Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa linjattiin puolustusvalmiuden kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen. Kuitenkin viime viikon kehyspäätöksessä hallitus puuttui jo heti näihin kehyksiin vuosille 2006—2009, mikä merkitsee vuosina 2006 ja 2007 yhteensä 40 miljoonan euron säästövelvoitetta. Tällaisella menettelyllä murennetaan puolustusvalmiuden pitkäjänteistä suunnittelua ja myöskin valmiutemme uskottavuutta. Viime hallituskaudella selonteon linjauksista pidettiin kiinni.

Herra pääministeri, aikooko hallitus aidosti kantaa huolta puolustusvalmiutemme pitkäjänteisestä kehittämisestä, kun vielä tarkastellaan sitä, että ympäristössämme Pohjoismaiden ja myöskin Baltian maiden määrärahatasot bkt:llä mitaten ovat selvästi korkeammat kuin Suomen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Lyhyesti voin vastata, että aikoo. Me teimme selonteon, joka linjaa Puolustusvoimien kehitystä pitkälle tästä eteenpäin, ja myös määrärahat on mitoitettu tämän mukaan. Vuosille 2006 ja 2007 on tässä kehyksessä esitetty 20 miljoonan euron säästöä verrattuna aikaisempiin suunnitelmiin, ja puolustushallinnon täytyy selvitä näistä säästöistä.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa nämä päätökset merkitsivät monella tavalla muutoksia tehtyihin suunnitelmiin ja toivat ongelmia. Muun muassa Hyrylässä, Mikkelissä sekä täysin yllättäen Haminan—Kotkan alueella se merkitsee merkittäviä työpaikkojen menetyksiä — Mikkelissä nettotappio on noin 400 ja verotulot noin 1,4 miljoonaa euroa — irtisanomisia sekä yksilö- ja perhetasolla ongelmia. Toimeenpanoa jouduttiin näiden säästötoimenpiteiden vuoksi aikaistamaan vuodella, niin että kaiken pitää olla valmiina vuonna 2007.

Miten puolustusministeri aikoo huolehtia niin henkilöstön kuin menettävien paikkakuntien odotuksista ja varata myöskin riittävät varat, ja aikooko kauppa- ja teollisuusministeri — valitettavasti valtiovarainministeri ei ole paikalla — myöskin olla tukemassa rahallisesti näitä päätöksiä?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Ensinnäkin mitä tulee henkilökuntapolitiikkaan näiden vaikeiden ratkaisujen yhteydessä, niin valtio toteuttaa esimerkillistä työnantajapolitiikkaa, johon kuuluu se, että luonnollista eläkepoistumaa, niin sanottua lähtövaihtuvuutta, hyödynnetään, mikä tarkoittaa myös sitä, että irtisanomisia vältetään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista.

Mitä tulee ed. Nepposen kaipaamiin kompensaatioihin näille menettäville paikkakunnille, siltäkin osinhan puolustushallinto on lähtenyt siitä, että näitä haittoja pyritään myös omilla toimenpiteillä jatkossa vähentämään ja minimoimaan, mutta nyt ei ole se hetki, jolloinka pitäisi ryhtyä luetteloimaan tai ikään kuin lupaamaan, että tuo paikkakunta saa tuota jne., vaan nyt on tärkeää, että tämä päätös liittyen selonteon toimeenpanoon saadaan viedyksi satamaan (Puhemies koputtaa), minkä jälkeen on sitten uusien askelten vuoro.

Arvoisa puhemies! Ed. Nepposen arvostelu on jälkijättöistä. Ed. Nepponenhan äänesti yhdessä kokoomuksen ryhmän kanssa muutamaa kokoomuslaista poikkeusta lukuun ottamatta sen puolesta, että eduskunta ei enää käsittele eikä päätä näistä varuskuntakysymyksistä lainkaan. Kokoomus luotti niin paljon hallitukseen, että antoi puolustusministerin yksin tehdä päätökset tässä asiassa.

