Pentti Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 19 näiltä valtiopäiviltä laiksi vesihuollon tukemisesta on esityksen pääasiallisen sisällön mukaan todettu aika tavalla lainsäädäntötekniseksi luonteeltaan. Kuitenkin tässä kohdassa on syytä kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Haja-asutusalueiden vesihuolto, nimenomaan jätevesihuolto, on tällä hetkellä uuden asetuksen piirissä. Viime kesäkuulta 15.6. alkaen tämä asetus on ollut voimassa. Se on erityinen haaste yleensä vesihuollolle Suomessa, minkä takia? Myös sen takia, että se on se väline, jolla me yritämme vähentää omien vesistöjemme rehevöitymistä, ja niin kuin tiedämme, sillä tavalla voimme myös kontrolloida, hallita ja vähentää Suomenlahden, Itämeren ja Pohjanlahden vesistöjen rehevöitymistä. Kerran ympäristöön päästetty fosforityppi ei häviä sieltä. Periaatteessa se kulkeutuu aina johonkin. Jos me pystymme tässä käyttämään apuna erilaisia seulonta- tai voi sanoa jossakin määrin samanlaisia menetelmiä kuin käytetään esimerkiksi maatalouden suojavyöhykekaistoissa, tällaisia seuloja, niin aina parempi, mutta kaikkein parasta on se, kun niitä ei lasketa ollenkaan ympäristöön.

No, nyt tämä vesihuollon tukeminen on taloudellista tukemista niin, että voidaan valtiovallan toimesta kohdistaa tukitoimia vesihuoltoon, myös vesihuollon tuloksena syntyvän jätelietteen hyödyntämiseen, niin kuin tässä tekstissä todetaan. Tällä hetkellä jo ovat toki erilaiset tukitoimet mahdollisia. Niitä ikään kuin ajantasaistetaan tässä hallituksen esityksessä 19.

Mutta haluaisin myös kiinnittää huomiota siihen, että yhä enemmän Suomessa ollaan menossa jätelietteen polttamiseen, ajatellaan, että se on se lopullinen käsittelytapa. Erilaisissa voimaloissa eri puolilla Suomea ollaan viemässä tätä menetelmää käytäntöön. Tässä pitää tietysti todeta, että on aina muita mahdollisuuksia tämän lisäksi, joita pitää myös olla valikossa. Polttamiseen ja myöskin tämän jätelietteen termiseen esikäsittelyyn liittyy ongelmia, myös ympäristöllisiä ongelmia. Näin ollen tähän ei pitäisi ikään kuin sellaisena yleisenä, aina joka paikassa ikään kuin käyttökelpoisena taikka valittavana ratkaisumallina kuitenkaan suuntautua, vaan on katsottava tätä laajemmin.

