Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella haluan kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen.

Meillä yhteiskunnassa on aivan oikein asetettu tavoitteeksi liikenneonnettomuuksien ja erityisesti kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen. Kaikkein parastahan olisi, jos ainuttakaan kuolemantapausta ei liikenteessä sattuisi, mutta tuskin koskaan tähän ihanteeseen voidaan täysin päästä.

Erittäin hyviä ratkaisuja on esitetty liikenneturvallisuutta parantaviin rakenteellisiin tieratkaisuihin. Me tiedämme hyvin, kuinka rajalliset rahat näihin ovat, koska teiden rakentaminen, peruskunnossapito, kaikki vaativat rahaa, ja jatkuvasti eri yhteyksissä joudutaan toteamaan, että rahat ovat niukat eivätkä tahdo riittää. Liikenneturvallisuus on kuitenkin tärkeä asia, ja aloitteessani olen kiinnittänyt huomiota asiaan, joka ei maksaisi mitään. Liikenneraittius on tällainen asia.

Vanhastaan oli hyviä julisteita, joilla kannustettiin ihmisiä liikenneraittiuteen. Sanottiin: "Jos otat et aja, jos ajat et ota." Tämä on minusta erittäin hyvä, selkeä ja johdonmukainen periaate. Kuitenkin meillä sanktioiminen normaalisti alkaa vasta 0,5:stä promillesta alkoholia veressä ja poliisi joutuu liikennevalvontaa niillä resursseillaan, mitä sillä on tähän osoitettavissa, suorittaessaan toteamaan, että on alkoholia veressä, mutta siitä ei voi muuta kuin ehkä sanallisesti nuhdella ja toivottaa hyvää matkaa.

Monissa maissa, muun muassa naapurimaissamme, on tiukempi promilleraja. Useissa maissa, Ruotsissa ja Norjassa, rangaistava promilleraja on laskettu 0,2 promilleen. Virossa se taitaa olla 0,0. Tällä aloitteella olen halunnut kasvattaa liikenneraittiuteen siten, että tilanne, jossa on todettu 0,2—0,5 promillea alkoholia veressä, sanktioitaisiin sillä menettelyllä, jonka me tunnemme rikesakkomenettelynä. Tämä ei olisi vielä se raskas menettely, jota sakottaminen merkitsee, jossa on omat monimutkaisuutensa, vaan kyseessä olisi yksinkertainen tilanne silloin, kun poliisi suorittaa liikennevalvontaa ja toteaa muun liikennevalvonnan yhteydessä, että nyt on 0,2 promillea ylitetty. Saman menettelyn mukaan kuin jos ihminen ilman turvavöitä ajaessaan saa rikesakon tästä annettaisiin sanktio, ja tämä olisi yhteiskunnalta signaali, kasvattava signaali, siihen suuntaan, että alkoholi ei kuulu ajoneuvon käyttäjän vereen.

Tämä edistäisi liikenneraittiuden ihannetta. Joku tietysti sanoo ja on oikeassakin, että todelliset rattijuopot eivät tämän rajan alentamisella ja vaikkapa rikesakolla sanktioimisella poistu. Heihin eivät tehoa mitkään rangaistukset. Voi olla näin, mutta tämä olisi kuitenkin selkeä signaali liikenneraittiuden puolesta, ja selkeästi on todettu, että jo pienetkin alkoholimäärät aiheuttavat omat riskinsä. Ja jos me voimme vaikka pienenkin riskin liikenneonnettomuuksien osalta eliminoida, se minusta kannattaisi tehdä.

