Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä vuosi on monella tapaa kriittinen bioenergian tulevaisuuden näkökulmasta. Suomen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä onkin toistuvasti kehottanut hallitusta kääntämään suunnan takaisin edellisen hallituksen viitoittamalle tielle. Usko bioenergiaan ja kannattavuuteen täytyy palauttaa.

Suomi tuo käyttämästään energiasta kaksi kolmasosaa ulkomailta. Tuontienergia on lähes yksinomaan fossiilista energiaa eli öljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Arvoltaan energian tuonti oli viime vuonna 8 miljardia euroa.

Kivihiilen ja öljyn käyttöä vähentäisi 75 prosenttia suomalaisista. Energia-asennetutkimuksen mukaan haluaisimme lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Se toisi elinvoimaa ja uusia kaupallistumisen mahdollisuuksia, mikäli teemme sen hajautetusti.

Kun keskusta jätti hallituksen, energiapolitiikka muuttui kivihiilen ja öljyn mustaksi. Kotimaisen polttoaineen verotus kiristyy ja bioenergian tuki laskee. Tämä on pysäyttänyt uudet uusiutuvan energian investoinnit Suomessa. Kivihiili on edullisinta polttoainetta, ja useat lämpölaitokset tekevät nyt investointeja kivihiilen käytön lisäämiseksi. Se on häpeällistä, sillä tuhlaamme omia kasvumahdollisuuksiamme, heikennämme vientitasettamme ja pilaamme ilmastoa. Keski-Suomessa se tarkoittaa sitä, että Keljossa tehdään 17 miljoonan investointi laitteisiin, jotka mahdollistavat kivihiilen polton.

Suomella on runsaasti omia paikallisia energialähteitä, kuten pelto- ja metsäenergia, turve, tuuli, aurinko ja vesi. Mikäli tuonnin sijaan tuottaisimme käyttämämme energian omista paikallisista lähteistä kestävällä tavalla, voisi kauppataseemme vahvistua varsin nopeastikin 2—3 miljardilla eurolla. Siksi olin iloinen, kun luin, että hallituksella on esitys eduskunnalle laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä. Ajattelin, että no nyt hallitus varmaan on lähtenyt keskustan viitoittamalle tielle ja tuo jotain positiivista tänne.

Mutta se oli harhakuvitelma. Tämän hallituksen esityksen takana on vaikeuttaa suomalaista bioenergian käyttöä. Se luo jälleen kerran lisää byrokratiaa, saa aikaan sen, että meidän pitää luoda uusia järjestelmiä. Toiminnan harjoittajien pitää hakea kestävyysjärjestelmänsä hyväksymistä Energiavirastolta. Pitää olla todentajia, jotka katsovat, että se bioenergia nyt on varmasti sitten oikealla tavalla tuotettua. Aika todennäköistä on se, että kun näitä sertifikaatteja sitten tietysti muiltakin toimijoilta, ulkomaisilta toimijoilta, vaaditaan, niin jokainen meistä tietää, miten helposti ne sertifikaatit syntyvät. Kolmansissa maissa Euroopan ulkopuolella ja jopa Euroopan maissakin niitä varmaan tullaan tehtailemaan.

Summa summarum, aika todennäköistä on se, että jälleen kerran byrokratialla heikennämme oman uusiutuvan energiamme hyväksikäytön mahdollisuuksia ja avaamme portit vähemmän kestävästi tuotetulle uusiutuvalle energialle eli valvomme omamme hengiltä ja koirat eivät hauku sen energian perään, mikä on muualta tuotua.

Hiilidioksidi kiertää metsän, maaperän ja ilmakehän välillä. Suomen metsät sitovat joka vuosi enemmän hiilidioksidia kuin sieltä poistuu. Siksi meidän ei tule hyväksyä EU:ssa uusia päästömaksuja tai näitä uusia byrokraattisia velvoitteita metsien käytölle. Luonnoksissa esitetään bioenergian käyttökieltoa muun muassa uusintaojitetuilta metsiltä ja metsäsuunnitelmia eliökartoituksineen pakollisiksi, nämä siis siellä EU:n päässä, jotka tullaan sisällyttämään asetuksilla tämän lainsäädännön hyväksymisen jälkeen myös Suomeen.

Kun öljyteollisuus ja pienten puuvarojen maat lobbaavat uusiutumisen tarkastelua ja tarkastelujaksoa mahdollisimman pieneksi, uhkana on sama kohtalo puuhakkeelle kuin turpeella jo on. Puu ei olisikaan ehkä tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa.

Haluaisin, että Suomen hallitus ymmärtää tämän huolen ja myös EU:n päässä huolehtii siitä, että kestämättömiä kriteereitä meidän biopolttoaineelle ei tule. Sen sijaan hallituksen pitäisi huomioida se, että uusiutuva energia antaa mahdollisuuden aina biokaasusta puukaasuun, peltoenergian uuteen käyttömahdollisuuteen, koska samalla on kyse myös valkuaisomavaraisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa olisi nautinnollista puhua näistä eri mahdollisuuksista, joille keskusta haluaa antaa tilaa. Niistä olisi nautinnollista puhua pidempäänkin mutta ehkä sitten debatissa ja myöhemmissä puheenvuoroissa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti on niin, että sitä byrokratian lisäämistä vähän kammoavat kaikki, mutta kyllähän tässä lakiesityksessä, kun puhutaan, että jakeluvelvoitelain mukaan jakelijan tulee käyttää res-direktiivin mukaisia menetelmiä ja pitää olla järjestelmä, jolla varmistetaan kasvihuonekaasujen ja raaka-ainetuotannon vaatimuksenmukaisuus, tällä hetkellä tämä vaatimus itse asiassa kohdistuu, onko tämä viiteen yhtiöön, Neste Oiliin, Teboiliin, North European Oil Tradeen ja St1:een. Nämä ovat kaikki isoja toimijoita, ja epäilenpä, että tänne polttoainepuolelle ei ihan äkkiä Suomeen pykätä pystyyn uutta öljyjalostamoa. Minun mielestäni kyllä nämä yhtiöt pystyvät tämän järjestelmän mukanaan tuomat velvoitteet ihan hyvin hoitamaan, siinä mielessä en näkisi tätä mitenkään isona peikkona.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomella on erittäin tärkeä EU-edunvalvonnan paikka tässä asiassa, koska todella Suomi on liikennepolttoaineitten biokomponentin vaatimuksien osalta sitoutunut kaksinkertaiseen määrään verrattuna siihen, mitä EU-jäsenmailtaan edellyttää. Kun onkin kysymys näin tärkeästä lainsäädännöstä, jolla sitten tätä biopolttoaineen tuotantoa säädellään, niin on hieman harmi, että ministeri ei ole meidän kanssa nyt tästä asiasta keskustelemassa. Olisin halunnut kysyä häneltä, miten esimerkiksi Vapon Kemiin suunnittelema biodieselhanke etenee, jotta tämä Suomen biokomponentin osuus voidaan tulevaisuudessa sitten kattaa kotimaisilla polttoaineilla, joita meillä todella ruhtinaallisesti on. Kun ajatellaan vaikkapa sitä, että metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiota (Anne Kalmari: 104!) — 104 miljoonaa kuutiota, niin kuin täällä tarkennetaan — ja niistä vain noin 50 miljoonaa kuutiota hyödynnetään, olisi ollut mielenkiintoista keskustella, mutta tähän asiaan varmasti palataan kuitenkin.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä meidän kaikkien tässä salissa on ihan rehellisesti tunnustettava, että kyllä tässä lisää byrokratiaa on aivan varmasti tulossa, ja se näkyy myös niissä lausunnoissa, jotka tuolta TEMin sivuilta ovat luettavissa. Jo sinänsä kun puhutaan käsitteenä kestävyyskriteerijärjestelmä, se näyttäytyy hyvin epämääräisenä, ja siihen on myös kiinnittänyt muun muassa metsäteollisuus huomiota. Sen lisäksi tässä ollaan siirtymässä eurooppalaiseen lainsäädäntöön myöskin metsiemme osalta, elikkä kun aiemmin meillä ovat metsienhoitoa säädelleet metsälait, nyt ympäristölainsäädännöllä ollaan yhä entistä enemmän tulossa meidän kansallisen metsävarantomme ja meidän kansallisen lainsäädäntömme piiriin. Olen todella pahoillani siitä, että tässä varmasti ollaan hylkäämässä vuosien työ metsäsertifiointijärjestelmässä, jota meidän metsänomistajamme ovat tehneet hyvin ansiokkaasti, eli tässä tulee kieltämättä semmoinen leima, että meidän metsätalouttamme syyllistetään nyt aivan turhaan.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnä otti tähän oikean asian ja oikean näkökulman. Sinällään kaikki valvonta toki lisää byrokratiaa, se on varmasti tunnustettava tosiseikka ja se on valitettavaa, mutta täytyy muistaa, että tällä lainsäädännöllä ei lainsäädännöllisesti nyt ole aivan mitään hirvittävää tulossa. Mutta lain perusteluosassa on yksi ehkä meidän kemianteollisuuden ja nimenomaan metsäteollisuuden välinen ristiriita, mistä kamppailua nyt käydään. Eli siellä perustelluissa osissa on Tullin erään ennakkopäätöksen mukaan näitä raaka-aineita — eli mäntyöljy — luokiteltu jätteeksi tai tähteeksi, joka sitten, kun siitä valmistetaan biodieseliä tai biopolttoainetta, antaa tällaisen kertoimen, joko kaksin- taikka nelinkertaisen. Nyt oikeastaan valiokunnassa pitää olla tarkkana: meillä toimii markkinoilla jo sellaisia, jotka ilman yhteiskunnan tukea hyödyntävät mäntyöljyä ja tekevät siitä huippujalosteita.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä biopolttoaineista turve, puu ja puutuotteet ovat semmoisia asioita, minkä käyttöä pitää entisestään kehittää. Tämä edustaja Myllykosken mainitsema mäntyöljy on yksi semmoinen, jota tarvitsee kehittää ja yleensäkin antaa sen tuotteen käytön kehittyä, ettei sille laiteta mitään semmoisia esteitä, millä tämän hyvän raaka-aineen käyttöä estetään luokittelemalla se esimerkiksi jätteeksi. Meidän pitää edelleenkin kehittää omaa metsä- ja maatalouttamme.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari käytti erittäin hyvän ja analyyttisen puheenvuoron, josta syntyi hyvää keskustelua. On valitettavaa, että nykyinen hallitus on vesittämässä ja muuttamassa edellisen hallituksen ja eduskunnan erittäin hyvää energiapolitiikan kokonaisuutta, joka rakennettiin silloisen ministeri Pekkarisen johdolla.

On valitettava, että hallitus ei noudata edes omaa ohjelmaansa. Tällä viittaan siihen, että hallitus hyväksyy kivihiilen käytön lisäämisen, jolla korvataan kotimaista biopolttoaine turvetta. Eli hallitus ei siis noudata edes omaa ohjelmaansa. Keskustassakaan me emme toivo, että hallitus noudattaa moniakaan hallitusohjelman kirjauksia, koska ne ovat sen verran maakuntien kannalta heikkoja, mutta tältä osin olisi toivonut edes kotimaisen energian hyödyntämistä.

