Irja Tulonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotamme, että niin sanottu taitettu indeksi poistettaisiin eläkkeistä. Niin kuin vallan hyvin tiedämme, yli 65-vuotiaiden eläkeläisten taitettu indeksi tuotiin vuoden 95 valtiopäivillä päätettäväksi ja se on käytännössä merkinnyt sitä, että yli 65-vuotiaiden eläkeindeksissä kuluttajahintaindeksin paino on 80 prosenttia ja ansiotasoindeksin osuus 20 prosenttia. Vuosien kuluessa nykyinen järjestelmä johtaa kohtuuttomiin heikennyksiin eläkkeensaajien elintason kehityksessä.

Tästä on tässä salissa keskusteltu hyvin paljon ja viimeksi eläkelain uudistuksen myötä, joka astuu vuonna 2005 voimaan. Monet johtavat poliitikot, jotka nyt istuvat uudessa hallituksessa, ovat todenneet, että tämä on todella eläkeläisiä kohtaan erittäin suuri epäkohta ja siitä tulee todella pyrkiä pois, ja varsinkin ministeri Hyssälä on moneen otteeseen vaatinut tätä taitettua indeksiä poistettavaksi.

Sen tähden rohkenen nyt esittää ja rohkenemme esittää, että nykyinen hallitus palaisi tähän asiaan ja saataisiin tämä asia pois päiväjärjestyksestä. Taloudellisen kasvun myötä monien väestöryhmien tulot ovat nousseet merkittävästi, mutta keskimääräisten eläkkeiden kasvu on lähes pysähtynyt.

Myös eläkeläisten tulokehityksessä on otettava huomioon yleinen taloudellinen kehitys ja tulotason nousu. Taitetusta indeksistä tulisikin palata takaisin siihen eläkkeiden tarkistamistapaan, joka oli voimassa ennen vuotta 96. Tämähän tarkoittaa myöskin sitä, että uudessa eläkesäännössä, jonka pitäisi astua voimaan vuonna 2005, tehtäisiin samanlaiset muutokset, joita tässä lakiesityksessäni esitän.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Voisi tietysti ajatella, että tulen tänne korokkeelle ja sanon vain yksinkertaisesti, että hyvä lakialoite ja toivottavasti se menee lävitse, ja vetoan myöskin siihen, mitä ed. Tulonen sanoi nykyisen ministerin, silloisen sosiaalivaliokunnan vastaavan, Hyssälän puheista, jolloin todellakin keskusta voimakkaasti kritisoi kahden edellisen hallituskauden aikana tehtyjä eläkeuudistuksia, joista tämä indeksiasia on yksi niitä kipeimpiä ollut, niin kuin ed. Tulonen täällä totesi. Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen oli varmaan se kaikkein kipein, ja tämä oli sen jälkeen se toinen asia.

Mutta haluaisin kuitenkin nyt sen verran tässä keskustelussa ottaa esille sen, että todellakin, niin kuin ed. Tulonen tietää, me olimme hallituksessa edellisellä kaudella ja me jouduimme nämä ratkaisut nielemään lävitse. Tässä lakialoitteessakin on muun muassa ed. Akaan-Penttilän ja ed. Vahasalon allekirjoitukset. Kun katselee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä viime vuodelta, siis mietintöä 58/2002, joka liittyy hallituksen esitykseen 242, niin siellä valitettavasti todella hallituspuolueiden suuri enemmistö oli tämän kokonaisuudistuksen takana. Se oli mittava uudistus, ja siinä nimenomaan nyt sitten niin sanottu taitettu indeksi ulotettiin koskemaan myöskin alle 65-vuotiaita.

Voi sanoa, että meille vasemmistoliitossa nämä ratkaisut eivät missään vaiheessa olleet helppoja. Pohjaosan poistaminen oli meille kipeä asia, ja siitä olen täällä vuosien varrella useaankin otteeseen puhunut, ja nämä puheenvuorot löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista. Mutta haluan myöskin tämän lakialoitteen osalta sanoa, että jos nyt hallitus olisi valmis viemään tämän asian eteenpäin ja hyväksymään tämän, niin itse asiassa mentäisiin pidemmälle kuin tilanne oli ennen vuotta 95, koska tähän uudistukseen 242 liittyy myös se, että eläkkeiden alkutasoa nostettiin, nimenomaan tätä niin sanottua palkkakerrointa parannettiin siten, että eläkkeiden alkutaso saatiin korkeammaksi. Jos sitten indeksi vielä palautuu ennalleen, niin se tuo selkeän parannuksen eli lisää rahaa eläkeläisille, mutta se tuo myös lisää kustannuksia.

Tässä suhteessa tietysti toivon, että kokoomus on myöskin sitten omissa esityksissään realistinen ja esittää myös ne hintalaput, joista te olette paljon puhuneet, niin että myöskin tämän ratkaisun osalta sitten tiedämme, mitä se maksaa. Minä ainakin itse pidän hyvin tärkeänä sitä, ja kun käyn useasti eläkeläisten tilaisuuksissa, olen toistuvasti nostanut esille sen, että nimenomaan pieni- ja keskituloisten eläkeläisten kannalta kaikkein tärkein uudistus tietenkin olisi se, että tehdään kansaneläkkeeseen tasokorotus, koska se auttaa silloin paitsi pelkästään kansaneläkkeen varassa olevia myöskin noin 700 000:ta pienintä eläkettä saavaa eläkekertoimen myötä.

Kansaneläkkeen tasokorotus on se iso asia, johon kiinnitettiin myös valiokunnan mietinnössä huomiota. Se oli tietysti se asia, jota toivottiin, että myöskin uusi hallitus ensimmäisenä lähtee toteuttamaan. Nyt on siis luvassa 2005 kansaneläkkeen tasokorotus. Minkä suuruisena se tullaan tekemään, siitä meillä ei ole vielä varmuutta. Pahoin pelkään, että tässä suhteessa eläkeläiset tulevat pettymään, koska voitiin havaita, että eläkeläisjärjestöt, jotka alun perin olivat erittäin kriittisiä, mitä tulee taitettuun indeksiin, itse asiassa silloin, kun näitä keskusteluja käytiin eläkeläisjärjestöjen kanssa, olivatkin lopulta sitä mieltä, että kansaneläkkeen tasokorotus on kaikkein tärkein asia, tärkeämpi kuin indeksin palauttaminen ennalleen.

On hyvä, että tästä asiasta keskustellaan ja että ed. Tulonen on tehnyt lakialoitteen. Mutta haluan vielä korostaa sitä, että ed. Tulosen lakialoite, vaikka se menisi lävitse, ei poista ongelmia. Nimenomaan se ei poista sitä ongelmaa, että meillä on edelleenkin kaksi eri indeksiä. Kansaneläkkeiden osalta ei ole minkäänlaista takuuta tason turvaamisesta, vaan nimenomaan kansaneläkkeitten indeksi on ainoastaan hintaindeksi. Sitä myöten on tietysti hyvinkin tiedossa se, että kansaneläkkeen ostovoima pienenee kaiken aikaa, jollei riittäviä tasotarkistuksia tehdä.

No, arvoisa puhemies, minä pahaa pelkään, että tämä lakialoite ei mene lävitse. Me voimme toki opposition puolelta yhdessä olla tukemassa sitä, että eläkeläisten asema turvataan. Nyt on kuitenkin luvassa verohelpotuksia. Ministeri Kalliomäen julkisuuteen saattamien tietojen mukaan nimenomaan palkansaajille on tulossa tasaveroprosenttialennuksia verotukseen, mutta nehän eivät tule koskemaan kaikkein pienituloisimpia, esimerkiksi niitä, jotka eivät ole työssä ja ovat tulonsiirtojen varassa, eivät ymmärtääkseni tule koskemaan myöskään eläkeläisiä.

Toivon kyllä, että kun näistä eläkeasioista keskustellaan tai keskustellaan veronalennuksista, katsotaan kaikkia väestöryhmiä ja pyritään ratkaisuihin, jotka ovat oikeudenmukaisia eri tulonsaajaryhmille, ja ennen kaikkea huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Tältä osin en todellakaan ole vakuuttunut vielä siitä, että tämä lakialoite yksinään olisi syytä saada lävitse eduskunnassa, vaan tarvitaan myöskin lisää toimia esimerkiksi eläkeläisten ja muitten pienituloisten aseman kohentamiseksi.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Tässä yhteydessä on todettava, että jos pääministeri Jäätteenmäen johtama hallitus olisi johdonmukainen keskustan vaaliohjelmalle ja niille hankkeille ja tavoitteille, joita viime kaudella oppositiossa nimenomaan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta käsin yhdessä tavoittelimme, niin tämä ed. Tulosen aloite sisältyisi hallitusohjelmaan. En tiedä sitten, onko niin, että sosialidemokraatit ovat estäneet muun muassa tämän uudistuksen toteuttamisen.

Sinänsä olen edellisen puhujan ed. Outi Ojalan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kansaneläkkeen tasokorotus on kaikkein oikeudenmukaisin ja kiireellisin tapa korjata eläkeläisten asemaa. Se kohdistuisi nimenomaan niihin eläkeläisiin, joiden toimeentulovaikeudet ovat suurimpia.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin ed. Tulosen puheenvuoroa tässä asiassa, täytyy todeta, että vaikutelmahan oli vähän niin, että asemat ja asiat ovat vaihtuneet. Viimeksi keskusta oli oppositiossa, nyt tuntuu olevan kokoomus. Mutta semmoista käytännön realismia tässä asiassa edusti mielestäni erinomaisen hyvin ed. Outi Ojala puhuessaan kokemuksesta niin hallituksesta kuin oppositiostakin, ja tältä osin asiassa on korjattavaa, tehtävää. Erityisesti ed. Ojalan puheenvuorosta jäi mieleeni tämä eläkkeiden tasokorotus. Kansaneläke on kuitenkin yksi niitä tärkeitä asioita, jonka pitäisi olla sellainen turva kansalaiselle, että sillä elanto ja elämä sujuu kunnioitetusti eteenkinpäin ja sillä pystyy tulemaan toimeen. Tässä rintamassa tehtävää on; asia pitää korjata riippumatta siitä, keitä on hallituksessa, keitä oppositiossa. Asia pitää panna kuntoon, mutta tietysti siinä yksi realismin paikka on sillä lailla, että mitä valtiontalous mahdollistaa, niissä puitteissa pitää elää.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Tulosen lakialoite on hyvä. Tämä taitettu indeksihän leikkaa nimenomaan tulevia eläkkeitä, ja siinä mielessä tämä epäoikeudenmukaisuus tietenkin pitää korjata. Ihmetyttää kyllä, missä ovat todella nyt keskustalaiset edustajat, jotka ennen vaaleja kovasti täällä vaativat tämän epäoikeudenmukaisuuden korjaamista tai olivat vastaan tätä taitettua indeksiä. Mutta nyt ei näy täällä keskustalaisia muita kuin ed. Lahtela. Hänenkin puheenvuoronsa oli sellainen ympäripyöreä. Ei siitä oikein saanut selvää, onko hän sitä mieltä, että tämä taitettu indeksi pitäisi poistaa ja palata siihen indeksiin, mikä eläkeläisillä oli ennen tätä eduskunnan huonoa päätöstä.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin vielä ed. Seppo Lahtelalle todeta sen, miksi me niin vahvasti vasemmistoliiton puolelta korostamme kansaneläkkeen tasokorotuksen merkitystä. Se liittyy myös siihen, että meillä on todella paljon ihmisiä, jotka ovat olleet työelämässä, mutta ovat sitten syystä tai toisesta olleet lyhyemmän tai pidemmän ajan työelämän ulkopuolella, niin että heille kertyy niin vähän työeläkettä, että he saavat myöskin osittain kansaneläkettä, joka täydentää sitä pientä työeläkettä. Sen takia kansaneläkkeessä tapahtuvat tasokorotukset, kuten sanoin, heijastuvat hyvin laajalle joukolle. Viimeksi, kun Lipposen toisen hallituksen aikana tehtiin nämä tasokorotukset, siitähän hyötyi noin 700 000 eläkkeellä olijaa, joka on hyvin huomattava joukko meidän eläkeläisistämme.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vastaten ed. Valppaan puheenvuoroon, jossa ed. Valpas mainitsi, että keskustan rivit ovat hajanaiset ja puutteelliset — näen ed. Hoskosen täällä toisena kumppanina — me kyllä kannamme syvää huolta siitä, että eläkeläisten asiat tulevat kuntoon ja järjestykseen ja niitä pitää parantaa. Kyllä se nyt on varmaa, että ne eivät tämän hallituksen aikana tule kuntoon eivätkä ne tule seuraavankaan riippumatta siitä, keitä siellä hallituksessa on olemassa. Mutta siitä olen varma, että tavoite on kuitenkin eläkeläisiä ymmärtävä. Sen pohjalta, mitä tulee tähän ed. Valppaan näkemykseen, että äskeisestä puheenvuorostani ei oikein saanut selvää, mitä mieltä olin, toistan vielä, että eläkeläisten asiat pitää saada kuntoon, tasokorotus pitää mahdollistaa, toteuttaa silloin, kun se valtiontalouden puitteissa on mahdollista. Tässä asiassa varmaan Suomen eduskunta on suurin piirtein yksimielinen tämän asian puitteissa. Ainakin näin toivon olevan.