääntynyt pääsee saman tien leikkaukseen ja myös kuntoutus alkaa saman tien. Se on johtanut siihen, että meidän ikääntyneet pääsevät kotiin eivätkä joudu laitokseen. Tästä herääkin kysymys, millä tavalla espoolaisia liukumäkimalleja saataisiin koko valtakuntaan, jotta meidän kaikki ikääntyneet pääsisivät kotiin eivätkä laitokseen.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tämä kuntoutuksen rooli nousee tässä esille, ja tässä meillä kyllä on varmasti opittavaa myös esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista. Siellähän joidenkin tietojen mukaan jopa 80 prosenttia ikäihmisistä, jotka esimerkiksi joutuvat johonkin operaatioon, sairaalahoitoon, palaa omaan kotiinsa — siis jopa 80 prosenttia. Tämä on sen ansiota, että näiden operaatioiden jälkeen tehokas kuntoutus käynnistyy välittömästi, ja ihmistä autetaan ja kuntoutetaan siten, että hän pärjää jatkossakin omassa kodissaan. Juuri tämä on mielestäni sitä vanhuspalvelulain hengen kaikista tärkeintä antia. Toimintakyvyn ylläpitäminen on tämän lain keskiössä, ja sitä toimintakyvyn tukemista meidän pitää tehdä monilla tavoilla, ja kuntoutuksella on erittäin suuri rooli siinä.

Arvoisa puhemies! Vanhuslain tavoitteena ja yleensä vanhuspolitiikan tavoitteena tällä hallituksella on ollut se, että vanhukset voisivat asua aivan niin kuin itse toivovat. Haluaisinkin tietää siitä, miten paljon tiedetään siitä, miten vanhukset haluavat asua, kun esimerkiksi oma toimintakyky heikkenee. Yksi suurimpia ongelmia vanhusväestöllä on yksinäisyys. Miten sitä voidaan lievittää esimerkiksi erilaisia asumisratkaisuja miettimällä, esimerkiksi erilaisia ryhmäasumiseen liittyviä asioita, niin että tuo yksinäisyys ei olisi se ongelma, joka ajaa sitten vanhuksia esimerkiksi laitoshoitoon tai toimintakyvyn heikkenemiseen?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Palaan vielä vierailuuni Turussa eilen. Näitä esimerkkejä löytyy varmasti eri puolilta Suomea, mutta kun kysyin siellä näiltä rouvilta, onko teillä ollut mukava päivä täällä päiväkeskustoiminnassa, niin he sanoivat, että tulisimme mieluusti vaikka joka päivä, koska se on paras tapa estää sitä yksinäisyyttä. Useinhan käy niin, että jos ihminen kovin pitkän aikaa on siellä omassa kodissa neljän seinän sisällä, niin se kynnys lähteäkin jo nousee niin kovin korkeaksi, ja silloin ei ainakaan huolehdita siitä toimintakyvystä riittävällä tavalla.

Vanhuspalvelulain keskeinen lähtökohtahan on yksilöllinen arviointi. Mielestäni juuri tällä me pääsemme hyvin pitkälle: kohtaamalla sen ikäihmisen ja kysymällä hänen mielipidettään siitä omasta tilanteestaan ja löytämällä niitä oikeita ratkaisuja juuri hänen tilanteeseensa. Yksi malli ei käy kaikille, ja tätä lähestymistapaa me tarvitsemme kyllä lisää, emme vain ikäihmisten palveluissa vaan myös muissa palveluissa.

Arvoisa puhemies! Olen saanut paljon kansalaispalautetta vanhustenhoidosta. Eräässä viestissä todettiin, että pannaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkotiin, jolloin vanhuksilla olisi mahdollisuus päästä suihkuun, osallistua harrastuksiin ja päästä ulkoilemaan. Heidän terveydestään, hampaistaan ja apuvälineistään huolehdittaisiin. He saisivat rahaa sen sijaan, että heidän olisi maksettava hoidostaan ja asumisestaan. He olisivat jatkuvan videovalvonnan alaisia niin, että he saisivat välittömästi apua, jos he kaatuisivat tai tarvitsisivat muuta avustamista. Kysynkin ministeriltä, toteutuvatko hänen mielestään Suomessa vanhusten ihmisoikeudet verrattuna vankeihin. Eikö olisi jo aika perustaa vanhusasiavaltuutetun virka, jota perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kertoja budjettikäsittelyssä?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä hyvin erikoisena sellaista rinnastusta, joka tässä nyt tehtiin. (Martti Korhonen: Aivan käsittämätön!) En katso, että me voimme millään tavalla verrata näitä kahta asiaa. (Pertti Virtanen: No, ei pitäisi voida!) Me tiedämme, että meillä on monia haasteita meidän palvelujärjestelmässä, mutta minun on nyt pakko kyllä kysyä myös perussuomalaisten budjettivaihtoehdon perään. Kun nimittäin katselin sitä teidän vaihtoehtoanne, niin oliko tosiaan, että 25 miljoonalla eurolla meinasitte tämän vanhustenhoidon laittaa Suomessa kuntoon? Kehotan tutustumaan siihen todelliseen tilanteeseen, jonka kanssa me hallituksessa joudumme olemaan tekemisissä.

