Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Talous kasvaa valitettavan hitaasti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä talouksissa. Voimme kuitenkin tukea talouskasvun edellytyksiä kotimaisten ja Euroopan unionin sisäisten toimien lisäksi myös kauppapolitiikan kautta.

Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelut liikahtivat Balilla joulukuussa. Saavutimme siellä ratkaisun uudesta kaupanhelpottamissopimuksesta. Kyseessä on ensimmäinen uusi monenkeskinen sopimus WTO:n 20-vuotisessa historiassa. Tänä vuonna neuvottelemme useamman maan välisistä sopimuksista palvelujen, kaupan ja informaatioteknologian tuotteiden kaupan vapauttamiseksi sekä julkisia hankintoja koskevan WTO-sopimuksen laajentamisesta. Lisäksi olemme käynnistämässä Suomelle erityisen tärkeää neuvotteluprosessia niin kutsuttujen vihreiden tuotteiden markkinoillepääsyn helpottamisesta. Samaan aikaan eri puolilla maailmaa, muun muassa Tyynenmeren valtioiden kesken ja Latinalaisessa Amerikassa, käydään alueellisia neuvotteluita kunnianhimoisemmasta ja syvemmälle menevästä kaupan vapauttamisesta. Näiden sopimusten kautta maat hakevat kasvumahdollisuuksia yrityksilleen sekä uusia työpaikkoja ja hyvinvointia kansalaisilleen. Euroopan unioni ei voi jättäytyä muista jälkeen tässä kehityksessä. Tämän vuoksi EU neuvottelee uusista kauppasopimuksista parhaillaan muun muassa Japanin, Intian ja Asean-maiden kanssa sekä investointisuojasopimuksesta Kiinan kanssa.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tiedetty aina, että leipämme on pieninä murusina maailmalla. Työpaikkamme ja hyvinvointipalvelumme perustuvat ulkomaankaupan tuottamaan taloudelliseen menestykseen. Vienti, mukaan lukien sisämarkkinakauppa, vastaa arvoltaan noin 40:tä prosenttia bruttokansantuotteestamme.

Kauppapoliittinen linjamme on ollut johdonmukainen läpi vuosikymmenten: Liityimme Gatt-jäseniksi vuonna 1950. Efta-liitännäisjäsenyys ja tulliton kauppa Neuvostoliiton kanssa ratkaistiin vuonna 1961. Kaupan vapauttamista jatkettiin EEC-vapaakauppasopimuksella 1974 sekä KEVSOS-sopimuksilla 1970-luvun puolivälissä. Eta-jäsenyys toteutui 1994 ja EU-jäsenyys 1995. EU:n laajentuminen 2000-luvulla on laajentanut sisämarkkinoita entisestään.

Nyt käynnissä olevat neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta eli TTIP:stä sijoittuvat osaksi tätä jatkumoa. Suomen talouskasvun ja työllisyyden parantaminen vaativat kysyntää, johon EU:n sisämarkkinat eivät yksin riitä. Meidän on helpotettava suomalaisyritysten pääsyä EU:n ulkopuolisille markkinoille. Näistä kumppaneista taloudellisesti ja poliittisesti tärkein Euroopalle on Yhdysvallat. Atlantin ylittävä kauppa on arvoltaan keskimäärin 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria päivässä.

Suomelle Yhdysvallat on EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi merkittävin vientimaa Venäjän jälkeen. Palveluviennissä vain Ruotsi on meille Yhdysvaltoja tärkeämpi. Kauppataseen ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi kuin minkään muun kauppakumppanimme kanssa. Vuonna 2012 vientimme arvo oli 3,5 miljardia euroa ja tuonnin 1,9 miljardia euroa. Luvut ovat hyviä, mutta pystymme parempaan.

Ärade talman! Näringslivets forskningsinstitut Etla publicerade förra året en kartläggning över vilka påverkningar ett handels- och investeringsavtal mellan EU och USA skulle ha för det finska näringslivet och samhället. Utrikesministeriet finansierade forskningen. De deltagande företagen ansåg att deras produktion och personalantal kommer att stiga samt lönsamheten öka tack vare avtalet. Både import- och exporthandeln skulle öka. Enligt Etla skulle avtalet förbättra finländarnas ekonomiska välmående.