Toivon, että lakialoitteeni synnyttää tänään lähetekeskustelussa ja aikanaan valiokuntakäsittelyssä keskustelua. Niin kuin eräät kollegat ovat aiemmin sanoneet, tämä olisi hyvin käyttökelpoinen menettely. Juuri sellaisena lakialoitettani itse pidän.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Kun ei kukaan muu näköjään ottanut puheenvuoroa ja edellinen edustaja toivoi keskustelua, niin sen verran voin kyllä raittiuden kannattajana sanoa, että luova hulluus on paljon mukavampaa ja tulee nopeammin päälle, kun alkoholilla sitten yleensä viedään se liian pitkälle. Mutta tämä asia ei ole kyllä näin yksiselitteinen ollenkaan. Aikoinani, kun opiskelin tuolla Tampereen yliopistossa psykologiaa, niin Matti Syvänen, joka on Suomen kuuluisin liikennepsykologian tutkijaprofessori siellä, meidän laitoksemme pomo, totesi aikoinaan sen, että ollenkaan yksiselitteisesti ei voi selittää edes tätä 0,5:n rajaa, mutta 0,2 — kuunnelkaa tarkasti siellä ylähyllyilläkin — useasti suomalainen autokoulu ei osaa ollenkaan opettaa sillä lailla suggestiivisesti, että ihmiset oppisivat rennosti ajamaan liikenteessä, jolloin, kun annetaan vähän rentouttavaa, esimerkiksi otetaan pieni huikka ja lähdetään liikenteeseen, autoilija on paljon parempi liikenteessä esimerkiksi tämmöisissä kaupungeissa kuin Helsinki, jossa joutuu koko ajan epäluonnollisesti seisomaan, pysähtymään ja hiiltyy ja road rage lisääntyy ja kaikkea muuta, ollaan raivona. Eli on jopa todettu, että suomalaisille jäykkiksille ihan pieni snapsi, ehkä se on sitten se 0,1, auttaa liikenteessä. Useasti moni on kokenut ekaa kertaa nauttivansa liikenteessä olosta, kun on sitten aamukrapulassa ajanut liikenteessä.

Eli toisaalta sitten tässä on vielä tämä toinen puoli, vakuutusyhtiöt, jotka Fortumien ja muitten kanssa vievät ihmisten rahat nykyään. Vakuutusyhtiöthän tätä asiaa ajavat, että sitten jos joku erehtyy vähän aamukrapulassa lähtemään — ja niitä on paljon Suomessa — liian aikaisin liikenteeseen, niin vakuutusyhtiöitten ei tarvitse maksaa mitään, kun se olikin humalassa, vaikka oli pienessä krapulassa. Eli tässä on nämä puolensa.

Ja huom., sanon vielä, että kannatan kyllä raittiutta yli kaiken liikenteessä enkä ollenkaan nyt yritä vähätellä tätä asiaa, minkä oikeat rattijuopot aiheuttavat. Mutta poliisien taholtakin on tullut selvä viesti, (Puhemies: 2 minuuttia!) että tämä lisäisi älyttömästi työtaakkaa oikeista rikoksista. Ja otan osaa edelliselle liikenneministerille, joka joutui tästä vähän ...

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy tässä kollega Pertti Virtaselle heti todeta, että käsittääkseni nuorten osalta tilanne on se, että pienetkin alkoholimäärät vaikuttavat heikentävästi ajokykyyn. Kun täällä on nuoria paljon lehtereillä, niin toivon, että tätä äskeistä puheenvuoroa ei niin kovin vakavasti otettu.

Ed. Lauri Oinonen on tässä kyllä hyvällä asialla. Tästähän on puhuttu moneen kertaan, tästä promillerajan muutoksesta. Mutta täytyy sanoa, että luotan tässä kohtaa kyllä poliisiin, joka on sitä mieltä, että rajan laskeminen ei ole se, mitä pitäisi tehdä. Siinä ei ole se ongelma, vaan todella ne rattijuoppoustapaukset, jotka ovat ongelmallisia, ovat siellä promillen pinnassa ja yli tämän nykyisen rajan. Eli tämä on se ikuisuuskysymys, josta tässä salissa väitellään. Tärkeää olisi saada se valvonta sinne, missä ne ongelmat ovat, elikkä siellä nykyisen promillerajan yläpuolella yhdessä promillessa ja siitä isommissa rattijuoppoustapauksissa.

Toinen asia, jonka haluaisin tässä yhteydessä ottaa esiin, on se, että kun nyt kesän veneilykausi on alkanut ja lähestyy, niin ruorijuoppouden raja 1 promille on liian korkea. Se pitäisi tuoda alas 0,5:een, ihan samaan, yhtenäistää muun liikennejuoppouden kanssa. Tänä päivänä moottorit ovat isoja ja liikennöintiä on paljon. Ei ole mitään syytä, minkä takia ruorissa veneessä saisi olla humalassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhu käytti hyvän puheenvuoron. Ensinnäkin se, mikä koskee veneitä ja nopeita muskeliveneitä ja muita, on aivan paikallaan, että siellä olisi nimenomaan 0,5 promillea ruorijuoppouden rajana.

Mutta tämä kysymys, mikä tässä ed. Lauri Oinosen sinänsä ihan hyvässä aktiviteetissa tuli esille, eli tämä kuolemien, vammautumisen ja aineellisten vahinkojen vähentäminen, jos pudotetaan tämä sanktio jo 0,2 promillen tasoon, ei ehkä ihan ole paikallaan, tämä kuvailu tässä. Tämä 0,2—0,5 promillen väli ei ehkä johda niinkään kuolemiin, vammautumisiin. Varmasti pienikin määrä alkoholia veressä tietyillä henkilöillä heikentää ehkä oleellisesti auton hallintaa, mutta kuitenkaan tämä ongelma ei ole täällä matalissa prosenttiluvuissa, vaan enemmän siellä ylempänä.