Edustaja Myllykoski nosti tärkeän kysymyksen, tämän mäntyöljykysymyksen, ja nyt pitää kansallisesti täällä talossa tehdä kaikki voitava, että tätä vääryyttä ei pääse tapahtumaan mäntyöljyä kohtaan. Kaiken kaikkiaan nyt (Puhemies koputtaa) kannattaa panostaa bioenergiaan, koska me tarvitsemme työpaikkoja, työtä ja toimeentuloa Suomeen ja maakuntiin.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Bioenergian ja tämän kotimaisen energiapuolen asioissa meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta esimerkiksi nyt on tämäkin tapaus siitä, että tuossa tekstissä lukee: "Energiamarkkinavirasto voisi hakemuksesta hyväksyä toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän." Eli tulossa on valtavasti byrokratiaa, josta oli puhetta. Maatalouspuolella olemme jo hukuttaneet yrittäjät byrokratiaan. Mitä tästä on tulossa? Nyt sitten pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet tulevat todennäköisesti heikkenemään. Elikkä meillä on paljon pienten metsien omistajia. Miten tässä tulee käymään? Häviävätkö he tässä tilanteessa kokonaan?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä kysymys mäntyöljystä ja mäntyöljypiestä on erittäin oleellinen. Tämän uuden lain mukaan vastuu raaka-aineiden määrittelemisestä jätteeksi tai tähteeksi on Energiamarkkinavirastolla. Olisi todella vahinko, jos tämä äsken mainittu Tullin ennakkopäätös toistuisi uuden lain kohdalla ja ohjaisi mäntyöljyä poltettavaksi. Valiokuntakäsittelyssä on todellakin kiinnitettävä huomiota tähän asiaan ja pyrittävä siihen, että uusi laki yksiselitteisesti estää sellaisten raaka-aineiden luokittelun jätteeksi tai tähteeksi, joiden lopputuotteilla on jo nykyisin energiakäyttöä korkeampi jalostusarvo. EU:n res-direktiivi on parhaillaan uusittavana, ja on tärkeää, että myös tämän uusimisen yhteydessä ollaan hereillä ja varmistetaan se, ettei edellä mainittu mäntyöljyn haaskaus pääse jatkumaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pahaa pelkään, että näillä ratkaisuilla ammutaan omaan jalkaan ja sen seurauksena tuontienergialasku tulee entisestään kasvamaan. Ihmettelen sitä määrättyjen piirien turvevastaisuutta, joka saa kasvavia muotoja. Paitsi että turve on huoltovarmuuden kannalta tärkeää, siitä voidaan myös tutkimusta lisätä, jolloin ympäristönäkökulmakin tulee paremmin huomioitua. Me tarvitsemme panostusta kotimaiseen lähienergiaan, lähellä tuotettuun energiaan, jota ei rahdata rekoilla sinne sun tänne. Ihmettelen ja jotakin kertoo myös se, että täällä ei ole yhtään vihreiden edustajaa paikalla. He saivat vaalipiiriuudistuksen, niin että he viis veisaavat, minkälainen kivihiiliralli nyt on käynnissä.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On pakko kyllä nyt tuohon edelliseen puheenvuoroon tarttua, että nyt ei tässä kyllä ole jalkaanampumiskisat käynnissä. Kyllä tässä puhtaasti on nyt hyvä tarkoitus siinä mielessä, mutta meidän sisäpoliittinen ratkaisu vaikuttaa siihen, pystymmekö me terveesti turvaamaan sitä, että meillä on biopolttoaineiden raaka-aineiden omavaraisuus omissa käsissämme, poltammeko sellaista tuotetta, mitä ei kannata polttaa. Kun mäntyöljystä otetaan noin 40—60 prosenttia talteen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, jää piki jäljelle, mistä voidaan tehdä sitä polttoöljyä, ja kaikki se, mitä me voimme tuottaa itse ja saada esimerkiksi tästä mäntyöljystäkin, korvaa niitä tuontiöljyjä, joita meille tuodaan nyt palmuista ja mistä hyvänsä. Kyllä tässä nyt on ihan oikeasti kriittinen paikka, tärkeä tarkastella, mutta ei ole kylläkään jalkaan ampumisesta kysymys.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näissä biopolttoaineiden, bioenergian ohjausjärjestelmissä on kyllä syytä olla tarkkana, ja nyt en tarkoita välttämättä sitä, että tämä kyseinen esitys olisi huonoimmasta päästä, vaan yleensäkin sitä, että näitä ohjausjärjestelmiä tulee tavan takaa lisää ja niillä tuppaa vain olemaan sellainen vaikutus ja merkitys, että ne aina vaikeuttavat, hankaloittavat suomalaisen uusiutuvan energian käyttöä, energian, jolla me nopeiten saamme meidän kansantalouttamme kohennettua, työpaikkoja luotua, omavaraisuutta, vaihtotasetta kohennettua jne., ja jolla me vielä saamme hyvät ilmastovaikutukset. Tämä on sellainen asia, joka aivan erityisesti huolettaa, että näitä ei tehdä.

Puhemies! Nyt ovat tulossa biopolttoaineiden ja bioenergian kestävyyskriteerit tuolta EU:sta, ja tässä on kyllä asia, jossa toivon, että hallituspuolueet ovat jo lain valmistelun osalta ja tämän myötä erittäin tarkkoja. Tässä saattaa olla käänteentekevä huononnus kaiken kaikkiaan meidän mahdollisuuksiimme, jotka ovat erittäin merkittävät Suomessa.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomella olisi kyllä suuret mahdollisuudet tämän oman bioenergiatuotannon kehittämiseen. Byrokratiaa meidän ei tarvitse kyllä yhtään enempää tällä lisätä sen suhteen, ja muutenkin toivoisi, aivan kuten edustaja Rantakangas sanoi, että hallitus voisi bioenergian osalta omaa hallitusohjelmaansa toteuttaa. Tavoite siitä, että uusiutuvan energian osuus olisi 38 prosenttia vuonna 2020, tuntuu nyt tällä hetkellä olevan vain uni.

Esimerkiksi energiantuotannon osalta turvetuotanto on erittäin vaikeassa asemassa tällä hetkellä. Uusia nevoja ei saada auki. 3 000 hehtaaria vuosittain poistuu vanhoja nevoja käytöstä. Lupabyrokratia tökkii. Kivihiilivuoret sen sijaan kasvavat suunnattomasti maassamme. Tämä ei ole kyllä oikea suunta.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Todella meillä bioenergian kautta on erittäin hyvät mahdollisuudet ennen kaikkea kehittyneillä alueilla eli Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siellä on meillä erittäin suuret turvevarat hyödyntää tätä, ja tämä on oikeansuuntaista politiikkaa. Mutta tietysti meillä on sitten tässä myös byrokratiaa olemassa, joka näiden turvesoiden lupien osalta heikentää tätä tilannetta, ja näistä nämä kaikki täytyisi purkaa, että me saamme ja sillä tavalla myös tänne maakuntaan tulee sitä työtä ja verotuloja ja se on viemässä niitä alueita eteenpäin.

Täytyy todella ihmetellä, että nyt ollaan turvepuolta ajamassa alas ja sitten tuontikivihiiltä tuomassa tänne. Kyllä tämä on todella terveen järjen vastaista, ja voidaan sanoa, että tässä kyllä ammutaan omaan jalkaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Leppä totesi, tärkeää on havaita se, että tulevaisuudessa tämän res-direktiivin myötä elikkä bioenergian kestävyyskriteerien myötä meille on tulossa uusia säännöksiä ja tässä on tavallaan kuin tie auki niihin uusiin säännöksiin. Euroopan päässä vaikuttaminen on erityisen tärkeää, ja itse asiassa esimerkiksi Bioenergiayhdistys lausunnossaan vaatikin, että meidän ei tulisi tätä lainsäädäntöä pistää kaikilta osin toimeen vaan pohjautua meidän olemassa oleviin sertifiointijärjestelmiin ja odottaa ylimenokausi, kunnes saamme sisäänleivottua näihin järjestelmiin uudet, ettemme loisi turhaa uutta byrokratiaa, seurantajärjestelmää ja monimutkaista hallintoa. Itse asiassa jokainen euro, mitä tämmöiseen turhaan pistetään, on uusiutuvan energian pelimerkeistä ja mahdollisuuksista pois.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän taitaa tämä akuutti tilanne tällä hetkellä siinä turpeen käytössä ja siinä, että se on korvautunut kivihiilellä, ja taitaa olla vielä ruskohiiltäkin joukossa, joka on vielä pahempaa, johtua siitä, että vajaa puolet viime kesänä saatiin siitä turpeesta tuolta soilta pois. Kun näitä kaikkia lupaviranomaismenettelyjä turpeen osalta täällä on kuvattu, että ne ovat hitaita, niin se on myöskin totta.

Mutta sitten tällä varsinaisella hallituksen esityksellähän on yhtymäkohtia myöskin U-kirjeeseen 76, jossa puhutaan vähän samoista asioista. En mene sen syvemmälle muuta kuin siihen, että kannustan edustaja Myllykoskea jatkamaan hillitöntä tappeluansa sen eteen, että sinne jätteiden ja tähteiden raaka-aineiden moninkertaisen laskennan piiriin tulisi ottaa vain sellaisia raaka-aineita, joita ei tällä hetkellä käytetä laajamittaisessa kaupallisessa tuotannossa. Tämän asian nimi on mäntyöljy.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin löydän paljon kritisoitavaa siinä energiapolitiikassa, mitä hallitus on harjoittanut tähän asti, mutta tämä esitys ei ole sellaisen kritiikin paikka. Minä joudun sanomaan myöskin oman ryhmäni edustajille, että minä olen hivenen tästä asiasta nyt eri mieltä.

Tässä on res-direktiivin toimeenpanosta kysymys. Aikanaan silloisessa kauppa- ja teollisuusministeriössä me huomasimme, että Suomen etu on se, että me otamme korkeamman tavoitteen kuin Euroopan unionissa nestemäisten polttoaineiden, liikenteen polttoaineitten velvoitteen käyttöön ottamisesta, ja kun Eurooppa tavoittelee 10:tä prosenttia, minä esittelin lain, jolla Suomi esitti tavoitteekseen 20 prosenttia, ja kun sitten nestemäisiä polttoaineita valmistetaan, nimenomaan nestemäisiä polttoaineita valmistetaan, niitten osalta Euroopan unioni on hyväksynyt tämmöisen res-direktiivin, ja sen toimeenpanosta on tässä kysymys. Jatkossa nimenomaan nestemäisiltä liikenteen polttoaineilta tai pyrolyysiöljyiltä edellytetään, että ne ovat päästöissään vähintään 30 prosenttia parempia kuin verrokki fossiilinen polttoaine tai että muutaman vuoden päästä vähintään 50 prosenttia pienemmillä päästöillä päästään, kun niitä polttoaineita käytetään, ja sitten vielä muutama vuosi eteenpäin sen jälkeen ne ovat 60 prosenttia vähempipäästöisiä kuin verrokki fossiilinen polttoaine. Tästä on sovittu aikoja sitten, ja tämä hallituksen esitys käytännössä tarkoittaa sitä, että tällä esityksellä tämä direktiivi pannaan toimeen täällä Suomessa. Minä en näe tässä suuria ongelmia.

Mäntyöljy on se kysymysmerkki, joka pitää vielä selvittää. Täytyy sanoa, että minullakaan ei ole ihan selvää kantaa siihen, miten sen suhteen pitää menetellä.

Toinen tarina on sitten se, että kun nyt res-direktiivejä ollaan uudistamassa, (Puhemies koputtaa) niin kuin edustaja Leppä puhui siitä, siellä on Suomen kannalta sellaisia vaaramomentteja, mutta se on toinen tarina. Se ei niinkään liity tähän esitykseen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pekkarisen puheen loppua kuuntelin, niin tässä huomattiin, että keskustalla on täysin yhtenäinen kanta tässä, (Naurua) mutta piti kuunnella koko puheenvuoro, erinomainen puheenvuoro.

Siitä huolesta, minkä edustaja Leppä nosti esille: tässähän se aiheellinen huoli meillä kaikilla on. Hän sanoi, että hallituspuolueitten pitäisi pysyä hereillä. Minä sanoisin sen vielä vähän täsmällisemmin: muittenkin kuin vihreitten pitää olla hereillä tässä. Ennen kaikkea muitten pitää olla hereillä, ja vihreät saisivat vähän nukahtaakin tässä kysymyksessä. Mutta heillä on hyvin tarkka edunvalvoja siellä Brysselissä parlamentissa, joten pelättävissä on, että jos tällä kertaa hallituspuolueiden muut edustajat eivät ole erityisen skarppina, niin huonosti tässä käy. (Jari Myllykoski: Tulee seuraava rikkidirektiivi!)

