Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kuntiin perustetaan yhteistoiminta-alueita, jotka sitten hoitaisivat maaseutuhallinnon. Tämä lainuudistus lähti liikkeelle EU:n vaatimuksesta, että näitä maaseutuhallinnon tehtäviä on riittävällä tavalla eriytettävä, niin että ei synny jääviysongelmia siitä, että samalla viranhaltijalla on tehtävänä menojen hyväksyminen, maksaminen, kirjanpitoon liittyvät tehtävät ja sitoumusten hoitaminen, takaisinperintä. Näin ollen on tämäntyyppinen ehdotus annettu, jotta tämä ongelma saadaan ratkaistua.

Puhemies! Ehdotuksessa lähdetään siitä, että perustetaan vähintään 800 tilan kuntayksiköitä, joissa tämä toiminta sitten järjestetään. Valiokunta pohti tätä asiaa hyvin perusteellisesti yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa ja päätyi siihen — jäljempänä vielä on lausumaehdotuskin asiasta — että tämä eriyttämismahdollisuus voi toimia myöskin hieman joustavammin kuin mitä hallitus esittää. Niinpä kuntien yhteistoiminta-aluevelvollisuuksia joustavoitettiin merkittävällä tavalla ja niitä ehdotetaan joustavoitettavaksi.

Kiitos, puhemies! — Tässä lakiehdotuksessa jo hallituksen taholta on ehdotettu näitä joustavuuselementtejä, jotka liittyisivät pitkiin etäisyyksiin, saaristoisuuteen, kielialueisiin, niin että tämäntyyppisissä asioissa toiminnalliset kokonaisuudet voitaisiin muodostaa myöskin vähemmällä tilaluvulla. Valiokunta haluaa, että tätä samaista joustavuutta käytetään hyväksi koko maassa ja siinä otetaan huomioon jo tällä hetkellä erittäin vahvasti kuntien tekemä yhteistyö maaseutuhallinnon alalla, vakiintuneet asiointisuunnat ja vakiintuneet toimintatavat kuntien välillä. Näin ollen tätä 800 tilan lukumäärää voidaan merkittävällä tavalla alentaa.

Valiokunta niin kuin hallituskin kiinnittää aivan erityistä huomiota myös siihen, että kun yhteistoiminta-alueita muodostetaan ja yhteistoimintaa tehdään kuntien välillä, ei synny orpokuntia vaan kaikki kunnat pääsevät johonkin yhteistoiminta-alueeseen mukaan. Yhteistoiminta-alueen ei tarvitse olla kuntayhtymä, sen ei tarvitse olla liikelaitos, sen ei tarvitse olla isäntäkuntamalli, vaan se voi perustua myöskin aivan puhtaasti sopimuspohjaiseen malliin. Tämä myöskin lisää merkittävällä tavalla joustavuutta.

Puhemies! Valiokunta myöskin erittäin perusteellisesti kävi lävitse sen EU:sta tulevan eriyttämisvaatimuksen, mitä alussa kuvasin. Niinpä valiokunta edellyttää myöskin ponnen muodossa, että edellä mainittuja EU:n säädöksiä eli tehtävien eriyttämistä on tulkittava maassamme siten, että kunnan maaseutuviranomaistehtäviä hoitava henkilö voi hoitaa sekä hallintoviranomaistehtäviä että maksajavirastotehtäviä. Tehtävien eriyttäminen on katsottava toteutetuksi, jos edellä tarkoitettu henkilö ei toimi saman maatalousyrittäjän kohdalla sekä sitoumuspäätöksiin liittyvissä tehtävissä että maksajavirastotehtävissä. Näin ollen tämä eriyttäminen voidaan tehdä ei asiakokonaisuuksien pohjalta vaan tilatasolla, jolloin tämä tuo sen toisen joustavuuden. Sen lisäksi, että yhteistoiminta-alueiden muodostamisen osalta tuotiin lisäjoustavuutta, myös eriyttämisen osalta lisäjoustavuutta tilakohtaisuuden näkökulmasta haluttiin tähän tehdä.

