Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri, nyt on kiistatta käynyt selväksi, että Suomen elintarvikkeiden hintojen nousu on erittäin rajua ollut viime vuosina. Se poikkeaa euroalueesta myöskin, meillä on ollut 17,3 prosentin hinnannousu noin kolmen vuoden aikana, kun euroalueella kymmenisen prosenttia.

Te ette ole halunnut julkisesti käydä läpi niitä selvityksiä, mitä nyt on tästä tekijästä, tästä kehityksestä, tullut ilmi. Tämä viittaa kilpailun puutteeseen elintarvikeketjussa, kaupan ja teollisuuden omistuksen keskittymiseen, ja ilmeisesti neuvottelumekanismi, jossa maa- ja metsätalousministeriö ja MTK samannäköisinä istuvat pöydän molemmilla puolilla, ei myöskään hallitse tätä tilannetta.

Myöskin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen tuli tietoon hallitusohjelmasta lähtien huhtikuussa 2007, ja elintarvikkeiden hintoihin on kasattu sellainen lisä, että ilmeisesti elintarvikkeiden hintoja on nyt siltä pohjalta helppo alentaa 4—5 prosenttia arvonlisäveron alennuksen tullessa täytäntöön. Hintoja on nostettu jo ennen ensi vuoden lokakuuta tietoisina veronalennuksen voimaantulosta.

Miksi te ette käy avoimesti läpi nyt tätä tilannetta? Hintavalvonta ja tämä kustannuskehitys ei tuottajan eikä kuluttajan kannalta voi olla tyydyttävä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäen kysymys on erittäin hyvänä päivänä esitetty kysymys, koska tänään olemme tulo- ja kannattavuustyöryhmässä käyneet läpi nimenomaan kilpailulainsäädäntöön liittyviä asioita. Siihen liittyen tulemme nyt sitten tekemään selvityksen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa siitä, miten nämä hinnat todella määräytyvät ja mikä kaikki vaikuttaa siihen elintarviketalouden ketjuun ja siellä olevaan hinnanmuodostukseen. Eli tämän tyyppinen päätös on tänään tehty, ja työ käynnistyy yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä.

Meillähän on olemassa Mtt:n tekemiä tutkimuksia. Ministeriö ja minä kumpikaan emme ole teettäneet mitään erillisiä tutkimuksia hinnanmuodostuksesta tähän mennessä, mutta niiden olemassa olevien, ihan julkisuudessakin netistä luettavien Mtt:n tutkimustulosten mukaan kehitys EU-jäsenyyden aikana on ollut se, että kaikkein eniten on noussut kaupan osuus tästä ketjun siivusta. Sen sijaan tuottajan osuus on ollut kaikkein heikoimmalla ja teollisuus on ollut sitten kaupan jälkeen se toinen, joka on saanut siitä arvonlisää. Tämähän on yleisesti tiedossa oleva asia. Mutta nyt se työ käynnistyy.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron alennuksen siirtymistä ruoan hintoihin seurataan tällä hetkellä. Seuranta on aloitettu jo viime vuoden puolella. Sitä tekee Kuluttajavirasto, ja teemme samanlaisen seurannan kuin aikoinaan euroon siirtymisen aikana, kun katsottiin, että hinnat eivät nouse. (Ed. Jaakonsaari: Ne nousevat!) Seurannan päätelmät nähdään sitten, kun tulokset ovat selvillä.

Arvoisa puhemies! 500 miljoonan euron käyttäminen ruoan arvonlisäveron alentamiseen olisi suuntautunut lapsiperheiden ja pienituloisten kannalta paljon tärkeämmällä tavalla sosiaalietuuksien korotuksena tässä vakavassa suhdannetilanteessa.