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin näistä Pekkarisen ja Rantakankaan puheenvuoroista. Todella, kysymys on suuresta mahdollisuudesta Suomen kannalta, niin kuin edustaja Pekkarinen kuvasi: Suomella on potentiaalia tuottaa biopolttoaineita omiin tarpeisiimme, millä me energiaintensiivisenä kansakuntana parannamme omaa asemaamme, parannamme kauppatasettamme, luomme uusia työpaikkoja. Toisaalta sitten, kun tätä yhteiseurooppalaisesti säädellään, niin tähän meidän tärkeimpään kansallisvarallisuuteemme, tärkeimpään pääomaamme elikkä metsävaroihimme on ulottumassa hyvin vahva EU-ulottuvuus. Suomen lähtökohta on aina ollut se, että metsäpolitiikka tulee pitää omissa käsissä, joten sen vuoksi, kun meillä kaikilla, jotka nyt olemme salissa — niin olen kokenut — on täysin yhteneväinen kanta ja varmasti eduskunnan enemmistön vahva kanta on yhteneväinen Suomen kansallisen edun kanssa, niin mielestäni esimerkiksi tästä res-direktiivistä ja näistä EU-edunvalvontakysymyksistä voisi järjestää vaikka ajankohtaiskeskustelun, jotta todella tämä eduskunnan vahva tahtotila tässä asiassa tulisi erittäin vahvasti välitettyä valtioneuvostolle ja tässä sitten kaikki tahoillaan (Puhemies koputtaa) olisivat hyvin hereillä tässä kysymyksessä.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä uusiutuvat ja erityisesti puuenergia ovat Suomelle hyvin tärkeitä, mutta se minun käsittääkseni linkittyy erittäin vahvasti yhteen turpeen kanssa. Semmoinen poliittinen näkemys, että turvetuotantoa ajetaan alas Suomessa, tarkoittaa sitä, että lisääntyvää puun käyttöä tullaan estämään samalla kertaa. Se nimittäin ei toimi minun käsittääkseni niin, että jos turve taklataan pois nykyisistä laitoksista, niin puuta tulisi tilalle. Se on monessa suhteessa logistinen mahdottomuus, se on hintapoliittinen mahdottomuus: siinä käy juuri sillä tavalla, että kivihiilelle tehdään tilaa, tehdään investointeja, koska joka tapauksessa tulee käymään niin, että polttoaineesta ei makseta mitä tahansa. Nämä logistiset kustannukset ovat yksi suuri ongelma Suomessa Itä-Suomen puuvarojen kehittämisen ja hyötykäytön näkökulmasta. Se vain aiheuttaa sen, että vaikka metsä kasvaa yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, niin sen todellinen käytettävyys on hyvin pieni, ellei sahoille mene maksimaalinen virta puuta (Puhemies koputtaa) ja el-lemme me huolehdi bioenergian hyötykäytöstä myös energiateollisuudessa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä edistysaskel tähän koko bioenergiakeskusteluun. Hyvää tässä on erityisesti se, että kun tämä yhdistyy tähän U 76:een, niin kuin tässä edustaja Kärnä jo totesi, niin tässä jo määritellään eri tavalla näitä kriteereitä, huomattavasti tarkemmin kuin siinä unionin U-kirjelmän käsittelyssä tällä hetkellä, mihinkä on nyt selkeästi tarvetta, vaikka täällä on äsken mainitun mäntyöljyn osalta niin, että meillä on erikseen jätteet ja erikseen tähteet, ja mitä niihin sitten sisältyy. Meidän toiveemme on tietenkin myöskin se, että nämä Suomessa käytetyt aineet ovat siellä listoilla ja ne listat ovat niin avoimet, että niihin voidaan sitten myöskin tulevaisuudessa lisätä niitä aineosia, joita täällä käytetään.

Toinen iso näkökulma, mikä on myös täällä kestävyyspuolella otettu huomioon, on maankäytön hyödyntäminen niin, että ei viedä peltopinta-alaa eikä käytetä niitä alueita eikä sitä tuotetta, jota voidaan elintarvikkeiden tuotannossa hyödyntää, sillä se ei mitenkään tue tätä kestävyyttä.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoskelle voisin sanoa, että kyllä tämä esitys sisältää paljon hyvää. Tässähän voidaan saada maatalouden jätteet erittäin jaloon muotoon. En ole eri mieltä teidän kanssanne myöskään mäntyöljystä, mutta sivulla 53 aivan selkeästi puhutaan turvemaiden kuivattamisesta ja määritellään sitä, koska näitä voidaan ottaa käyttöön, on tarkkoja vuosilukuja annettu. Kyllä meidän tässä täytyy olla varuillamme yhtä lailla kuin sen mäntyöljyn kanssa, ettemme me vähennä sitä mahdollisuutta käyttää meidän omia puuvarantojamme tai jo käytössä olevia turvemaitamme energiakäyttöön.

Tässä ollaan kyllä kuitenkin siirtymässä metsälainsäädännöstä siihen, että ympäristölainsäädäntö tulee entistä enemmän säätelemään meidän metsiemme käyttöä. Se tulee olemaan myöskin silloin ehkä Euroopan unionin taholta tulevaa ympäristölainsäädännön säätelyä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myöskin edustaja Eestilä otti turpeen puheeksi äskeisessä puheenvuorossaan, muutama sana siitä mainittiin. Turvesoiden uuden käyttöönoton tiellä ovat käytännössä ympäristöviranomaiset tällä hetkellä, mutta osittain se johtuu myöskin siitä, että Vapo menneinä aikoina vähät välitti ympäristöstään. Nyt siellä on lähdetty ihan toiselle tielle, mutta kun niin syvälle on päästy uppoamaan sinne suohon — kirjaimellisesti tässä tapauksessa suohon — niin ennen kuin se luottamus palautuu siihen, että Vapon uudet toimintamenetelmät ovat klaarit ja niitä kannattaa edistää, me tarvitsemme turvetta tulevaisuudessa. Ja kyllähän se niin tietenkin on, että ennemmin käytetään kotimaista turvetta kuin kuskataan tänne ruskohiiltä joistakin kummallisista maanääristä tuolta Uralin takaa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tämä Vapo on kuitenkin meidän enemmistöomistama, meidän kaikkien, niin kyllä täytyy Vapoa puolustaa. En ole tietenkään turvetuotannon asiantuntija, mutta minulle on syntynyt semmoinen käsitys, että monet tuomitsevat Vapon toiminnan selvästi menneisyyden perusteella. Siellä on sata turvesuota, joista Vapo sanoo suoraan, että niillä on ongelmia, siellä on ympäristöongelmia ja vesistöongelmia tullut, mutta heidän nykysuunnitelmansa ovat sellaisia, että niissä pitäisi ottaa vahvasti huomioon vesistöt ja ympäristö. Minun mielestäni me teemme energiapoliittisen vääryyden, jos me emme luota Vapon sanaan ja niihin tutkimuksiin, mitä he tekevät.

Mutta varsinaisesti haluaisin sanoa, että on olemassa se mahdollisuus, että liuskekaasu muuttaa energiapolitiikan kansainvälisiä hintoja. Se saattaa eri mekanismien kautta aiheuttaa myös sen, että kivihiilen hinta laskee, ja se saattaa olla este suomalaisen metsäteollisuuden ja metsäbioenergian käytölle. Sen takia nämä logistiset järjestelmät, logistiset kustannukset ja kaikki asfalttipohjaiset terminaalit, (Puhemies koputtaa) minne saadaan kerättyä puuta ja missä pitää huolta sen laadusta, ovat äärimmäisen tärkeitä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee vielä turvemaihin ja ylipäänsä erilaiseen bioraaka-aineeseen, niin kyllä sitä voi käyttää. Ei tämä laki estä sitä niin, ettei sitä voi käyttää energiaraaka-aineena, turvetta ja muita erilaisia bioraaka-aineita voi käyttää. Mutta silloin kun on kysymys siitä, minkälainen raaka-aine kelpaa uusiutuvaksi silloin, kun se uusiutuva luetaan nestemäiseksi uusiutuvaksi polttoaineeksi, niin silloin sen nestemäisen uusiutuvan polttoaineen täytyy tämän mukaan täyttää tietyt kriteerit. Tästä pohjimmiltaan on kysymys, ja sen täytyy muutaman vuoden päästä, sen direktiivin täyttävän raaka-aineen, vähentää päästöjä vähintään puolet verrattuna vastaavaan fossiiliseen polttoaineeseen. Minä yritän tällä kertoa sen, että ei tämä estä sinänsä bioraaka-aineen käyttöä, on se sitten turvetta tai muuta bioraaka-ainetta, vaan tämä rajoittaa vain sitä, mikä voidaan lukea uusiutuvaksi polttoaineeksi lain tarkoittamassa mielessä.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä Pekkarisen puheesta on hyväkin jatkaa. Ehdottomasti tämä res-direktiivi on sellainen, että meidän tulee se panna täytäntöön jnp., mutta näissä kestävyyskriteereissä meillä on semmoinen todella peräänkatsomisen paikka, sillä näissä näkyy hyvin helposti suomalainen vihreä kädenjälki. Elikkä siellä on muun muassa biologinen monimuotoisuus metsille, maankäytön muutos, turvemaiden kuivattaminen, ja esimerkiksi tässäkin, kun on tämä maankäytön muutos, on tämmöinenkin kohta, että raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, joka on ollut aikaisemmin pysyvästi metsän peittämä alue. Miten tämä sitten tulkitaan, minkälainen näkemys tässä on, mitä saadaan alkaa uusimaan, mistä saa sitä puustoa kerätä? Eli toivon, ettemme me helposti tee semmoisia näkemyksiä tähän, että hups, me emme saakaan uusia enää metsiä ja käyttää niitä niin kuin pitäisi käyttää. Mutta onneksi me alamme tätä ympäristövaliokunnassa nyt käsittelemään, niin että sitten varmasti saamme tähän paljon lisätietoa ja toivottavasti jotain tarkempaa hiomistakin.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ollut tähän, mutta aikaisemmin olisi ollut siihen turvemaiden käyttöön. Elikkä nyt se ongelma on ollut lähinnä se, että meillä ovat vanhoja nämä turvemaat ja huonolla säällä niistä ei saa tarpeeksi turvetta käyttöön.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän samaiseen turvekeskusteluun vielä haluan todeta sen, että eihän todella aikanaan Suomesta metsäteollisuuttakaan toivotettu menemään maailmalle sen vuoksi, että huomattiin vaikkapa Kokemäenjoen tai Kymijoen saastuneen, vaan metsäteollisuuden kanssa tehtiin pelisäännöt selväksi, että vesistöjä ei saa pilata. Tänä päivänä esimerkiksi Kymijokeen lohi nousee ja Kokemäenjoesta syödään nahkiaisia hyvällä ruokahalulla, joten kyllä nimenomaan tulevaisuuteen täytyy katsoa, kun puhutaan kotimaisista energiavaroista kaikilta osin.

Tämä turvekysymys on erittäin tärkeä. Se on erittäin tärkeä juuri tätä keskustelua silmällä pitäen siltä osin, että puulle ei saa käydä turpeen kohtaloa tuolla EU:n byrokratian rattaissa, niin että siitä lakiteknisesti tulisi jotenkin kestämätön polttoaine hyödynnettäväksi bioenergiassa. Toisaalta mielestäni Suomen kansallinen etu vaatii sitä kyllä, että Suomi on ajamassa tätä turpeen kohtuutonta kohtelua vähän kohtuullisemmaksi EU-tasolla, jotta voimme tätä siinä myös olevaa merkittävää kansallisvarallisuutta nykyteknologialla puhtaasti Suomen edun mukaisesti hyödyntää.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mistä nimenomaan Bioenergiayhdistyskin oli huolissaan, oli tämän seurannan osuus. Nimenomaan siihen he toivoivat ylimenokautta, ettei luotaisi turhaa byrokratiaa, vaan sen voisi nykyisten järjestelmien kautta toteuttaa sitten, kun se on mahdollista.

On huolestuttavaa, että täällä esimerkiksi 11 §:ssä sanotaan, että tarkemmat säännökset kestävyyskriteereistä antaa valtioneuvosto asetuksella. Eli ultravihreällä ajattelutavalla, jos ajatellaan, että parempi olisi museoida metsät kuin käyttää niitä hyödyksi, voidaan luoda sellaisia monimuotoisuusvaatimuksia, kuten esimerkiksi maatalouden puolella on, että jos siellä näkyy joku tärkeä laji, voi olla, että metsää ei bioenergiakäyttöön saisi sen jälkeen käyttää, tai monia muita kestämättömiä kriteereitä voi sinne tulla. Tämä on se huoli, joka varmasti edustaja Pekkarisen kanssa meillä on yhteinen.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Turvetta ei saa arvioida vanhojen syntien perusteella. Turve on merkittävä energiavara meillä, kotimaisuuttaan korostava voimavara, ja siksi se pitää arvioida tulevien ratkaisujen ja mallien ja käytänteiden mukaan. Näinhän tehtiin kaikessa muussakin teollisuudessa, joka aikanaan pilasi meidän vesistöjä niin kuin turvekin on tehnyt. Se on tunnustettava ja tunnistettava asia, mutta eihän niitäkään ajettu tästä maasta ja lopetettu, vaan alaa pitää kehittää. Näin on myöskin turpeen osalla.

