1) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen
yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2012
Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On mukavaa olla esittelemässä eduskunnalle
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta viime vuodelta. Se
on hyvin laaja asiakirja, ja toivon, että kollegat voivat
katsoa sen läpi. Siellä on monia erilaisia asioita,
mutta nostan tässä lyhyesti muutamia huomioita
tuosta asiakirjasta esille ja toivon, että käymme
sitten napakkaa, hyvää keskustelua tämän
pohjalta.
Puhemies! Ensiksi valtuuskunnan omasta toiminnasta. Meitä suomalaisia
parlamentaarikkojahan osallistuu tuohon Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen työhön viisi varsinaista jäsentä ja
viisi varajäsentä. Kaikki kymmenen ovat hyvin
aktiivisesti mukana tässä työssä.
Voi sanoa, että olemme tämän alkaneen
kauden aikana yrittäneet kovasti löytää keinoja, joilla
me saisimme tätä Euroopan neuvoston tärkeää työtä tunnetuksi,
ei vain julkisuudessa kansalaisten keskuudessa, vaan myös
sitten täällä eduskunnan sisällä.
Ehkä on syytä todeta, että vielä tässäkin
talossa menevät joskus herttaisesti sekaisin Euroopan neuvosto
ja Euroopan unioni ja Eurooppa-neuvosto. Euroopan neuvosto on siis
Euroopan alueella toimivista järjestöistä se
vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö,
paljon laajempi yhteenliittymä kuin esimerkiksi Euroopan
unioni.
Mutta jotta me tätä työtä saisimme
nostetuksi esille, näitä tärkeitä teemoja,
olemme järjestäneet valtuuskunnan kanssa muun
muassa infotilaisuuksia niistä asioista, jotka kulloinkin
Euroopan neuvoston istuntoviikolla raporttien kautta esiin nousevat.
Tällaisen keskustelu-, infotilaisuuden olemme järjestäneet
viime vuoden puolella eurokriisin vaikutuksista demokratiaan, ja sitten
toisena keskusteluna Venäjää koskevan
raportin osalta kävimme tämmöisen informaatiotilaisuuden.
Pidämme tiiviisti yhteyttä myös eduskunnan sisällä erityisesti
ulkoasiainvaliokuntaan, ja haluan kiittää tässä yhteydessä ulkoasiainvaliokuntaa
siitä hyvästä yhteistyöstä,
ja myös tätä yhteistyötä olemme
aktiivisesti pyrkineet kehittämään. Lisäksi
tapaamme säännöllisesti ulkoministerin, ja
juuri eilen valtuuskunnan kanssa olimme tapaamassa ensimmäistä kertaa
uutta tasavallan presidenttiä ja kävimme hyvän
keskusteluun Euroopan neuvostonkin piirissä aktiivisesti
esillä olevista aiheista.
Euroopan neuvoston piirissä on paljon sellaisia asioita,
jotka ovat myös esillä eri tavoin täällä eduskuntatyössä.
Toivonkin, että, kollegat, kansanedustajat, voitte olla
aktiivisesti meidän valtuuskuntaamme päin yhteydessä,
jotta saamme näitä asioita yhteisesti edistettyä paitsi
Suomessa myös sitten laajemmin Euroopan alueella.
Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana Euroopan neuvoston ajankohtaisista
asioista.
Viime vuoden aikana painottui voimakkaasti tietenkin rahoituskriisin,
eurokriisin, vaikutus, siitä syntyneet tilanteet eri Euroopan
maissa. Sitä asiaa käsiteltiin lukuisissa eri
raporteissa, ja myös me suomalaiset osallistuimme näihin
keskusteluihin aktiivisesti. Lisäksi nuorten asema, erityisesti
suuri nuorisotyöttömyys Euroopan alueella, myös
Euroopan neuvoston jäsenmaissa, on ollut tärkeä teema,
ja tässä me suomalaiset olemme yhdessä rintamassa
voineet kertoa niitä esimerkkejä, joita esimerkiksi
Suomessa nuorten yhteiskuntatakuun osalta on viety eteenpäin.