Etlan kyselyn mukaan pienemmät yritykset hyötyisivät suhteellisesti suuria yrityksiä enemmän. Pk-yrityksillä ei ole resursseja ratkoa mahdollisia ongelmatilanteita, joita USA:n markkinoille pääsemiseen voi liittyä. Sopimuksen myötä suomalainen pk-sektori saisi reilun mahdollisuuden kilpailla Yhdysvaltojen markkinoilla.

EU:n komission teettämän vaikutusarvion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen myötä keskimäärin 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti eli noin 86 miljardia euroa. EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosentilla. Sopimuksella olisi positiiviset taloudelliset vaikutukset myös muualle, mukaan lukien kehitysmaihin. Lopulliset vaikutukset riippuvat luonnollisesti sopimuksen kunnianhimon tasosta.

Arvoisa puhemies! Kauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltain välillä kiinnostavat laajasti yrityksiä, etu- ja kansalaisjärjestöjä sekä tavallisia suomalaisia. Julkisessa keskustelussa on esitetty useita sopimusta koskevia huolia: Ovatko julkiset palvelut myytävänä? Miten käy työelämän oikeuksien? Entä ympäristöä ja kuluttajien suojaa koskevan lainsäädännön? Mitä merkitsee investointien suoja? On siis syytä käydä läpi, mistä neuvotteluissa on kyse — ja mistä ei.

Neuvottelujen kolme keskeistä aluetta ovat markkinoillepääsy, sääntelykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt. Asialista on siis hyvin laaja. Kaikista kysymyksistä neuvotellaan samanaikaisesti, ja kaikki neuvottelualueet ovat osa kokonaispakettia.

Suomella on neuvotteluissa paljon voitettavaa. Tavoittelemme yritystemme markkinoillepääsyn parantamista sekä päällekkäisestä sääntelystä johtuvien kaupan esteiden poistamista Yhdysvalloissa. Tietoturva-asiat eivät kuulu neuvotteluiden asialistalle, vaan niitä käsitellään muissa puitteissa. Sopimuksen kunnianhimon taso on meille tärkeä erityisesti palveluissa, julkisissa hankinnoissa, sääntelyssä ja tullimenettelyissä unohtamatta Yhdysvaltojen teollisuus- ja maataloustuotteiden tullien poistamista.

USA:n julkiset hankinnat on avattava sopimuksen myötä eurooppalaisille yrityksille, niin liittovaltion, osavaltion kuin paikallishallinnonkin tasolla. Nykyiset Buy American -kotimaisuusvaatimukset käytännössä estävät usein suomalaisyritysten pääsyn USA:n markkinoille.

Pureutumalla sääntelykysymyksiin sekä kaupan menettelyihin voidaan varmistaa, ettei tullien laskun myönteisiä vaikutuksia kaupalle heikennetä USA:n rajoilla muilla keinoin. Suomi pitää tiukasti kiinni siitä, ettei neuvotteluissa vaaranneta elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa tai ympäristöpoliittisia tavoitteita kaupallisen hyödyn saamiseksi. Kyse on yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta sekä tarpeettomien kaupan esteiden poistamisesta.

Euroopan markkinat eivät neuvottelujen seurauksena avaudu hormonikäsitellylle lihalle tai muille vastaaville tuotteille, joissa EU haluaa perustellusti ylläpitää omia määräyksiä. Samoin EU:n määräykset koskien geenimuunneltuja tuotteita pysyvät voimassa.

Investointisuoja ja siihen liittyvä riitojen ratkaisu ovat herättäneet paljon keskustelua, väärinkäsityksiäkin. Sopimuksen tavoitteena on edistää kestäviä, kasvua ja työllisyyttä tukevia investointeja. Investointeja koskeva osuus suojaisi vain lakien ja määräysten mukaan toimivia sijoittajia ja sijoituksia omaisuuden menetyksiin johtavilta syrjiviltä ja kohtuuttomilta toimilta. Nämä tavoitteet ovat samat kuin Suomen aiemmin solmimissa 66 kahdenvälisessä investointisuojasopimuksessa. Investointisuoja ei estä maan oikeutta asettaa terveydenhuollon tai ympäristönsuojelun määräyksiä haluamalleen tasolle.