Puhemies! Nestemäisten polttoaineiden raaka-aineissa on osassa vähintään kaksi ainesosaa. Esimerkiksi bioetanolin tuotannossa me saamme aikaan valkuaisrehua, josta meillä on merkittävä omavaraisuuspula. Vain 20 prosenttia on meidän omavaraisuutemme. Sen lisäksi me saamme siitä etanolia. Eli näitä pitää vahvasti arvioida myöskin siinä, mitä kaikkea niistä saadaan, ei vain sitä, että siitä saadaan nestemäistä polttoainetta, vaan sitä, mitä kokonaisuus siitä tuottaa ja mitä hyvää se tekee niin ilmastollisesti kuin meidän omavaraisuudenkin osalta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä voin sanoa, että minä olen täysin samaa mieltä siitä pelosta ja sen pelon anatomiasta, joista täällä edustaja Kalmari puhuu — nyt, kun parhaillaan komissiossa laaditaan uusia res-normeja, jotka tulevat koskemaan eivät vain bioraaka-aineen käyttöä nestemäisen polttoaineen tuotantoon vaan kaikkinaista bioraaka-aineen energiakäyttöä. On ihan aihetta, että siinä pitää meidän Suomen olla erittäin tarkkana. Se on tärkeä seikka, ja yhdyn siinä täysin niihin ajatuksiin, mitä edustaja Kalmari sanoi.

Mutta niiltä osin kuin tässä nyt on kysymys nimenomaan nestemäisen polttoaineen raaka-aineesta, tämä on ollut tietona kauan aikaa. Halusin edustaja Autolle vielä sanoa, että itse asiassa se, että turve ei ole tässä mielessä uusiutuva, on vaikuttanut siihen, että turve raaka-aineena ei kelpaakaan näitten suurten biodieseltehtaitten raaka-aineeksi. Sitä turvetta ei lueta kaksinkertaisena. Se on normaali, mihin tahansa muuhun fossiiliseen polttoaineeseen tässä yhteydessä verrattava. Ja vaikka tämä lainsäädäntö ei ollut voimassa, niin käytännössä toimijat ovat jo vuosia tunnustaneet sen, että tämä on pakko tunnustaa, että turvetta ei voida lukea uusiutuvana raaka-aineena nestemäisten polttoaineiden tuotantoon. Nämä toimijat ovat ottaneet tämän seikan huomioon kyllä. Muuten olen turpeen osalta teidän kanssanne ihan samaa mieltä siitä, mitä tällä olette sanonut.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vapoa nyt vain valitettavasti syytetään niistä vanhoista synneistä. Totta on, että Kymijoen vesi on parantunut, Vuoksen vettä voi juoda. Asun siinä aivan rannalla. Mutta kun Vapo nyt on ottanut tämän uuden asennon, minä toivon myöskin, että he onnistuvat siinä, koska se on äärimmäisen tärkeätä, että niitä uusia soita saadaan tuotannon piiriin, ja heillä on erinomaiset kriteerit sinne laadittu kaiken kaikkiaan. Mutta toistan sen, että ne vanhat synnit nyt vain valitettavasti painavat.

Tämä liuskekaasu, joka myöskin tässä nousi keskustelussa esille, tulee tulevaisuudessa olemaan tosi tärkeää. Sitä on löydetty lähiaikoina aivan mielettömiä määriä. USA on omavarainen, alkaa viemään sitä. Tätä taustaa vasten ajateltuna päästökauppa-aikana, joka alkoi tämän vuoden alusta, nyt on äärimmäisen tärkeätä, koska tämä liuskekaasu saattaa tästä markkinoille tulla, että tällä hetkellä niitä päästökauppaehtoja, jotka siellä tällä hetkellä ovat, ei missään nimessä lähdetä peukaloimaan. Tämä pikkuisen poikkesi, mutta tämä on tärkeä asia.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niinhän sanotaan, että kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri, ja se kyllä sikäli pitää paikkansa, että onhan se huikeata, miten uudet innovaatiot ovat vähentäneet energiankulutusta, kuinka siis energiatehokkaita innovaatioita on syntynyt.

Mutta jollakin tapaa me kuitenkin tarvitsisimme, niin kuin oli 1973 energiakriisin aikana, sellaista energian säästämiseen satsaamista. Kyllä paikoin on nimittäin paljon sellaista hulvattomuutta siis käytön tasolla, että energiaa käytetään tarpeettoman paljon, ja sitäkin kautta kasvatamme laskua.

Tässä edustajat Kärnä ja Eestilä puhuivat äsken tästä liuskekaasusta. Kun liuskekaasu todellakin tekee läpimurron, niin se tulee vaikuttamaan myös turvallisuuspoliittisiin asetelmiin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä uskon, että nyt keskustelussa mukana olleilla henkilöillä, meillä kaikilla, on realistinen suhtautuminen turpeeseen ja myönteinen suhtautuminen turpeeseen. Mutta perusongelma on siinä, että täällä Kehä kolmosen sisällä olevilla poliitikoilla, nyt en tarkoita arvoisaa puhemiestä, on toisenlainen käsitys. He ovat tottuneet kivihiiltä polttamaan täällä ja pitävät sitä hyvänä polttoaineena. Sen sijaan he katsovat tuonne maakuntiin päin ja ovat valmiita ajamaan alas maakuntien kannalta tärkeää turvepolttoainetta. Tässä on se ongelma, johon pitäisi saada konsensus aikaan.

Minä pelkään vain sitä, että nyt, kun ympäristöministeriössä valmistellaan uutta ympäristölainsäädäntöä, eräitten luonnosten mukaan siellä oltaisiin ottamassa yhdeksi kriteeriksi tällainen maisema-arvokriteeri, joka suomennettuna tarkoittaisi sitä, että yksi virkamies, lupavirkamies, voisi katsoa sitä suoaluetta ja todeta, että tämähän näyttää minun silmin oikein hyvältä ja kauniilta alueelta, eihän tänne voi lupaa antaa. Tällainen mielettömyys pitäisi ilman muuta tässä lainvalmistelussa torjua. Nimittäin turveteollisuus ja teollisuus laajemminkin pelkäävät juuri tätä äsken mainittua kohtaa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jollakin tavalla edustaja Pekkarisen huoli kannattaa ottaa vakavasti, sillä kun Euroopassa suunnitellaan näitä erinäköisiä sääntöjä, että joku rasva tai muu lasketaan nelinkertaisena, koska siellä volyymit ovat aivan toisenlaiset ja kuljetusmatkat ovat aivan toisenlaiset, siellä se toimii, meillä se ei välttämättä toimi. Tämän takia on tärkeää, että meidän kotimaiset biopolttoaineiden raaka-aineet — puu, jopa turve — saavat sellaisen luokituksen, että me voimme niitä käyttää hintapoliittisessa kilpailussa.

Yksi asia on juuri tämän takia tärkeä. Kun me tuomme maahan 13,5 miljardin edestä erinäköistä energiaa, niin jo kauppatase- ja vaihtotasepoliittisista syistä on tärkeää, että me edistämme myös liikennepolttoaineissa maksimaalisella tavalla näiden omien raaka-aineiden käyttöä. Ei ole millään tavalla epärealistista arvioida, että vuoden 2035 aikana meillä olisi tilanne, jossa henkilöautoliikenne toimii 80—90-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla, erinäköisillä biopolttoaineilla ja kotimaisesti tuotetulla sähköllä. Tämmöisiä tavoitteita Suomen eduskunnan pitäisi ottaa, koska ne ovat oikeasti realistisia.

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä on nyt jo herättänyt paljon hyvää keskustelua täällä, ja aivan selvää on se, että valiokuntakäsittelyssä tietyistä asioista tarkkana saadaan olla. Hyvää evästyskeskustelua täältä varmasti on ympäristövaliokunnalle tullut.

Kaiken kaikkiaan näiden bionesteiden ja biopolttoaineiden suhteen on oltava tarkkana siinä, että niiden on tulevaisuudessa oltava edullisempia polttoaineita fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, ja sitä kautta myös se, että ne aiheuttavat vähemmän päästöjä, on otettava tarkasti huomioon. Myös siitä kannattaa, aivan kuten täällä keskustelussa tulikin jo esiin, nämä tuotteet, niin sanotut sivutuotteet, mitä jalostuksen yhteydessä tulee, ottaa tarkasti huomioon. Esimerkiksi valkuaisomavaraisuuden suhteen Suomessa on paljon kehitettävää, ja siihen toivoisin lisää panostuksia. Kaikki, mitä myös tässä energiantuotannossa on valkuaisomavaraisuuteen lisättävissä, on tarkasti käytettävä hyödykseen.

Herra puhemies! Energiapolitiikasta yleensä Suomessa. Valitettavan väärään suuntaan monilta osin mennään nimenomaan siinä suhteessa, että tuontienergia meillä on liian suuressa roolissa edelleen. Kivihiili on korvannut suurilta osin turvetuotantoa ja turpeen käyttöä meillä Suomessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on se, että Keski-Suomeen investoidaan 17 miljoonan euron laitteet kivihiilen polttoa varten.

Tässä salissa keskusteltiin aiemmin tänään rautatieliikenteestä. Kyllähän se toive olisi mieluummin se, että keskisestä Suomesta, Etelä-Pohjanmaaltakin raideliikennettä käytettäisiin energian viemiseen satamaan, mutta nyt näyttää siltä, että tarvitsemme rautatietä siihen, että satamasta tuodaankin kivihiiltä Keski-Suomeen. Kyllä nyt kulkee juna väärään suuntaan.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on erittäin energiaintensiivinen maa ja kansakunta. Tuossa edustaja Savola käytti hyvää kielikuvaa siitä, miten juna kulkee ja kuljettaa niitä energiavaroja, ja valitettavasti juuri nyt tänä talvena ja valitettavasti myös nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa juurikin väärään suuntaan, niin kuin edustaja Savola kuvasi.

Suomessa logistiikka pitkien etäisyyksien maassa vaatii paljon energiaa. Toisaalta teollisuutemme rakenne on sen kaltainen, että se vaatii hyvin paljon energiaa. Suomessa käytetään siis paljon energiaa myös muiden eurooppalaisten puolesta. Tässä toisaalta meitä rasittavassa tosiasiassa, kun kaksi kolmasosaa energiasta tuomme maailmalta, on myös valtava mahdollisuus, koska maassamme on suuria energiavaroja. Pystymme tekemään energiaintensiivisestä kansantaloudestamme enemmän omavaraisen, kun otamme käyttöömme metsäbioenergiaa, muita mahdollisia biopolttoaineita, joita kotimaasta voidaan saada näillä menetelmillä, mitä esimerkiksi edustaja Savola edellä kuvasi, samalla kun tuotamme vaikka valkuaisrehua, mutta myös valjastamalla käyttöömme kestävällä tavalla vesivoimaa, kotimaassa tuotettua ydinenergiaa, ja näin saamme kauppatasettamme vahvistettua ja kestävää pohjaa tälle energiaintensiiviselle teollisuudellemme ja laajemminkin suomalaiselle yhteiskunnalle.

Koska, arvoisa puhemies, metsät ovat tärkein kansallisvarallisuutemme, on erittäin tärkeää, että metsäpolitiikka pysyy kansallisissa käsissä. Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin minkä enemmän energiapolitiikkaan tulee eurooppalaista sääntelyä ja minkä enemmän sitten ympäristösääntely, joka sieltä EU:sta tulee, alkaa ohjata meidän metsävarojemme käyttöä energiantuotannossa, sen enemmän myös käytännössä metsien käytöstä siirtyy valtaa eurooppalaiselle tasolle. Tämä on, arvoisa puhemies, sen kaltainen asia, josta meidän Suomen eduskunnassa tulee olla erittäin tietoisia ja kyllä myös huolissamme, koska viime aikoina on eurooppalaisessa keskustelussa ilmennyt pyrkimyksiä, jotka eivät kyllä Suomen etua kaikilta osin edistä.