Lisäksi arabikevään tapahtumien seuranta
on kuulunut Euroopan neuvoston työlistalle, ja on toki
hyvin huolestuttavaa se, että tuo demokratiakehitys, jota
niin kovasti odotetaan ja toivotaan Pohjois-Afrikassa, ei välttämättä ole
ottamassa sitä suuntaa, jota olemme odottaneet, vaan demokratialle
asetetaan kyllä erittäin suuria haasteita. Monet
viimeaikaiset tapahtumat eivät näytä vahvistavan
esimerkiksi naisten osallistumista noissa maissa demokraattiseen
päätöksentekoon.
Euroopan neuvosto on yksi niistä järjestöistä, jotka
tekevät erittäin laajaa vaalitarkkailutyötä, ja
tuota työtä on tehty myös viime vuoden
aikana aktiivisesti, ja tähänkin työhön
suomalaisia kansanedustajia on osallistunut.
Kymmenen jäsenmaata Euroopan neuvoston jäsenistä on
edelleen monitoroinnissa, eli näiden maiden jäsenyysehtoja
tarkkaillaan: seurataan sitä, miten ne kykenevät
suoriutumaan noista velvoitteistaan. Näissä raporteissa
esillä ovat olleet viime vuoden aikana esimerkiksi tuo
jo mainittu Venäjä-raportti. Ehkä tulevista
raporteista voisi mainita, että siellä esimerkiksi
viime päivinä on keskusteltu voimakkaasti myös
Unkarin tilanteesta. Vaikka myöskin Euroopan unionin piirissä tuo
Unkarin kysymys on noussut esille, niin myös Euroopan neuvosto
kiinnittää tähän vakavaa huomiota.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi toteaisin, että kun
monesti me ajattelemme, että Euroopan neuvostossa meidän
tehtävämme on viedä eteenpäin sellaisia
malleja, joita ehkä Suomessa olemme näiden vuosikymmenten
aikana voineet demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteitten
puolesta kehittää — näin varmasti
onkin, ja meidän tehtävämme on osallistua
tähän kansainväliseen yhteistyöhön,
kantaa vastuuta myös oman maanosamme yleisemmästä kehityksestä — niin
on silti myös muistettava, että myös
täällä Suomessa meillä, omassa
yhteiskunnassamme, on vielä tehtävää.
Näihin kipupisteisiin kiinnitti huomiota muun muassa
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muizhnieks, joka
viime vuonna vieraili Suomessa ja laati maaraportin Suomen ihmisoikeustilanteesta.
Tuossa raportissa on lukuisa joukko asioita, joihin meidän
kansanedustajina tulee kiinnittää vakavaa huomiota.
Tässä mainitsen vain esimerkiksi rasisminvastaisen
työn, ikääntyneiden, vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen
oikeuksien edistämisen ja vielä viimeisenä ehkä suurimman
yksittäisen ongelman ihmisoikeuksien osalta Suomessa, ja
se on naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta.
Tässä meillä on Euroopan neuvoston hyvä sopimus, niin
sanottu Istanbulin sopimus, joka todennäköisesti
tulee tänne eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.
Toivon, että tuon sopimuksen myötä saamme
sitten myös tähän asiaan suomalaisessa yhteiskunnassa
merkittäviä parannuksia.
Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sen verran voisi täsmentää tätä,
että kun tämä naisiin kohdistuva väkivalta
ja rasismi tuodaan Suomessa esiin tällä tavalla,
niin tutkimusten mukaan Pohjoismaissa on vähiten Euroopassa
rasismia ja Suomessa kaikista vähiten, kun poliittisestikin
katsotaan, mitä on. Mitä tulee naisiin kohdistuvaan
väkivaltaan, niin Suomessa on jo pitkään
keskusteltu, että miehiin kohdistuva väkivalta
avioliitoissa ja muualla on erittäin tärkeä issue
täällä Suomessa. Eli Suomessa tällä hetkellä painopistealueita
olisi se, miten saa Suomen tämmöisen ulkomaille
sisäpoliittisista syistä brändätyn
rasismileiman pois, koska, niin kuin ulkomaiset tutkimukset ilmaisevat asian,
Suomessa on vähiten rasismia Euroopassa, ja samaten tulisi
korostaa sitä, että Suomessa miehiin kohdistuva
väkivalta avioliitoissa ja vastaavasti on nykyään
se, mikä on tärkeä asia.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten
syrjäytyminen on puhuttanut paljon paitsi täällä Suomessa
myöskin Euroopan neuvoston kokousten yhteydessä, kuten
tästä käsittelyssä olevasta
kertomuksesta käy ilmi ja kuten myös edustaja
Huovisen edellisestä puheenvuorosta hyvin tuli esiin.
