Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! (Hälinää) — Arvoisat edustajat, jotka hiljenette ilmeisesti kuuntelemaan minun vakavaa sanaani! — Otan tässä otsikkoasiaa sivuten aluksi kantaa näihin eduskunnan talousarvion ulkopuolella oleviin rahastoihin. Niitähän on kaikkiaan, kuten tiedätte ehkä ja muistattekin, 11 kappaletta tällä hetkellä. Suurin on Valtion Eläkerahasto, määrältään 13,675 miljardia euroa, ja pienin Maatalouden interventiorahasto, 1,202 miljoonaa euroa. Käsiteltävä asia on Valtion televisio- ja radiorahasto, jonka alkuperäinen nimi juontaa vuodelta 1927. Se oli silloin Radiorahasto ja perustui lakiin radiolaitteista. Sen tasearvo oli viime vuodenvaihteessa 32,585 miljoonaa euroa.

Arvoisat edustajat, kerron tämän siksi, että valtion vuoden 2012 tilinpäätöksessä olevien eduskunnan talousarvion ulkopuolella olevan yhdentoista rahaston tasearvo oli noussut jo 26,737 miljardiin euroon, joka on 49,5 prosenttia tämän vuoden valtion talousarviosta. Toisin sanoen, arvoisat edustajat, talousarvion ulkopuoliset rahastot merkitsevät merkittävää poikkeusta talousarvion täydellisyysperiaatteesta. Samalla se kaventaa eduskunnalle eli meille itse kullekin kuuluvaa suvereenista päätösvaltaa päättää budjetista.

Arvoisa puhemies! Kuka valvoo rahastoja, eli ketkä suorittavat rahastojen tilintarkastuksen? Tiedostan, että Sitran, jonka tasearvo on 668 miljoonaa euroa, tilintarkastuksesta vastaavat viime kädessä eduskunnan tähän tehtävään valitut tilintarkastajat.

Lopuksi totean, arvoisa puhemies, että Viestintävirasto on tehnyt parhaansa saatavien perimiseksi ja palautettavien tv-maksujen palauttamiseksi. Siitä huolimatta joutuu Viestintävirasto poistamaan kertymättömiä tv-maksuja 12,3 miljoonaa euroa, joka on sinänsä merkittävä summa eduskunnan talousarviossa.

Mikko  Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ylen rahoitustapahan on tosiaankin muuttunut veroksi, ja tv-maksuista on ollut tällainen laki, että tämä jälkiperintä ja maksujen takaisinpalautus jatkuisi vuoteen 2017, mutta nyt on todettu, että tämä on turhaa. Tässä mielessä tämä on ihan oikeansuuntainen laki, mikä nyt on tehty. Maksamatta olevien televisiomaksujen perimisestä ja liikaa maksettujen televisiomaksujen palauttamisesta luovutaan 2015 alkaen. Kustannukset olisivat kuitenkin olleet niin suuret tästä keräämisestä, että se on turhaa.

Sen verran, jos puhemies sallii, olisin halunnut samalla sanoa, että nyt, kun tämä Yleisradion rahoitus on saatu kuntoon, niin haluaisin esittää, että siihen ei nyt tulla puuttumaan, vaikkakin kaupallista mediaa ja printtimediaa täytyy varmaankin tukea. Se on hallituksen asia, miten sen tekevät, mutta en lähtisi Yleisradion rahoitukseen puuttumaan ja sitä murtamaan ja nakertamaan kulmista, kun se kerrankin on saatu aikaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On varmasti perusteltua, että näitä loppuja maksamattomia tv-lupamaksuja ei enää peritä, kun niiden perintä olisi kalliimpaa kuin saatu tuotto. Vaikka, totta kai, se on väärin niitä ja meitä kohtaan, jotka olemme tv-lupamme aina aikanaan kiltisti maksaneet, niin ymmärrän tämän, että tähän on nyt päädytty.

Yle-verohan on nyt nykyisin sellainen, että tällaista maksamattomuutta se ei enää mahdollista, ei edes silloin, kun ihminen ei edes Ylen palveluita käyttäisikään. Ymmärrän sen, että kaikki eivät todellakaan ole Suomessa tällä hetkellä iloisia Yle-veron maksajia. Tämä taasen laittaa Ylelle ison vaatimuksen vastata kaikkien suomalaisten toiveisiin hyvistä tv-ohjelmista ja mediasisällöistä, ja pitää Ylen vastata myös siihen, että Yleisradio tarjoaa myös nuorille sellaista tv-sisältöä, että hekin kokevat Ylen omakseen ja mielellään tuon Yle-veron maksaisivat.

Talous on Suomessa tällä hetkellä tiukalla, ja niin kuin tiedämme, kaikista paikoista joudutaan säästämään. Itse olen sitä mieltä, että ei tämä Yle-verokaan voi olla tässä poikkeus ja myös sen indeksin jäädyttämistä on syytä nyt pohtia, kun kaikki muutkin indeksit on tässä tilanteessa kutakuinkin tarkkaan jäädytetty, mutta se menee jo hivenen tämän asian sivuun. Mutta pidän perusteltuna, että näitä maksamattomia tv-lupamaksuja ei enää peritä, kun perintäkustannukset olisivat suurempia.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan perusteluista ilmenee, Yleisradion rahoitustapaa koskevan uudistuksen seurauksena televisiomaksujen maksuvelvollisuus päättyi vuoden 2012 lopussa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että maksamatta olevien televisiomaksujen perimisestä ja liikaa maksettujen lupamaksujen palauttamisesta luovutaan vuoden 2015 alusta lukien, kun lain mukaan jälkiperintää ja palauttamista voisi jatkaa vuoden 2017 loppuun asti. Perinnästä olisi kuitenkin huomattavasti suuremmat perimiskulut ja ylläpitokustannukset kuin siitä saatavat tulot.

Nyt tämä ehdotettu uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näitä palautuksia koskeva saatava vanhentuisi ennenaikaisesti vuoden 2015 alusta. Maksun palauttamista voisi siten edelleen vaatia edellä mainitun vanhentumisajan puitteissa. Siksi on äärettömän tärkeää, kuten liikenne- ja viestintävaliokuntakin toteaa, että Viestintävirasto informoi tiedossaan olevia palautuksiin oikeutettuja henkilöitä heidän mahdollisuudestaan hakea vanhentumisajan puitteissa heille kuuluvaa televisiomaksun palautusta.

Jouko  Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ihan hyvä ja paikallaan. Tässä keskustelussa on tullut esille yleisradiovero ja sen käytännön toteutus, ja sitäkin pidän erittäin tarkoituksenmukaisena. Korostaisin sitä, että Yleisradion merkitys esimerkiksi työllistäjänä, tämän alan toimijoitten työllistäjänä — pieniä yrityksiä, jotka toimivat tv- ja radioalalla tai kulttuurin piirissä — on tavattoman tärkeä, ja siinäkin mielessä tämä rahoitusjärjestelmä on onnistunut.

Täällä tulivat esille ensimmäisessä puheenvuorossa myös nämä rahastot. Se on nyt totta, että meillä on olemassa tämä valtion vajaa 55 miljardia, mutta meillä on julkisoikeudellisia saamisia, joista suurimmat ovat työeläkevarat, noin 160 miljardia. Jonkinlainen neuvottomuuden tila on olemassa, mitä tehdään niillä rahoilla, jotka ovat 50 vuoden aikana kertyneet, 24 prosenttia palkasta, miten ne käytetään. Samanlainen tilanne on myös näitten rahastojen osalta, joihin täällä viitattiin, jotka osittain koskevat myös Yleisradiota. Kyllä nyt pitäisi miettiä sitä, voidaanko tuottavasti ja turvaavasti yhteistyössä saada tähän jähmettyneisyyden tilanteeseen jotain muuta eikä miettiä pelkästään sitä valtion 55 miljardia, joka näissä rahastoissa on se kaikista pienin.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä on käytetty hyviä puheenvuoroja, muun muassa edustaja Heinonen. Edellä edustaja Skinnari otti hyviä näkökulmia esiin Ylen merkityksestä, eikä tietenkään Ylen työllistävää vaikutusta sovi kiistää. Sehän on suuri jo aivan suoraan työnantajana, puhumattakaan sitten näiden alihankintojen kautta.

Mutta kyllä siinä mielessä minusta pitää voida keskustella siitä — kun tätä Ylen erittäin vahvaa rahoitusasemaa nimenomaan näillä argumenteilla puolustettiin, joita edustaja Skinnari otti esiin, ja muun muassa tätä indeksikorotusta vuosittain perusteltiin sillä, että sillä kotimaisia tuotantoja saadaan aikaiseksi — voisiko ajatella kuitenkin niin, että tämä indeksikorotus voitaisiin rahastoida senkaltaiseen rahastoon, että se ei menisi suoraan Ylen toiminnan kulujen kattamiseen, vaan sieltä voisivat myös muut toimijat hakea tukea laadukkaan kotimaisen draamatuotannon tekemiseen tai kotimaisen tutkivan journalismin tekemiseen tai muuhun vastaavaan kotimaiseen mediasisältöön, uutissisältöön, jota varmasti me kaikki pidämme arvokkaana.