Toivoisin, että tästä asiasta todella keskustellaan jatkossa. Ympäristövaliokunta, jonneka tämä hallituksen esitys menee, varmasti tästä asiasta myös käy laajempaa keskustelua, ja tältä osin tämä asia ei sitten ehkä jää vain tällaisen toivomuksen varaan. Mutta eräs asia, joka myös tähän liittyy, tulee esille myös näissä yleisperusteluissa, kun tässä on verrattu Ruotsia, Saksaa ja Ranskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Euroopasta tässä käsiteltävässä olevassa kysymyksenasettelussa vesihuollon tukeminen. Se on privatisointi, siis tämä vesihuollon yksityistäminen. Sitähän on viety osassa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eteenpäin ja sitten tästä on keskusteltu muun muassa syksyllä 2002 Johannesburgissa maailmanlaajuisessa kestävän kehityksen kokouksessa. Siellä Suomella oli kyllä hyvä kanta. Se lähti siitä, että vesi, puhdas vesi, ei saa olla ensisijaisesti kauppatavaraa vaan myös kaikille tämän pallon asukkaille taataan tietty määrä juomavettä, vettä päivittäin ilmaiseksi, ilman että he joutuvat ensiksi miettimään, mistä saa tarvittavan taloudellisen mahdollisuuden sen hankkimiseen. Myös Suomessa vesihuollon tulevaisuus, sen omistus, kuka sen omistaa, tuleeko vedestä kauppatavaraa sillä tavalla, että se vapautetaan ikään kuin kansainväliselle kilpailulle ja kansainvälisen kilpailun kohteeksi, on asia, jota pelkäänpä, että joudumme vielä tässä lähivuosina ratkaisemaan ja pohtimaan. Mutta itse esitys, puhemies, on tietysti sellainen, että tähän ei suuria ongelmia sinänsä liity, mutta varmasti aihetta on hiukan laajentaa eduskunnassa tämän asian tarkastelua.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi vesihuollon tukemisesta on tärkeä, ja tällä laillahan korvataan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annettu laki. Täällä lain yleisperusteluissa todetaan: "Valtion tukea tarvitaan erityisesti alueellisen yhteistyön parantamiseen, vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa sekä vesihuollon parantamiseen maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla samoin kuin asutuksen jätevesistä ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi." Tämä kaikki on tärkeää ja hyvää asiaa. Tämä lakihan ei niinkään puutu jätevesiin, vaan nimenomaan puhtaan veden saantiin eri osissa maata ja erityisesti niillä alueilla, joissa puhdasta vettä ei vielä ole saatavissa. Totta kai tässä molemmatkin ovat mukana, mutta pääsääntöisesti tämä puhuu nimenomaan puhtaan veden saannista, mutta toki myöskin nämä jätevesikysymykset nousevat tässä lakiesityksessä esille. Ennen kaikkea tämän lain tarkoituksena on nyt ohjata nykyistä enemmän maaseudun kuntarajat ylittäviin hankkeisiin myöskin valtion tukitoimenpiteitä, että kuntarajat eivät olisi esteenä vaan saataisiin yhteisiä suurempia vesihuoltohankkeita ja voitaisiin nimenomaan turvata puhtaan veden saanti myöskin pienissä maaseutukunnissa ja ennen kaikkea haja-asutusalueilla.

Herra puhemies! Eduskunta on lähes jokaisen budjettikäsittelyn yhteydessä lisännyt vesihuoltoon tarvittavia määrärahoja, ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriön pääluokan kohdalla vesivarojen käyttöön ja hoitoon ja vesistötöihin. Ennen kaikkea nyt viimeisten vuosien aikana on ollut vahvasti esillä myöskin se, kun vuonna 2002—2003, sinä talvikautena, oli kuivuutta ja ennen kaikkea maaseudun vesihuollossa nimenomaan pohjavesienkin suhteen erittäin suuria ongelmia. Totean, että näitä vesivaroja, mitä valtion kautta on tullut, on noin 30 miljoonaa euroa. Niitä on tullut maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä työministeriön pääluokista, ja niitä on joka vuosi jouduttu lisäämään. Tarve on suuri, ja kun nämä ovat harkinnanvaraisia menoja, niin kun juuri kehysneuvottelut ovat menossa, niin toivoisikin, että näitä määrärahoja nyt käsiteltäisiin silkkihansikkain, tai sanoisin niin, että myöskin ensi vuonna löytyisi määrärahoja sitten näihin vesihuoltohankkeisiin.

Mitä sitten tulee, herra puhemies, viemäriverkostoon, on syytä todeta, että tällä hetkellä meillä on noin 350 000 pysyvässä asuinkäytössä olevaa kiinteistöä viemäriverkoston ulkopuolella ja lisäksi noin 450 000 vapaa-ajan asuntoa. Jos ajattelen omaa aluettani Länsi-Suomen ympäristökeskusta, niin viemäriverkoston ulkopuolella siellä asuu tällä hetkellä 36 prosenttia väestöstä. Kun ajattelemme koko maata, niin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseen tarvitaan tavattoman paljon varoja tulevan seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos aiomme saada nämä asiat kuntoon, on arvioitu, että noin 700 miljoonaa euroa. Jokainen tietää, että tämä on erittäin suuri rahamäärä. Se on sitä julkiselle vallalle, mutta se on myöskin yksittäisille henkilöille, että saavat nämä asiat kuntoon.