EU-alueen huimat nuorisotyöttömyysluvut ovat
kaikkien meidän tiedossamme. Tilanteeseen on vaikuttanut
epäilemättä alueella vallitseva taloudellinen
epävarmuus, mutta monen maan kohdalla kyse on myös
rakenteellisista ongelmista, ja nämä ongelmat
ovat ratkaistavissa kansallisella päätöksenteolla.
Nuorten kohdalla on välttämätöntä huolehtia
siitä, ettei yksikään heistä jää tyhjän
päälle keskeyttäessään
tai päättäessään koulun
tai ollessaan työllistämistoimenpiteiden ulkopuolella,
sillä juuri palvelujen väliin putoaminen muodostaa
nuorille suurimman syrjäytymisriskin.
Nuorisotakuun tavoite on erittäin tärkeä paitsi täällä Suomessa
myöskin Euroopassa. Nuorten kasvava työttömyys
ja siitä seuraava syrjäytyminen ovat vakava riski
tulevaisuudessa, ja menetykset eivät ole ainoastaan inhimillisiä,
ne ovat myös taloudellisia. Viimeksi eilen saimme täällä salissa
kuulla ministeri Urpilaisen suulla siitä, miten Euroopan
maissa otetaan mallia Suomen nuorisotakuusta, ja hyvä näin,
mutta haaste on erittäin suuri, sillä nuorisotakuu
takkuilee osittain vielä täälläkin.
Mutta aihetta on erittäin tärkeää pitää jatkossakin
esillä joka puolella, niin myös Euroopan neuvoston
kokouksissa.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan
puheenjohtaja Huoviselle kertomuksen esittelystä ja kuluneen
vuoden esittelystä, ja kiitos myös Suomen valtuuskunnan
koko delegaatiolle kuluneesta vuodesta!
Puheenjohtaja Huovinen esitteli juuri niitä tärkeitä kipukohtia,
asioita, joita neuvosto on käsitellyt kuluneen vuoden aikana.
Minäkin toivon, että Istanbulin sopimus tulee
Suomen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Se on meidän
kaikkien etu.
Euroopan neuvoston yleiskokous osallistuu yleiseurooppalaisen
oikeusnormiston kehittämiseen, seurantaan ja valvontaan.
Yleiskokous on seurannut näitä perinteisiä konkreettisia
asioita, jotka ilmentävät oikeusvaltion periaatteita,
ja niistä varmasti näkyvimpänä monessa
maassa ovat vapaat ja demokraattiset vaalit, joita kuluneen vuoden
aikana on tarkkailtu, kuten kertomuksesta voidaan nähdä.
Haluan ottaa esille myös sen, että Euroopan neuvosto
on myös puuttunut Euroopan unionin talouskriisiin, koska
se on hyvin vakava asia. Tahtoisin korostaa sitä, että nyt
kun Euroopan unionin jäseneksi on pyrkimässä uusia
maita, jotka pyrkivät toteuttamaan jäsenyyden
ehtoja Euroopan neuvoston edellyttämällä tavalla,
niin tässä jäsenyysprosessissa tulisi
ehdottomasti kiinnittää suurta huomiota jäsenmaiksi
pyrkivien talouden tilaan ja sen hoitoon, suunnitteluun ja talousnäkymiin,
kuinka nämä maat aikovat taloutensa hoitaa.
Talouden kriisit osuvat aina yhteiskunnan vähäosaisimpiin,
ja siksi talouden kriisi on demokratian kriisi, ja näin
on myös yleiskokous todennut. Tätä käsitteli
neuvostossa raportti "Uhrataanko nuori sukupolvi? Talouskriisin
poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset". Ja niin kuin
täällä myös edustaja Pelkonen
totesi, olemme Euroopassa ja Suomessa tilanteessa, että nuorisotyöttömyys
pahenee, ja olemme ehkä hukkaamassa kokonaisen sukupolven
antamalla nuortemme syrjäytyä, ja tähän
myös Suomen tasavallan presidentti Niinistö on
ottanut kantaa ansiokkaasti. Toivon hallitusohjelman nuorisotakuun
vastaavan tähän Suomessa, aivan kuten ministeri
Urpilainen totesi, samoin kuin sen, että siitä on
otettu mallia koko unionin alueella. Me tarvitsemme tähän
ainakin Suomessa ehdottomasti lisää koulutuspaikkoja.