Puhemies! Tämä mietintö on myöskin yksimielinen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli jo mietintöä, joten erittäin lyhyesti seuraava:

Jos tosiaan orjallisesti olisi menetelty, noudatettu hallituksen esitystä, niin jatkossa ainakin osalla näistä toiminta-alueista työskentely olisi ollut vähemmän toimivaa. Tällä hetkellä jo voidaan todeta, että on erilaisia kuntien yhteistoiminta-alueita, joilla myös esimerkiksi sijaismenettelyt ja muut toimivat erinomaisen hyvin. Tämä 800 maatalousyrittäjän raja toki tavoitteena täällä laissa on ja mietinnössä edelleen, mutta niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, perustelluista syistä tätä voidaan muuttaa, tästä voidaan joustaa. Tämä vakiintunut yhteistyö, jota kuntien välillä on, on erittäin keskeinen perusta.

Edelleen aivan lopuksi, arvoisa puhemies, tästä tehtävien liiasta eriyttämisestä: siihen myös asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota, ja valiokunnan puheenjohtaja viittasi tähän lausumaehdotukseen, enkä toista sitä enää, mutta sen kautta varmasti myös toiminta jatkossa järkevöityy.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Maaseutuasioissa hyvin usein vedotaan talonpoikaiseen järkeen. Arvoisa puhemies! Se luonnonvara kaivettuu nyt valiokunnassa esiin täysimääräisesti.

Silloin aikoinaan, kun maantiedettä yliopistolla lueskelin 1950-luvulla, oli pop-aiheena talousalueet, erikoisesti Savon maakuntien talousalueet olivat hyvin tärkeä tutkimisen kohde. En voinut kuvitellakaan, että talousalue-käsite tulee mieleen, kun jotakin tällaista maaseutuhallinnollista asiaa alueellisena asiana joskus jopa eduskunnassa olisin käsittelemässä. Mutta huomasin nyt sen, kuinka se idea talousalueesta elää yhä edelleen mutta luonnon maantiede käy vastaan. Elikkä sitten keksitäänkin, että pitäisi olla 800 kappaletta näitä tiloja jnp., ja siinä suhteessa tämä yhteiskunnallinen kehitys on mennyt vähän väärään suuntaan. Mutta kun talonpoikaista järkeä on, niin kuin valiokunnassa tällä kertaa oli, ja ääretöntä sitkeyttä neuvotella ministeriön virkahenkilöitten kanssa, niin silloin päästään rakentavahenkiseen lopputulokseen.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö maaseutuhallinnosta vastaa hyvin maatalouden tarpeita myös harvaanasutuilla alueilla. Tässä mietinnössä mainittujen Kainuun ja Lapin lisäksi Koillismaa ja monet muut alueet tarvitsevat joustavuutta. Yleis- ja yksityiskohtaisissa perusteluissa ja uusitussa laissa on hyvin kuvattu niitä tarpeita ja pieniä maataloustoimistoja, joissa kentällä toimitaan. Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle tästä hyvästä huomioimisesta!

Tämä mietintö ei ratkaise maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta, mutta asenteellisesti sillä on myönteinen vaikutus, ja sitä maaseutu tarvitsee.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallinto ei ole koskaan itsetarkoitus, ja tässä on aivan erinomaisesti valiokunta lähestynyt tätä asiaa. Mielestäni ne joustot, joita tähän kirjattiin, ovat perusteltuja. Tietysti, kun tässä on Lappiin ja Kainuuseen viitattu, varmaan itäisessäkin Suomessa on alueita, joilla on pitkät etäisyydet, mutta tämä joustolausuma varmasti huomioi sen erittäin hyvin. Se on lähtökohta.

Minusta on hyvää myös se, että hallinnon järjestämisessä tässä on annettu vapautta. Mikä se malli on, sen voivat sitten kunnat yhdessä miettiä, ja se on erinomainen asia, kun me kaikki tiedämme, että monesti näissä yhteenliittymissä niitä kustannuksia tulee isäntäkunnille jne. Nyt ne voivat yhdessä hakea sen mallin, joka on tehokkain.