Herra puhemies! Sellainen käsitys, että ikään kuin armeija kituisi nyt määrärahojen puutteessa, on väärä. Todellisuudessa ensi vuonna tästä vuodesta puolustusmäärärahat tulevat nousemaan 111 miljoonalla eurolla. Mutta kysyn puolustusministeri Kääriäiseltä:

Onko hallitus todella sitä mieltä, kun nyt joudutaan aikamoisiin toimintamäärärahojen leikkauksiin, ja pitääkö hallitus ehdottomasti kiinni myös jatkossa siitä, että noin kolmannes käytetään materiaalihankintoihin? Tämä on synnyttämässä (Puhemies koputtaa) tilanteen, jossa muun muassa Tuusula lopetetaan kokonaan, (Puhemies: Minuutti!) jotta löytyisi tilaa uusille ohjushankinnoille.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Ed. Laakson puheenvuoron alkuun totean sen, että eduskunta kyllä täällä ennen joulua päätti muun muassa siitä, että alueellinen esikuntarakenne puolitetaan. Se oli hyvin konkreettinen päätös.

Sitten toisekseen varsinaiseen kysymykseen: Puolustushallinto lähtee jatkossakin siitä, että noin kolmannes puolustusbudjetista tullaan suuntaamaan materiaalihankintoihin, kehittämisohjelmiin, koska se on tärkeä mittari sille, aiotaanko uskottavasta puolustuskyvystä pitää kiinni. Tällä kertaa joudutaan tekemään lähivuosien aikana joitakin lykkäyksiä, uudelleenrytmittämisiä, joittenkin ohjelmien osalta, mutta se ei tätä peruslinjausta miksikään muuta.

Arvoisa puhemies! Tämän varuskuntakeskustelun yhteydessä ministeri Kääriäinen on ottanut esiin, mikä on myönteistä, myös Santahaminan aseman. Helsingin kaupungille olisi erittäin tärkeää saada Santahamina asuntokäyttöön. Millä tavalla tätä asiaa ministeri aikoo jatkossa edistää?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Tämä niin sanottu Santahamina-kysymys ei ole ollut tietenkään käsittelyssä, kun näitä selontekoon liittyviä täytäntöönpanoratkaisuja on tässä hahmoteltu. Se on noussut esille ihan omana keskusteluaiheenaan lähinnä Helsingin kaupungin johdon suunnalta. Julkisuudessa olen sitten vastannut minulle tehtyyn kysymykseen lähtien siitä, että pidän tärkeänä, että jatkossakin Santahaminassa, joka on tärkeä monessakin mielessä, Puolustusvoimat ja siviilielämä voisivat jatkaa, kuten tähänkin saakka on ollut, rauhanomaista rinnakkaineloa.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä marssijärjestys on ollut oikea ja ihan oikein oli, ettei eduskunta niitä päätöksiä tehnyt, vaan annetaan puolustusministerin tehdä ne päätökset. Tosiasia on se, että kunnat kärsivät, työllisyys huononee, työttömyys kasvaa, ja hallituksella, niin kuin koko eduskunnalla, on mahdollisuus lieventää näitä vammoja näissä kunnissa kompensaatiolla.