Sitten meillä on kaikki lääkkeisiin liittyvät ongelmat, sairaustiloihin liittyvät kysymykset eli kaiken kaikkiaan se, että liikenteessä on aika tavalla henkilöitä, joiden terveydentila ei mahdollista sellaisenaan turvallista liikkumista omalla autolla nimenomaan ajamalla itse sitä, ja näiden huomioiminen olisi ehkä tärkeämpää. Tässä mielessä tämä 0,5 promillea ehkä on edelleen se oikea tapa hallita tätä kysymystä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Lauri Oinonen on puuttunut tässä siinä mielessä hyvään asiaan, jotta hän hakee liikenneturvallisuutta. Se on sitten eri asia, onko tällä tavoin hankittavissa sitä lisää. Niin kuin edelliset puhujat tässä, kaksi edellistä henkilöä, puhuivat, niin ainakin poliisien aikaisempien lausumien mukaan ei tällä promillerajan laskulla saavuteta sitä, koska siinä tilanteessa ei vielä välttämättä vaikuteta siihen ajokyvyn heikkenemiseen sillä tavoin, kuin tuossa ed. Oinonen kirjoittaa aloitteessaan. Sen takia minusta kaikki on hyvä tietysti tutkia, ja jos voi todistaa sen, että sillä on vaikutusta, niin muutetaan sitä alaspäin, mutta tämänhetkinen käytäntö on kyllä ilmeisesti hyvä, ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan.

Toinen asia on se, millä tavalla tällä hetkellä ne rattijuopot jäävät tiellä kiinni. Ilmeisesti siellä yhä edelleen on liian vähän sitä valvontapuolta. Tehdään pistokokeita ja hyvin harvaan niitä, ja varmasti siellä on niitä rattijuoppoja, jotka ovat paljon isommilla promilleilla liikkeellä kuin mitä tuossa ed. Oinonen esittää.

Miapetra Kumpula-Natri  /sd:

Arvoisa puhemies! Tieliikenneonnettomuuksiin vähentävästi vaikuttamisen keinoja on etsittävä monista eri kohdista, ja kyllä yksi niistä on tietenkin myös alkoholipromillemäärä. Itse uskon näin. En ole poliisin kanssa välttämättä aivan samaa mieltä, sillä ei myöskään eri maista saatu evidenssi puhu sen puolesta, koska ihan tuttu naapurimaamme Ruotsi laski promillerajaa kaikille 0,2:een ja siellä onnettomuudet vähenivät ja rattijuoppous väheni. Norjassa on tehty näin. Monet maat käyttävät alle 0,5 promillen rajaa. Sen takia tämä ei ole varmaan ollenkaan kiistaton kysymys ainakaan.

Muistan, miten itse perehdyin tähän aiheeseen viime kaudella, kun tein tästä lakialoitteenkin ja ajattelin, että ehkä emme saa Suomessa vähennettyä tätä koko kansaa koskevaa tapaa. Monenlaisia muitakin malleja eri puolilta Eurooppaa löysin. Yksi niistä olisi se, että nuorille kuskeille tulisi alempi raja. No, sekään ei kuulosta minusta hirveän oikeudenmukaiselta, mutta voisi kelvata sellainen malli, että kun saa uuden ajokortin, niin koeaikaan sidottaisiin alempi, tiukempi raja, koska asenteisiin vaikuttaminen on tärkeintä. Voihan nykylaista kysyä, opetammeko me ajokortin saamisen yhteydessä, että pikkasen voit juoda, siis olla vähän maistissa, mutta ei yli 0,5:n, kun sen opetuksen pitäisi olla nolla. Kun ajan, en ota, eikä sitä laskelmaa. Myös tämmöinen ajamisen refleksien hallinta kasvaa sitten ajokokemuksen myötä. Tämä olisi minusta yksi vaihtoehto, kun koetetaan katsoa, mihin suuntaan mentäisiin. Toivottavasti jotain tehtäisiin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Karhu totesi ihan oikein sen, että liikennevaliokunnassa on viime kaudellakin kuultu asiantuntijoita tästä asiasta, mikä ed. Lauri Oinosen aloitteessa on esitetty. Itse en tiedä, mikä totuus on, mutta näin tietysti täytyy uskoa asiantuntijoihin, kun heitä on valiokunnassa kuultu.