Myös eliniän toiseen ääripäähän
talouskriisi vaikuttaa, eli eläkeläiset ovat olleet
myös esillä mahdollisina talouskriisin sijaiskärsijöinä.
Tästä on valmistunut raportti "Kohtuulliset eläkkeet kaikille",
ja sitä seuraavassa päätöslauselmassa ja
suosituksessa ehdotetaankin ratkaisuja, joilla turvataan minimieläkkeen
tyyppinen ratkaisu ja turvataan eläkeläisten oikeuksia.
Näilläkin on merkitystä jäsenmaiden
tulevalle tai meneillään olevalle lainsäädäntötyölle.
Kuten puheenjohtaja Huovinen otti esille, delegaatio on tehnyt
yhteistyötä Suomen eduskunnan valiokuntien kanssa,
ja tässä haluan lausua hallintovaliokunnan puheenjohtajana
kiitoksen puheenjohtaja Huovisen asiantuntijalausunnon ja kuulemisen
saamisesta ihmiskauppaa koskevassa lausuntoasiassa, jota siis Suomen
eduskunnan hallintovaliokunta käsitteli.
Tuossa lopuksi edustaja Virtanen otti esille tämän
miehiin kohdistuvan perheväkivallan. Tämä ei
ihan tämän vuoden kertomukseen kuulu, mutta tammikuun
yleisistunnossa nimenomaan Suomen ansiosta tämä otettiin
lausuntoraportissa esille, että perheväkivalta
kohdistuu myös miehiin. (Pertti Virtanen: Hyvä,
perussuomalaiset!)
Astrid Thors /r:
Arvoisa puhemies! Arvoisa valtuuskunta! Jotta myöskin
joku valtuuskunnan ei-jäsen puhuisi tässä,
niin haluan mielelläni saada pitää puheenvuoron
ja kiittää aktiivista valtuuskuntaa. Kun katselee
sivulla 10 kaikkia niitä toimia ja niitä tehtäviä,
joita teillä kaikilla on ollut siellä, niin todella
kiitettävällä ja ansiokkaalla tavalla
olette pitäneet Suomen lippua korkealla.
Tässä muun muassa noteeraan, että puheenjohtaja
Huovinen on ollut Ecrissä mukana rasisminvastaisessa komiteassa,
mikä on erittäin tärkeää,
mainitsematta sitten kaikkia muita tehtäviä, joita
kaikilla ilmeisesti on. Tärkeätä työtä tehdään,
vaalitarkkailutyötä, monitorointityötä jne.
Ja kiitän myöskin hyvästä yhteistyöstä valtuuskunnan
kanssa. Muun muassa Ihmisoikeuskeskus ja UM:n ihmisoikeusneuvottelukuntahan järjestivät
tärkeän läpikäynnin siitä ihmisoikeusvaltuutetun
Suomea koskevasta raportista, jossa nousi esiin mainitsemanne asiat.
Ja täällä koko naisverkosto, koko valtuuskunta
haluaa todella nopeasti tämän Istanbulin sopimuksen
ratifioitavaksi, ja uskon nyt, että me saamme sen.
Tässä yhteydessä voi sanoa, että Suomen
uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeätä,
että me pääsemme ratifioimaan nopeammin
ne sopimukset, joita me olemme allekirjoittaneet. Tämä menee
vähän Euroopan neuvoston ulkopuolelle, mutta yksi
tärkeimpiä sopimuksia, joka on jäänyt
vuosien varrella allekirjoittamatta, on kansainvälinen
vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus. Mutta olemme
kiinnittäneet huomiota, että nyt ulkoministeri
todella ottaa siihen vakavasti kantaa.