Neuvotteluissa EU ja Yhdysvallat ovat vasta vaihtaneet näkemyksiä investointeja koskevasta sääntelykehikosta. Julkisessa keskustelussa esitetyt huolet on syytä ottaa vakavasti, minkä takia komissio on päättänyt julkistaa maaliskuun aikana investointien suojaa koskevan tekstiluonnoksen. Tämä käynnistää kolmen kuukauden avoimen kuulemisen investoinneista.

Palvelukaupan vapauttamisessa johtonuoranamme on syrjimättömyys: eurooppalaisten yritysten on voitava toimia USA:ssa samoilla ehdoilla kuin amerikkalaisten. Vastaavasti yritysten alkuperästä riippumatta Suomessa noudatetaan Suomen lakeja. Sopimus ei vaaranna Suomen julkisten palveluiden järjestämistä, niin kuin eivät aiemmatkaan EU:n solmimat vapaakauppasopimukset.

Neuvotteluissa käsitellään myös kestävän kehityksen kysymyksiä. Lähtökohtana ovat osapuolten tekemät, voimassa olevat sitoumukset ympäristösektorilla. Tavoitteena on sopia mekanismeista, joilla tuetaan työolojen edistämistä tehostamalla Kansainvälisen työjärjestön ILOn normien täytäntöönpanoja.

Arvoisa puhemies! Neuvottelut USA-sopimuksesta käynnistyivät heinäkuussa 2013. EU-komissio käy neuvotteluita unionin puolesta jäsenmaiden antaman neuvotteluvaltuutuksen puitteissa. Neljäs neuvottelukierros on käyty, ja olemme siirtymässä kartoitusvaiheesta varsinaisiin neuvotteluihin. EU:n kauppakomissaari Karel De Guchtin ja USA:n kauppaedustaja Mike Fromanin helmikuisessa tapaamisessa arvioitiin ensimmäisten kierrosten kokemuksia muun muassa markkinoillepääsyssä ja sääntelyssä. Kauppaneuvottelut ovat yksi keskeisistä aiheista myös 26. maaliskuuta pidettävässä EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa. Seuraavat neuvottelukierrokset pidetään touko- ja heinäkuussa.

Hallitus tekee kaikkensa neuvotteluprosessin avoimuuden eteen. Avoimuus ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa edistävät hyvän lopputuloksen saavuttamista ja ehkäisevät väärinkäsitysten leviämistä.

Monet kauppaneuvotteluihin liittyvistä huolista ovat varsin samanlaisia Atlantin molemmin puolin. Yhdysvalloissa emmitään esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden sisällyttämistä sopimukseen, sillä EU:n sääntelyä pidetään liian löysänä. Onkin tärkeää käydä avointa keskustelua Yhdysvaltoja ja EU:ta yhdistävistä ja erottavista piirteistä. Tieto vähentää ennakkoluuloja. Huhtikuussa hallitus tekee työnantaja-, työntekijä- ja tuottajakeskusjärjestöjen sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan edustajien kanssa yhteisen matkan Washingtoniin jatkamaan tätä vuoropuhelua.

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat perinteisiä, luonnollisia liittolaisia kansainvälisen talouden kehittämisessä avoimempaan ja sääntöpohjaisempaan suuntaan. Maailmantalouden painopisteen siirtyessä tämä yhteys on entistä tärkeämpi. Ottamalla aloitteen yhdessä käsiinsä EU ja USA voivat asettaa korkeatasoiset tavoitteet muille seurattaviksi. Transatlanttisen sopimuksen ratkaisut voisivat toimia malleina tuleville monenkeskisille sopimuksille WTO:n piirissä.

Suomi elää ulkomaankaupasta. Kauppa- ja investointikumppanuussopimus Yhdysvaltojen kanssa on mahdollisuus tukea merkittävällä ja kouriintuntuvalla tavalla talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä Suomessa. Tätä mahdollisuutta meidän ei tule päästää käsistä.