Ministeri Kääriäinen, te sanoitte, että pyritään minimoimaan. Kyllä tässä vaiheessa, kun joku kunta menettää kolmanneksen verotuloistaan, toinen menettää 400—500 työpaikkaa, ei riitä, että pyritään minimoimaan, vaan nyt valtioneuvoston, hallituksen, tulisi tehdä konkreettiset päätökset, miten kompensoidaan. Voin todeta ja kertoa teille, että kaikilla näillä kunnilla on ihan selkeä lista projekteista (Puhemies koputtaa), ja jos nämä toteutetaan, niin myöskin kielteiset vaikutukset jäävät varsin pieniksi.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Ed. Kallis ei tässä oikeastaan kysynyt mitään, vaan hän antoi hyvän ohjeen. On todettava menemättä detaljeihin, että menettävien paikkakuntien osalta on ilmiselvästi nähtävissä, että tiettyjä kompensaatiomahdollisuuksia ilman muuta on olemassa. Mutta minusta on parempi, että ei nyt kiirehditä tässä vaiheessa niihin, vaan odotetaan ensin tämän peruspäätöksen satamaan viemistä. Edelliskierroksellakin niissä tilanteissa Puolustusvoimat ja paikalliset kunnat tekivät yhteistyötä pystyen saamaan työpaikkoja menettäville paikkakunnille. Puolustusministeriö panee liikkeelle näitä asioita koskevan valmistelun heti, kun eduskunta on tietyissä valiokunnissaan arvioitaan esittänyt selonteon täytäntöönpanosta.

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille se, että eduskunnalla on laaja tahto kompensoida niitä menetyksiä, mitä menettäville paikkakunnille aiheutuu. Tällä hetkellä hallituksen pöydällä on Merenkulkulaitoksen sijoittamispäätös, ja julkisuudessa on ollut tieto, että vaihtoehtoina ovat Turku, Kotka ja Pääkaupunkiseutu. Kysyisin ministeri Luhtaselta:

Olisiko teillä valmiutta esittää Merenkulkulaitoksen sijoittamista Kotkaan? Tämähän merkitsisi sitä, että Kotka ja Kymen alue selviytyisi voittajana tästä prosessista, mikä nyt on parhaillaan vireillä.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tämänaamuisessa hallinnon kehittämisministerityöryhmässä Halke päätyi siihen, että Merenkulkulaitoksen sijoittamisesta vielä laaditaan lisäselvityksiä. Meidän esityksemmehän pohjautui asiantuntijatyöryhmän esitykseen, ja siinä asiantuntijatyöryhmä taloudelliset ja toiminnalliset syyt perusteenaan päätyi esittämään Merenkulkulaitosta Helsinkiin, ja tämä oli myös minun esitykseni.

Tämä asia oli sitten myöhemmin koordinaatiotyöryhmässä, joka päätyi erimieliseen esitykseen, ja tästä syystä sitten ministerityöryhmä jatkona käsitteli tätä asiaa ja päätyi tähän esitykseen, että asia palautetaan Merenkulkulaitoksen osalta lisäselvitysten saamista varten, minkä jälkeen, pikaisten selvitysten tekemisen jälkeen, se palautuu jälleen Halken käsittelyyn, eli hankimme lisäselvityksiä asiasta (Puhemies koputtaa) ja liittyen Turun meriklusteriin.

Puhemies! Ed. Rantakankaan kysymys oli aivan erinomainen. Itse asiassa se oli juuri sen kaltainen kuin itsekin ajattelin esittää.

Mutta, puhemies, palaisin ed. Nepposen peruskysymykseen. Minulla on kädessäni Puolustusvoimien varuskuntarakenteen kehittäminen -niminen asiakirja, jonka on tehnyt selvitysmies, prikaatikenraali Arto Räty. Tässä kyseisessä asiakirjassa on kahdeksan kohtaa, joiden perusteella piti tehdä ratkaisu, se ratkaisu, mikä nyt on tehty. Jostain syystä tämän paperin arvo ei paljoa ollut silloin, kun tehtiin se ratkaisu, että Kotkan rannikkoalueeseen puututaan. Tänään me olemme kysyneet prikaatikenraali Arto Rädyltä, onko hän esittänyt Kotkaa tälle listalle, ja hän vastasi yksiselitteisesti: ei ole. (Puhemies: Minuutti!)

Herra puhemies! Kysyn ministeriltä: Mistä tämä merkillinen lisäys on tullut?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Perusratkaisuhan — kaksi plus kaksi — jota kenraali Räty esitti, tulee toteutumaan nyt tässä ministerin esityksessä, mutta tiukempana ja aiennettuna aikaisempaan verrattuna johtuen siitä, että kehykset tiukkenivat säästöjen takia 2006—2007. Se on tämä syy, että piti ottaa aiemmin ja piti ottaa tiukempana.