Kuten on todettu, turpeen kanssa on käynyt Suomen kansallisista intresseistä lähtien suuria virheitä. Suomi ei pysty hyödyntämään omia turvevarojaan uusiutuvana, vaikka on aivan selvää, että turvetta kaiken aikaa muodostuu uutta ja sitä kautta ilmakehästä myös hiilidioksidia tietty määrä vuosittain Suomen turvesoihin sitoutuu. Edes tämä osuus olisi kohtuullista voida käyttää biopolttoaineena. Kuten keskustelussa on monta kertaa jo mainittu, turvetta ei pidä tuomita vanhojen syntien vuoksi vaan pitää katsoa tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Edelleen haluan tuoda esiin sen, että ei aikanaan metsäteollisuuttakaan toivotettu lähtemään pois Suomesta sen vuoksi, että metsäteollisuudella oli ollut vaikutuksia vesistöihin esimerkiksi Kymijoen osalta tai Kokemäenjoen osalta, vaan metsäteollisuuden kanssa tehtiin pelisäännöt selväksi, että vesistövaikutukset täytyy saada kuriin, ja tänä päivänä nämä vesistöt on saatu kuntoon. Samanlainen käytäntö tulee saada myös turvetuotannon päästöjen osalta.

Arvoisa puhemies! Mielestäni Euroopan unionin tasolla on menossa niin suuria asioita res-direktiivin uudistamiseen liittyen, kun biomassan kestävyyskriteereitä määritellään, ja itse asiassa monien muidenkin ympäristölainsäädäntöön liittyvien hankkeitten osalta, että mielestäni olisi aivan paikallaan järjestää Suomen eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu tästä kokonaisuudesta. Kysymys on Suomen kannalta todella suurista kansallisista intresseistä.

Näiden eri ulottuvuuksien osalta itse asiassa haluan ilmaista tukeni todella hyviä puheenvuoroja käyttäneelle edustaja Eestilälle. Toki tässä aiemmassa debatissa moni edustaja käytti hyviä puheenvuoroja, ja siksi toivoisinkin, että täällä olisi myös valtioneuvoston jäseniä kuuntelemassa, kuinka yhtenäisesti eduskunta yli hallitus—oppositio-rajojen kantaa huolta siitä, että nämä valtavat mahdollisuudet, mitä Suomessa bioenergian tuottamiseen liittyy, saadaan kestävällä tavalla hyödynnettyä. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Jotta päästään konkretian tasolle, niin haluan vielä tuoda esiin sen, että esimerkiksi Vapolla on aivan konkreettinen hanke Kemissä biodieseltuotannon eteenpäinviemiseksi, jotta omista suomalaisista raaka-aineista pystyttäisiin sitten tekemään polttoainetta, jolla saadaan tyydytettyä se tarve, mikä Suomessa tulee olemaan huomattava, kun olemme sitoutuneet liikenteen polttoaineitten osalta kaksi kertaa (Puhemies koputtaa) EU:n edellyttämän tason suuruiseen tasoon tämän liikennepolttoaineen biokomponentin osalta, joten kannustan valtioneuvostoa olemaan erittäin aktiivinen myös tämän Vapon hankkeen eteenpäinviemiseksi.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Me käsittelemme siis hallituksen esitystä tästä res-direktiivistä ja sen tulkinnasta, ja siinä on asetettu kestävyyteen liittyviä vaatimuksia, jotka ovat sinänsä ihan hyviä. Me kuulimme tässä salissa mielenkiintoinen keskustelun, missä oli Pekkarisen linja ja oli keskustan linja ja oli hallituksen linja, mutta kun me yhdistämme kaikki nämä, niin siitä tulee varmasti ihan hyvä energiapoliittinen paketti.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin tähän lakiesitykseen sisältyvät myös ehdotukset laeiksi muun muassa päästökauppalain muuttamisesta. Siihen liittyen haluaisin vielä käydä pientä energiapoliittista keskustelua ja pohdintaa, kun tiedämme, että Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energiatuotannosta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on samanaikaisesti luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Mutta näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi, että muun muassa kivihiiltä korvaavia uusiutuvia energian raaka-aineita on saatavana kilpailukykyiseen hintaan.

Tässä salissa käytiin vilkasta keskustelua myöskin turpeen olemassaolosta ja sen käytöstä. Me tiedämme, että kun turpeen verotusta nostettiin vuoden 2013 alusta lukien, myös metsähakkeen tuotantotukia leikattiin, jotta kilpailutilanne turpeen ja metsähakkeen välillä säilyisi EU-komission edellyttämällä tavalla. Ainoastaan lämmöntuotannon polttoaineet ovat verollisia, joten turpeen verotus ei sinänsä vaikuta lauhdesähkön tuotantoon, mutta sen sijaan turpeen veronkorotusta vastaava metsähakkeen tuotantotuen alennus vaikuttaa lauhdesähkön tuotantoon merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Metsähakkeen käytölle on Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyvät edellytykset. Tämän takia on perusteltua, että myös tukijärjestelmän kustannustehokkuus edistää metsähakkeen käyttöä korkean hyötysuhteen yhteistuotantolaitoksissa. Tosiasia on kuitenkin niin, että mikäli metsähakkeen kilpailukykyä ei saada palautettua, on vaarana, että ympäristön kannalta alun perin hyvää tarkoittavat toimenpiteet lopulta lisäävät kivihiilen käyttöä. Tämä ei ole Suomen tavoitteiden mukaista. Kivihiilen käytön lopettaminen edellyttää johdonmukaista ja realistista energia- ja veropolitiikkaa. Mikäli hakkeen käyttöä haluttaisiin lisätä esimerkiksi lauhdetuotannossa, edellyttäisi se erillistä tukiohjelmaa. Ongelman muodostaa kuitenkin EU:n valtiontukisääntely, joka mahdollistaa tuotantotuen ainoastaan silloin, kun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantokustannukset ovat sähkön markkinahintaa korkeammat.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Hallitus on päivittämässä kansallisen energia- ja ilmastostrategian lähiaikoina. Päivityksessä hallitus tulee ottamaan tarkemmin kantaa kivihiilen korvaamiseen ja metsähakkeen käytön lisäämiseen. Siinä mielessä otamme tämän asian vakavasti.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä biopolttoaineista ja bionesteistä on paljonkin puhuttavaa. Suomi oli aktiivinen ilmasto- ja energiapolitiikan toimija viime vaalikaudella keskustan johdolla, ministeri Pekkarisen vedolla muun muassa. Kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita asetettiin: päätettiin, että uusiutuvan energian osuus nostetaan 38 prosenttiin energiantuotannosta, luotiin sitä tukevat tukijärjestelmät niin puuenergialle kuin tuulienergialle, ja erityisen rohkea tavoite asetettiin liikennepolttonesteitten biokomponentille, eli 20 prosentin osuus tämän vuosikymmenen loppuun mennessä liikennepolttonesteistä olisi uusiutuvaa komponenttia. Tuo tavoite asetettiin sen takia, että meillä on Suomessa osaamista ja teknologiaa ja yrityksiä, joille tämä on myös kehityshaaste ja kehitysruiske, ja uskon, että tavoite on aivan oikea. Nyt tämä hallituksen esitys asettaa kriteerit, joitten mukaan noita uusiutuvia komponentteja voidaan sitten lukea hyväksi, tai kriteerit, joita uusiutuvien komponenttien täytyy täyttää.

On aivan oikein, että uusiutuvalle energialle asetetaan tavoitteita. On itsestään selvää, että päästöjen on vähennyttävä suhteessa fossiiliseen öljyyn, jos biopolttoaineita käytetään. On aivan perusteltua myös, että uusiutuvalla energialla ei uhata luonnon monimuotoisuutta, ja kohtuullisen hyvin perusteltu on myös vaatimus, että biopolttoaineita ei tuoteta alueella, mikä on metsästä ensin raivattu pelloksi ja sitten bioenergiakäyttöön, vaan mieluummin energia ei kilpaile koskaan ruuantuotannon kanssa.

Edelleen on perusteltua, että jätteet ja tähteet määritellään, jotta yritykset ennakolta hyvissä ajoin tietävät, minkä kaltaisia raaka-aineita niitten kannattaa ottaa tuotantoon, minkälaisia tuotantomenetelmiä kehittää näille jätteille ja tähteille, jotta tuo uusiutuvan energian velvoite voidaan saavuttaa, ja erityisen tärkeä on tämä, mitä aineita voidaan tuplalaskennan piiriin jätteistä ja tähteistä käyttää. Se on tärkeää sen takia, että lainsäädännön pitäisi ohjata mahdollisimman materiaalitehokkaaseen toimintaan, ei sen takia, että saisimme jotenkin mahdollisimman pienillä muutoksilla tuon 20 prosentin tavoitteen täyttymään, vaan nimenomaan sen takia, että tuplalaskentaan kelpuutettavat jätteet ja tähteet aidosti parantaisivat materiaalitehokkuutta.

No, kun nyt nämä kestävyyskriteerit sitten saatetaan lailla voimaan, on kuitenkin aivan aiheellista viitata siihen aiemmin täällä käytyyn keskusteluun, kuinka raskas tuo järjestelmä kestävyyskriteerien todentamiseksi on. Nimittäin mitä raskaampi järjestelmä luodaan, sen huonompi on biopolttonesteitten tai biopolttoaineitten kilpailukyky, koska, totta kai, mitä raskaampi järjestelmä, sen vähemmän houkutteleva siihen on lähteä tai sen enemmän siitä syntyy kustannuksia.

Haluan ottaa tässä pohdintaan sen näkökulman, että vaikka kriteerit ovat perustellut, meidän pitäisi silti pystyä todentamaan tuo uusiutuvan energian raaka-aineitten kestävyys mahdollisimman kevyellä ja pienellä hallinnollisella taakalla. Nimittäin biopolttoaineet kilpailevat fossiilista energiaa vastaan, ja jos samanaikaisesti fossiilisen öljyn tuotannossa ollaan menossa arktisille alueille pahemmin ympäristöriskeistä piittaamatta tai otetaan käyttöön hiekkaöljyesiintymiä tai liuskekaasuesiintymiä maakaasun tuotannossa, niin herää pohdinta, kuinka paljon näissä fossiilisen energian uusissa tuotantomuodoissa painaa luonnon monimuotoisuus tai muut ympäristöhaitat, kuinka kestäviä ne ovat. Sinnehän pitäisi suurennuslasin kanssa lähteä pohtimaan, voidaanko energiatuotannossa maailmassa tämänkaltaisiin menetelmiin pitkään nojata. Eli tässä uusiutuvien osalta on kuitenkin tavoitteena päästöjen vähennys ja saattaa energiapolitiikkaa kestävälle tolalle. Siksi kriteeristö on täytettävä mahdollisimman kevyellä byrokratialla.

Kun näitä kiinteitten polttoaineitten tai muun uusiutuvan energian kestävyyskriteereitä EU-komissiossa sorvataan, on aiheellista, että Suomi nimenomaan on hereillä. Siellä ei vastassa ole niinkään toiset jäsenmaat vaan käytännössä fossiilinen öljysektori. Öljyteollisuus on erittäin vahva lobbari, joka tietenkin pyrkii asettamaan kilpailevan, uusiutuvan energian mahdollisimman ahtaaseen rakoseen. Tässä jos mielimme, että ympäristötavoitteet ja Suomen kauppataseen parantaminen ja Suomen omat luonnonvarat tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi, on hallituksen syytä olla tarkkana.

Arvoisa puhemies! Liikennepolttoaineista täällä on puhuttu paljon, mutta kestävyyskriteerit koskevat myös bionesteitä eli muuhun kuin liikennekäyttöön tarkoitettavia uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita. Tämä sektori on tärkeä, nimittäin kun Suomessa päästöjä alennetaan päästökauppasektorin ulkopuolella, erittäin iso haaste on, miten kotitalouksien lämmityksen päästöt saadaan painettua huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle.

Viime kaudella meillä oli käytössä lämmitysjärjestelmien muutokseen tuki. Jos joku sen öljylämmityksen muutti maalämmöksi tai muuksi uusiutuvaksi energiaksi, sai siihen tukea. Nyt tämä tuki yksittäisille kotitalouksille on poistettu, ja se on hallituksen syntilistalla yksi rike. Jos tukijärjestelmiä kotitalouksille ei tule, on oikeastaan se kotitalouksien toivo, että saamme markkinoille fossiilisen lämmitysöljyn tilalle bionesteitä eli puupohjaisia lämmitysöljyjä. Se olisi kotitalouden kannalta houkutteleva vaihtoehto. Ilman suuria investointeja pystyisi siirtymään fossiilisesta energiasta uusiutuvan käyttäjäksi, ja tämänkaltaisen toiminnan ja tuotekehityksen tuke-minen pitäisi ottaa Suomessa hyvin vakavasti.