Lausumaehdotus on myös erittäin perusteltu ja aivan hyvä teksti. Itse vaan mietin sitä, minkälaista uudistamis- ja tarkastustarvetta lähivuosina tälle tulee, kun kaikki tiedämme, että tilojen lukumäärä on erittäin voimakkaassa laskussa, ja jos ajatellaan muutamia vuosia eteenpäin, jolloin tilojen määrä on taas laskenut kovasti, mikä se vaihtoehto sitten siinä tilanteessa on. Mutta ehkä siellä sitten on näitä laajakaistoja olemassa ja sähköinen viestintä entistä parempaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä maataloushallinnon uudistusta tehtiin kehittämistehtävä edellä, ja se on hyvä. Kaikki ne vaikeat asiat saatiin ratkottua. Minusta tämä oli esimerkillistä toimintaa ministeriön kanssa yhdessä ja valiokunnan näkökulmat huomioon ottaen. Siellä tuli joustot tästä 800 viljelijän määrästä, päätoimista johtajuutta ei enää vaadita — olisihan se ollut aika kornia, että jos ely-keskuksia voidaan hoitaa oto-johtajuudella, viittä maataloushallinnon virkamiestä varten olisi pitänyt olla oma päätoiminen johtaja — palvelut säilyvät kunnissa, ja kunnilla on vapaus järjestää ne niin kuin haluavat.

Vaikeimpana muutettavana asiana oli ehkä tämä, että tehtäviä ei eriytetä viranomaisyksikkötasolla, vaikka EU niin toivoisikin, vaan käytimme nimenomaan maalaisjärkeä, ja viljelijätasoeriyttäminen tulee riittämään.

Sitä toivoisin, että kun ollaan menossa kohti sähköistä tukihakua, viljelijät saisivat hyvän opastuksen tähän ja myöskin niin, että verkot kaikkialla toimisivat niin, että tätä tietotekniikkaa voidaan hyväksi jatkossa käyttää.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää viljelijätukien käsittelyyn liittyvien tehtävien eriyttämistä siten, että yksittäinen viranhaltija ei voi vastata sekä sitoumuksista että maksatusasioista. Kuten useissa täällä käytetyissä puheenvuoroissa on tullut esille, maa- ja metsätalousvaliokunta esittää tässä mietinnössään toteutettavaksi tämän eriyttämisen tilatasolla. Niin kuin tiedämme, tästä käytiin pitkät neuvottelut maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja tavallaan eduskunta osoitti tällä mietinnöllä, että valta näissä asioissa on täällä talossa.

Toinen kysymys on tämä vaatimus 800 tilan hallinnollisista yksiköistä. Tarpeita poiketa tästä vaatimuksesta löytyy varmaankin lähes jokaisesta maakunnasta. Jo perinteiset yhteistoiminta-alueet ovat monissa kunnissa ja maakunnissa sellaisia, että välttämättä tämä 800 tilaa ei täyty, ja siinä mielessä on hyvä, että tästä joustaminen on sitten myöskin mahdollista. Myös tämä päätoimisen johtajan vaatimuksesta poikkeaminen antaa hyvät mahdollisuudet myöskin sitten maaseudun kehittämistehtävien hoitoon jatkossakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on kiitetty valiokunnan ja asianomaisen ministeriön hyviä suhteita ja joustavuutta. Näin varmasti on, ja kiitosten tuolta osin uskon olevan aiheellisia.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että toisin kuin Paras-hankkeessa lakiehdotus ei edellytä yhteisen toimielimen perustamista, vaan kunnat voivat sopia sen perustamisesta niin halutessaan. Kaiken kaikkiaan voi varmaankin todeta, että ihan tästä mittakaavaerosta huolimatta tässä kyseisessä hallinnon uudistamisasiassa ollaan huomattavasti Paras-hankkeen muita osa-alueita, nimenomaan terveydenhoidon, opetuksen, sosiaalitoimen, ympäristön osa-alueita, joustavampia. Siellä on ollut aika tiukka linjaus ja linjaus on monesti myös ollut hyvin epätarkoituksenmukainen, mutta sielläpä ei ole ollut vastaavaa valmiutta joustaa, suunnitella yhdessä, sopia asianomaisten ministeriöiden kanssa. Tässä ehkä on todellakin tämä maa- ja metsätalous Suomessa tällainen oma erityinen rälssinsä, joka myös pystyy hallintoa aika tavalla myös omista lähtökohdistaan linjaamaan, toisin kuin on muilla mainituilla Paras-hankkeen alueilla.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta ja sen puheenjohtaja ansaitsevat suuret kiitokset tästä työstä, mikä on tehty tämän maaseutuhallinnon lainsäädännön myötä. Nuo molemmat joustoelementit, mitä tähän on hallituksen esityksen jälkeen rakennettu, ovat äärimmäisen hyvin perusteltuja, ja ne vastaavat suomalaista maantiedettä ja kuntien käytännössä tekemää yhteistyötä, maaseutuhallinnon työntekijöitten sekä viljelijöitten tarpeita. Siinä mielessä tämä on esimerkillistä toimintaa eduskunnalta.