Vaalitarkkailu on sellainen asia, jonka me perinteisesti yhdistämme
Euroopan neuvostoon yhdessä Etyjin ja muitten järjestöjen
kanssa. Toivoisin, että me voisimme täällä eduskunnassa saada
kaikenpuolisesti tietoa tästä vaalitarkkailusta,
koska muun muassa kuvat Armeniasta viime vaalitarkkailun yhteydessä herättivät
kummastusta, ja olen ymmärtänyt myöskin,
että joitakin muitakin vaikeuksia on tässä kokonaisuudessa.
Toivoisin, että nimenomaan se pitkäaikainen vaalitarkkailu
on tässä se, jossa sitten katsotaan, miten päästään
esimerkiksi tiedotusvälineisiin. Se on erittäin
tärkeää. Se varmaan teknisesti menee
monessa paikkaa ok, mutta se pitkäaikainen, että kaikilla
on oikeudenmukainen pääsy tiedotusvälineisiin,
on tärkeää.
Och här kommer jag vidare till frågan om Ungern.
Jag hoppas verkligen att vi kunde få en snabb rapport,
till exempel till stora utskottet, när det gäller
det jobb som rapportör Kerstin Lundgren, centern, Sverige,
nu gör. Överhuvudtaget; ett visst samarbete mellan
stora utskottet och Europarådets delegation skulle vara
viktigt.
Ja nimenomaan nyt tämä Unkarin tilanne: Kerstin
Lundgrenin rapotti, hänen työskentelyään
seuraan Facebookista jonkin verran, niin että me saisimme
tiedot, koska tällä viikollahan hyväksyttiin
se perustuslain muutos, joka uhkaa vakavasti rajoittaa opposition
pääsyä tiedotusvälineisiin,
niin jos mietimme nyt seuraavia Unkarin vaaleja puhumattakaan sitten
niistä muista vakavista keinoista, todella toivoisin, että kaikki
hallituspuolueet Suomessa olisivat valmiita toimimaan myöskin
siihen suuntaan, että Unkari ei ainakaan panisi toimeen
tällä vakavalla tavalla niitä asioita,
joita on esitetty.
Azerbaidzhan on toinen. On vähän irvokasta, että Azerbaidzhan
puhdisti mainettaan ennen Euroviisuja, mutta nyt sitten on uudelleen
poliittisia vankeja.
Ja viimeksi tänään, näinä päivinä olemme
oppineet uutta taas Euroopan neuvostosta, että teidän
puitteissanne on niin sanottu Moneyval, joka valvoo rahanpesua ja
joka on ilmeisesti — niin kuin valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja Sasi tänään totesi ja todettiin — monta
kertaa, tämä erityiselin, antanut Kyprokselle
puhtaat paperit, mitä tulee rahanpesulainsäädäntöön.
Ehkä se on asia, joka vaatii teiltä parlamentaarisessa
kokouksessa myöskin tarkempaa tutkintaa.
Mutta kiitos koko valtuuskunnalle aktiivisesta työskentelystä Euroopan
neuvoston piirissä.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia myös edustaja Thorsille
hyvistä havainnoista muun muassa veljeskansamme Unkarin
suhteen. Siellä tilanne on vakava, ja siihen on syytä todella
myöskin Euroopan neuvostossa ja miksei myöskin
täällä Suomen eduskunnassa kiinnittää huomiota.
Ajattelin muutaman sanan, arvoisa puhemies, sanoa tästä Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan tehostamisesta. Siihen käytettiin paljon
energiaa viime vuoden aikana, mutta tekemistä on edelleen.
Noin 160 000 jutun ruuhkaa vähennettiin viime
vuonna noin 30 000:lla, mutta jono on edelleen täysin
kohtuuton. Syitä siihen on useita. Siellä on samankaltaisia
juttuja paljon ja varmasti perusteettomiakin juttuja paljon, ja
pitäisi katsoa, miten ne voitaisiin blokata heti pois.
Yli 60 prosenttia jutuista käsitteli muutamaa maata: Venäjää,
Turkkia, Italiaa, Romaniaa ja Ukrainaa. On erittäin tärkeätä,
että meillä on toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin,
joka pystyy puuttumaan vakaviin ihmisoikeuslouk-kauksiin. On todettava,
että Suomeakin koskevia juttuja siellä on käsittelyssä kyllä lähemmäs
200 ja Suomi on saanut huomautuksiakin.