Puhemies! Aivan lopuksi. Vaikka nyt laadittava lakikriteeristö ei biokaasua kosketakaan, haluan nostaa esille biokaasun mahdollisuudet erityisesti liikennekäytössä. On harmi, että biokaasulle ei saatu liikennekäyttöön tukijärjestelmiä viime kaudella sorvattua ja nyt jopa nuo käynnissä olleet kokeilut esimerkiksi Helsingin kaupunkiliikenteessä ovat kuihtumassa kasalle. Biokaasu olisi erittäin hyvä bussiliikenteen polttoaine: käytännössä päästötön, ei ongelmia pakkasenkaan kanssa, ja sitä pystyttäisiin myös kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta keräämään talteen ja sillä tavalla kaupunkiyhdyskunta voisi oman jätehuoltonsa sivutuotteena tuottaa joukkoliikenteen tarvitseman voimanlähteen. Tätä puolta täytyisi viedä myös vahvasti eteenpäin.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan ensin täytyy todeta, että vaikka edustaja Pekkarisen kanssa harvoin samaa mieltä asioista loppujen lopuksi olemme, niin tänä päivänä hän kyllä hyvin kokosi tätä keskustelua täällä salissa ja osoitti sen myös muille puhujille, mistä tässä käsittelyssä on kysymys, eli hallituksen esitys on seurausta tietenkin EU-lainsäädännöstä mutta on samalla myös hyvä esimerkki siitä, että kansalliset rajat ylittävät haasteet tarvitsevat myös kansalliset rajat ylittäviä ratkaisuja.

Ilmaston lämpeneminen on yksi ihmiskunnan vakavimpia yhteisiä haasteita, ja Euroopan unionin tavoitteena on tietenkin pysäyttää ilmaston lämpeneminen pitkällä aikavälillä 2 asteeseen. Tämä vaatii meiltä päättäjiltä pitkäjänteistä ja kauaskantoista lainsäädäntötyötä.

EU:ssa on sitouduttu vuoteen 2020 mennessä lisäämään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta. Liikennettä koskevan uusiutuvan energian tavoitteen toteuttamisen kannalta on EU:ssa katsottu tarpeelliseksi edellyttää biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannolta kestävän kehityksen mukaisuutta sekä varmistaa toisen sukupolven biopolttoaineiden kaupallinen saatavuus.

Päästövähennysten täytyy olla radikaaleja, ja tässä esityksessä on nyt kyse keinovalikoiman laajentamisesta, eli pyrimme lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, energiatehokkuutta sekä yksinkertaisesti vähentämään energian kulutusta.

Arvoisa puhemies! Biopolttoaineiden käytön kehittäminen on kaikella tavalla tulevaisuuden ala, niin kuin täällä on mainittukin, joka vastaa päästöjen vähennystarpeeseen mutta myös aidosti parantaa energian huoltovarmuutta ja edistää teknologian kehitystä sekä luo uusia työllistymisen mahdollisuuksia erityisesti sellaisille alueille, joilla muun muassa teollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet.

Keski-Suomea ei voi olla mainostamatta tässä yhteydessä: hyvää osaamista liittyen bioenergian käyttömuotojen kehittämiseen. Luonnonvarainstituutin työ Saarijärvellä on ensiluokkaista liittyen uusiin innovaatioihin biotalousalalla. Siellä on olemassa oppimisympäristöjä biopolttoaineiden käsittelystä ja varastoinnista jne. Tässä voisi olla hyvää tulevaisuutta myös Keski-Suomen alueelle.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Laki nestemäisistä biopolttoaineista liikenteessä ja muussa energiankäytössä sisältää paljon hyvää. Se on todettu moneen kertaan, ja olemme varmaan kaikki tässä salissa yhtä mieltä siitä, että kasvihuonekaasuja tulee vähentää. On viisautta pyrkiä käyttämään jätteet ja tähteet energiaksi.

Kestävyyskriteerit ovat lähtökohtaisesti myös aivan oikea lähtö. Meillä Suomessa on biomassaa, osaamista, ja mahdollisuuksia pohjoista Suomea myöten hyödynnettäväksi biopolttoaineeksi ja jakeluliikenteen hyväksi tulee edistää. Mutta toivon kuitenkin, että tämä direktiivi ei aiheuta samanlaista vyyhtiä kuin asuntojen energiatodistus on mitä ilmeisimmin tekemässä, ja vaikka pääsääntöisesti direktiivin tavoitteet ovat ihan hyvät, on asiantuntijalausunnoissa nostettu esiin Suomen erityisolosuhteet, ja meidän EU-strategiamme tulee kyllä huolehtia siitä, että nämä Suomen erityisolosuhteet tulevat huomioiduiksi, kun tätä direktiiviä implementoidaan.

Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti tulisi olla vielä voimakkaampia kansainvälisiä sopimuksia, joita tällä sopimuksella ei aikaansaada. Kuten edustaja Tiilikainen totesi, fossiilisia polttoaineita tuotetaan edelleen arveluttavissa olosuhteissa. Öljyn vuoksi käydään sotia, ja Meksikonlahden katastrofi on meillä tuoreessa muistissa.

Bioenergia ry on antanut kriittisimmän lausunnon ja katsoo, että lakiesitys tulisi ottaa kokonaan uudelleen tarkasteluun, ja ymmärrän tämänkin viimeaikaisen kansallisen lainsäädännön ja taloudellisen kehityksemme puitteissa.

Meidän metsätalouttamme on säädelty perinteisesti metsälakien nojalla, mutta nyt ollaan siirtymässä entistä enemmän ympäristölainsäädäntöön ja epäilemättä myös unionin tasolle. Meillä on ollut käytössä kotimainen kattava metsäsertifiointijärjestelmä, jota ei tulisi väheksyä, ja jotenkin tuntuu edelleen, että tämä uusi lainsäädäntö on jopa meidän perinteistä metsätalouttamme syyllistävä, vaikka minä uskon, että meidän metsätalous on ollut hyvin pitkälti luontoarvoja kunnioittavaa ja kirves on ollut aivan hyvä metsänhoitaja. Kysymys kuuluukin: ovatko metsänomistajien ponnistelut sertifiointia varten olleet turhia, ja nollataanko vuosien työ tällä lakiesityksellä?

Lakiin esitetty maankäytön muutoksen seurantajärjestelmä tuntuu myös raskaalta hallintomenettelyltä, uudelta byrokratialta, ja puhun kyllä myös turpeesta, koska lakiesityksen 2 luvun 9 § määrittelee, että biopolttoaineen raaka-aine ei saa olla peräisin aiemmin kuivattamattomalta turvemaalta, jonka kuivatus on tapahtunut vuoden 2008 tammikuun jälkeen, ja tätä tulisi mielestäni miettiä ja avata perusteellisesti uudelleen.

Toivon avointa keskustelua siitä, että voisimme jatkossakin tukeutua turve-energiaan vaikkapa nyt sen paljon puhutun kivihiilen sijasta. Tuulivoimaan liittyvää säätöenergian tarvetta ei ole edelleenkään ratkaistu, ja minä olisin toivonut, että ministeri olisi ollut paikalla kuuntelemassa tätä keskustelua, mitä on käyty, ja selostamassa lakiesitystä.

Kansantaloutemme kannalta energia on kriittinen talouden tekijä, jonka hinnalla on merkitystä kauppa- ja energiataseessa, molemmissa. En millään muotoa vastusta luonnon monimuotoisuutta ja sen suojelua. Huomautan kuitenkin, että meillä on kattava ja todella laaja Natura 2000 -verkosto, jota laajennetaan parasta aikaa. Mikäli niin sanottuja uhanalaisia kohteita vielä tulevaisuudessa laajennetaan ekokäytäviin metsissä, meillä on vanhaa metsää niin, etteivät ne enää kasvamattomina ole hiilinieluja vaan pelkästään hiilivarastoja, emmekä me elä pelkästään suojelusta, eikä maisema elätä.

Metsäteollisuus katsoo myös viisaasti lausunnossaan, että hallinnollista taakkaa ei tule lainsäädännöllä lisätä, ja on aivan varma, että tämä lisää byrokratiaa tullessaan. Kestävyyskriteerijärjestelmä kuulostaa sanana jo tarpeeksi monimutkaiselta. Samoin ei minulle selviä tämän esityksen perusteella kovinkaan hyvin käytännön toimivuus, tulevaisuus, saati se aikataulu, jossa tätä lakiesitystä nyt ollaan viemässä läpi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana.

Ensinnäkin Suomi on sitoutunut osaltaan siihen, että meillä lisätään uusiutuvaa energiaa. Vuoteen 2020 mennessä meillä on sitovat päätökset, ja se tarkoittaa käytännössä, että 38 prosenttia vähintään kaikesta energiankulutuksesta, primäärienergiasta, meillä on uusiutuvaa. Uusiutuvan sisäisessä jaossa taas biouusiutuvan, erilaisen biomassan käyttö on keskeisimmässä roolissa. Reilusti yli puolet siitä kaikesta uusiutuvasta on tarkoitus nimenomaan tuottaa biopohjaisella uusiutuvalla raaka-aineella. Käytännössä se tarkoittaa metsien ja peltojen ja jossakin määrin erilaisen biopohjaisen jätteen, joka viime kädessä pohjaa sekin peltoon tai metsään, biokomponenttien hyödyntämistä ja käyttämistä.

Koko Eurooppa on asettanut itselleen samanlaiset tavoitteet. Kuitenkin Suomessa biokomponentin osuus on suhteellisesti ottaen jo nyt tällä hetkellä selvästi suurempi kuin missään muualla Euroopassa. Euroopan unionissa ei ole yhtään maata, jossa metsäbion osuus olisi niin suuri kuin meillä tai jossa bioraaka-aineen osuus ylipäänsä koko käytettävästä energiasta, sen suhteellinen osuus, olisi niin suuri kuin meillä. Latviassa se on melkein yhtä suuri, mutta Latviassa se perustuu lähinnä olkeen ja muuhun vastaavaan, ja Latviassa taas energian kokonaiskäyttö on aika pientä. Siinä mielessä voi sanoa, että Suomi on tämän biomassan mahtimaa, ja me olemme päättäneet, että me lisäämme merkittävästi tämän bioenergian käyttöä jo äsken kerrotulla tavalla.

Oikeastaan koko Euroopassa tämä juttu on mennyt vähän sillä tavalla, että on asetettu näitä tavoitteita uusiutuvan lisäämiseksi. On asetettu tavoitteita uusiutuvan sisällä, että bioenergiaa lisätään. Mutta vasta oikeastaan rinnan sen ja vasta osin sen jälkeen, kun on asetettu näitä tavoitteita, Euroopan unionissa on lähdetty katsomaan sitten tarkemmin, mitä niiden uusiutuvien komponenttien loppujen lopuksi pitää olla, mitä saadaan käyttää, mistä ne pitää ottaa ja minkälaisia niiden biokomponenttien pitää olla luonteeltaan, jotta ne voidaan lukea uusiutuviksi energialähteiksi.

Ensimmäisenä näitä kriteereitä ollaan soveltamassa nimenomaan nestemäisten polttoaineiden käyttöön. Nyt tässä lakiesityksessä on juuri siitä kysymys, res-direktiivin sovelluksesta nimenomaan nestemäisten polttoaineiden käyttöön, liikenteen nestemäisten polttoaineiden käyttöön, mutta myöskin esimerkiksi kotitalouksien, lähinnä pyrolyysiöljyn, erilaisten jakeiden hyödyntämiseen — siihen kaikkeen iskevät tämän direktiivin, tämän lainsäädännön, vaatimukset käytännössä Suomessa.

Nyt nämä normit, mitä tässä ollaan toteuttamassa, ovat olleet monen vuoden ajan jo meidän kaikkien tiedossa. Nämä eivät käytännössä koske kovin monia toimijoita, koska meillä ei ole Suomessa kovin monia sellaisia teollisia toimijoita, jotka valmistavat nestemäisiä polttoaineita nimenomaan ihan oikein teollisuuskäytössä, siis liikenteen merkittävään käyttöön. Muutamalla sormella ovat luettavissa ne toimijat, joita tämä direktiivi käytännössä koskee.