Tietysti yleishuolenaihe liikenneonnettomuuksista ja kuolonkolareista on ihan oikea, mutta onko tämä sitten se varsinainen tapa? Minun mielestäni, kun lukee lehtiä ja niitä onnettomuuksia, mitä tapahtuu, niin tuntuu siltä, että ministeriö ja valtiovalta on kiinnostunut vain niin sanotuista telkän pöntöistä, että saadaan rahastettua autoilijoita, sen sijaan, että olisi huoli todellisesta liikenneturvallisuudesta. Meillä on, ed. Kumpula-Natri, omassa vaalipiirissämme hiljakkoin esimerkki siitä, että kun poliisille soitettiin, ketään ei tullut paikalle, ei ehtinyt paikalle, ja sen jälkeen tapahtui Kuortaneen keskustassa yliajo. Meillä on lukemattomia näitä esimerkkejä, eli poliisi pitää saada näkyville tielle jne., siellä suorittamaan nopeusvalvontaa ongelmallisilla paikoilla myös taajamissa. Uskon näin, että sillä saadaan enemmän aikaan liikenneturvallisuutta kuin tällaisilla asioilla, niin kauan kuin meillä ei ole riittävästi poliiseja.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä taloos on, niin kauan kuin minä olen tämän taloon toimintaa seurannut tuolta sivusta käsin, pallooteltu tällä asialla. Totuushan on näin, että jos tiettyä rajaa ei ylitetä, niin mikä se raja sitten on? Esimerkiksi kyllä se 0,2 on jo tietynlaanen humalatila, eli kannatan ed. Oinosen ehdotusta, että se laskettaas siihen vähintään 0,2:hen. Kohta sitä ruvetahan miettimähän, olisiko se yksi yhtä turvallineen ku 0,5 tai 0,2. Kaikki me tiedetähän, että me ollahan joskus vähä väsyksissä, ku me tuola tiellä liikutahan. Väsymystilassa 0,2 on jo todella vaarallinen tilanne, ja varsinkin, jos siinä vähän lääkitystä vielä on joukossa aivan terveydellisistä syistä, niin 0,2 on jo melkonen humalatila. Näinhän tilanne tietenkin on, jotta joku raja siinäkin pitää olla. Nimittäin jos tuollaasta kotitekoosta viiniä tai, sanotahan, tuoremehua juo ja se on vähän käynyttä, niin siitä saattaa olla seuraavana aamuna 0,2, jopa ylitte, käry käy, ja jos on sellaasta mämmiä, esimerkiksi kiskoo menemähän, joka on ollut pakasteesta otettuna viikon kotona ja vähän märäntynyttä, niin se jo voi aiheuttaa yli 0,2, jotenka ehdoton raja on 0,2.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran taustaa, että minä olen istunut ja istun edelleenkin Oulun käräjäoikeudessa maallikkotuomarina elikkä lautamiehenä. Eilen juttuna oli muun muassa — ed. Pertti Virtaselle tiedoksi — että tämmöinen krapulassa ajava henkilö oli ajanut Joensuusta Ouluun, heräillyt Joensuussa aamulla krapuloissaan ja nukkunut krapuloitaan pois, lähtenyt illalla ajamaan, omasta mielestään krapulassa ajanut 400 kilometriä Ouluun, ja Oulussa hänet napattiin kiinni. Promillemäärä oli 1,93. Siinäpä sitä krapulaa. Ihminen tuntee tilansa aika eri tavalla.

Tietenkin vastustan kaikkea rattijuoppoutta, mutta minä veikkaan, että tilastojen mukaan tuon 0,5:n alapuolella olevat promillemäärät eivät ole aiheuttaneet kovinkaan kummallisia kolareita tuolla teillä. Ne ovat yleensä, niin kuin ed. Karhu kertoi, vähän korkeampia promilleja.