Ed. Tiusanen viittasi, että maaseutuhallinto olisi jotenkin poikkeus, ja kyllä se nimenomaan sitä on. Se on erittäin tarkoin EU-lainsäädännön ja meidän kansallisen lainsäädäntömme kautta säänneltyä ja oikeastaan liiankin tarkoin. On erinomaista, että myös tällä alueella viimein valiokunta pystyy tekemään tällaisia käytännöstä perusteltuja joustoja eikä nimenomaan mennä sen orjallisen pilkunnoudattamisen perässä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä alueiden muodostamisessa valiokunta hoiti hyvin tehtävänsä, joka heille on uskottu, ja joustavoitti tätä alueitten muodostamista. Se on hyvä, että yhteistyösuhteet ministeriin ovat sen verran hyvät, että järkeviä muutoksia tänne jo tulleisiin lakiesityksiin pystytään tekemään.

On tärkeätä, että palveluitten saatavuus ei heikenny tämän uudistuksen yhteydessä, ja tämä tarkoittaa tietysti myös jatkuvaa ja laadukasta koulutusta sille henkilöstölle, joka maaseutuhallinnossa työskentelee. Jatkuvasti tulee, joka vuosi, aikamoinen nippu uusia ohjeita, ja niiden pitäisi sitten kaikkien olla sisäistetyt ennen tukihakujen alkua.

Sähköinen asiointi on päivän sana ja tullee lisääntymään reippaassa tahdissa myös viljelijätukien haussa. Huomasin, että mukavasti ja tarpeellisesti valiokunta on maininnut tuon verkkojen toimivuuden myös tässä mietinnössään. Se on tärkeätä, kun maaseudusta puhutaan, että myös tämä asia pidetään aina esillä.

Tosiaan tuossa lausumaehdotuksessa valiokunta jatkaa sillä linjalla, että täällä Suomessakin voidaan tulkita näitä EU-säännöksiä valiokunnan niin tahtoessa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen perustavoitteet muuttuvassa maaseutukentässä ovat sinällään ihan hyväksyttäviä, mutta niin kuin tässä jo on muutamassa puheenvuorossa todettu, kyllähän tämän alkuperäisen lakiesityksen ongelmana ja riskinä oli se, että tästä olisi tullut tällainen hyvin byrokraattinen ja asiakkaasta irtikin oleva organisaatio. Esitys on parantunut valiokunnan käsittelyssä todella paljon. Kiitos siitä valiokunnan puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle!

Ihan muutaman asian haluaisin ottaa näistä valiokunnan kannanotoista esille.

Ensinnäkin, valiokunta edellyttää maaseutuhallinnon byrokratian karsimista. Äärettömän tärkeä huomio, ja on hyvä kuullakin, että ministeri Anttila on jo tältä osin käynnistänyt monia eri toimenpiteitä.

Oli hyvä, että valiokunta haki tähän lakiesitykseen lisää joustavuutta, muun muassa tähän 800 maatilan yhteistoiminta-alueen kokovaatimukseen. On erittäin hyvä, että valiokunta painottaa tässä mietinnössään palvelujen saatavuutta eli toteaa, että palvelujen saatavuutta ei saa heikentää uudistuksen yhteydessä. Eli valiokunta muistaa siis sen kaikkein tärkeimmän eli asiakkaan, ja se on todella hyvä näin.

Ed. Komi kiinnitti huomiota henkilöstön koulutukseen. Siihen meidän on nimenomaan maaseutuhallinnon osalta syytä panostaa jatkossa hyvinkin vahvasti.

Suurella tyytyväisyydellä panin merkille myös tuon valiokunnan lausumaehdotuksen. Tavoite on aivan oikea ja täysin selkeä, ja sen tavoitteen mukaan pitää pyrkiä menemään.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos tilanteessa, jossa maaseutuelinkeinot ovat uhan alla — viittaan muun muassa tuohon maitosotaan ja moniin muihin asioihin, joissa suomalaisten täytyy pitää puoliansa — hallinnolla voidaan vähänkään helpottaa tätä asiaa, niin se on hyvä asia, ja tässä ymmärtääkseni on joustavoitettu tätä. Paras-hankkeessa edellytetään tätä yhteistoimintaelimen perustamista, mutta tässä kunnat voivat sopia näin, niin että tämä on huomattavasti joustavampi.