Voi sanoakin, arvoisa puhemies, vielä kertaalleen tuosta, jo vastauspuheenvuorossani sanoinkin, että vaikka tähän liittyy muutamia pulmia — en sano, että tämä on pulmaton, tähän liittyy muutamia pulmia — niin tämä iso kuva, tavallaan tarve, ratio, tälle esitykselle minusta on aika lailla hyväksyttävissä oleva juttu.

Täällä on puhuttu paljon siitä, estääkö tämä metsäbion tai esimerkiksi turve-, biopohjaisen — siis turvehan on bioraaka-aine — turpeen käyttöä. Ei tämä sitä estä, ei millään tavalla, mutta sen tämä estää, että kaksinkertaisesti tätä ei lueta sen uusiutuvan velvoitteen täyttämiseksi, ellei tämä täytä näitä resin normeja, ellei tämän raaka-aineen käyttö vähennä rutkasti enemmän CO₂-päästöjä verrattuna nimenomaan fossiiliseen vaihtoehtoiseen polttoaineeseen. Siis vielä kertaalleen: tämä ei estä biomassan käyttöä ylipäänsä raaka-aineena, mutta nimenomaan liikenteen uusiutuvan velvoitteen toteuttamisessa tapahtuvassa kaksinkertaisen uusiutuvan bioraaka-aineen laskennassa, jotta se kelpaa kaksinkertaisesti lasketuksi, tämän raaka-aineen täytyy täyttää ne ehdot, mitä tässä lakiesityksessä on sanottu.

Arvoisa puhemies! Vielä minäkin palaan siihen huoleen, mikä täällä tämän päivän aikaan on moneen kertaan sanottu. Se iso juttu Suomen kannalta, Suomen metsien ja bioraaka-aineen kannalta, on se, minkälainen kestävyyskriteeri lopulta näille meidän raaka-aineille, metsälle ja peltobiolle, määritellään silloin, kun niitä käytetään nimenomaan sähkön- ja lämmöntuotannossa ja biokaasun raaka-aineina. Nyt näitä uudistushankkeita on meneillään sekä tuolla komissiossa että vähän täällä Suomen ympäristöministeriössäkin. Vaarallisimmillaan nämä valmistelutyöt merkitsisivät sitä, mitä mieltä osa tiedeyhteisöstä siellä on, että itse asiassa esimerkiksi puun käyttö energianlähteenä — joka tähän asti on aina, totta kai, ollut päästötön energianlähde — kantaakin sisällään aika merkittävää CO₂-komponenttia, joka pitäisi ottaa huomioon, jolloin se alkaisi rasittaa puun käyttöä vähän samalla tavalla kuin fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyy tämä CO₂-komponentti, josta niitä rangaistaan erilaisilla veroilla tai päästökauppajärjestelmän mukaisilla rankaisukeinoilla. Pahimmillaan uhka on tämännäköinen, ja tällaisen uhkan poistamisessa ja ennaltaehkäisemisessä meidän täytyy olla erittäin hyvin hereillä. Onni on se, että Suomella on Euroopan komission siinä bodyssa, joka näitä valmistelutöitä tekee, erittäin hyvä, kunnioitettu ja ansioitunut tiedemies Kai Sipilä VTT:ltä, ja hänellä on siellä tärkeä rooli. Sipilän tapaisten sanansaattajien, osaajien käyttö on erittäin tärkeää siinä valvontatyössä, mitä Suomen pitää tässä asiassa nyt tehdä.

Arvoisa puhemies! Näillä muutamilla ajatuksilla itse tähän esitykseen. Mitä tulee muutoin siihen, mitä tämän hallituksen aikana on tapahtunut uusiutuvan energian käytön osalta, niin kyllä täytyy sanoa, että on se surkea juttu, että Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Pietarsaaressa ja vähän muuallakin aletaan käyttää kivihiiltä. Kuvitelkaapa: tuolta kaukaa Uralin takaa kaivetaan kivihiiltä. Tämä on ihan konkreettinen esimerkki. Näin tapahtuu tällä hetkellä. Sieltä kaivetaan kivihiiltä. Se erilaisilla kumipyörillä ensin ajetaan rautatievaunuihin siellä Uralin takana. Sitten se juna kuljettaa sen tuonne Pietarin edustalle. Siellä se pannaan laivaan, ja sieltä se laiva tuo sen kivihiilen Varkauden satamaan. Varkauden satamassa se otetaan sieltä laivasta pois ja lastataan junaan, ja sitten se juna tuo keskelle bioenergian tämmöistä valtavaa keidasta, Keski-Suomea, Jyväskylän kaupunkia. Jyväskylän kaupungissa, niin kuin Kuopiossakin, sitten siitä tehdään sähköä ja lämpöä, tästä Uralin takaa tänne tuotavasta kivihiilestä. No, ei tässä nyt ole päätä eikä häntää.

Osasyy siihen, että näin käy, on siinä, että hallitus päätti korottaa turpeen veroa 2,9 eurosta megawattitunnilta 4,9:ään ja teki samalla päätöksen, että 2015 se nousee 5,9 euroon megawattitunnilta: 2,9:stä 5,9:ään, yli kaksinkertaiseksi nostaa turpeen veroa. Ja samalla kun turpeen veroa nostettiin, se johti siihen, että siihen uusiutuvan puuhun liittyvää muuttuvahintaista tuotantotukea laskettiin niin, että kun se enimmillään saattoi olla 18 euroa megawattitunnilta, nyt se enimmillään on noin 13 euroa megawattituntia kohti. Tämä oli lopputulos tästä järjestelystä. Käytännössä lopputulos sitten toiminnallisesti on se, mitä äsken kuvasin, että kivihiilen kilpailukyky, kun se saatavuus on aika varmaa turpeen epävarmaan saatavuuteen nähden, muutenkin parani, ja kun sen saatavuus on vähän varmempi, niin monella paikkakunnalla nyt sitten aletaan keskellä Suomea käyttämään kivihiiltä. Tämä on väärän ratkaisun seurausta.

Ylipäänsä silloin, kun tehdään tällaisia uusiutuvan energian käytön edistämisen järjestelmiä ja niihin rakennetaan tukijärjestelmiä, investoijan kannalta investoijan pitää tietää vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin, että jos tuollainen järjestelmä on rakennettu, niin sitä ei seuraavana tai sitä seuraavana vuonna muuteta. Nyt on muutettu ja muutetaan kaiken aikaa, ja tämä on kyllä väärää politiikkaa valitettavasti, ja sillä on mielestäni aika suuri moraalinenkin lasku. Minä uskon, että kun ihmiset alkavat sisämaassa näkemään, että kivihiilikasat uudestaan ilmestyvät niihin maisemiin, mistä kerran niiden kuviteltiin lähtevän pois ja minne kuviteltiin suomalaisen, kotimaisen energian tulevan tilalle, niin myöskin julkinen paine ihan kansalaisten keskuudessa alkaa nousta tätä politiikkaa vastaan.

Arvoisa puhemies! Näillä saatesanoilla, jotka siirtyivät nyt jo vähän laajempaan uusiutuvan kuvioon, tätä esitystä siihen liittyvine muutamine erityisongelmineen, joita vielä pitää valiokunnassa katsoa, pääpiirteissään mielestäni voi puoltaa. Mutta sitten muutoin hallituksen uusiutuvan energian politiikkaa nyt ei voi valitettavasti kyllä kaikin osin oikein tukea.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käymme läpi hallituksen esitystä laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Käytännössä kyseessä on kestävyyskriteerien arviointi eli EU-direktiivin käytäntöönlaitto täällä Suomessa. Lakiesitys sinänsä on hyvä, ja on tarpeellista luoda yhtenäisiä kriteereitä näille kestävyysarvioille, mutta huoli on tietysti siinä, tulevatko ne jatkossa säilymään tällaisenaan vai onko niin, että jatkossa myöskin Eurooppa-tasolla näitä muutetaan siten, että ne siinä yhteydessä tulevat meille suomalaisille kalliiksi.

Suomella on paljon energiapuolella mahdollisuuksia. Me olemme biopolttoaineiden luvattu maa. Meidän luonnonvarat — turve, metsä — ovat voimavaroja, joita meidän tulee kansallisesti hyödyntää. Täällä monissa puheenvuoroissa on käsitelty turvetta energiana hyvin monipuolisesti, ja voin niihin näkemyksiin kyllä hyvinkin yhtyä. Metsäenergian osalta on sama tilanne. Meidän metsät tällä hetkellä kasvavat enempi kuin niitä hyödynnetään, ja siksi meillä on siellä myöskin mahdollisuuksia jatkossa.

Biopolttoaineista kun puhutaan, niin ne jakautuvat sekä nestemäisiin polttoaineisiin että kaasumaisiin. Lanta, jätteet ja tähteet ovat niitä biopolttoaineiden raaka-aineita, joita jatkossa tulee entistä enempi hyödyntää. Lannan osalta olisi toivottavaa, että meillä Suomessa kehitettäisiin yhä enempi maatilakohtaisia ratkaisuja tai sitten maatilojen yhteisiä ratkaisuja. Biokaasua voidaan joko muuntaa sähköksi tai sitten hyödyntää suoraan kaasuna, ja ne kummatkin vaihtoehdot ovat sellaisia, jotka sitten vähentävät ostetun sähkön tarvetta.

Kun puhutaan Euroopan unionin alueella uusiutuvista energioista, niin täällä jossakin puheenvuorossa mainittiin liuskekivikaasu. Saksa on maa, jossa on hyvin suuret liuskekivikaasuvarat, ja se lienee yksi syy siihen, että Saksa on uskaltanut tehdä niin rohkean ratkaisun, että on päättänyt tietyllä aikavälillä luopua ydinvoimasta. Myös Yhdysvalloilla on merkittävät liuskekivikaasuvarannot, joten uskon niin, että siitä energiamuotona tulee globaalistikin hyvin merkittävä. Valitettavasti me Suomessa olemme semmoisella alueella, että liuskekivikaasu ei ole meidän maaperän luonnonvara, joten sen johdosta nimenomaan nämä biopohjaiset polttoaineet ovat ne, mihin meidän tulee jatkossakin kiinnittää huomiota.

Suomi on energiaintensiivinen maa. Meidän harva asutus, meidän kylmät talvet vaativat paljon energiaa. On tärkeää huomioida myös se, että meidän energianhinnan tulee olla sellainen, että meidän teolliset toimijat voivat kilpailukykyisesti tuottaa hyödykkeitä ja viedä niitä sitten maailmalle. Mutta myöskin tavallisten kansalaisten asumisen kannalta on tärkeää, että meillä on edullinen energia niin, että pystymme täällä karuissa luonnonolosuhteissa Pohjolassa elämään.

Arvoisa puhemies! Jatkossa ja valiokuntakäsittelyssä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että otamme huomioon senkin mahdollisuuden, että nämä kriteerit voivat EU-tasolla muuttua ja olla sitä kautta sitten meidän suomalaisten kannalta negatiivisia, mutta tässä nyt keskeisimmät näkökohdat tähän.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Energiapoliittisissa ratkaisuissa ja linjauksissa on äärimmäisen tärkeää, että on selkeä tavoitteen asetanta, on johdonmukaisuutta. Minkäänlainen tempoilu ei sovi energiapoliittisiin linjauksiin, sillä niitä ei tehdä huomista ja ylihuomista tai pääsiäistä tai vappua varten, vaan tähytään vuosikymmeniksi eteenpäin.

Yhtäältä tiedämme, että energiakysymyksissä moderni yhteiskunta on äärimmäisen haavoittuva. Sen vuoksi on tärkeää, kun meillä on edellytykset kehittyä uusiutuvan energian suurvallaksi, että meillä on mahdollisimman paljon lähellä tuotettua energiaa, pienimuotoisesti tuotettua energiaa. On järjetöntä, että esimerkiksi lantaa, jota voidaan siinä läheisyydessä hyödyntää, niin kuin äskeinen edustaja mainitsi, rahdataan autoilla jonnekin kauas, ja yhtä lailla jätteen hyödyntämisessä me olemme vielä kehityksen alkutaipaleella.

Energia on myös työllistäjä monella tapaa. Miksi kasvatamme kauppatasetta negatiiviseen suuntaan tuomalla kivihiiltä? Valitettavaa on, että vihreät eivät koko tämän keskustelun aikana ole olleet täällä salissa. Heille tuntui vaalipiiriuudistus olevan tärkeämpi kuin kivihiilen tuonti.