Meillä on selvästi nähtävissä, että monopolisoitunut jalostusteollisuus ja kauppa nostavat nyt myöskin hintoja. Kun viljan maailmanmarkkinahinnat nousivat syksyllä 2007, se heijastui nopeasti Suomen viljatuotteiden hintoihin. Viime syksynä maailmanmarkkinahintojen laskeminen laski meillä tuottajahintoja, mutta ei jauhon eikä leivän kuluttajahintoja. Ilmeisesti kauppa ja alan teollisuus on kasvattanut marginaalejaan. Tältä osin on erittäin vakavaa myöskin, että tammi—helmikuussa lihatuotteiden hinnat ovat nousseet selvimmin. Kyllä tämä on aika raakaa monopolivoiman käyttöä samaan aikaan, kun maa joutuu jyrkkään taantumaan.

Myöskin tuottajien kannalta se, että te olette lannoiteteollisuuden menneet myymään norjalaiselle Yaralle, on erittäin huonoa edunvalvontaa, koska se on yksi tekijä, joka myöskin rehukustannusten taustalla näkyy. (Puhemies: Minuutti on ylittynyt jo!) Myöskään tuottajien rehuhinnat eivät ole alentuneet.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tämän ruoan arvonlisäveron alennuksenhan kaupat ovat hyvin selkeästi nyt ilmoittaneet ohjaavansa ilman muuta ruoan hinnan alentamiseen. Mitä sitten tapahtuu siinä, onko hintoja nostettu tätä ennen vai ei, se kuuluu siihen, että meidän pitää seurata. Toivon, että jokin tutkimuslaitos innostuu vielä enemmän seuraamaan, mitä sillä sektorilla on käytännössä tapahtunut.

Kysymyksestä, mitä tapahtui tammi—helmikuussa lihatuotteiden hinnoille, tiedän vain sen, että tuottajien kohdalla ainakin hinta on ollut aleneva, ei nouseva. Jos lihan hinta on kaupassa noussut, silloin joku muu on sen aiheuttanut kuin alkutuottaja.

Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa, että ruuan todellisesta hinnasta ei tunnu olevan selvyyttä edes hallitusaitiossa. Kuluttajajärjestöt ovat tivanneet jo useita vuosia, miksi ei tehdä kattavaa selvitystä siitä, mikä ruuassa todellisuudessa maksaa, mistä ruuan hinta koostuu, miten ruuan kustannusosuudet todellisuudessa jakautuvat. On tärkeää jokaisen kuluttajan tietää, mistä leivän hinta koostuu, kuinka paljon menee kauppaan, kuinka paljon kuljetuksiin, kuinka paljon alkutuotantoon, kuinka paljon ottaa teollisuus ja vaikka kuinka paljon menee mainostamiseen. Nämä kysymykset ovat sellaisia, joihin pitäisi pystyä vastaamaan, ennen kuin ruoan arvonlisäveron päätös tullaan tekemään.

Toivonkin ministeriltä, että tartutte nyt ripeästi tähän ja selvitätte tämän vaikka sitten veronmaksajien rahoilla. Tämä on niin tärkeä asia, että kyllä kansalaisten pitää tietää, mitä ruoka todellisuudessa maksaa ja mihin sen hinnan nousu nyt sitten perustuu.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Rajamäen kysymykseen jo vastasin, niin todella tämä selvitys tullaan tekemään ja tullaan tekemään veronmaksajien varoilla ja siitä tullaan myöskin pyytämään kilpailuna tarjous, kuka sen tekee. Ministeri Cronbergin kanssa tässä olemme tekemässä hyvää yhteistyötä, koska asianahan tämä hintapolitiikka kuuluu nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriölle ja ministeri Cronbergin toimintakenttään siellä. (Ed. Gustafsson: Miksi sekin näin myöhässä?)