Sen sijaan esimerkiksi tuosta, mistä ed. Vistbacka kertoi, tuosta Kuortaneen tilanteesta, olen tehnyt lakialoitteenkin aiheesta ja aion siihen tulla keräilemään nimiä. Nykyään hyvin usein, kuten varmasti entinen nimismies Vistbacka tietää, useimmiten, kun ihminen, rattijuoppo, ajaa humalassa ja uhri kuolee, käräjäoikeudet tuomitsevat siitä kuolemantuottamuksen. Saman tyyppinen kuolemantuottamus tehdään puukolla, mutta se on lähes aina tappo. Eli rattijuoppo pääsee nykyään suomalaisessa oikeuslaitoksessa aina vähemmällä. Jos humalassa tappaa jonkun, se on pienempi oikeuden mielestä nykyisen lain mukaan kuin jos sen tekee puukolla tai pyssyllä tai jollain muulla. Tällaiseen aiheeseen tulee puuttua. Toivottavasti saan lakialoitteeseen paljon nimiä.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys rattijuoppoudesta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, ja me hyvin tiedämme, että liikenteessä nimenomaan rattijuoppojen uhrien määrä on kasvanut ja ongelma on erittäin vakava. Sen sijaan minä soisin, että me emme ryhtyisi täällä moralisteiksi moralisoimaan näillä promillerajoilla ja ikään kuin syyllistämään ihmisiä tietyillä hyvin vähäisillä alkoholipitoisuusmäärillä, joita heidän kehossaan on, siis tätä kautta ikään kuin lähtisimme tätä rattijuoppousongelmaa ratkaisemaan.

Minusta on itse asiassa tuo 0,5 promillen raja ihan luonteva ja käyttökelpoinen. Sen alle menevät promilleosuudet, puhumattakaan niin sanotusta nollatoleranssista, ovat keinotekoisia. Ne ovat keinotekoisia, täällä viittasi ed. Mieto siihen, että me voimme saada muillakin hyödykkeillä ja muun tyyppisillä tuotteilla kuin alkoholilla aikaan veressä tietyn promillen alkoholimäärän, jolla ei todellisuudessa liikenneturvallisuuden kanssa ole mitään tekemistä.

Tässä olemme ajautumassa hyvin vaikeisiin kysymyksiin, jos me lähdemme tuota promillerajaa nyt alentamaan. Aivan selvä asia on se, että jos me vakavista rattijuoppoustilanteista puhumme, niin promillen kymmenysosat eivät riitä, menemme kokonaisten promillejen tasolle, ja ennen kaikkea, jos liikenneturvallisuudesta puhutaan vakavasti, niin esimerkiksi väsymystila aiheuttaa vähintään yhtä paljon kriittisiä liikennetilanteita kuin alkoholimäärät. Meillä on jopa eduskunnastakin esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat väsymyksen kautta aiheuttaneet vakavia ongelmia. Nämä ovat tällaisia asioita, jotka täytyy pystyä katsomaan, eli kun rattiin mennään, pitäisi olla virkeänä. Ja yhtä lailla luonnollisesti liikaa alkoholia ei voi käyttää, mutta kyllä alkoholikulttuurin kannalta Suomessa on järkevää, että meillä on mahdollisuus itsekontrollille antaa tilaa ja tilaisuuksissa voi kontrolloida sitä alkoholin käyttömäärää ilman, että liikenneturvallisuus sitä kautta vaarantuu.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Koska tässä jo nyt moralistit saivat ed. Kimmo Kiljuseen viitaten aikaan sen, että kannatan rattijuoppoutta ja krapulassa ajoa ja kaikkea tämmöistä, niin sanon, että olen raittiuden kannalla ja en missään nimessä kannata mitään rattijuoppoutta.

Esimerkkinä tästä moralismista on se, että vanhat motoristit kokoontuivat Tampereen seudulla, sitten poliisi puhallutti aamulla motoristeja. Niitä oli jotain toistasataa, kukaan ei jäänyt kiinni, parhailla oli jotain 0,37. Aamulehdessä poliisi, kaikki kunnia muuten poliisille, tämä poliisi sanoi, että kun monella oli veressä alkoholia, niin luulisi, että nämä vanhat motoristit ovat niin kunniallisia, etteivät ne lähtisi ajamaan, kun niillä on alkoholia veressä, mikä on täyttä peetä, koska Suomessa laki sanoo, että 0,5, siinä on kaikkien moralistien raja, sinä et ole silloin mikään rattijuoppo.

Ja kun se laki on kerran nyt voimassa, niin pitäkää muut turpanne kiinni siitä. Jos saatte sen lain runtattua, niin etsikää lisää. Pannaan Helsinkiin 0,25 rajoitukseksi, seuraava eduskunta voi pudottaa vielä promillella vähäsen. Lopulta Suomessa kaikki rajat ovat nolla, ja silloin minä väitän, että nuorten ja ihmisten nollatoleranssi on jo ylitetty. Mitä tekemistä on tämmöisillä päättäjillä, jotka eivät osaa mitään muuta kuin vahtia, kiristää ja sitten moralisoida niitä ihmisiä, jotka vähän puolustavat vapaampaa elämää?