Arto Satonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaupan vapauttaminen on globaalisti vähentänyt köyhyyttä, lisännyt hyvinvointia ja pidentänyt ihmisten elinikää. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan noin 700 miljoonaa ihmistä on kivunnut äärimmäisestä köyhyydestä. Suurin syy tähän on kaupan kasvu. Kaupan esteiden purkaminen on synnyttänyt hyvinvointia ympäri maailmaa: taloudellinen vapaus on vähentänyt lukutaidottomien määrää, alentanut korruptiota ja parantanut naisten asemaa. Suljetut järjestelmät eivät ole pystyneet tarjoamaan kansalaisilleen samanlaista vaurautta ja turvaa kuin vapaa kansainvälinen markkinatalous.

Pienenä kansana me suomalaiset olemme aina joutuneet keräämään ansiomme pienistä puroista maailmalta. Me emme hyödy suljetuista kotimarkkinoista, jotka kokonsa puolesta asettavat nopeasti rajat yritysten kasvulle. Liioin etumme ei ole joutua kilpailemaan suurten talousjättien kanssa esimerkiksi yritystuissa tai tulleissa. Samat pelisäännöt kaikille toimijoille hyödyttävät eniten juuri pieniä, avoimia vientitalouksia. Se mahdollistaa reilun kilpailun ilman keinotekoisia vääristymiä ja protektionismia.

Kaupan esteiden purkamisen hyödyt ovat kiistattomat. Eri puolilla maailmaa on käynnissä neuvotteluita kauppasopimuksista. Euroopan unioni ei voi jäädä kehityksestä jälkeen. Suomi on kamppaillut vapaakaupan puolesta jo vuosikymmenten ajan. Ensin Gatt ja Efta, sittemmin EU-jäsenyys ovat avanneet markkinoita suomalaiselle osaamiselle. Nyt käynnissä olevat vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ovat luonteva jatkumo tälle työlle.

Komission arvion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen myötä 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2027 asti. Suomalaisten hyvinvoinnin rahoituksesta puolet kertyy viennistä, joten kaupan vapauttaminen on suomalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Tavoitteet ovat selvät: haluamme helpottaa yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille ja purkaa päällekkäisestä sääntelystä aiheutuvia kaupan esteitä.

Erityisesti suomalaisille pk-yrityksille sopimus on tärkeä, koska se mahdollistaa markkinoillepääsyn ja kilpailun Atlantin tuolla puolen. Tällä hetkellä Suomen vienti rakentuu 25 suuren yrityksen varaan. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä. Cleantech, bioenergia ja peliteollisuus ovat esimerkkejä suomalaisista kasvualoista, jotka varmasti hyötyisivät markkinoiden avautumisesta.

Talouden lisäksi vapaakauppasopimuksella on myös poliittisia ulottuvuuksia. Venäjän-energiasta riippuvainen EU voi monipuolistaa energiapalettiaan, mikäli Yhdysvallat vapauttaa nesteytetyn maakaasun vientirajoituksia. LNG:n käytön lisääminen vähentäisi myös kasvihuonepäästöjä.

Vapaakauppasopimuksen avainsana on syrjimättömyys. Se ei kuitenkaan tarkoita yhdysvaltalaisten yritysten oikeutta toimia Suomen tai EU:n lainsäädännöstä piittaamatta. Voimme jatkossakin pitää kiinni siitä, ettemme halua kauppoihimme geenimanipuloidusta vehnästä leivottua leipää tai hormoneilla terästettyä lihaa. Itse asiassa Amerikassa on kasvava kysyntä suomalaisille laadukkaille, puhtaille ja gmo-vapaille elintarvikkeille.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, ettei elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa tai ympäristöpoliittisia tavoitteita vaaranneta.

Kansainvälinen talousjärjestelmä perustuu sopimuksiin. Erilaisia investointien edistämistä ja suojaamista koskevia sopimuksia on yli 3 000, joista Suomi kuuluu 66:een. Tarkoituksena on turvata ulkomaisten ja kotimaisten investointien tasapuolinen kohtelu. Suomi ei hyväksy neuvotteluissa investointisuojan ulottamista markkinoillepääsyyn, kuten pohjoisamerikkalaisessa perinteessä on ollut tapana. Vain lakien ja määräysten mukaan tehdyt investoinnit nauttivat suojaa, ja ne voidaan tarvittaessa viedä kansainväliseen riitojenratkaisuun. Tältä osin käytäntö olisi sama kuin Suomen kahdenvälisissä sopimuksissa nykyisin.

