Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on tietysti ed. Hiltunenkin paikalla, mutta kuitenkin ihan muutama sana tästä hallituksen esityksestä ja siinä olevasta mietinnöstä. Tämä asiahan liittyy Århusin sopimukseen, kansalaisten mahdollisuuteen osallistua ympäristöönsä kohdistuvaan päätöksentekoon. Silloin kun tämä Århusin sopimus oli laajemmin tässä salissa, sitä kohtaan esitettiin aika tavalla myös dubioita ja epäilyjä siitä, mihin se lopulta johtaa ja mitä muun muassa, muistan, sitaatinomaisesti "kreikkalaiset" ympäristöjärjestöt tulevat Suomessa tekemään. Nyt joka tapauksessa tämä aika on ohitse, ja me tiedämme, että Århusin sopimuksen ratifiointi ei ole johtanut minkäänlaisiin ongelmiin Suomessa siinä mielessä, etteikö täällä tehtävä päätöksenteko pohjautuisi suomalaisten ympäristöjärjestöjen kannanottoihin ja suomalaiseen demokratiaan. Tämän asian loppuun vieminen kaikin osin, tämä Århusin sopimuksen kentän läpivienti, on tärkeä asia. Sitä sopii tukea ja puolustaa ja yleensäkin todeta, että meillä on vielä paljon tehtävää ympäristölainsäädännön kehittämisessä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen tässä totesi, että tarpeettomasti täällä on pelätty sitä, että esimerkiksi kreikkalaiset ympäristöjärjestöt tulevat Suomeen tarpeettomilla valituksilla hidastamaan ja jarruttamaan tarpeellisia kaavoitushankkeita. Tämä pelko on todellakin aiheeton, sillä Suomessa on aivan riittävästi omiakin järjestöjä ja omiakin naapureita, sanon suoraan, kaikkien puolueiden kannattajakuntiin kuuluvia naapureita, jotka käyttävät hyväkseen näitä valitusmahdollisuuksia myös jarruttaakseen tätä kautta sellaisia hankkeita, jotka esimerkiksi asuntotuotannon kannalta ovat hyviä ja perusteltuja.

Haluan, herra puhemies, sen vuoksi tässä yhteydessä kannustaa hallitusta kiirehtimään niiden uudistusten valmistelua ja eduskuntaan tuomista, joilla pyritään nopeuttamaan kaavoitusprosesseja sitä kautta, että voitaisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäistä selvästi vain jarrutusmielessä tehdyt tarpeettomat valitukset tai sikäli, kun niitä ei pysty ennalta estämään, ainakin varmistamaan, että tällaiset puheena olevat valitukset käsiteltäisiin mahdollisimman pian ja näin ollen se haitta esimerkiksi kunnanvaltuuston päättämälle hankkeelle jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen tällä kertaa ed. Zyskowiczin kanssa melkein samoilla linjoilla, koska ainakin Tampereen seudulla on kiusallisen paljon tämmöistä viivästystaisteluja ja kunnallisen byrokratian ja kaikkien valitusteiden, mitä niitä nyt on, lääninhallituksiin asti nähtyjä taisteluja meneillään tälläkin hetkellä, eikä se todellakaan rajoitu mihinkään liito-oraviin. Mutta tosiaan toisaalta tämä on hyvä juttu, eli tästä täytyisi löytää kyllä jotkut selkeät pelisäännöt. Kun meillä vielä on juhlapäivä, niin voin sanoa, kun uusi Potterkin on ilmestynyt tänään ja kun meillä ei ole vielä taikaministeriötä, mikä voisi korjata näitä asioita tuosta vaan sauvaa heiluttamalla, että ehkä jollain puhemiehen nuijan semmoisella tiukalla päätöksellä saataisiin niin kuin tähänkin asialliseen, loppujen lopuksi hyvin tärkeään lakiin semmoiset rajat ja puitteet, jotka sitten voitaisiin objektiivisesti koko Euroopassa hyväksyä, että saataisiin varsinkin ne pahimmat sottaajat tuolla Etelä-Euroopassa kuriin.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyytäisin, että edustajat tutustuvat sen verran siihen, mistä on kysymys: tässä on kysymys geenimuunneltujen organismien levittämistä koskevan tiedon saannista ja siihen liittyvistä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Ed. Zyskowicz, tämmöiset yleispuheenvuorot ovat ihan hyviä, mutta ehkä kuitenkin, kun meillä on lyhyt istunto, kannattaisi keskittyä siihen, mistä nyt oikeasti puhutaan, ja näistä asioista puhutaan ihan kohta suuressa valiokunnassa, jossa ei ole saatu tarpeeksi tietoa geenimuunneltujen organismien levittämisestä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluitten yhteenveto-osassa todetaan näin: "Århusin yleissopimuksen sopimuspuolten toisen kokouksen hyväksymän muutoksen tarkoituksena on täsmentää sopimuspuolille asetettuja velvoitteita yleisön osallistumisesta päätöksiin muuntogeenisten organismien käytöstä ympäristössä ja tuotteina."