Arvoisa puhemies! Ehkä se on vielä tässä eduskunnan
täysistunnossakin syytä todeta, että nämä Suomen
ja Venäjän suhteessa esillä olleet lapsikiistat
voivat tulla esille myöskin Euroopan neuvostossa. Valmisteilla
on sosiaalikomiteassa raportti, jossa tämä kysymys
saattaa jotenkin tulla esille. On tietysti tärkeää,
että Euroopan neuvostossa on mahdollisimman oikeaa tietoa
kotimaisista menettelyistä ja lainsäädännöstä tällä saralla,
ja valtuuskunta tekee tässä varmasti parhaansa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Euroopan neuvostolla on, kuten edustaja Kaikkonen sanoi,
erittäin keskeinen rooli, mitä tulee ihmisoikeuksien
ja demokratian edistämiseen Euroopassa. Tietysti ydin koko
järjestelmässä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin,
joka on erittäin tärkeä väline.
Kuitenkin tuomioistuimeen kohdistuu haasteita, kuten edustaja Kaikkonen
täällä sanoi. Jutut kestävät
aivan liian kauan siellä, ja tälle on pyrittävä edelleen
tekemään jotakin, vaikka uudistuksia on tehty
14. lisäpöytäkirjassa äskettäin.
Sitten meillä on myöskin jossain määrin
kysymys laadusta tuomioitten osalta. Me näemme, että Suomessa
korkein hallinto-oikeus on ottanut poikkeavan kannan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
osalta. Meillä on Englannissa tapaus, jossa Englannin korkein
oikeus otti eri kannan kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin erittäin
laadukkain perustein sillä seurauksella, että Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin sen jälkeen muutti omaa kantaansa
samaksi, joka oli Englannin korkeimman oikeuden kanta. Tässä suhteessa
täytyy sanoa, että varmaan ihmisoikeuskysymyksistä ja
perusoikeuksista pitäisi käydä laajempaa
dialogia ja varsinkin ennen kuin niitä päätöksiä tehdään
ihmisoikeustuomioistuimessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimmassa
oikeudessahan on järjestelmä, jossa eri osapuolet voivat
käydä keskustelua ennen sitä ja osallistua siihen
päätöksentekoon, ja jotakin tämäntyyppistä meillä varmaan
Euroopassa tarvittaisiin.
Sitten monitorointi on toinen tärkeä elementti.
Täytyy sanoa, että meillä on maita, jotka
halukkaasti haluavat toteuttaa ne säädökset,
mitä Euroopan neuvosto suosittelee. Montenegro on hyvä esimerkki.
Siellä on tehty merkittävää edistystä.
Sitten meillä on maita, kuten Bosnia, missä ei
tapahdu yksinkertaisesti yhtään mitään
edistystä, mikä johtuu siitä poliittisesta
lukkiutuneesta tilanteesta. Sitten meillä on kaksi erittäin
haastavaa maata, joista toinen on Venäjä ja toinen Ukraina.
Näitten maitten osalta täytyy tehdä kyllä hyvin
paljon työtä, jotta kehitys olisi sen suuntainen,
että ihmisoikeuksia paremmin näissä maissa
kunnioitettaisiin ja kehitys ei menisi huonompaan suuntaan.
Lopuksi, puhemies, haluan todeta, että lapsikysymykset
ovat olleet Euroopan neuvostossa viime aikoina esillä.
Suomenkin osalta täytyy sanoa, että me olemme
saaneet nimenomaan lapsikysymyksissä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta
aika paljon kielteisiä ratkaisuja, joissa perheyhteyttä ei
ole riittävästi kunnioitettu, on otettu liian
nopeasti huostaan lapsia. Voidaan kysyä, kuinka hyviä ne
ratkaisut ovat. Nyt venäläisten parlamentaarikkojen
aloitteesta on jätetty aloite, jota nyt meillä neuvostossa
käsitellään, joka koskee myöskin
tätä Suomen tapausta, tämän
venäläisen perheen lasten huostaanottamista. Oikeastaan
on hyvä, että se on Euroopan neuvostossa, koska
se turvaa sen, että siellä aika hyvässä ympäristössä sitä asiaa
käsitellään.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Suuren valiokunnan kokouksen aikataulun takia tämä hyvään
vauhtiin päässyt keskustelu on nyt valitettavasti
keskeytettävä.
Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään.