Täysistunnon pöytäkirja 25/2006 vp

PTK 25/2006 vp

25. TORSTAINA 16. MAALISKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Turpeen ja kivihiilen käyttö

Matti Kangas /vas:

Puhemies! Uusimpia uutisia on, että Vapo on ilmoittanut yt-neuvotteluissa, että siellä suunnitellaan energiaturvepuolella organisaatiossa sellaisia muutoksia, että kaikkiaan 2 400 työpaikkaa tulee vähenemään. Syyksi näihin vähennyksiin Vapo on ilmoittanut päästökaupan. Sähköntuotanto turpeella on tullut kannattamattomaksi. Tässä on nyt tarkoituksena korvata kotimainen turve kivihiilellä. Kivihiili on kuitenkin vaihtoehtona turvetta huonompi. Pitää muistaa, että kivihiiltä tuodaan meille Puolasta ja Keski-Euroopasta asti raskaina kuljetuksina. Turvetta sen sijaan kasvaa Suomessa tällä hetkellä enemmän kuin sitä nostetaan.

Turpeen merkitys huoltovarmuutena tulisi huomioida. Kun tällä hetkellä energian kotimaisuusaste on meillä melko heikko, niin kotimainen turve on tärkeä siinä tilanteessa, jos esimerkiksi Venäjältä sähköntuonti lakkaa. EU:n hiilidioksidipäästöjä koskeva päästökauppa tulee Suomelle kalliimmaksi kuin alun perin laskettiin. Nyt vielä nähdään, kuinka teollisuus on karkaamassa meiltä maihin, joissa ei ole päästökaupan aiheuttamia rajoitteita ja missä sähkön hintaa ei ole päästetty näin korkeaksi kuin meillä. Kysyn:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että kivihiili ei valtaa markkinoitamme ja että päästökaupan aiheuttamat irtisanomiset estetään?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Voin jakaa kernaasti käsityksen siitä, että Kioton velvoitteitten taakka on Suomelle tavattoman raskas nyt kannettavaksi. Me olemme siihen sitoutuneet vuonna 98, ja ne sitoumukset on nyt pakko hoitaa. Me olemme olleet mukana jo 90-luvun lopusta lähtien EU:ssa rakentamassa välinettä Kioton velvoitteitten hoitamiseksi, päästökauppajärjestelmää, josta ei tullut kovin hyvä. Se on kuitenkin olemassa olevaa totuutta, sen mukaan EU:ssa eletään, niin meilläkin joudutaan nyt elämään. Tästä kaikesta on seurannut se, että ennen kaikkea turpeen kilpailuasema myös suhteessa kivihiileen on heikentynyt. Hallitus on tämän tiedostanut.

Kaikki verot on jo turpeelta poistettu viime vuonna täällä eduskunnassa tehdyllä päätöksellä. Se ei riitä. Tämän lisäksi eilen energia- ja ilmastoministeriryhmä päätti, että se tässä vaiheessa hyväksyy sen valmistelun, mikä on tehty sellaisen järjestelmän rakentamiseksi, että kaikissa oloissa turpeen ajo ennen kivihiiltä varmistettaisiin kaikissa lauhdelaitoksissa. Tämä käytännössä tarkoittaa, että noin 500—700 megan tehot jatkossa voitaisiin turvata ajettavaksi kivihiilen sijasta turpeella. Hallitus ei ole vielä esitystä päättänyt. Tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä, että huhtikuun puolessavälissä hallitus saisi tätä tarkoittavan lain sitten käsiteltäväksi. Energiasektori aika laajasti tätä vastustaa, mutta hallituksen tarkoitus on kyllä viedä tämä asia läpi.

Toinen varapuhemies:

Joudun näin muodoin huomauttamaan edelleen sekä edustajille että ministereille, että olemme sopineet yhden minuutin kestoisista puheenvuoroista.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Heinäluomalta: Ihmiset ovat irtisanomisuhan alla. Hallitus on täällä aiemmin ilmoittanut, että se ei pidä tarpeellisena irtisanomissuojan parantamista. Ollaanko hallituksessa edelleen samaa mieltä?

Jatkan vielä. Työttömiksi jääville varmasti tarjotaan kaikenlaista kurssitusta ja uudelleenkoulutusta. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja näitten ihmisten auttamiseksi ja uudelleen työllistämiseksi. Mitä hallitus aikoo tehdä näitten irtisanomista odottavien ihmisten ja heidän perheittensä hyväksi?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole sanonut irtisanomissuojasta, etteikö sitä pitäisi parantaa tai mitä sen kanssa tehdään. Mutta meillä on komitea, joka yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa etsii sellaista ratkaisua, jossa yt-menettelystä tulisi aito vuorovaikutussuhde ja jossa se toteuttaisi sitä tavoitetta, mikä tälle laille on aikanaan asetettu, jotta se ei toimisi niin sanottuna irtisanomislakina, niin kuin se tällä hetkellä toimii monen mielestä.