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen talouskriisi on kurittanut suomalaisiakin jo kuuden vuoden ajan. Vienti sakkaa, kotimainen kysyntä on heikkoa, ja teollisuuden rakennemuutos on väistämätön. Kauppaa on nyt tehtävä sinne, missä on kysyntää. Yhdysvallat on Suomen toiseksi suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella, ja siellä on merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille ja suuremmillekin yrityksille. Esteiden pystyttäminen ei sovi avoimeen maailmaan, eikä se ole Suomen edun mukaista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kaupan esteiden purkaminen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on kannatettavaa. Se on mahdollisuus avata uusia markkinoita suomalaisille tuotteille ja paras keino puolustaa suomalaista työtä.

Tytti Tuppurainen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansojen varallisuus kasvaa työstä ja niiden vapaaehtoista työnjakoa edistävästä vapaasta kaupasta. Vapaakauppa on yhteinen etumme. Se hyödyttää kaikkia siihen osallistuvia kansantalouksia. Sosialidemokraatit haluavat edistää reilua ja oikeudenmukaista vapaakauppaa. Sosiaaliset ja ympäristökysymykset on sisällytettävä neuvoteltavana olevaan EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimukseen.

Kaupan vapauttamisessa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus olisi toteutuessaan yksi kaikkien aikojen suurimpia saavutuksia. Kysymys on alueesta, jossa tuotetaan puolet maailman bruttokansantuotteesta. Lisäksi kysymys on talouksista, joiden teknologian ja liiketoimintaosaamisen taso on yleisesti ottaen korkeinta maailmassa ja jossa kauppavaihdon ja investointien kasvu tuo uutta tietotaitoa ja parantaa tuottavuutta. EU:n komission arvion mukaan sopimuksen myötä EU:n bruttokansantuote kasvaisi ja vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi, palkkataso EU:ssa nousisi ja hinnat alenisivat. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin syntyisi kauan kaivattuja uusia työpaikkoja.

Julkisissa hankinnoissa kansainvälinen kilpailutus on todellisuutta EU:ssa mutta ei Yhdysvalloissa. Buy American -kotimaisuusvaatimuksen kumoaminen avaisi ovia vientiin monelle suomalaisellekin yrityksille. Sopimuksen asialistalla on tullien poistaminen, sääntelyn karsiminen, investointirajoituksien purkaminen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen. On selvää, että monenkeskisistä WTO-neuvotteluista ei ole syytä luopua, vaikka ne ovatkin edenneet jähmeästi. Tämä kahdenvälinen prosessi täydentää niitä ja on niiden jatkamiselle hyvä pohja.

Kesällä 2013 aloitettuihin neuvotteluihin kohdistuu toiveiden ohella pelkoja. Kolikon toisella puolella on pelko suurten kansainvälisten yritysten vallan kasvamisesta patenttioikeuksien ja investointisuojan osalta. Lisää kritiikkiä neuvotteluja kohtaan on esitetty tietoturvan, kuluttajansuojan ja ruokaturvan näkökulmista. EU:ssa on tehty paljon töitä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskuntamallin rakentamiseksi. Kauppasopimus ei saa tätä romuttaa.

Toiveita ja pelkoja on syytä harkita tasapuolisesti ja kaikessa rauhassa. Odotukset uusista työpaikoista eivät toteudu sopimuksen allekirjoittamispäivänä. Kuitenkin kokemukset aiemmista vapaakauppasopimuksista ovat myönteisiä. Pelkojen sijaan pitää olla viisasta varautumista ja selkeitä tavoitteita.