Mitä tulee Kotkaan, se oli — Rätykin sen varmaan kertoo — hänen listassaan kymmenes ja ilman muuta, tapahtui tämän osalta mitä tahansa, olisi ja on seuraavien lähivuosien osalta remontoinnin kohteena tilanteessa, missä Merivoimien uudelleenrakentelu tulee jatkumaan. Se tapahtuu nyt taikka myöhemmin, mutta tapahtuu varmasti, mieluummin nyt. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Esillä oleva Kotkan rannikkoalue ja RUK muodostavat Haminassa varuskuntakokonaisuuden, ja nyt herää kysymys, kun ministerin esityksen mukaisesti rannikkoalueen alasajo aloitetaan, mikä on sitten RUK tulevaisuus Haminassa. Onko niin, että seuraavan selonteon yhteydessä Reserviupseerikoulu siirretään valmiusprikaateihin? Kysyisin nyt ministeriltä:

Voitteko tässä ja nyt luvata, että tämäntyyppinen kehitys ei lähde käyntiin, vaan RUK vähintäänkin nyt Haminassa pysyy?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Kotkan rannikkoalueen toimintoja tarkkaan ottaen ei ajeta alas siinä määrin kuin puheenvuorossa ehkä annettiin ymmärtää, vaan sinnehän tulee jäämään tämänkin ratkaisun jälkeen merkittävä määrä operatiivista valmiutta ja siihen liittyvää henkilökuntaa. Varusmiesten koulutus siirtyy sitten sieltä johonkin toiseen paikkaan, ja kun näin on, jatkossakin tämä varmistaa ja vahvistaa omalta osaltaan RUK:n olemassaolon ja toiminnan Haminassa, joka on RUK:lle hyvä paikka ja on myös ajatellen tämän maan puolustamista kohdallaan oleva paikka. Sinne tarvitaan myös pysyvää henkilökuntavoimaa, ja tämä nyt olemassa oleva ratkaisu, syntyvä ratkaisu, tukee tätä pysyvän henkilökunnan olemassaoloa Haminan tukena.

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri on kaksi kertaa ilmoittanut tässä, että ei hötkyillä muista, mutta nämä leikkaukset tehdään, lopettamiset tehdään. Nyt jopa tiedotusvälineissä työntekijät, jotka siellä todennäköisesti menettävät työpaikkansa — heitä on tuhansia — itkevät sitä, mitenkä elämä jatkuu, mutta silti puolustusministerillä on otsaa sanoa tässä tilaisuudessa, että tehdään nyt nämä ratkaisut ja katsellaan sitten joskus, mitenkä aika etenee.

Mitä näille ihmisille nyt voidaan sanoa? Mitä ministeri sanoo, mitä me voimme näille ihmisille, jotka ovat hädän partaalla, antaa?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Minä viittaan kahteen näkökohtaan, ed. Immonen:

Ensinnäkin, näissä vaikeissa ja ikävissä tilanteissa tullaan toteuttamaan esimerkillistä työnantajapolitiikkaa, niin kuin on tehty aikaisemmillakin kierroksilla erittäin hyvillä tuloksilla. Kaikki tunnustavat, että ne on hoidettu siistillä tavalla, inhimillisesti, niin kuin pitääkin hoitaa näitä asioita, tarjota työpaikkoja jne.

Toisekseen, ed. Immonen, ei mene pitkä aika, kun puolustusministeri omalta osaltaan tulee esittämään menettäville paikkakunnille kompensaatioratkaisuja, mutta sen aika ei ole nyt. Lähden myös siitä, että se tapahtuisi myös laajemmalla rintamalla, ei pelkästään puolustushallinnon mahdollisuuksiin tukeutuen.