Arvoisa puhemies! Tämä on todella merkittävä asia sen takia, että maatalousvaliokunnassa ja myöskin suuressa valiokunnassa on ollut kyse teollisuus-gmo-tärkkelysperunan muodon hyväksymisestä käyttöön niin, että samassa esittelyasiakirjassa käy ilmi, että esittelijät itse eivät ole lukeneet omia tekstejään, elikkä siis toisin sanoen kumotaan samassa esittelyasiakirjassa perästäpäin se, mitä edellä on todettu, elikkä tässä on kyllä, millähän nyt voisi sanoa, nuijalla töitä, ehkä ed. Zyskowiczillakin töitä, mutta nuijalla töitä ainakin. Siinä suhteessa tämä ilmeisen selvästi on erittäin merkityksellinen hallituksen esitys ja mietintö.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! En tiedä, millä nuijalla lie töitä koko Århusin sopimuksessa, mutta itse tähän asiaan tässä, mikä nyt on menossa, ei sinällään ole sanomista. Mutta kun aikaisemmin tässä muut edustajat ovat puhuneet laajemmin Århusin sopimuksesta ja siitä, jotta ne ulkolaiset voivat tulla valittamaan, niin minusta sillä ei tämän muuntogeenisen organismin kannalta ole kyllä mitään merkitystä sinällään.

Mutta kun siihen Århusin sopimukseen lähdettiin yleensä mukaan sillä tavalla, jotta annetaan ulkolaisten tulla vielä valittamaan, niin kuin täällä aikaisemmin todettiin, niin Suomessa on ihan riittävästi niitä valittajia, jotka valittavat ja estävät hyviä hankkeita, jotka ovat näitä tie- tai rautatie- tai voimalahankkeita, niin kuin viimeksi. Siinä äkkiä kyllä se, joka on suunnitellut voimalan, kun valitus neljä viisi vuotta vie, kyllä unohtaa sen, siinä unohtuu koko se juttu eikä jää investoijaa ollenkaan, mikä on siinä mielessä karhunpalvelus meidän monille hyville ajatuksille, joissa uusiutuvia energiavaroja ennen kaikkea yritetään vielä hyödyntää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeus valittaa ja tuoda näkemyksiä esille on tärkeä, mutta tätä ei saa sillä tavoin käyttää väärin, niin että sillä tietoisesti vaikeutetaan ja hidastetaan joidenkin hankkeitten toteuttamista. Toivonkin, että meillä olisi valituksille riittävän nopeat ja asialliset, hyvin oikeutta tuntevat käsittelyt, jolloinka, olkoon tulos mikä tahansa, ei aiheutettaisi kenellekään tarpeetonta vahinkoa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Hautala täällä mainitsi, niin suuressa valiokunnassa olemme saamassa selkeän selvityksen, hyvin laajankin, geenimuunnelluista organismeista ja siitä tutkimuksesta, mitä sen tiimoilta on tehty, jotta voimme ymmärtää paremmin, mistä on kysymys.

Mutta kun kaavoituksesta on puhe, niin en voi muuta sanoa, että ainakin Lahdessa on pystytty siihen. Lahti kuuluu kaupunkeihin ja kuntiin Suomessa, joissa on yksi nopeimmista kaavoituskyvyistä. Siellä kaavoitus etenee nopeasti. Mielestäni ihmisillä täytyy olla oikeus valittaa, jos he kokevat tulleensa kohdelluksi väärin asiassaan, mutta tietenkin jos valitus on selkeästi tehty kaavan tai jonkun muun vastaavan asian hidastamiseksi tai työn etenemisen ehkäisemiseksi, niin totta kai tähän ongelmaan on puututtava, ja tällainen ei ole mielestäni hyvän hallintotavan mukaista.

Tähän varmasti liittyvät läheisesti myös ne ongelmat, joihin kokoomus muun muassa oppositiokaudellaan puuttui, että oikeuslaitokselle on taattava riittävät resurssit, jotta ne asiat voidaan käsitellä nopeasti, ja kuten viime päivien lehtiotsikointi on osoittanut, myös tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Puhutaanhan siitä lautamieskäsittelystä, kuinka siellä on mandaatit jaettu poliittisilla perusteilla. Se on varmasti yksi seikka, johonka saamme vielä palata myöhemmissä keskusteluissa.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu, että täällä menee itse asia aivan hakoteille. Tämä esitys koskettaa nimenomaisesti muuntogeenisiä organismeja koskevasta muutoksesta tiedon saamista. Siis suomeksi sanottuna kysymys on yleisön osallistumisesta päätöksiin silloin, kun tällaisten muuntogeenisten organismien käyttöä ympäristössä tai tuotteissa esiintyy. Tämä on tämän esityksen ydin, josta meidän tulisi keskustella, eikä kaavoitusongelmista tai mahdollisista muista hankkeista. Kysymys on kansalaisten turvallisuudesta, siitä, miten me sitä valvomme, eikä suinkaan laajamittaisesti kaikista mahdollisista hankkeista, joita tässä valtakunnassa esiintyy.