Toinen asia on tuo, että joskus on tullut viestiä, että virkamiehet eivät välttämättä kauhean hyvin neuvo näissä hakutoimenpiteissä. Nythän viranhaltija ei voi vastata sekä sitoumuksista että maksatuksista, ja tämä on hyvä asia, että kunnat voivat näistä nyt sitten keskenään vastavuoroisesti sopia.

Sen verran vielä sanoisin liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä, että olin tuossa äskettäin nuorten maanviljelijöiden risteilyllä — he ovat erittäin koulutettua, fiksua porukkaa — ja suuri huoli on maaseudun laajakaistasta, koska niin paljon sähköisesti joudutaan nykyään asioimaan. Sen täytyy olla toimiva tulevaisuudessa, koska näyttää siltä, että entistä enemmän mennään tähän sähköiseen suuntaan ja jopa niitä neuvojakin haetaan sieltä sähköisestä verkosta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä mukava kuulla, kun valiokunnalle on tullut pelkästään kiitoksia. Omalta osaltani haluan myöskin kiittää valiokunnan puheenjohtajaa ja valiokuntavastaavia, jotka tietysti tekivät päätyön siinä, että muutamia hyviä muutoksia tähän saatiin.

Tämä 800 tilan raja: Varmasti Suomessa on sellaisia alueita, joilla tämä hyvinkin täyttyy, mutta sitten on niitä, joilla se ei luontaisesti täyty. Sen takia on hyvä, että tällaista joustavuuselementtiä tässä käytetään.

Tästä sähköisen tukihakemuksen täytöstä, joka varmaan on tulevaisuutta ja koko ajan on vahvasti menossa eteenpäin, haluan sen mainita omalta paikkakunnaltani Sastamalasta, että meillä tämä on edennyt varsin hyvin ja ollaan ihan valtakunnallisessa kärkitilastossa tässä. Mutta ehkä syynä on toisaalta se, että tämä 800 tilan kriteeri tulee meillä täyttymään varsin pienellä alueella ja myöskin ne paljon puhutut tietoliikenneyhteydet ovat hyvät. Mutta toki on myöskin ollut hyvää se koulutus sinne viljelijöiden suuntaan, johon on erityisesti panostettu. Se on varmaan sellainen asia, joka on tärkeä myöskin jatkossa muistaa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissahan on nyt erityisen ajankohtaista, kun näitä kuntien yhteistyötoimia kehitetään ja kuntaliitoksia tulee. Toisaalta sitten olennaistahan tässä on näiden maaseutuyrittäjien ja metsä- ja maatilojen ja muiden maaseudun ihmisten palvelujen turvaaminen, ja myöskin siinä suhteessa on tärkeää, että näiden palvelujen turvaamisessa on riittävästi ammattitaitoa.

Kun tämä oli tuolla hallintovaliokunnassa lausunnolla, niin mehän kiinnitimme huomiota juuri tähän vähän byrokraattiseen ja jäykkään malliin, mitä tässä oli tulossa, mutta me voimme tyydytyksellä todeta, että mietintövaliokunta on ne ottanut huomioon ja muuttanut tätä. Pidän myös hyvänä tätä eriyttämistä, että käsittelijän ei tarvitse kokonaan olla eri henkilö, vaan jos hän käsittelee saman maatalousyrittäjän päätöksiä ja muita asioita, niin siinä tapauksessa hän olisi esteellinen, mutta muussa tapauksessa ei.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Satonen kerkisi jo kiittämään kehuista jne., mutta olisin kyllä, nyt kun hänen jälkeensä puhun, käyttänyt vähän kielteisen puheenvuoron niin hallituksen esitykseen kuin valiokunnan ratkaisuunkin liittyen virkailijoiden määrän säätämisen osalta. Kyllähän se on menneisyydestä, se, että ruvetaan lailla osoittamaan, kuinka monta henkilöä on, oli sitten vakituisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa taikka miten tahansa tehtynä tehtävät hoidettu ja suoritettu. Kun mennään niin pitkälle, että määritellään lain kautta, kuinka monta henkilöä tehtävää kulloinkin hoitaa ja millä tavalla ja miten yhteistyössä taikka ei, niin kyllä se yksinkertaisuudessaan kaventaa kuntien itsemääräämisoikeutta, aivan kuten hallintovaliokunta omassa lausunnossaan toi esille.