Kun kysytään, millä tavalla tämä leivän hinta esimerkiksi muodostuu, niin mehän tiedämme, että siinä noin 4 prosenttia on sen raaka-aineen osuus. Jos puhutaan, että tuottajahinnassa tapahtuu joku muutos ja se muuttaa leivän hintaa oleellisesti, niin se ei sitä muuta, kun se osuus on 4 prosenttia. Nyt tarkastellaan sitten kokonaisuudessaan, mitä tämä koko ketju pitää sisällään ihan tuottajasta kuluttajaan saakka ja myöskin kaupassa, siellä on mukana sekä tukkukauppa että vähittäiskauppa. Kaikki tullaan käymään läpi ja tänään tämä linjaus on tehty yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että ruuan hintaa saadaan laskettua, koska suhteellisesti se tuntuu kaikkein eniten pienituloisten kukkarossa. Pienituloiset myös haluavat ostaa suomalaista ruokaa, haluavat tukea suomalaista tuotantoa. Nyt on käynyt ilmi, että suomalainen yritys, HKScan Ruotsissa, on ei vain kerran vaan kahdesti jäänyt kiinni siitä, että sikoja on keitetty elävältä. Tämä antaa aikamoisen kuvan suomalaisen yrityksen tuotannosta.

Miten takaatte, että tällaista ei pääse tapahtumaan Suomessa jatkossa, vaan että eläinten oikeuksista pidetään huolta?

Toinen kysymys liittyy siihen, kun suomalaiset haluavat ostaa suomalaista ruokaa, tuoretuotteina myydään paljon Brasiliasta tuotua pakastettua kanaa, joka vain marinoidaan täällä. Marinoimisen ja pakkaamisen jälkeen ihmiset kuvittelevat ostavansa suomalaisia (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tuotteita, vaikka ne ovat brasilialaisia.

Miten tulette puuttumaan tähän ihmisten huijaamiseen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota, ja se on tämä marinointijärjestelmä, jota käytetään nimenomaan ulkomaisen lihan kohdalla. Kun se tuodaan Suomeen ja marinoidaan, niin sen jälkeen alkuperää ei tarvitse välttämättä ilmoittaa. Tätä keskustelua pitää käydä nyt sitten yhteistyössä kuluttajien kanssa ja pystyä sopimaan niin, että kerta kaikkiaan jatkossa riippumatta siitä, miten liha on käsitelty, sen alkuperä merkitään. Tämä on aivan sama asia, kun me pyrimme nyt siihen, että jatkossa nämä gmo:sta vapaat elintarvikkeet tullaan merkitsemään. Se on meidän tavoitteemme seuraavana, koska kuluttajilla pitää olla oikeus tietää, mitä ruokaa he syövät, missä valmistettua, miten tuotettua jne. Se on kuluttajien perusoikeus ja sen suuntaan tehdään töitä.

Sitten kysymys tästä Ruotsissa tapahtuneesta sikojen teurastuksesta. Minulla siitä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta tiedän vaan sen, että Suomessa tällainen ei ole mahdollista. Meillä on tämä koko ketju valvottu hyvin tehokkaasti ja meillä on Eviran tarkastuseläinlääkärit teurastamoissa pitämässä huolta siitä, että tällaista Suomessa ei pääse tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Talouskriisin tuomat paineet ja elintarvikkeiden hintojen nousu asettavat myös kunnat vaikeuksiin peruspalvelujen tuottamisessa. Päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa sekä ikäihmisten kodeissa nautitaan pitkälti kuntien järjestämistä ruokapalveluista. Ruoka tuotetaan lähes poikkeuksetta asiakasta kohden raaka-ainekustannuksiltaan alle eurolla päivässä. Nykyisellä hintojen nousuvauhdilla ollaan tilanteessa, jossa herää kysymys, joudutaanko ruuan laadusta tai määrästä tinkimään näiden mainitsemieni väestöryhmien kohdalla. Kysynkin:

Onko hallituksella ratkaisua tähän yhtälöön, vai jätetäänkö tämänkin asian kanssa kunnat painimaan yksin? Ruuan arvonlisäveron alennus on mielestäni väärä vastaus, koska se ei korvaa enää edes viimeaikaista ruuan hinnan nousua.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tämä kouluruokakysymyshän on, totta kai, tavattoman tärkeä, koska se on monille koululaisille ainoa päivän lämmin ateria. Silloin on tietysti tärkeää, että se on hyvin ravitseva. Nyt tässä on kysymys julkisen sektorin ruokailun järjestämisen tarjouskilpailusta. Pitäisi pyrkiä siihen lähiruokaan. Minä nimittäin väitän, että sen kunnan talouden ja sen seudun aluetalouden kannalta varmasti on lopputuloksena taloudellisesti parempi se, että käytetään niitä lähipalveluja ja lähiruokaa, jolloin saadaan aktiivisuutta sille alueelle, saadaan koululaisille terveellinen ja turvallinen ruoka ja sitä kautta kannustetaan myöskin monipuoliseen ravintoon. Tiedän nämä paineet, mitkä siellä on hinnan suhteen, mutta siitä syntyy myöskin aluetalouteen liikettä. Kainuussahan selvitettiin, jos oikein muistan, semmoinen asia, että jos kaikki mehut, mitä Kainuussa käytetään, tuotetaan Kainuussa, niin euro vaihtaa 11 kertaa omistajaa sillä alueella, kun ne mehut ovat päätyneet kuluttajille. Ihan sama yhtälö toimii lähiruuan kanssa.

Arvoisa puhemies! Elintarviketurvallisuusvirasto on ryhtynyt poistamaan kananmunia kaupoista salmonellavaaran vuoksi ympäri Suomea. Ministeri Anttila on kuitenkin julkisesti vakuuttanut, ettei kanatiloilta löydetty salmonella ole vaaraksi munien kuluttajille. Myös sikatiloilta on löytynyt salmonellaa.

Onko hallitus antanut oikeata tietoa ensinmainittujen tuotteitten turvallisuudesta kansalaisille, miten hallitus aikoo huolehtia suomalaisen ruuan turvallisuudesta ja minkälainen vaikutus näillä tapauksilla on ruuan hintoihin?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Helmikuussahan tavattiin kolmella kananmunatilalla salmonellaa ja tämä löytyi ihan normaalissa omavalvontatarkastuksessa, mikä kertoo siitä, että meillä elintarvikeketjun omavalvonta toimii erinomaisella tavalla, koska se siellä havaittiin. Sen jälkeen sitten lähdettiin jäljittämään ne tilat, joihin oli tätä saastunutta rehua toimitettu, ja nyt me olemme yhteistyössä Eviran johdolla läänineläinlääkäreiden ja kunnaneläinlääkäreiden kanssa ottaneet jo useita satoja näytteitä. Tähän mennessä kahdestatoista kanalasta, kanan ulostenäytteistä, ja kahden sikalan ulostenäytteistä on löydetty salmonellaa. Yhteensä 55 kanatilaa ja 96 sikatilaa on saanut tuloksen siitä, että salmonellaa ei ole todettu. Kun se on pystytty nyt pysäyttämään sinne tilatasolle, se ei ole sieltä lähtenyt kuljetukseen teollisuuteen eikä munapakkaamoille, ja sen takia nyt yhteistyössä viranomaisten kanssa myöskin sen rehutehtaan tilat on puhdistettu. Tehdas on seisonut sitä varten, että ketju on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) saatu taas puhtaaksi, ja nyt jatkossa tutkitaan ja selvitetään ja yritetään kaikkemme, että se pysyy tilatasolla, niin kuin se nyt on.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä ongelmatiikkahan suurella todennäköisyydellä, näin kaiketi on voitu todistaa, liittyy nimenomaan ulkomaiseen rehuun. Suomen rehuomavaraisuus on tavattoman pieni, nimenomaan valkuaisen osalta, 10—20 prosentin välillä. Tämä on aivan liian alhainen. Eri toimin pyritään nyt löytämään ratkaisuja, joilla voitaisiin rehuvalkuaisomavaraisuutta parantaa. Yksi niistä toimista, mitkä voivat kenties auttaa, liittyvät energiantuotantoon. Paraikaa valmistellaan erilaisia järjestelyjä sekä nestemäisten biopolttoaineiden tuottamiseksi että myöskin syöttötariffijärjestelmien käyttöön ottamiseksi. Mitä enemmän suomalaisesta rehuviljasta voidaan puristaa näitä nestemäisiä tai poltettavia polttoaineita, sitä enemmän se antaa mahdollisuuksia lisätä suomalaista valkuaisainetta. Eli energiapolitiikan kotimaisuuden, uusiutuvan edistäminen, saattaa, jos oikeat keinot nyt löydetään, niin kuin uskon, edistää samalla kotimaisen rehuvalkuaisen tuotantoa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä, että olette nyt selkeäsanaisesti vastannut kysymyksiin ruuan hinnanmuodostuksesta. (Ed. Jaakonsaari: Ei kyllä selvinnyt!)