Pelkästään Ylelle tämän rahan ohjaaminen ei mielestäni ole tehokkain eikä varmasti tasapuolisin ja reiluin tapa asiaa hoitaa. Eli voitaisiin käydä avointa keskustelua siitä, voiko tämänkaltaisen rahaston perustaa ja sitä kautta monipuolistaa suomalaista mediakenttää.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin pidän järkevänä tämän perimisjärjestelmän lakkauttamista, koska ylläpitokustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin sieltä saatava hyöty. Tietysti tässä nyt ne, jotka ovat maksaneet hieman liikaa, ovat menettäjiä, mutta sitten hyötyjinä on myös niitä, jotka ovat jättäneet aikanaan lupamaksun maksamatta. Mutta heidän osaltaanhan tämä periminen jatkuu entiseen malliin, elikkä se ei sitä kumminkaan siitä poista. Pidän tätä esitystä ihan järkevänä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nythän ei todellakaan käsitellä Yle-veron määrää eikä mahdollisia indeksikorotuksia tulevaisuutta ajatellen. Nyt on kysymys siitä, että voidaan tavallaan nollata ne perimistoimenpiteet, jotka ovat kohdistuneet aiempaan tv-lupajärjestelmään. Samassa yhteydessä on nyt hyvä havaita se, että vanha järjestelmähän itse asiassa edisti pinnaamisen kulttuuria ja johti siihen, että oli paljon perittävää. Tv-lupamaksuja ei maksettu. Monin paikoin, esimerkiksi tietoni mukaan Helsingin Kalliossa, väitettiin, että yli 50 prosentilla talouksista ei ollut televisiota tai ei ainakaan maksettu tuota tv-lupamaksua. No, jokainen ymmärtää heti, että näinhän ei tosiasiallisesti ole, ja sen takia tuo vanha järjestelmä kyllä johti siihen, että jos oli syytä siihen, vähän rahaa tai muuta vastaavaa, tai mahdollisuuksia, että pinnattiin, niin väki teki sitä myös.

Myös internetin ja muun kehityksen kautta ilman muuta tämä vanha järjestelmä oli tullut tiensä päähän, ja näin ollen kyllä sen takia tuo Yle-vero on paikallaan oleva ratkaisu, mutta tässä yhteydessä on hyvä havaita, että kaikki nämä tv-lupatarkastajat ja muut ja perimistoimenpiteet aiheuttivat varmasti myös sentyyppisiä kuluja, joista on nyt päästy sitten eroon. Tässä mielessä kyllä tämä esitys on ihan paikallaan, ja päästään tämä tilanne myös nollaamaan ja kulkemaan sitten tätä nykyisen Yle-veron tietä eteenpäin.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossin äskeisessä puheenvuorossa tuotiin hyvin esiin tämän rahoitusjärjestelmän muutoksen tuomia hyviä puolia. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy juuri siihen, että kun rahoitusjärjestelmä muuttuu, niin siinä siirtymävaiheessa joudutaan ratkaisemaan se, miten maksamatta jääneiden televisiomaksujen tai sitten liikaa maksettujen kohdalla menetellään nyt. Tämä hallituksen esitys on oikeudenmukainen, järkevä ja johdonmukainen.

Sen sijaan edustaja Auton ei niinkään oma keksimä vaan aikaisemminkin keskustelussa esillä ollut ajatus siitä, että osa tämän Yle-veron tuotosta, joka rahastoidaan, voitaisiin käyttää johonkin muuhun median tukemiseen kuin Yleisradion toiminnan tukemiseen, olisi erittäin suuri periaatteellinen muutos. En oikein pidä järkevänä, että avattaisiin koko Yle-veroa koskeva lainsäädäntö. Meidän pitäisi säätää sitten ehkä jokin erilainen kaupallisten medioiden korvamerkitty vero, mutta en pitäisi sitäkään järkevänä. Valtioneuvostolla, eduskunnalla on mahdollisuus eri tavoin tukea kaupallista mediaa, osoittaa sen tilanteeseen helpotuksia. Sitä, että yleisradiorahastosta rahoitettaisiin kaupallista mediaa, en pidä järkevänä.