Yksi asia EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluista kuitenkin tulee selkeästi esiin: EU-jäsenyys on Suomelle hyväksi. Yksinään meillä ei olisi mahdollisuuksia tällaisiin kauppapolitiikan neuvotteluasemiin. Tästä on helppo löytää esimerkkejä. Yhdysvallat tukee taloudellisesti puunjalostuksen sivutuotteena syntyvän mustalipeän polttoa ja heikentää siten suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Suomella yksin olisi tuskin neuvotteluvoimaa Amerikan metsäteollisuutta vastaan, mutta Euroopan unionilla on.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että sopimuksesta irtaudutaan välimiesoikeuksien käytöstä. EU-maiden ja USA:n välisessä sopimuksessa on luotettava sopijapuolten omiin tuomioistuimiin oikeusriitojen ratkaisussa. Nimittäin kokemukset teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden kahdenvälisistä investointisuojajärjestelyistä eivät rohkaise isojen investointien kohtalon luovuttamiseen ylikansallisen asianajobisneksen käsiin.

Työntekijöitten oikeuksia ei saa jatkossakaan polkea eikä ympäristön kestokykyä vaarantaa. Vapaakaupan on hyödytettävä yhteiskuntia kokonaisuudessaan. Kaikki EU:n jäsenmaat sitoutuvat nyt sovittaviin vapaakaupan pelisääntöihin. Siksi näitä sääntöjä tulee voida arvioida valtiovallan, työelämän eri osapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan avoimessa vuoropuhelussa.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että tästä sopimuksesta keskustellaan täysistunnossa neuvottelukierrosten tässä vaiheessa. Avoimuuden lisääminen on paikallaan. Me pidämme välttämättömänä, että eduskuntaa informoidaan ja kuullaan tässä asiassa myös jatkossa. Lisäksi tämän kauppasopimuksen reunaehtojen ja sitoumusten tulee olla kaikkien ulottuvilla. Epämääräisyys tai salailu antaa virheellisille tiedoille tilaa levitä ja huolestuttaa. Siksi sopimuksesta pitää keskustella avoimesti. Vaikka moniäänisyyttä pidetään usein EU:n heikkoutena, se on myös maanosamme vahvuus.

Kaj Turunen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuu käsittelyssä olevaan TTIP-sopimukseen myönteisesti. Kannatamme kaupan esteiden purkamista. TTIP on esimerkki sellaisesta asiakokonaisuudesta, jossa EU:sta on kerrankin selkeää hyötyä ja lisäarvoa jäsenmaille. Tällainen sopimus on luonnollisesti parempi tehdä EU-tasolla, etenkin kun Lissabonin sopimus siirsi muun muassa investointisuojaan liittyvät sopimusasiat EU:n toimivaltaan. EU on tehnyt aiemmin vapaakauppasopimuksen esimerkiksi Etelä-Korean kanssa. Vastaavasti Singaporen kanssa tehtävä sopimus on valmistumassa ja Japanin kanssa taas haluttaisiin samanlainen tehdä. Tällaisten kahdenvälisten sopimusten tärkeyttä lisää se, että Balin kokouksessa syntyneestä sovusta huolimatta WTO-neuvottelut ovat edenneet viime aikoina liian hitaasti.

TTIP:stä on esitetty arvioita, että se hyödyttäisi EU:n jäsenmaita yhteensä 100 miljardilla eurolla vuodessa. Kyse on merkittävästä sopimuksesta. Myös Suomi vientivetoisena maana hyötyisi siitä merkittävästi. USA on Suomen tärkeä kauppakumppani EU:n ulkopuolella Venäjän ja Kiinan ohella. Voimaan tullessaan TTIP lisäisi vientiä. Isot, globaalit yritykset ovat avainasemassa, mutta pk-yritysten merkitys kasvaa. Myös niillä on valtavat mahdollisuudet kasvattaa tulostaan.

USA ja EU ovat globaalin kaupan jättejä. Niiden yhteisosuus maailmankaupasta on lähes 50 prosenttia. Unionin kauppa Atlantin toiselle puolelle on kaksi kertaa suurempi kuin vaikkapa Kiinaan. USA:n ja EU:n välillä käydään kauppaa kahden miljardin dollarin arvosta joka päivä. Uudella vuosituhannella kauppaa käydään perinteisen tavaran lisäksi myös informaatiolla, teknologialla, pääomalla ja palveluilla. Uskon, että kahdella talousjätillä on halua vaikuttaa globaalin kaupan pelisääntöihin ja rakenteisiin. Nyt siihen on vielä hyvät mahdollisuudet.

