Herra puhemies! Suomalaisen rauhanturvaajan menehtyminen Afganistanissa oli traaginen tapahtuma, ja eduskunta osoitti myötätuntoaan omaisille tämän istunnon alussa.

Eduskunta hyväksyi yksimielisesti viisi vuotta sitten osallistumisen Afganistanin Isaf-operaatioon. Näinä kuluneina viitenä vuotena Afganistanissa on samanaikaisesti ollut menossa Yhdysvaltojen käymä sota talebaneja vastaan. Sen ja Isaf-operaation välinen ero on hämärtynyt. Viiteen vuoteen tilannetta ei ole saatu vakautettua. Siviiliuhrit, turvattomuus, korruptio sekä poliisin ja oikeuslaitoksen toimimattomuus aiheuttavat tyytymättömyyttä, joka puolestaan lisää talebanien kannatusta, eli rauhanturvaoperaation kannalta tilanne ei näytä hyvältä eikä myöskään afganistanilaisten. Viime marraskuun alussa pyysimme hallitukselta selontekoa Afganistanin tilanteesta ja rauhanturvaoperaatiosta, ja uudistan nyt kysymykseni:

Herra pääministeri, aikooko hallitus antaa eduskunnalle selonteon rauhanturvaoperaation näkymistä Afganistanissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätä ei ole nyt käsitelty. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kävi lävitse vasta pari viikkoa sitten kaikki käynnissä olevat operaatiot ja teki sen pohjalta ratkaisun, miltä lähtökohdilta nyt jatketaan. Luonnollisesti hallitus on valmis informoimaan eduskuntaa, antamaan selonteon ehkä ensi sijassa ulkoasiainvaliokunnalle, joka aina saa tietoja näistä operaatioista.

Afganistanin operaatio on tiedetty alusta alkaen riskioperaatioksi. Olosuhteet ovat epävarmat, ja oli äärimmäisen traagista se, että tämä isku tapahtui ja sen kohteena nyt oli suomalainen sotilas, joka menehtyi. Mutta hallitus on luonnollisesti valmis, jos eduskunta pyytää, antamaan selonteon. Arvelen, että on hyvä käydä aika ajoittain koko tämän vaalikauden aikana nämä käynnissä olevat operaatiot lävitse. Useimmista nyt käynnissä olevista operaatioista on tullut aika pitkäaikaisia, ja sama koskee myös Afganistania.

Herra puhemies! Se on totta, että valiokunnat ovat saaneet tästä tietoa, mutta selonteon muodossa tapahtuvan keskustelun yhteydessä koko eduskunta voi antaa evästyksiä ja pohtia sitä, onko syytä arvioida uudelleen tilannetta. Nythän on käymässä muun muassa niin, että presidentti Bush on hiljakkoin vaatinut Nato-maita lisäämään sotilaiden määrää Afganistanissa eikä kuitenkaan näytä siltä, että niin tapahtuu. Uudistan nyt kysymykseni:

Katsooko hallitus, että tilanne Afganistanissa on niin myönteinen, että aihetta koko eduskunnalle annettavaan selontekoon ei ole?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymys oli nyt jonkin verran johdatteleva tämän loppuosan osalta. Tämän traagisen tapahtuman seurauksenakaan meidän ei minusta pidä tehdä äkillisiä Afganistaniin liittyviä ratkaisuja. Meillä on operaatio käynnissä, johon olemme sitoutuneet, ja aika ajoin on aina tarve arvioida osallistumisen tarvetta ja mielekkyyttä, ja siinä arvioinnissa pitää aina ottaa huomioon myös ne kokemukset, joita on saatu. Siihen vaikuttaa myös se riskiarvio, joka on.

Tämä analyysi ja arviointi pitää tehdä ajallaan, ja sen luonnollisesti hallitus tulee tekemään normaalissa näiden operaatioiden arviointirytmissä. Lupaan, että hallitus tulee harkitsemaan myös koko eduskunnalle annettavaa selontekoa, mutta käydään se keskustelu sitten erikseen tässä myös ulkoasiainvaliokunnan kanssa siitä, mitä menettelytapaa eduskunta tässä asiassa toivoo.

Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut hallitukselta, kun näyttää siltä, että Afganistanin turvallisuustilanne on heikkenemässä ja tosiaan olosuhteet, joissa toimitaan, ovat vaikeutumassa ja mahdollisesti jopa paikallisen väestön mielipiteet ovat muuttuneet osittain rauhanturvaoperaatiota vastaan näistä syistä, joita tässä on tullut ilmi — pommituksia etelässä:

Mikä on hallituksen arvio siitä, voisiko poliittista prosessia käynnistämällä tässä saada jotakin aikaan? Taleban ei ole aina sama kuin al-Qaida. Siellä on myöskin tämmöistä oikeutettua oppositiotoimintaa varmasti Karzain hallitusta vastaan maassa. Voitaisiinko joissakin puitteissa, EU:n puitteissa tai Naton puitteissa, käynnistää rauhanprosessi, neuvotteluprosessi, jossa laajasti afganistanilainen yhteiskunta saataisiin mukaan, koska pelkän rauhanturvaoperaation edellytykset näyttävät hyvin vaikeilta?

Puolustusministeri  Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Talebanit pyrkivät juuri tämän tyyppisillä operaatioilla, joita jo Pohjois-Afganistanissakin harjoitetaan tienvarsipommeilla, juuri siihen, että kansainvälinen yhteisö — EU, Nato — tekisi johtopäätöksiä tuohon suuntaan.

On aivan totta, että Afganistanin hallituksen ja sen turvallisuusjoukkojen, armeijan, poliisin, resurssit ja osaaminen eivät ole riittävällä tasolla. Tämän tuen vahvistaminen on aivan keskeistä pitkässä juoksussa, ja myöskin tämän kesän aikana tai kesän jälkeen EU käynnistää siviilikriisinhallintaoperaation siellä Afganistanissa. Pitkässä juoksussa tämä on se linja, jota vahvistamalla voidaan ulospääsytietä hakea.

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että hallitus on tehnyt sen arvion, että tässä ei ole tavallaan uuden arvioinnin paikkaa suomalaisten läsnäolon suhteen Afganistanissa.

Miten, ministeri Häkämies, arvioitte kuitenkin, onko näiden tapahtumien myötä kuitenkin itse Afganistan-operaatio sisäisesti muuttunut ja sisällöllisesti muuttunut, mistä pitäisi tehdä sitten kansainvälisten joukkojen, rauhanturvaajien läsnäolon suhteen uutta arviota?

Puolustusministeri  Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Suomihan on sitoutunut varsin pitkälle vuosikymmenen vaihteeseen niin sotilaallisesti kuin rahallisen avun muodossa Afganistanin auttamiseen ja rauhan edistämiseen. Tältä osin Suomen sitoutuminen on aika pitkäjänteinen. Aivan kuten pääministeri sanoi, hallitus on valmis varmaankin tämmöisen selonteon tuomaan. Merkittävin päätös, joka on tehty, liittyy siihen, että suomalaiset siirtyvät kesän kuluessa ruotsalaisjohtoisen Prt:n yhteyteen, eli tämä on se muutos, joka käytännössä tapahtuu, mutta se on suurin piirtein nykyisillä miehistömäärillä.

Herra puhemies! Jo pitemmän aikaa Yhdysvallat on halunnut, että Suomi lisää joukkojensa määrää Afganistanissa. Yhdysvallat on esittänyt myös, että Suomi lahjoittaisi aseita ja välineitä Afganistanin armeijalle. On esitetty myös sitä, että Suomi ottaisi käyttöön Afganistanissa sotilaskouluttajia, jotka voisivat osallistua varsinaisiin taisteluihin. On tehty myös koko joukko muita ehdotuksia Suomelle. Näistä ehdotuksista eduskunta ei toistaiseksi ole päässyt keskustelemaan. Luulenpa niin, että huomattava osa eduskunnasta ei edes tiedä, että tällaisia ehdotuksia on tehty.

Ministeri Kanerva, te olette matkustamassa Yhdysvaltoihin ulkoministeri Condoleezza Ricen kutsusta. Aiotteko te keskustella matkanne aikana Afganistanin operaatiosta ja Yhdysvaltain Suomelle esittämistä toivomuksista koskien muun muassa suomalaissotilaiden määrän lisäämistä Afganistanissa?

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Sitä esityslistaa, jota ulkoministeritapaamisen yhteydessä tullaan käsittelemään, ei tietysti ole vielä lyöty lukkoon, mutta on enemmän kuin todennäköistä, että Afganistanin tilanne tulee olemaan näiden keskustelujen eräs esityslistan kohta. Se on luonnollista, koska Afganistanin tilanne on kaikissa ulkoministereiden tapaamisissa esimerkiksi Euroopan tasolla tänä päivänä esityslistalla. Ei sellaista ulkoministeritapaamista ole, jossa tätä asiaa ei moninaisesti käsiteltäisi.

Suomen rajoitteet ovat luonnollisesti löydettävissä meidän rauhanturvalaistamme. Se sanelee sen linjauksen, jonka mukaisesti Suomi on mukana näissä operaatioissa. Siinä ei ole mitään kummallista ja dramaattista. Se, mikä on Suomen aikomus tänä päivänä runsaan sadan siellä olevan suomalaisen osalta, on se, että pyritään siihen, että meidän asiantuntemuspanoksemme olisi mahdollisimman korkeatasoinen toteuttaa tätä operaatiota, ja näen siinä kyllä hyvin perustellun linjan Suomen osalta jatkossakin toimia tämän mukaisesti.