Herra puhemies! Ministeri Häkämies, te teitte muutama päivä ennen hallituksen puoliväliriihtä mainion esityksen siitä, että viette hallituksen käsittelyyn esityksen henkilökohtaisen konkurssin sallimisesta tai mahdollistamisesta Suomessa. Minua nyt kovasti kiinnostaa, mitä tälle teidän erinomaiselle esityksellenne siellä väliriihessä tapahtui. Hyväksyikö hallitus sen esityksen, ja viedäänkö sitä eteenpäin vai tyrmättiinkö se siellä? Jos tyrmättiin, niin kiinnostaa kovasti, kuka tyrmäsi ja millä perusteella. Aiotteko pitää esityksestä edelleen voimakkaasti kiinni?

Julkisuudessa asiasta ei ole ollut mitään tietoa. Tämä eläkekohu vei kokonaan tästä tärkeästä asiasta huomion.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Asian taustalla ovat tietysti 1990-luvun edellisen laman kokemukset. Monet yritykset ajautuivat konkurssiin ja nuo yrittäjät ikään kuin elinkautiseen velkavankeuteen, ja heiltä poistettiin uuden elämän mahdollisuus, uuden yrittämisen mahdollisuus. Tämä asia oli esillä hallituksen puoliväliriihessä, ja uskon, että oikeusministeri Brax kertoo lisää siitä, mikä päätöksen sisältö oli. Mutta siellä tehtiin sen tyyppinen periaatelinjaus, jota oikeusministeriö jo valmistelee, jolla edesautetaan konkurssin jälkeen yrittäjän uuden yritystoiminnan aloittamista ja poistetaan niitä esteitä, joita kiistatta tähän lainsäädäntöön liittyy, kuitenkin niin, että vilpilliset yrittäjät ja vilpilliset teot pystytään poistamaan.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Hallitus puolivälintarkastelussaan julkisessa asiakirjassaan myös toi hyvin selväksi sen koko politiikan, eli ei ole kysymys vaan ylivelkaantuneista yrittäjistä vaan myös ylivelkaantuneista yksityishenkilöistä, ja molempien osalta tarvitaan sekä velkaneuvonnan parantamista, yleistä tiedotuksen parantamista että sitten mahdollisuutta päästä jaloilleen ja aloittaa uudelleen. Tämän takia muun muassa velkajärjestelyprosessia tullaan uusimaan ja katsomaan. On myös hyvin tärkeätä, että viime vaalikauden noin puolessavälissä uudistettiin yrityssaneerauslakia niin, että laki on nykyistä toimivampi, mutta se edellyttää sitä, että yritys hakeutuu yritysjärjestelyn piiriin välittömästi ongelmien esiinnyttyä eikä vasta liian myöhäisessä vaiheessa. Jotta tämä tiedotus nykyisen lain toimivuudesta mutta myös välttämättömyydestä hakeutua sen piiriin heti leviää koko yrityskenttään, tältä osinkin hallitus ryhtyy aktiivisempiin toimiin tiedottamisessa, mutta myös lainsäädäntöä ollaan muuttamassa.

Herra puhemies! Todellakaan nämä keinot, joita meillä on käytettävissä useita, eivät ole päteneet kaikkiin tapauksiin, ja meillä edellisen laman jäljiltä on vielä joukko, ehkä aika isokin joukko, entisiä yrittäjiä ja muita, jotka silloin velkaantuivat. Olisi kyllä korkea aika päästää heidät vapauteen niistä taakoista, mitkä silloin syntyivät. Nyt olemme siinä tilanteessa, että uusia vararikkoja, erilaisia kriisejä, tulee pienyrittäjille, yrittäjille ja muille, tavallisille ihmisille — tavallisia yrittäjät ovat, mutta tarkoitan muulla tavalla velkaantuneita. Tämän johdosta kiirehdin voimakkaasti tätä uudistusta ja kysynkin, ministeri Brax:

Milloin esitys tulee? Onko meillä suuri aalto ennen taas, ja meneekö vuosia, ennen kuin tämä uudistus on saatu eduskunnassa läpi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo viime vaalikaudella meillä oli yrittäjyyden politiikkaohjelma. Sen piirissä käytiin moneen kertaan läpi tätä problematiikkaa, minkä ed. Kankaanniemi otti esille. Silloisen oikeusministeri Koskisen kanssa käytiin keskusteluja, olisiko henkilökohtaisen konkurssin tie, se lainsäädäntö, vai velkajärjestelylainsäädäntö parempi vaihtoehto edetä. Oikeusministeriö silloin ei ollut valmis etenemään tätä henkilökohtaisen konkurssin tietä. Nyt tämän vaalikauden aikaan meillä on työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Me olemme sen piirissä keskustelleet moneen kertaan ja jo muutama viikko aikaisemmin, kuin ministeri Häkämies tuli julkisuuteen, me toimitimme yksimielisen raportin oikeusministeriöön, jossa päädyttiin silloin tehdyn arvion mukaan siihen, että tämä velkajärjestelylakitie on se tie, jolla sittenkin parhaiten ja tehokkaimmin voitaisiin tätä ongelmatiikkaa hoitaa. Ihan samaan pyrki myöskin varmaan ministeri Häkämies omassa ulostulossaan. Oli punnittu sitä vuosien ajan ja kaiken tämän työn jälkeen päädytty siihen, että velkajärjestelylain kautta eteneminen on tehokkain ja paras tapa.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa jo ennen ministeri Pekkarisen hyvää kirjettä minulle tästä asiasta pääministerin kanssa puhuttiin jo ennen joulua, ja sen takia näillä näkymin kevään aikana kaikki vastaukset tulevat valmiiksi. Mutta on kysymys jossain määrin vielä semmoisista juridisista hankaluuksista, että me emme pysty aivan lähiviikkoina vielä antamaan tarkkaa vastausta kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita tullaan tämän yhteydessä tekemään. Korostan sitä, että velkajärjestelyprosessin parantaminen kokonaisuudessaan vaatii useita toimia eikä vain yhtä temppua. Vaikka se ei kuulosta niin kovin muodikkaalta vastaukselta, niin se, että tällä kertaa, toisin kuin edellisen laman aikana, ihmiset hakeutuisivat sekä velkaneuvontaan että yritykset tarpeen vaatiessa yrityssaneeraukseen, on keskeinen keino välttää sitä katastrofia, mikä edellisellä kerralla tapahtui. Siinä pelkät lainsäädäntömuutokset eivät auta, jos ei tällä kertaa reagoida ajoissa.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä ministeri Häkämiehen esitystä henkilökohtaisesta konkurssista aivan erinomaisena.

Nyt pitäisi kuitenkin miettiä sitä myöskin sillä tavalla, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei oikein uskalleta lähteä yrittämään. Nyt kun ollaan tietynlaisessa taantumatilanteessa, täytyisi löytää myöskin sellaisia ratkaisuja, että ihmiset uskaltaisivat tehdä tämän liikkeellelähdön. Silloin voisi olla myöskin järkevää miettiä henkilökohtaisen konkurssin osalta sitä vaihtoehtoa, että laitetaan ulos esimerkiksi oma asunto, ettei menetä kaikkea, mikä auttaisi huomattavasti sitä, että ihmiset uskaltaisivat lähteä yrittämään ja uskaltaisivat myöskin epäonnistua ja yrittää toisen kerran. Ministeri Brax, kysynkin: Voisiko myöskin tällaisella lähestymistavalla lähestyä tätä lakiesitystä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Suomen Yrittäjien kanssa on käyty pitkälle tätä pohdintaa, onko se lainsäädäntökysymys vai markkinoille syntyvän instrumentin kysymys, ja yhteistyössä erinäisten selvittelyjen jälkeen on tultu siihen tulokseen, että tämmöinen järjestely, jossa lainan vakuudeksi otetaan muuta kuin oma asunto, on markkinoilla syntyvä instrumentti mutta ei lainsäädännöllä ohjattava erityinen mekanismi. Mutta siinä tulee juuri hyvin tämä elementti, jossa kysyjä on oikeassa, että suomalaiset tällä hetkellä monesta syystä pelkäävät yrittäjäksi ryhtymistä selvästi kansainvälisten vertailujen mukaan enemmän kuin muut. Siinä on monta tekijää mukana, mutta tietysti meillä, kun asuntopolitiikka on vuosikymmenten takana muodostunut sellaiseksi, että perheen asunto on hyvin keskeinen varallisuustekijä, on poikkeuksellisen suuri pelko tähän asunnon menettämiseen liittyen. Mutta myös on ajateltu ja etsitty sellaisia markkinoille syntyviä mekanismeja, että jos asunto on takuuna tai vakuutena, niin kuitenkin järjestelyissä olisi sellainen lisäpykälä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että jos asunto on menossa kauppaan, niin siihen saisi jäädä kuitenkin tietyllä sopimusjärjestelyllä asumaan.