Kun näistä yt-menettelyistä esimerkiksi viime vuoden arviota on tehty, niin uutisista, erilaisista lehdistä luimme ja saimme tiedon noin 20 000 ihmisestä, jotka yt-menettelyn kautta ikään kuin näyttivät joutuvan irtisanotuksi. Mutta tuo prosessi toimi siten, että tosiasiallisesti 6 000 ihmistä menetti työpaikkansa. Tietenkin pitää pyrkiä ratkaisuun, jossa tuo menetys olisi vielä pienempi. Muutosturva on yksi niistä välineistä, joilla pyritään auttamaan ihmistä uuden työpaikan saannissa. En voi kuvitella maailmaa, jossa rakennemuutokseen voitaisiin vastata muilla keinoilla kuin osaamista parantamalla ja esimerkiksi ihmiselle uuden ammattitaidon rakentamista käyttämällä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalta jäi kertomatta, että Vapo on pärjännyt itse asiassa aika hyvin, sillä samalla, kun turpeen käyttö on vähentynyt, niin pellettien ja muun bioenergian hyödyntäminen on kasvanut ja samalla työpaikkojen määrä sitä mukaa. Hän ei myös maininnut sitä, että Kiinassa ja Intiassa, jotka imuroivat teollisia työpaikkoja Suomesta, on sähkön hinta itse asiassa korkeampi kuin Suomessa.

Mutta, arvoisa puhemies, hallitus harkitsee todellakin syöttötariffeja turvelauhteelle. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta:

Voisiko näitä syöttötariffeja laajentaa koskemaan myös uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa ja bioenergiaa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä on syytä tarkentaa, että koko hallituksen osalta on vielä harkinnassa, mikä se esitys tulee olemaan. Eilen ministeriryhmä kokoontui ja totesi, että se pohjaselvitys, mikä sille annettiin, näyttää tarjoavan edellytykset sille, että siltä pohjalta voitaisiin mennä. Hallitus, korostan, ei ole tätä asiaa vielä käsitellyt.

Mitä tulee vihreisiin sertifikaatteihin, minä uskon ja uskon näin, että hallitus uskoo, koska se on hallituksen selontekoon kirjoitettu, että sen strategian, mikä tännekin on saatettu, mukaisilla toimilla kyllä uusiutuvan biopohjaisen energian käytön kilpailukyky on jo parantunut ja parantuu ilman, että siinä tarvitaan vielä erillisiä syöttötariffeja.

Mitä tuuleen tulee, se ei Suomen tapauksessa näytä olevan niin kilpailukykyinen, että sitä ilman erittäin rankkaa lisätukea saataisiin Suomessa kilpailukykyiseksi. Tästä syystä ainakaan toistaiseksi tällaiseen syöttötariffiin ei ole katsottu aiheellista olevan mennä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vapon hallintoneuvosto kokoontui eilen ja oli myöskin huolissaan tästä kehityksestä, mikä tällä hetkellä on, että Vapo joutuu myöskin valtio-omisteisena yhtiönä vähentämään henkilökuntaansa. Pitää paikkansa, että puupellettien suosio on tällä hetkellä lisääntynyt. Mutta hallintoneuvostolle kerrottiin myöskin sitä huolta, että tällä hetkellä suunnitellaan eri puolilla Suomea todellakin jopa uusien kivihiilivoimaloiden käyttöönottoa. Voidaan kysyä:

Onko tämä viisasta ja järkevää energiapolitiikkaa, kun muistetaan niitä ratkaisuja, joita tehtiin silloin, kun uutta ydinvoimapäätöstä tehtiin ja sovittiin kotimaisen energian ja risupaketin osalta sen suosimisesta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minäkin toivon, että Suomeen ei rakennettaisi yhtään kivihiililaitosta, ilman muuta niin toivon. Mutta toisaalta, kun toimijat ovat markkinoilla ja kun jokainen saa tuottaa energiaa sillä energialähteellä, minkä oikeaksi katsoo, niin siihen on vaikea puuttua muuta kuin niin, että yhtäältä rasitetaan erilaisin veroin ja päästömaksuin sellaista energiantuotantoa, joka ei ole ympäristöystävällistä, ja näin tehdään tällä hetkellä kivihiilen kohdalla. Toisaalta voidaan samaa tavoitetta, puhdasta energiaa, tavoitella sillä, että tuetaan kaikin mahdollisin keinoin uusiutuvaa, puhdasta energiaa, ja näin Suomi on alkanut tehdä entistä enemmän, meinaa nyt tehdä myöskin asteittain, pala palalta, myös liikenteessä tällä tavalla.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te sanoitte, että EU:n päästökauppa ei ole "kovin hyvä" järjestelmä. Oliko tämä semmoinen EU-kohteliaisuus vai teidän analyysinne? Minusta päästökauppa on suuri erehdys. Se ei vähennä päästöjä. Se vain nostaa sähkön hintaa ja voi johtaa sitten pahimmillaan siihen, että meiltä siirtyy perusteollisuutta sinne, missä todella paljon saastutetaan.