Herra puhemies! Haluaisin lopuksi kiinnittää huomiota siihen, että tämä on esitetty nyt meneväksi ympäristövaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunta antaa lausunnon. Mutta ainakin kun tämän lain yleisperustelut muuten lukee ja katsoo sitä, mikä on ollut käytäntö tähän saakka, ollaanko käytäntöä nyt muuttamassa? Vesihuoltovarat ovat hyvin merkittävästi olleet ja ovat maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, ja toisaalta myöskin tämä lakiesitys on maa- ja metsätalousministeri Korkeaojan antama. Olisin toivonut, että tämä menettely olisi ollut sentapainen, että tämä olisi mennyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunta olisi antanut lausunnon, mutta puhemiesneuvosto nyt esittää toista menettelyä. En tee mitään muutosesitystä, mutta haluan tämän eduskunnan pöytäkirjoihin kyllä tuoda selvästi julki, että minusta on hyvin luontevaa, että nimenomaan puhtaan veden saanti ja kaikki, mikä siihen liittyy, kuuluisi maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. (Ed. S. Lahtela: Esittäkää, niin äänestetään!)

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lain vesihuollon tukemisesta yhteydessä on syytä hiukan katsella taaksepäin, mitä menneinä vuosina ja vuosikymmeninä on vesihuoltosektorilla maassamme tehty terveellisen ympäristön hyväksi.

Vielä noin 30 vuotta sitten teollisuuden jätevedethän laskettiin aika lailla puhdistamattomina vesistöihin ja samoin monella paikkakunnalla yhdyskunnan jätevedet päästettiin puhdistamattomina läheisiin vesiin. Kerron esimerkin teille Keski-Suomesta. Jämsänjoki ja osittain Päijänne olivat pahoin saastuneita vielä 1970-luvun alussa, jopa niin, että kun Jämsänkosken tehtaalla oli lakko ja tehdas pysähtyi, niin muutamassa päivässä kala Päijänteeltä nousi Jämsänjokeen ja Jämsän kaupungin tekninen virasto poimi satoja kiloja kuollutta kalaa joesta sen jälkeen, kun tehdas käynnistyi uudelleen. Toisin sanoen päästöt kun tulivat veteen, niin kalat, jotka sinne olivat nousseet, kuolivat. Juuri tuolloin, noihin aikoihin, käynnistettiin maassamme mittavat toimet jätevesien puhdistamiseksi. Sekä teollisuus että yhdyskunnat suorittivat valtavia investointeja, ja tulosta syntyi. Nyt noissa pilaantuneissa joissa ja järvissä vesi on puhdasta ja kalakanta on elpynyt huomattavasti. Jämsänjoessa, josta äsken kerroin, muun muassa uistellaan kuhaa nykyisin.

Jo tuolloin oli myös valtio mukana tukemassa tehtyjä vesihuoltoratkaisuja. Silloin oli valtion vesihuoltotyö ja kunnat hankkivat yleensä tarvikkeet, ja näin yhteistyö pelasi jo silloin, siis 30 vuotta sitten. On erinomainen asia, että tuo linja jatkuu edelleen tämän käsiteltävän lain turvin, joka, kuten täällä ed. Vihriälä sanoi, on aika lailla samanlainen kuin aikaisemmin, teknisluontoisia korjauksia lähinnä siinä on.

Vesihuoltoyhteistyö on ollut kuntien välisessä yhteistyössä edelläkävijä kaiken aikaa. Jospa kaikki muu yhteistyö sujuisi samalla tavalla kuntien kesken, niin ongelmia ei olisi laisinkaan niin paljon kuin tänä päivänä kanssakäymisessä on.

Tällä valtion tuella vesihuollossa on monen tyyppistä merkitystä, mutta ennen kaikkea juuri sanomani kuntien yhteistyö on erittäin oleellinen asia, mutta sitten hyvin tärkeä ja juuri tällä hetkellä tärkeä on maaseudun haja-asutusrakentamisedellytysten parantaminen tällä tavalla. Tämä käytännössä merkitsee sitä, että kun vesihuolto, sekä jätevesi että puhdas vesi, pystytään haja-asutusalueella hoitamaan ja valtio on siinä osittain rahoittamassa, myöskin rakennuslupia haja-asutusalueilla on saatavissa paremmin. Tänä päivänä sillä on erittäin suuri merkitys. Meidän tulee muistaa, että viime vuonna kesäkuussa annettiin asetus, jolla tiukennettiin haja-asutusalueitten jätehuoltoa, ja nyt tällä vesihuoltolailla helpotetaan tuota haja-asutusalueitten rakentamista.