Edustaja Ruohonen-Lerner, minäkin saan paljon kansalaispalautetta. Minäkin saan paljon kansalaispalautetta ja ihan aiheesta. Siellä on paljon huolenaiheita, paljon asioita, jotka todella otan sydämelleni ja huolehdittavakseni, mutta saan myös paljon myönteisiä viestejä, joissa kiitetään sitä, että suomalaisessa järjestelmässä pystytään parantamaan niitä heikkoja kohtia, ja tähän hallitus on sitoutunut.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Pidän myös tätä vertailua hyvin outona. Onkohan se niin, että perussuomalaisten mukaan vangeilla ei pitäisi olla ihmisoikeuksia? (Pertti Virtanen: Ei ollut kyse ruotsinkielisistä vangeista!) Nyt on niin, että Suomessa me haluamme, että kaikille taataan ihmis- ja perusoikeudet: vanhuksille, lapsille, keski-ikäisille ja myös vangeille. Ja se on itsestään selvä asia, että tässä maassa yritämme noudattaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja elää niin, että me myös käytännössä teemme näin. Sen takia muun muassa yritetään myös päästä siihen, että Hämeenlinnan vankilassa päästään eroon paljuselleistä ja niin edelleen.

Elikkä mielestäni olisi hyvä, että ymmärrettäisiin ja oltaisiin johdonmukaisia ja annettaisiin arvoa sille, että kaikilla ihmisillä on samat ihmisoikeudet.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten budjetti on hyvinvointipaketti, ja budjetti on kokonaisuus. Me perussuomalaiset tiedämme ja ymmärrämme, mitä on hyvin raskas laitoshoito ja millaista on vaativa raskashoitoisuus. Ja tähän me olemme esittäneet 75 miljoonaa euroa tarkoittaen juuri tätä hoitoisuudeltaan raskasta vanhuspalvelua, ja tätähän te olette juuri lakkauttamassa. Elikkä te kerrotte, että te olette lakkauttamassa raskasta terveyskeskusten vuodeosastohoitoa, ja minä ihmettelen, minnekä te ne raskaat potilaat ja asiakkaat sieltä oikein kotiutatte.

Pari päivää sitten tuli tutkimus, että potilasvahingot lisääntyvät varsinkin leikkauspotilaille ja syynä siihen on huono jälkihoito. Ihminen kotiutetaan liian aikaisin, ja siellä ei ole välttämättä ammattitaitoa sitten jatkohoitaa. Olette myös esittäneet, että kelpoisuusvaatimuksia heikennetään, ja kysynkin teiltä: Onko tarkoitus tulevaisuudessa, että hoitajaksi kelpaa kuka vain? Onko vanhuksen kodin ovi auki kenelle vain? Tarvitaanko siellä kielitaitoa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran joudun nyt huomauttamaan, että tässä kyllä nyt luodaan sellaista kuvaa suomalaisesta ikäihmisten hoidosta ja hoivasta, joka ei pidä paikkaansa. Ja muistutan siitä, että tämä hallituksen rakenneohjelman päätös, joka on rakenneuudistus, ei tarkoita sitä, että yhtäkään nyt laitoksessa olevaa ikäihmistä ruvettaisiin kelkkomaan kotiinsa takaisin. Sehän usein on, esimerkiksi palveluasumisen paikka, näiden ihmisten koti, ja me haluamme, että siitä vuodeosastohoidosta päästään kodinomaisempaan hoitoon. Minä tiedostan erittäin hyvin sen, että me tulemme tarvitsemaan myös hoidon ja hoivan paikkoja, ei riitä pelkkä kotiin vietävä palvelu. Mutta meidän on saatava lisää kodinomaisuutta näihin paikkoihin.

Ja kun puhumme laitoshoidon purkamisesta, niin emme esimerkiksi tarkoita palveluasumista vaan nimenomaan sitä terveyskeskusten vuodeosastojen raskasta hoitoa ja hoivaa. Siitä meidän pitääkin puhua ja pyrkiä pois, koska moni Pohjoismaa on tehnyt tämän jo ennen meitä. Miksi me emme pystyisi siihen?