Arvoisa puhemies! Ajat ovat ilmeisen kovat, kun tarvitaan puolustusministerinkin aktivoitumista erilaisten avausten tekemiseen toiselle hallinnonalalle! (Hälinää) Mutta varsinaiseen kysymykseen.

Yrityspolitiikasta ja elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavalta ministeri Pekkariselta kysyn: (Puhemies koputtaa) Mitä keinoja ja mitä toimenpiteitä hallituksella on auttaa yrityksiä selviytymään tämän vaikean suhdannevaiheen yli? Mitä toimia on päätetty toteuttaa, ja onko siellä työkalupakissa vielä jotain, jota voitaisiin kaivaa esille, jotta mahdollisimman moni yritys välttyisi näistä konkurssi- tai vararikkotilanteista? Sehän on kaikkien yhteinen etu, että me luomme edellytyksiä sille, että vaikea suhdannetilanne ohitetaan ja mahdollisimman moni yritys pystyy jatkamaan toimintaansa. Nämä ovat sitten tätä palokuntatoimintaa ja ehkä puolustustakin, mutta tämä elinkeinoelämän kehittäminen tässä kiinnostaa, ministeri Pekkarinen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Totta kai kaikki ne elvyttävät toimet, mitkä nyt on jo hallituksen ja eduskunnan toimesta ratkaistu, hakevat viime kädessä vastausta tuohon kysymykseen. Saada pyöriä pyörimään eri puolilla talouselämää, siihen me kaikki varmaan tähtäämme. Ihan tässä lähipäivien aikaan, kun hallitus käy kehysriihikeskustelua, se siinä yhteydessä arvioi, onko vielä jotain yleistä talouden pyörien pyörittämiseksi pantavissa liikkeelle.

Mutta mitä tulee niihin erityisiin toimiin, jotka liittyvät niitten yritysten tilanteisiin, jotka ovat joutuneet ongelmiin tämmöisen äkillisen pudotuksen vuoksi, niin näitä yrityksiä vartenhan me olemme täällä eduskunnassa päättäneet miljardien ja miljardien mittaisista lisävastuunotoista, joissa valtio ottaa omaan piikkiinsä riskejä, ottaa markkinoilta lainaa, myöntää näitä vähän niin kuin omin ehdoin yrityksille. Aivan erityisenä instrumenttina on uusi instrumentti elikkä suhdannelaina, jota voidaan myöntää myös pienyrityksille, koneurakoitsijoille ja myös rakennusalan yrityksille, jos ne tämmöisen rajun pudotuksen vuoksi kerta kaikkiaan ovat menettäneet kysyntää. (Puhemies: Minuutti!) Nyt usean vuoden ajaksi voidaan lainoittaa ilman lyhennyksiä tällaisten yritysten elämänedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin mielestäni pitäisi pyrkiä enemmän siihen suuntaan, että ihmiset eivät joutuisi konkurssiin. Täällä tuodaan esille, että on velkaneuvontaa, kääntykää niiden puoleen, mutta, arvoisat ministerit, siellä on hirveät jonot. Te ette ole myöntäneet, päinvastoin kuin me olemme esittäneet, määrärahoja, ette velkaneuvontaan ettekä muutoinkaan näihin toimenpiteisiin. Tässä mielessä tietysti ymmärtää täällä puolustusministerin hermostuneisuuden siitä, että kun muut ministerit eivät tee mitään, niin hän sitten ilmoittaa omana toimenpiteenään, että nyt pitää saada sellainen konkurssijärjestely, että saadaan henkilöt konkurssiin tai yritykset konkurssiin. Amerikassahan tämän tyyppinen järjestely on olemassa, jossa henkilökohtainen konkurssi on mahdollista sillä tavoin, että oma asunto jää sen ulkopuolelle. Tämä on tärkeä asia, mutta tästä on nyt käynyt ilmi, että hallitus ei tässä asiassa ole näköjään etenemässä, että tässä ... (Min. Pekkarinen: Väärä todistus!) — Arvoisa ministeri, esimerkiksi oikeusministeriössä on selvitetty nyt pikavippiasiaa kaksi vuotta. Jos teillä on samanlainen tapa selvittää tätä asiaa, niin eihän tästä yhtään mitään tule vaan ihmiset todellakin ajautuvat konkurssiin.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin pikavipeistä.

