Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin jo tulossa tähän puhujakorokkeelle. Todellakin, arvoisa puhemies, tässä on kyse hallituksen esityksestä 171, josta ympäristövaliokunnalla on yksimielinen mietintö. Haluaisin kuitenkin tästä asiasta sanoa muutaman sanan sen takia, että kysymyksessä on siis öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustaminen. Kysymyksessä on nimenomaan meriturvallisuuteen ja meriympäristöön liittyvä lainsäädäntö. Me olemme nyt hyväksymässä kansainvälisen sopimuksen. Se on kaksiosainen. Siinä on ensimmäinen osuus se, että on olemassa perusjärjestelmän osa, jossa on aluksen omistajan vastuu, ja tästä on laadittu yleissopimus, siis se koskee aluksien omistajia, ja tätä täydentää toinen kansainvälistä korvausrahastoa, IOPC-rahastoa koskeva yleissopimus. Siis kysymyksessä on kaksi yleissopimusta tämän päätöksen sisällä.

Tämä on erityisesti tietysti Suomea koskeva ongelma. Itämeri on pieni, talviset olosuhteet etenkin Suomenlahdella vaativat, väylästö on heikko, ja tiedämme, että Itämeren öljynkuljetukset tulevat lisääntymään. Suomenlahdella on jo nyt 100 miljoonan tonnin raja ajateltu ylitettävän vuonna 2005, siis 100 miljoonaa tonnia öljyä vuoteen 2005 mennessä olisi tämä taso. Venäjä avaa uusia satamia. Tämän päivän otsikoissa on Ust-Lugan satama, on Pietarin sataman laajennus, Primorskin kapasiteetin kaksinkertaistaminen, Vysotskin sataman laajentaminen, tällä hetkellä 11 miljoonaa tonnia. Sielläkin paljon suurempia lukuja arvioidaan päämääränä olevan lähivuosina. Nimenomaan tämä tilanne on sen kaltainen, että öljyonnettomuus on todennäköinen, sen välttäminen on tosiaankin, voisi sanoa, onnenkauppaa.

Kun Erika ja Prestige -alukset tuhoutuivat, Euroopan unioni aloitti omalta puoleltaan tällaisen erityiskorvausrahaston muodostamisen, ja nyt tässä on siirrytty vielä globaalisemmalle tasolle, kun muun muassa Japani on tulossa tähän 900 miljoonan euron kansainväliseen uuteen korvausjärjestelmätasoon. Näin ollen maksajiakin löytyy sitten muualta ja myöskin vastuu on sitten enemmän kuin Euroopan unionin sisällä.

Tänään on tietysti sitten tärkeätä se, mitä tulee Itämeren kysymyksiin, että saisimme myös Venäjän mahdollisimman aktiivisesti mukaan tähän ongelman hallitsemiseen ja hallintaan. Tiedämme, että Venäjän torjuntakalusto on vajavainen, mutta niin on Suomenkin, ja on syytä myös ja jatkuvasti vedota ja hoputtaa istuvaa hallitusta toteuttamaan monitoimijäänmurtajan hankinnan. Sehän on niin sanotusti jäässä, tämä jäänmurtajahankinta, ja siihen pitäisi saada vauhtia. Minkälaisessa jäässä se on? Me tiedämme, että käydään keskusteluja Venäjän kanssa ja tässä haetaan tällaista yhteistyötä.

Toinen asia, joka liittyy vielä tähän öljyntorjuntaan, on kansallisen, siis Suomen oman öljyntorjuntaosaamiskeskuksen perustaminen, joka on hyvä asia. On hyvä, että se on mainittu hallitusohjelmassa, sen toteuttaminen on vaan saatava toimintaan.