Toivon, että pysymme aiheessa, ja toivon, että valiokunta huomaa tämän itse asian sisällön ja ytimen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä, mitä ed. Karpela sanoi, on osa Århusin yleissopimusta, joka nimenomaan takaa kansalaisille osallistumisoikeuden, muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden ympäristöasioissa, ja nämä gmo-asiat ovat ympäristöasioita. Ne vaikuttavat, ja niiden vaikutteisuus ihmisten elinympäristöön on se kysymys, jota tässäkin eduskunnassa sen suuressa valiokunnassa on monta monta kertaa kyseenalaistettu, ja asiasta on keskusteltu.

Tämä on siis osa YK-sopimuskäytäntöä. Århusin sopimus on osa YK-perusteista sopimuskäytäntöä. Näin ollen tämä liittyy tietysti kokonaisuuteen ja kokonaisuus tähän. Mutta mielestäni oli hyvä, että ed. Nurmi käytti tuon puheenvuoron, koska tämä oikeus kansalaisilla yleensä näissä asioissa on viime aikoina mielellään kyseenalaistettu ja vähän kyseenalaisin perustein. Ja mitä tulee tähän gmo-asiaan, mihin ed. Pulliainen viittasi, niin Suomi on kyllä aika löyhästi ajoittain ja tällä hetkellä myös suhtautunut geenimuunneltujen organismien säätelyyn.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki liittyy kaikkeen, ympäristöasioissakin on nämä gmo-muunnellut tuotteet ja sitten kansalaisten mahdollisuus päästä valittamaan. Minun mielestäni suomalaisella pitää olla oikeus valittaa, ja käydään täällä nämä ottelut keskenämme, mutta vastustan kyllä sellaista, että muualta maailmasta tullaan Suomeen ja sitten operoidaan täällä. Jos sellainen mahdollisuus lainsäädännössä annetaan, niin se ei ole oikein. Kansalaisella pitää olla oikeus olla eri mieltä ja kertoa se ja näin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Karpela oli asian ytimessä. Tässä esimerkkitapauksessahan on kysymys siitä, että meillekin kansanedustajille jaetussa asiakirjassa todetaan, että tätä teollisuus-gmo:ta ei saa päästää elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu ihmisten ravinnoksi. Samassa asiakirjassa muutamaa sivua aikaisemmin hyväksytään kontaminaatio elikkä sen saastuttaminen. Eihän näin voi olla. Tässä on kysymys kansalaisten oikeudesta saada tietoa. Olisi oikein hyvä, että se koskisi myöskin kansanedustajia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran nyt kysyisin sitten ed. Pulliaiselta, kun täällä valitettavan vähän useasti kansanedustajia on paikalla, kun me pidämme näitä puheita ja keskustelemme näistä asioista tässä salissa, vaikuttaako tämä tieto nyt enää mihinkään, johonkin valiokuntaan tai niihin, jotka lopulta tämän päättävät, siis se, että siellä on kaksi ristikkäistä juttua.

Meneekö tämä jonnekin nyt perille, tajuaako joku olevansa vähän yksinkertainen tai vinksahtanut tai jotain, vai puhummeko tässä vaan näin ja sitten hyväksymme vähän ajan päästä tämmöisessä muodossa? Minä olen usein kokenut sen, että tämä ei vaikuta — tai siis valitettavasti monet muut ovat kokeneet vielä enemmän eivätkä ole täällä paikalla yleensä — niin kuin mitään, tämäkään tieto, minkä nyt onneksi ed. Pulliainen toi esiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ihan lopuksi haluaisin todeta vain sen, että nyt on kysymys Århusin sopimuksen täsmentämisestä siltä osin, että hyväksytään tämä Almatyssa Kazakstanissa toukokuussa 2005 tehty muutos, joka liittyy siis yleisön osallistumismahdollisuuksiin päätöksiin muuntogeenisten organismien käytöstä ympäristössä ja tuotteina. Näin ollen tämä on vain sopimusosan ratifiointia.

Mutta se, mihin ed. Pulliainen omassa puheenvuorossaan viittasi, on mielenkiintoista. Maa- ja metsätalousvaliokunta on käynyt tätä keskustelua, suuri valiokunta. Toivoisin myös, että jatkossa ympäristövaliokuntaan toimitettaisiin näitä asioita, niin kuin ennen on tehty.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle vastaan pyydettynä vastauksenani sen, että kysymys on EU:n toimivaltaan kuuluvasta asiasta. EU:n toimivallan puitteissa hallitukset tekevät yhteistyötä, ratkaisevat asioita, ja meidän tehtävämme on antaa palautetta vähintäänkin asiakirjojen sisäisestä ristiriitaisuudesta, ja siinä se sitten on. Jos se onnistuu, niin se onnistuu. Ja, ed. Pertti Virtanen, jos se ei onnistu, niin ei onnistu millään. Se hallitus pitää kaataa sitten. Sittenhän on jäljellä aina se yksi vaihtoehto, ja vaikuttaako se sittenkään enää millään tavalla Euroopan yhteisössä Suomen käyttäytymiseen, se on sitten toinen juttu.