Valtion osallistumisprosentit sekä työhön että avustuksiin ovat myöskin mielestäni ihan hyvää tasoa. Kuitenkin muutama toivomus nyt jatkokäsittelyssä tämän asian osalta. Valtion tulisi panostaa huomattavasti enemmän kokonaisuutena vuodessa budjettinsa kautta tälle sektorille, enemmän kuin nyt on tänä vuonna, huomattavastikin enemmän. Toiseksi olisi toivottavaa, että ympäristökeskukset tekisivät hyvin perusteellista ohjelmointityötä tämän asian hyväksi ja tuossa työssä ne olisivat saumattomasti yhteistyössä kuntien edustajien kanssa, jopa innostamalla kuntia tekemään tätä työtä. Tämä on nimittäin työllistävää työtä, ja kuten sanoin, tämä on kuntien kehittämisen kannalta juuri niillä alueilla, millä tällä hetkellä on muutto- ym. ongelmia, erittäin tärkeä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, korostan vielä kerran, että valtion vesihuoltotyöllä ja -avustuksilla on todella suuri merkitys — ja ei muuta kuin tuleviin budjetteihin vain huomattavasti enemmän määrärahoja!

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Tiusasen puheenvuoron johdosta. Hän muisti aivan oikein sen, että Johannesburgin konferenssissa asetettiin uljas tavoite siitä, että kaikilla maapallon asukkailla olisi puhdasta, juomakelpoista vettä ilmaiseksi saatavilla. Arkitodellisuus on vaan tällä hetkellä karkaamassa käsistä. Tästä tuore esimerkki on se, että Helsingin Vesi juuri äskettäin möi 1,4 miljoonaa pullollista vettä Saudi-Arabiaan, siis juomavettä, ja mikä mielenkiintoisinta, tuon pullollisen, puoli litraa ja puolitoista litraa, keskihinta on 1 euro, toisin sanoen kysymys on paljon arvokkaammasta nesteestä kuin raakaöljy. Tähän on jo nyt ajauduttu, eli sillä tavalla nämä vesihuoltoasiat ovat globaalisti elämää suorastaan ratkaisevia asioita, ja tähänkin hallituksen esitykseen pitäisi sillä vakavuudella suhtautua.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on aloitettava tämmöisellä perustotuudella, mitä minua on kehotettu lausumaan täällä usein, että hyvä hallitus tekee hyviä esityksiä. Tässä on syntynyt nyt hyvän hallituksen hyvä esitys, ja tervehdin tätä myönteisyydellä ja myötämielisyydellä.

Jos ajatellaan tätä Suomea harvaanasuttuna, laajana maana, kyllä täytyy ihmetellä, kuinka maaseudulla on ennen tultu toimeen, kun tämä vesi on ollut vähän semmoista sun tämmöistä. Erityisesti talousveden saanti on ollut vähän ilmojen armoilla riippuen vähän lumien sulamisesta ja myöskin kesäsateista. Tähän tietysti on virikkeen antanut se, että jätevesiasiat ja jäteveden hoito ja niiden parempi puhdistaminen ja kokoaminen ovat mahdollistaneet sen, että yhteistoimin toteutettuna tämä asia toimii ja onnistuu. Katson, että tässä asiassa, kun nyt merkittävän suurista valtion rahoista ei kuitenkaan ole kysymys, tämä näin kootusti saatettuna lainsäädännöllisesti yhteen ja yhteen nippuun antaa selkeän pohjan siitä, kuinka näissä edetään ja kuinka toteutetaan ja tehdään.

Herra puhemies! Yhteen asiaan kiinnittäisin erityisesti huomiota. Harvoin omasta asiasta tässä puhun, mutta pystyn esimerkinomaisesti tämän ottamaan esille ja kaivamaan. Kun tänä aamuna tuolta idästä, Kaakonkulmalta tänne ajelin, huomasin, että Ruotsinpyhtäällä oli Loviisan vesihuoltotyömaa edennyt ja edennytpä niin, että oman metsäpalstani päästä se juuri ja juuri leikkasi. Kun on ajatellut, että jollekin hyvälle edustajalle, joka maaseudulla viihtyisi, voisi siitä tontin vaikka myydä halvalla, ja on aina ollut huoli, miten tämä vesi siinä voisi olla olemassa, niinpä minä katselin, että nythän se onkin sillä lailla, että vesi ja viemäri kulkee siitä laidalta, että asia on järjestyksessä.

Mutta sellaisenaan, kun luen näitä vesihuoltoavustusten perusteluja 6 §:n kohdalta, täältä löytyy kuitenkin se perushenki, että vain asutulle tontille, asutulle rakennukselle ja rakennetulle paikalle tämä voidaan myöntää. Täällä selkeä lausuma on näin olemassa: "Avustusta ei sen sijaan voitaisi näin ollen myöntää vapaa-ajan käytössä olevan tai rakentamattoman kiinteistön taikka uudisrakennuksen vesihuoltoa varten." Tätä, että uudisrakennuksen rakentamista varten tätä avustusta ei voitaisi myöntää elikkä tämä liittymä olisi kalliimpi kuin jo valmiiksi rakennetulle tontille, pidän erinomaisena takaiskuna ja epäonnistumisena tässä asiassa, tai en sitäkään aivan pois sulje, etten olisi tätä väärin ymmärtänyt, mutta se on minusta katsottuna hyvin ihmeellistä, jos näin olisi käynyt. Tällä pohjalla katson, että kyllä todennäköisesti hallitus perusteluissaan on ehkä epäonnistunut.

Tämä asia tulee valiokuntakäsittelyssä pohtia ja saattaa sellaiseen järjestykseen, että sellainen tontti, mikä on uudisrakennuskäyttöön sopiva ja käypänen, pääsisi samojen etujen pariin tässä, samojen mahdollisuuksien pariin, koska eihän tässä isoista rahoista ole kysymys, kuin se vanha, kaatumassa oleva mummonmökki, missä joku muodollisesti asuu. Toivon, että tämä palvelisi koko tätä suomalaista yhteiskuntaa ja saattaisi kaiken kansan mahdollisuuksien mukaan puhtaan ja raikkaan käyttö- ja ruokaveden pariin ja samalla myöskin nämä vähäiset jätteet, mitä siitä pienestäkin mummonmökistä tulee, johtaisi sitä viemäriä pitkin sinne, missä niitä olisi paras puhdistaa ja hoitaa.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on varmasti tarpeellinen ja selkeyttää nykyistä vesihuoltolainsäädäntöä. Kuitenkin aika suuret summat siinä käytetään valtion varojakin, kun vuonna 2002 on esittelyn mukaan 27 miljoonaa euroa.

Mutta eräs asia, johon ed. Pulliainenkin osittain viittasi: Maaseudulla viime aikoina on erittäin huolestuneesti katsottu siihen suuntaan, kun perustetaan näitä suurehkoja yrityksiä, jotka hyödyntävät pohjavettä myymällä sitä ulos, ja maapohjan omistaja ei periaatteessa nykyisen lainsäädännön mukaan saa minkäänlaisia korvauksia, kun tulee jopa käyttökielto niille maa-alueille. Toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin myös huomiota siltä osin, että koko maaseutuasujaimisto ja asukkaat olisivat mukana siinä prosessissa, jolla turvattaisiin nimenomaan se puhdas vesi, joka siellä maaperässä on. Jotakin minun mielestäni pitäisi tehdä sille, että sitä pohjavettä eivät jotkut yksinomaan hyödynnä myyntitarkoituksessa. Voi verrata osittain vähän siihen, mitä ed. Pulliainen tosiaan totesi, että myöskin öljyt liikkuvat maaperässä itsekseen ja niitä hyödynnetään nyt ainakin Lähi-idässä hyvinkin voimakkaasti. Saattaa olla, että lähitulevaisuudessa myös tämä pohjaveden osuus on vähän saman tyylinen.