Niin, arvoisa puhemies, kysymys on siis öljyvahingosta ja me tarvitsemme muutakin kuin vain rahaston. Tarvitsemme tiettyjä välineitä, jos ja kun tapahtuu tällainen epätoivottava vahinko. Lopuksi haluaisin viitata vielä siihen valiokunnassa vahvasti esillä olevaan mielipiteeseen, että myös laivanomistajien vastuuta pitäisi vielä entisestään korostaa. Kuitenkin usein nämä laivan omistussuhteet ovat niin epämääräinen asia, että etenkään huonokuntoisen aluksen jouduttua onnettomuuteen laivalle ei oikein löydy omistajaa. Näinhän oli Prestigen tapauksessakin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä en sinällään arvostele tätä tehtyä työtä, varmaan tämmöinen rahasto tarvitaan. Mutta ensisijaisesti minusta pitäisi olla sen laivanomistajan vastuun kunnossa sikäli, että olisi vastuuvakuutukset olemassa, koska nyt tämän tyyppinen rahastointimallihan tekee sen, jotta tavallaan ei osoiteta vastuuta omistajalle niin paljon. Siinä tilanteessa, jos vaadittaisiin näiltä laivoilta riittävä vastuuvakuutus, niin silloin myös se vakuutusyhtiö joutuisi analysoimaan sen riskin, mikä mahdollisesti siinä aluksessa on olemassa, ja se vakuutusmaksu olisi sen verran kallis, jotta tämä tekisi jo oman arvion, onko se liikenteessä vai ei.

Minusta pitäisi yhä enemmän tietysti katsoa myös kansainvälisesti sitä, millaista kalustoa meillä liikkuu tuolla merillä. Ne voitaisiin kansainvälisellä sopimuksella rajata kokonaan pois, pannaan liikennekieltoon. Kun todetaan tuolla satamassa, jotta tämä ei täytä niitä vaatimuksia, jotka edellytetään kansainvälisillä vesillä liikkumiseen, niin silloin totaalisesti vaan se voitaisiin pysäyttää eikä näitä vahinkoja sattuisikaan. Niin kuin totesin tässä, jos on iso kassa rahaa, niin siinä häipyy tavallaan se vastuu siitä, koetaan, jotta kun vahinko sattuu, niin yhdessä tämä maksetaan. Päinvastoin pitäisi aina kohdentaa siihen vahingontekijään tämä, että se joutuisi maksamaan sen vahingon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela käytti ihan tärkeän puheenvuoron. Tuo sama näkökulma siis oli myös valiokunnassa esillä, että laivanomistajien vastuu olisi ensisijainen ja sitä vastuuta pitäisi teroittaa ja tähdentää. Nyt on kuitenkin niin, että tällaisen onnettomuuden sattuessa ne korvaussummat ovat niin mahtavia ja vahinko niin suuri — esimerkiksi olisi Suomenlahdella — että todella mikään yksityinen vakuutus, yhden laivan tai yhtiön ottama vakuutus, ei pystyisi sitä kattamaan. Se vakuutusmaksu olisi jo sitä luokkaa.

Kun muistamme, mitä Alaskassa tapahtunut öljyonnettomuus on tullut maksamaan, niin muistini mukaan se on 2 miljardia dollaria, mikä on sen korvausluokan taso. Siinä oli yksi alus, Exxonin omistama alus, joka silloin ajoi Alaskassa kiville ja aiheutti erittäin laajan ympäristötuhon. Se on suurin tähän saakka tapahtunut öljyonnettomuus. Nämä korvaussummat ovat niin mahtavia ja valtaisia, että tarvitaan tällainen erityisrahasto.

Mutta aivan oikein, alusten kuntoon pitää kiinnittää huomiota. Imossa on nyt tämä kaksirunkovaatimus Itämeren kohdalla, vuoteen 2015 kuitenkin on tämä joustoaika. Se on pitkä, yksitoista vuotta vielä. Tätä pitäisi pystyä kiristämään. Imossa nämä päätökset tehdään, ja tätä varten onkin erityisen tärkeätä, että saadaan mahdollisimman paljon keskustelusuhteita Venäjän suuntaan. Siellä on liikenneministeri muuttunut ja vaihtunut, ja meidän pitäisi lisätä sekä eduskunnan ja duuman tasolla että myös hallitusten välillä ja yleensä ottaen yhdessä myös Viro mukana Suomenlahden turvallisuutta edistäviä neuvotteluja.