Mutta hämmennystähän herätti tämä radiohaastattelunne, jossa teiltä kysyttiin, kenen taskuun tuo hinnan nousu on mennyt, ja vastasitte, että tiedätte kyllä vastauksen, mutta ette suostu vastaamaan. Kysyn nyt sen vuoksi vielä ihan selkeyden vuoksi: Mihin tietoon tässä haastattelussa täsmällisesti viittasitte, ja ovatko nämä tiedossanne olevat vastaukset nyt tulleet julki?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Täällä jo ensimmäisessä vastauksessani totesin, että meillä on olemassa maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen Mtt:n tekemiä tutkimustuloksia, jotka on kaikkien luettavissa, mtt.fi, netistä. Sieltä voi katsoa, mikä se hinnanmuodostus on. Me emme ole tehneet mitään selvitystä. Se, mihin viittasin — mutta valitettavasti en huomannut siinä oikaista sitä toimittajan kysymystä, että emme me mitään selvitystä ole tehneet — on se, että olemme käyneet viime kesänä lihantuotannon kannattavuuskriisityöryhmässä keskustelua siitä, miten Suomessa lihan hinta muodostuu, mutta emme me mitään tutkimuksia ole tehneet. Nyt ne tutkimukset sitten tehdään, niin kuin lupasin. Eli en ole mitään salannut, koska semmoista ei ole, mitä voisi salata.

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen elintarvikeketju on poikkeuksellinen maailmanlaajuisesti. Missään muualla kuin Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, ei pystytä pellolta pöytään niin tarkasti seuraamaan ruuan kulkua kuin se meillä voidaan tehdä. (Ed. Jaakonsaari: Nyt on ruuan hinnasta kysymys!) Tästä osoituksena on myöskin se, mitä viimeksi on tämän ikävän salmonellan osalta tapahtunut. Mitään ei ole onneksi päässyt kuluttajille saakka. Meillä on myöskin parannettavaa ilman muuta tässä asiassa. Ministeri Pekkarinen totesi erinomaisella tavalla, että meidän valkuaisomavaraisuuttamme pitää kehittää. Se on äärimmäisen tärkeää tälle maalle. Kysymys, esitän sen ministeri Anttilalle:

Meillä on myöskin äärimmäisen suuri byrokratia tämän kaiken ympärillä. Sitä byrokratiaa tarvitaan, mutta myöskin sitä voitaisiin keventää, sitä voitaisiin yhdenmukaistaa niin, että kaikki viranomaistieto, kaikki tiloilla, yrityksissä, tapahtuva standardointi, erilaiset ohjelmat ja muut järjestelmät olisivat yhteensopivia. Mitä tämän asian suhteen on tehty ja mitä aiotaan tehdä?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Lepän erinomaisen hyvään kysymykseen siitä, että se on aivan totta, että viljelijät kokevat nämä järjestelmät hyvin byrokraattisiksi. Nythän meillä huhtikuussa toteutuu viljelijöiden tukihakemus sähköisesti. Se helpottaa tilannetta. Sitten on saatu päätökseen pienten elintarvikeyritysten byrokratiaongelmat; niitä asetuksen muutoksia, ohjeistuksen muutoksia, ollaan parhaillaan tekemässä. Sitten meille tulee semmoinen nettipalvelu näille pienille elintarvikeyrittäjille, joista he voivat aina katsoa, mitä muutoksia elintarvikelainsäädäntöön on nyt juuri tulossa tai tullut, koska heillä ei ole päätoimista juristia tai vastaavaa, joka tätä puolta voisi seurata. Eli me lisäämme näitä palveluja yrittäjille ja yritämme kaikin keinoin tätä byrokratiaa vähentää. Mutta valitettavasti tämän viimeisen rahoituskierroksen eli rahoituskauden alkaessa nämä EU:n hankejärjestelmät ovat vieläkin monimutkaisempia, niin kuin ed. Leppä hyvin tietää, kuin ne olivat viime vaalikaudella.