Vaikka TTIP hyödyttää osapuolia molemmin puolin Atlanttia, se on erityisen tärkeä EU:n jäsenmaille. Sopimus on yksi vastaus koko Euroopan kohtaamiin haasteisiin globaalissa taloudessa. Kiina ja Aasia kasvavat. Aasian jätin lisäksi muutkin Brics-maat ovat jo pitkään haastaneet Eurooppaa, jonka talous yskii väestön ikääntyessä ja eurokriisin pitkittyessä. Yhdysvallat, josta koko globaali talouskriisi alkoi, on selvinnyt ongelmista huomattavasti vanhaa mannerta paremmin. USA:ssa kasvun mahdollisuudet ovat tällä hetkellä paljon paremmat kuin Euroopassa. On selvää, että täällä eurokriisiä on hoidettu huonosti, suorastaan surkeasti. EU on epäonnistunut kilpailukyvyn parantamisessa.

Arvoisa puhemies! Selkeistä, merkittävistä hyödyistä huolimatta EU:n ei kannata syöksyä suin päin uuteen sopimukseen. TTIP:stä neuvoteltaessa on tärkeää, että investointisuoja, työelämän normit ja elintarviketurvallisuus otetaan huomioon. Olennaista on, ettei USA:n ja EU:n eri lähtökohdista lähtevän sääntelyn yhteensovittaminen johda meillä sääntelylle asetettujen tavoitteiden vesittymiseen. Investointisuoja ei myöskään saa johtaa tilanteisiin, joissa sijoittajat olisivat joissain tilanteissa vapautettuja Suomen lain asettamista velvoitteista. Erityisen tärkeää Suomen kannalta on myös, että luonnonvarojen kaupallinen käyttö säilyy kansallisen päätäntävallan piirissä. On varmistettava, ettei taloudellinen näkökulma jyrää alleen kaikkea muuta.

Vapaakauppasopimus herättää monissa kuitenkin pelkoa. Erityisesti ihmisiä mietityttää elintarviketurvallisuus. Moni miettii, saako lähimarketin lihatiskiltä kohta enää mitään muuta kuin yhdysvaltalaista geenimuunneltua nautaa. On huolehdittava, että tämä pelko on turha. Euroopassa elintarviketuotantoa valvotaan pellolta pöytään, mutta Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Ruuan tuotannon sääntelyssä USA:ssa on Eurooppaan verrattuna kevyempi järjestelmä. Meidän on myös syytä kiinnittää huomiota kaupan avautumisen kannalta erityisen haavoittuvaisiin tuotteisiin, kuten vehnään ja lihatuotteisiin. Neuvottelut sopimuksen tarkasta sisällöstä ovat kesken, joten komission on syytä tiedottaa avoimesti neuvotteluiden etenemisestä kansallisille parlamenteille. Tämän lisäksi ennen sopimuksen allekirjoittamista on kansallisille parlamenteille vielä varattava mahdollisuus lausua sen lopullisesta sisällöstä.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee vapaakauppaa. Kaupan esteiden purkaminen luo talouskasvua. Vapaakauppa parantaa kilpailua hyödykemarkkinoilla. Sen lisääminen nopeuttaa parhaiden tuotantotapojen ja tuotteiden käyttöönottoa. Muun muassa näistä syistä perussuomalaiset kannattaa USA:n ja EU:n välistä vapaakauppa- ja investointisopimusta. Kaupan esteiden purkaminen on periaatteellinen kysymys. Vapaa kauppa ei ole uhka hyvinvointivaltiolle, vaan edellytys sen säilymiselle.

Paula Lehtomäki /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkomaankaupalla on keskeinen merkitys suomalaisten hyvinvoinnin luomisessa. Se muodostaa merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Perinteisesti suurimmat kauppakumppanimme löytyvät läheltä. Tärkeimmät lähimarkkinat Euroopassa kehittyvät kuitenkin hitaasti, ja juuri tällä hetkellä erittäin tärkeän Venäjän-kaupan yllä leijuu suuria, tummia pilviä. On siis entistäkin tärkeämpää katsoa ulkomaankaupassa reippaasti kauemmas, kaikkiin ilmansuuntiin ja myös kauas.