Ed. Skinnari, te tiedätte, että lausuntokierroksen palautetta kerätään parhaillaan ja työ alkoi tyhjästä, vaikka edelliselle eduskunnalle oli luvattu tehdä yhtä sun toista. Te tiedätte tasan tarkkaan myös toisen, ja se, mitä te kerroitte Yhdysvalloista ja henkilökohtaisesta konkurssista, on vanhoja tietoja. Siellä on pitkin vuosia itse asiassa kiristetty henkilökohtaisen konkurssin ehtoja niin, että se muistuttaa hyvin paljon velkajärjestelyjärjestelyitä. Silloin kun puhutaan asioista, niin varmaan kannattaa ensin ottaa selvää. (Välihuutoja — Ed. Gustafsson: Ministeri opettaa nyt!) Hallitus on toiminut monella taholla tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Kun velkajärjestely ja velkaneuvonta huomattiin ongelmaksi, niin työ- ja eläkeministeriö nimitti oikeusministeriön entisen kansliapäällikön Kirsti Rissasen selvittämään asiaa. Neljä viikkoa sitten selvitys on vastaanotettu, ja hallituksella on suunnitelmia velkaneuvonnan parantamiseksi ja muun muassa sen siirtämiseksi oikeusministeriön alaisuuteen. (Ed. Skinnari: Mä kävin USA:ssa kolme vuotta sitten, koska sinä viimeksi kävit?)

Arvoisa puhemies! Velkaneuvonnan resursseista on todella pulaa. Voiko ministeri nyt vakuuttaa, että kehyskeskusteluissa todellakin velkaneuvonta saa tarvitsemansa resurssit ja rahat, koska on vielä sitä vanhaa taakkaa 1990-luvun alusta? Mutta nyt on todella sellainen tilanne, kun ihmisiä jää työttömiksi, tulee maksuvaikeuksia, uutta velkaantumista, että neuvontaa pitää parantaa.

Sitten, arvoisa puhemies, ministeri Pekkariselle! Kun viittasitte muistaakseni viime kyselytunnilla siihen, että sellaiset alat, sellaiset toiminnat, jotka todella ovat vaarassa loppua tämän kriisin seurauksena ehkä kokonaan, tarvitsevat erityistoimia ja siihen hallitus valmistautuu, niin voisitteko joitakin esimerkkejä tai joitakin toimenpiteitä mainita siitä, minkälaista on tämän suuntaan tapahtumassa?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa käsittelyssä oleva lisäbudjetti nimenomaan lisää velkaneuvonnan resursseja. Olemme niitä lisäämässä 1,5 miljoonalla, ja tässä selvityksessä, joka on nyt tehty entisen oikeusministeriön kansliapäällikön toimesta, tavoitteena on, että pääsemme noin 10 miljoonan resursseihin velkaneuvontaan. Samalla on tarkoitus hallinnollisesti katsoa, mikä on järkevä tapa, ja ehdotus on, että tämä siirretään oikeusministeriöön.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä, ed. Skinnari, myöskään Johannes Koskinen ollessaan oikeusministerinä ei ollut toista mieltä tämän hallituksen päätöksen kanssa. Myös silloin katsottiin, että henkilökohtaisen konkurssin tie se ei ole se oikea tie vaan se on tämä velkajärjestely, ja nyt eri vaiheiden jälkeen asia on edennyt niin, että minä todella luotan siihen, että ministeri Braxin johdolla tästä tulee ihan oikeita ratkaisuja.

Mitä tulee ed. Uotilan kysymykseen, minä luotan täysin ministeri Braxin ministeriöön.

Mitä tulee ed. Uotilan kysymykseen näistä erityisistä toimista, kerron vaan kaksi toimialaa, jotka olemme tunnistaneet aivan erityisiksi ongelma-aloiksi. Ensimmäinen on telakkateollisuus, jossa tämä tilauskanta on kerta kaikkiaan romahtanut ja aivan totaalisesti romahtanut. Toinen esimerkki tulkoon ihan tämmöisen pienyrittäjyyden piiristä elikkä metsäkoneurakoitsijoiden. Kun on tullut 30 prosenttia kysyntä alas markkinoilla, niin se on johtanut siihen, että näillä yrittäjillä kerta kaikkiaan on vaikeata. Siellä on myöskin työntekijöitä, metsureita, jotka hekin ovat menettäneet työpaikkansa, mutta sen ohella nämä metsäkoneurakoitsijat, jotka paitsi menettävät työpaikkansa myöskin menettävät ne investoinnit, joihinka he ovat paljon panostaneet, ja näitä vastaan me pyrimme nyt tulemaan erilaisin toimin.