Arvoisa herra puhemies! Elintarvikkeiden hintoihin vaikuttaa kaupan kilpailu, ja kilpailuun vaikuttaa kauppojen aukioloaikasääntely. Koko tämä sääntely on minun mielestäni tarpeetonta. Tämä on siis henkilökohtainen kantani. Ei ole meidän kansanedustajien asia päättää, milloin kuluttaja saa käydä kaupassa ja minkälaisessa kaupassa ja missä sijaitsevassa kaupassa ja mitä myyvässä kaupassa. Ei ole myöskään meidän asiamme päättää, milloin yrittäjä saa pitää kauppansa auki.

Ministeri Cronberg, ettekö te ole jo riittävän kauan hautonut tätä asiaa? Milloin tuotte aukioloaikasääntelyn uudistamisen eduskuntaan?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On kuitenkin niin, että kaupan kilpailua ohjataan myös aukioloajalla ja se laki, joka aikoinaan hyväksyttiin eduskunnassa 2000-luvun alussa, on tukenut nimenomaan lähikauppojen kehittymistä. Näin on ollut tarkoitus nyt löytää tämmöinen tasapainoinen ratkaisu, jossa nimenomaan kaupan kilpailua sekä edistetään, mutta myös taataan erityiskauppojen tilanne. Tässä hallituspuolueet käyvät parhaillaan neuvotteluja, ja odotan, että saamme tuloksen aikaan. Itse en tätä haudo, vaan kaikissa ryhmissä on erilaisia mielipiteitä.

Herra puhemies! Hallitus tässäkin asiassa on kyllä käsi lipassa katsellut tätä hintakehitystä. Viimeisen vuoden aikana elintarvikkeiden hinnat ovat meillä nousseet noin 8 prosenttia, kun euroalueella ne ovat nousseet 2,5 prosenttia. Kilpailua estäville rakenteille te ette ole tehneet mitään. Tästä kärsivät myöskin tuottajat. Rehujen hinnat ovat pudonneet kymmeniä prosentteja maailmalla, mutta maanviljelijöiden oma tuottajaosuuskunta on saanut maanviljelijät ahtaalle omalla hinnoittelupolitiikallaan. Tänä vuonna vähän alle 5 prosenttia ovat tulleet hinnat alas. MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö tulkitsevat suvereenisesti tänä päivänä näköjään kuluttajien etua.

Milloin te hyväksytte palkansaajat ja kuluttajat siihen pöytään, jossa tätä hintakehitystä ja kilpailua estäviä rakenteita todella käydään läpi?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle tiedoksi, että tässä viime kesän lihantuotannon kannattavuuskriisityöryhmässä oli kuluttajien edustaja. Siinä oli kaupan edustaja, siinä oli Kilpailuviraston edustaja, siinä oli koko ketju edustettuna alusta saakka. Kysymys esimerkiksi siitä, miten ruisreikäleivän hinta muodostuu, niin tosiaan 4 prosenttia on maatalouden osuus, arvonlisävero on siitä 14,5 prosenttia, kauppa 31,1 prosenttia, myllyt ja leipomot ja logistiikka 50,2 prosenttia. Nämä ovat ne Mtt:n luvut. Nämä eivät ole mitään meidän tutkimiamme lukuja, mutta nämä ovat kaikkien tiedossa, kun menee sinne nettiin.