Eikö tässä nyt pitäisi tehdä isompia johtopäätöksiä kuin vain vähän niin kuin huokailla, eli lähteä siitä, että siirrytään toisenlaiseen järjestelmään kokonaan Kioton tavoitteitten saavuttamiseksi, jossa taakan kanto on muidenkin harteilla kuin perusteollisuuden, joka tässä maassa on kuitenkin edelleen erittäin tärkeää?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Se perintö, mikä tässä on nyt kannettavana ja hoidettavana, ei ole, ed. Tennilä, kovin rohkaiseva. On oltu valmiita kantamaan tietyn mittainen Kioto-rasite. Uskokaa nyt ihmeessä. Se vaikuttaa siihen, miten helposti tai vaikeasti me selviämme niistä velvoitteista. Jos velvoite on kevyempi tai raskaampi, totta kai se vaikuttaa siihen, kuinka helposti siitä selvitään. Nyt me olemme ottaneet raskaan tavoitteen hoidettavaksemme. Me olemme siihen sitoutuneet.

Kaiken lisäksi me olemme sitoutuneet siihen, että päästökauppa on se järjestelmä, mikä otetaan käyttöön EU:ssa. Ei Suomi siitä yksipuolisesti voi sanoutua irti. Mitä me voimme tehdä? Sen monet teistä huomasivat varmasti viimeisessä energianeuvostossa tiistaipäivänä tuolla Brysselissä. Olen selvästi sanonut, että nyt, kun kesäkuun loppuun mennessä komissio valmistelee arvion siitä, miten päästökauppajärjestelmä toimii, se siinä arviossaan ottaisi huomioon nämä ja nämä epäkohdat, mitkä meidän mielestämme ovat selviä epäkohtia koko unionin yhteisesti hyväksymässä päästökauppajärjestelmässä. Tällä tavalla me aktiivisesti toimimme. Kaiken lisäksi me siltä varalta, jos hallitus hyväksyy sellaisen esityksen, valmistamme paraikaa erityistä esitystä, jolla nämä windfallit, ansiottomat arvonnousut, pyrittäisiin leikkaamaan suomalaisten kuluttajien hyväksi. (Puhemies koputtaa)

Muutoin kerron, että sähkö sekä teollisuudelle että kuluttajille Suomessa on tällä hetkellä, kun jätetään pari Itä-Euroopan maata pois, Euroopan halvinta.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten käsiteltiin täällä päästökauppaa, ja silloin esitin paljon tähän suuntaan meneviä lausuntoja, joita ministeri Pekkarinen nyt esittää. Olen erittäin hyvilläni siitä, että nyt olemme samoilla linjoilla. Suomi tarvitsee lisää energiaa. Nyt on ajankohtaisena puheenvuorona ollut tuoda sitä Venäjältä. Minun mielestäni tämä on sellainen asia, johonka meidän ei pitäisi mennä, koska se ei missään nimessä paranna meidän omavaraisuuttamme eikä liioin sitä päästövapautta. Kysynkin:

Eikö nyt olisi aika hallituksen tuoda eduskunnalle käsiteltäväksi ehdotus kuudennesta ydinvoimalasta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sellainen ehdotus, jos se on tullakseen joku päivä eduskuntaan, edellyttää sitä, että on joku toimija, joku yritys, joka aikoo tänne ydinvoimaa rakentaa. Sellaista ei ole kauppa- ja teollisuusministeriöön ilmaantunut. Jos sellainen hakemus tulee, käsiteltäisiin se oikopäätä nopeassa järjestyksessä ja arvioitaisiin, miten sen kanssa meneteltäisiin.

Mitä tulee tähän mahdollisuuteen Venäjältä vedettävän kaapelin osalta, tällainen hakemus on myös sisällä, 1 000 megaa teho. Mutta, jos sieltä tämä yhteys tänne Suomeen vedettäisiin, se edellyttäisi, että kantaverkkoa pitäisi vahvistaa. Neuvottelut ovat kovasti auki siitä vielä, kuka vahvistaa tuon kantaverkon, miten kustannukset jaetaan, miten se tuoja osallistuisi niihin kustannuksiin. Kaiken lisäksi jos me entistä enemmän — ja nyt on 11 prosenttia sähkön tuonnin osuus Venäjältä — jos me 1 000 megalla tehoja lisäämme, Suomen Venäjä-riippuvuus lisääntyisi aika merkittävästi. Venäjä on muutoin turvallinen ollut energiakumppanina, mutta Pietarin alueella kiistatta jo tällä hetkellä on riittävyysongelmia sähkössä. Jossakin mitassa myös (Puhemies koputtaa) tämän seikan joudumme ottamaan huomioon.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.