Herra puhemies! Erityisesti Itä-Suomessa turpeella on myös suuri työllistävä merkitys. Sillä on merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Turpeeseen kriittisesti suhtautuvat tuntuvat elävän 1980-luvulla. Siitä ollaan askel askeleelta menty rajusti eteenpäin. Ekologiset ulottuvuudet ovat aivan toista tänä päivänä kuin vuosikymmeniä sitten. Turpeella on siis monta positiivista ulottuvuutta.

Täällä on puhuttu myös mäntyöljystä. Suomen bensan ja dieselin kulutus on 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Nyt biovelvoite on 6 prosenttia ja kasvaa jopa 10:een tai mahdollisesti joskus hamassa tulevaisuudessa jopa 20 prosenttiin. Jalostus on tehtävä mahdollisimman pitkässä ketjussa. Mäntyöljyä ei saa polttaa, vaan se pitää jalostaa mahdollisimman pitkässä ketjussa. Kotimainen raaka-aine tuo työpaikkoja, monimuotoistaa taloutta. On väärin luokitella mäntyöljy tähteeksi. Energiamarkkinaviraston biopolttoaineiden luokitteluprosessin täytyy olla avoin ja läpinäkyvä ja eri osapuolia, kaikkia asianosaisia, tulee kuunnella. Tullin nykyisen ennakkopäätöksen raakamäntyöljyn ja raakatärpätin tuplalaskettavuudesta ei tulisi olla ohjeena mäntyöljyn luokittelulle.

Arvoisa herra puhemies! Energia on paitsi osa turvallisuutta myös osa geopolitiikkaa. Mikäli liuskekaasun läpimurto tulee lähivuosikymmeninä tapahtumaan, niin Euroopan ja koko maailman turvallisuuspoliittinen kartta tullaan piirtämään uudella tavalla.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tällä lailla on pyrkimys vaikuttaa myöskin biopolttoaineen kestävyyden seurantaan, on lakiesitys oikea. Suomi toimii kehitysavun viejänä monissa niistäkin maista, jotka tuottavat biopolttoaineen raaka-ainetta öljy-yhtiöille. Vaikka biomassatuotannolla varmasti työllistetään kohdemaissa, samalla kuitenkin tuhotaan alkuperäiskansojen elinolosuhteita ja -tilaa. Tämä näkyy erityisesti palmuöljyn tuotannossa. Jos näillä lainmuutoksilla pystytään entistä paremmin valvomaan myös suurten öljy-yhtiöiden palmuöljystä tuotettavan biopolttoaineen tuotantoketjua, muutos on paikallaan.

Monien biopolttoaineiden raaka-aineita ovat rypsi, vehnä, rapsi, sokerijuurikas, maissi ja peruna. Onkin ääneen kysyttävä, kuuluvatko nämä ruuat, sokerit nälkäisen lautaselle vai katumaasturin tankkiin, sillä samaan aikaan, kun maailmalla nähdään nälkää, elintarvikkeita käytetään polttoaineiden raaka-aineena. Tämäkään ei ole eettisesti hyväksyttävää eikä kestävän kehityksen mukaista.

Biopolttoaineiden lisäämistä tulee tukea, mutta siinä on huomioitava raaka-aineen vaikutus muuhun ympäristöön. Etanolin valmistaminen elintarvikejätteistä on hyvä esimerkki oikeasta kehityksestä. Kaatopaikkajätteiden hyödyntäminen biopolttoaineen raaka-aineena on kestävän kehityksen kannalta kannatettavaa. Lakimuutoksen tuomalla raaka-ainetuotannon valvonnan lisäämisellä voidaan ohjata biopolttoaineen tuotantokehitystä oikeaan suuntaan. Näilläkään lakimuutoksilla ei varmaankaan kestävän kehityksen kannalta saavuteta kaikkia niitä tavoitteita, joihin lailla pyritään.

Meillä Suomessa on kuitenkin tärkeintä keskittyä kotimaisen biopolttoainetuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen ja otettava se eettinen näkökulma aina huomioon. Vain sillä tavalla meillä on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia rajoittaa ulkomaisten energiatuotantojättien määräävää asemaa Suomen energiamarkkinoilla, ja varmaan on oikea paikka käydä joskus keskustelua energiapolitiikasta. Olen edelleen myös sitä mieltä, että turve pitäisi nostaa kivihiilen edelle.

Arvoisa puhemies! Suomen metsäteollisuuden mahdollinen mukaantulo biopolttoaineen tuotantomarkkinoille olisi merkittävä lisä kestävän kehityksen polttoainetuotannossa. Tieto siitä, että tuotanto ei nykytekniikalla olisi kannattavaa, ei saisi olla määräävä tekijä. Kestävän kehityksen tuotanto vaatii joka tapauksessa uutta ajattelua myöskin taloudellisuuden ja ilmastonmuutosajattelun osalta.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, ettei yhtään vihreiden kansanedustajaa ole tänä iltana paikalla. Mutta jos tässä salissa käsiteltäisiin turkistarhauksen lopettamista tai tasa-arvoista avioliittoa, niin varmasti täällä olisivat kaikki vihreiden edustajat paikalla.

Esityksestä näkee, että kyseessä olevassa hallituksen esityksessä on vahvasti vihreiden kynänjälki. Kun siihen tarkemmin tutustuu, ei voi olla huomaamatta, että tarkoitushakuisesti on jätetty turve ja sen käyttö esityksestä ulos.

Kun luki viime viikon lopulla meppi Eija-Riitta Korholan blogia, tuli selvästi siihen tulokseen, että silloinen ympäristöministeri Pekka Haavisto huseerasi niin, ettei turvetta otettu EU:ssa uusiutuvien raaka-aineiden joukkoon.

Esityksen määritelmistä myös tässä kirjasessa puuttuu kokonaan turve. Kaikki muut siellä on esitettykin, mutta tarkoituksella tästä on hävitetty se pois niin, ettei sitä kotimaista uusiutuvaa energiamuotoa millään tavalla vain pystyttäisi hyödyntämään.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessähän varmaan hyvin paljon kumpuaa tietysti kaikki tarkastelu tästä Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivistä, josta täällä keskustellaankin ja jossa vaaditaan jäsenmaita vuoteen 2020 mennessä tuottamaan 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvalla energialla. Suomihan tähän pääsee helposti, ja Suomihan tavoittelee jopa 20:tä prosenttiakin joiltain osin.

Haluaisin nostaa esille myös sen asian, että meidän täytyisi kuitenkin myös Euroopan parlamentin tasolla ajaa sellaista asiaa, että myös tuonne ilmailuliikenteeseen saadaan voimakkaammin niitä säädöksiä, että siellä myös uusiutuvaa energiaa ruvettaisiin käyttämään, koska myös ilmailuliikenne kasvaa voimakkaasti, kuten autoliikenne, ja siellä taas sitten laahaavat perässä erilaiset pakotteet, koska se johtuu siitä, että siellä on huomattavasti kalliimpaa käyttää sitä bioenergiaa. Biodieseliä ja -kerosiinia ei kaikkialle vielä ole saatu vietyä.

Meillähän on Suomessa Neste Oil, joka on erinomaisen aseman saanut maailmassa. Neste Oilillahan on maailman suurin biodieselin jalostamo. Toimintaa on myös Singaporeen tulossa, ja sitten myös Suomessa tehdään sitä, ja siinä mielessä on Suomen edun mukaista, että tätä bioenergiaa lähdetään tuottamaan.

Haluaisin kuitenkin nostaa esille myös sen eettisen kysymyksen, että täytyy samanaikaisesti muistaa se, että kun viljelyskasvispohjaisia biopolttoaineita ruvetaan tuottamaan, niin sehän saadaan kasvien ja hedelmien tuotannosta ja tämähän on pois sitten pelto- tai metsämaalta. Esimerkiksi maissista tai palmuöljystä valmistettu bioetanoli ja biodiesel ovat kuitenkin niitä, jotka eivät välttämättä eettisesti ole mitään parasta. Samanaikaisesti ihmiset kärsivät nälkää, ja jos me myös metsää tuhoamme sen tähden, että me saamme tämmösiä viljelysmaita, niin se myös lisää kasvihuonepäästöjä osaltaan.

Janne  Sankelo  /kok:

Arvoisa puhemies! Vaasassa avattiin eilen uusi biokaasulaitos. Siellä oli ministeri Ihalainen paikalla ja hieno tilaisuus. Tämä laitos käyttää metsähaketta ja myös turvetta. Tällä investoinnilla on kyllä merkittävä alueellinen talous- ja työllisyysvaikutus. Puhutaan sadoista uusista työpaikoista.

Kuuntelin tuossa keskustelua ja haluan myös nostaa esille turpeen merkityksen suomalaisessa energiakoktailissa. Nimittäin eri puolilla Suomea on tehty satojen miljoonien eurojen edestä investointeja voimalaitoksiin. Nyt on tärkeää antaa signaali siitä, että nämä investoinnit voivat jauhaa hyvinvointia, lämpöä ja sähköä tulevaisuudessa meille suomalaisille, ja tässä ketjussa turpeella on iso merkitys. Nyt on huolehdittava siitä, että saamme luvituksen kuntoon ja soiden luokittelun toimimaan käytännössä. Tämähän on hallituksen ohjelmassa.

Kivihiilen käyttö on kasvussa, niin kuin tässä on tullut esille. Siitä ei hyödy kukaan. Myös turvetta voidaan käyttää tulevaisuudessa ympäristöstä huolehtien. Niin kuin tiedetään, alan toimijat ovat sitoutuneet erittäin korkeisiin ympäristönormeihin ja ovat valmiit sulkemaan ne turvesuot, joita ei korkean teknologian piiriin saada vuoteen 2014 mennessä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Energia on välttämättömyys meille täällä yhteiskunnassa. Eilen olin Joensuussa energia-alan seminaarissa, ja ennen kaikkea nämä bioenergia-asiat olivat siellä päällimmäisinä. Sehän on kylmä tosiasia, että Suomella on tässä osaamista, me olemme kärkimaa maapallolla bioenergiaosaamisen kehittelyssä, ja kun mietimme ennen kaikkea tätä bioenergiaa, kun katsomme, että maamme on laaja-alainen ja nämä energiavarat ovat tuolla haja-asutusalueilla, niin tämä on myös erittäin merkittävä työllistäjä, ja tätä asiaa on vietävä kaikin tavoin eteenpäin.

Nyt tietysti ihmetyttää, että tästä turpeesta on tullut jonkinnäköinen rasite ja todella sitten vientituotteita tänne tuodaan, kivihiiltä, ja tämä on kilpailemassa tässä. Näissä asioissa on laitettava terve maalaisjärki käytäntöön ja on tuotava sellainen toiminta, että aina on kotimainen turve edullisempaa ja kysytympää ja oikeudenmukaisempaa kuin kivihiili. Näin meidän vienti—tuonti-tasapainomme säilyy tässä asiassa.

Nämä ovat tärkeitä asioita, ja niitä on pidettävä yllä, ja toivon, että hallitus paneutuu vielä ja tekee todella myönteisiä päätöksiä, joissa huomioidaan ennen kaikkea tämä työllistävä vaikutus ja kotimaisen energian kohta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä niihin puheenvuoroihin, joissa on todettu, että turvetuotannon ongelmista johtuen turvetta on korvattu kivihiilellä, että siinä ei ole kyllä mitään järkeä. Se tulee ulkomailta eikä ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto vaan päinvastoin. Tämä tilannehan on nyt konkretisoitunut erityisesti tänä talvena, koska kesän sateisuuden takia turvetuotantotavoitteista on jääty. Nyt onkin hyvin tärkeää se, että valmistellaan tämä uusi luonnontilaisuusasteikko ja otetaan käyttöön entistä enemmän ainakin niitä soita ja turvemaita, joilta nämä luontoarvot on jo menetetty, jolloin me voimme niitä hyödyntää. Sitä turvettahan meillä on paljon, ja meidän ei tarvitse koskea silloin niihin alueisiin, jotka ovat tällä hetkellä niin sanotusti luonnontilassa, vaan voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa.

Näitten ympäristökeskusten toimintaan siinä, millä nopeudella näitä lupia turvemaiden käyttöönottoon annetaan, on saatava muutos, koska se on ehdottomasti ollut liian hidasta ja se on vaikeuttanut näitten turvetuotantoalueiden käyttöönottoa, joka on välttämätöntä sille, että saadaan myöskin nämä puupohjaiset voimalat toimimaan, koska sinne tarvitaan sitä turvetta, jotta ei tarvitse käyttää kivihiiltä.