Suomi on perinteisesti korostanut monenkeskisiä kauppaneuvotteluita. Ne ovat kuitenkin edenneet viime vuosina todella sitkaasti. WTO:n Dohan kierroksen pitkittyessä on alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten merkitys kasvanut. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Euroopan unionin on syytä aktiivisesti hakea WTO:ta täydentäviä ja sitä pidemmälle meneviä ratkaisuja varsinkin tärkeimpien kumppaneidensa kanssa.

Maailmantaloudessa ja maailmanpolitiikassa ei ole tällä hetkellä ylitarjontaa myönteisistä uutisista, yhteistyön ja luottamuksen uusista silloista. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus olisi yksi tärkeä, hyvä uutinen. Parhaimmillaan se tarjoaisi molemmille puolille Atlanttia talouden kasvusysäyksen ja auttaisi eteenpäin myös globaaleja kauppaneuvotteluita. Esimerkiksi standardit, joista nämä talousmahdit pääsevät sopimukseen, voivat hyvinkin muodostua maailmanlaajuisiksi. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus voisi edistää vastaavista säännöistä sopimista myös monenkeskisesti.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä näkee EU:n ja USA:n väliset kauppasopimusneuvottelut merkittävänä ja myönteisenä mahdollisuutena. Suomalaisten on haettava markkinoita sieltä, missä niitä on. Yhdysvaltojen talous elpyy Eurooppaa tuntuvasti vahvemmin. Merkille pantavaa on, että Suomen kauppa Yhdysvaltain kanssa on perinteisesti ylijäämäistä. Näille markkinoille pääsemisen helpottaminen, sääntelyn esteiden purkaminen ja Eurooppaa huomattavasti suljetumpien julkisten hankintojen avaaminen tarjoavat mahdollisuuksia, joiden ohi meillä ei ole varaa kulkea.

Varsinaiset sopimusneuvottelut ovat vielä sangen yleisellä tasolla. Tavoitteena tulee olla sopimus, joka edesauttaa mahdollisuuksia saada Suomeen lisää investointeja, parantaa suomalaisyritysten edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin Yhdysvalloissa ja muun muassa poistaa erilaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin liittyviä kaupan esteitä. Sopimuksen tulisi myös edistää erilaisten biotalouden tuotteiden käyttöä julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi suomalaisen metsäteollisuuden tuotteilla ja puurakentamisella voidaan aikaansaada myönteisiä ympäristövaikutuksia. Parhaimmassa tapauksessa sopimus helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluja. Juuri niiden yritysten varassa työllisyytemme nousee tai kaatuu.

On itsestään selvää, että neuvottelut, taikka niiden lopputulos, eivät tule olemaan suomalaiselle elinkeinoelämälle pelkkää fanfaarin soittoa. Hallitus ei saa uinua neuvottelujen kuluessa. Sen on toimittava komission päällystakkina huolehtien siitä, että lopputulokseen ei pyritä hinnalla millä hyvänsä. Sopimus ei saa estää kehittämästä edelleen esimerkiksi korkeatasoista työ- ja ympäristölainsäädäntöä sekä kuluttajansuojaa. Suhtautumisessa maataloustuotantoon ja elintarvikeketjuun on Euroopan ja USA:n välillä valtava kulttuuriero. Korkean ruokaturvan varmistamisen tulee olla komission erityisen huomion kohteena. Me panemme merkille ministerin lupauksen siitä, että hallitus tulee tiukasti pitämään näistä tavoitteista kiinni. Sopimus ei myöskään saa heikentää niin kutsuttujen herkkien maataloustuotteiden asemaa markkinoilla.

Investointisuojasta ja siihen liittyvästä sijoittajan ja sopimuspuolen välisestä riitojen ratkaisusta komissio käynnistää julkisen kuulemisen. On hyvä, että myös tähän asiakokonaisuuteen liittyvät kysymykset käsitellään avoimesti mahdollisimman hyviä ratkaisuja hakien. Investointisuojan keskeinen periaate on syrjimättömyys, jota tässäkin sopimuksessa tulee tavoitella. Riitojen ratkaisu on lähtökohtaisesti kansainvälisen kauppapolitiikan vahvuus ja sisältyy myös Suomen voimassa oleviin 66 investointisuojasopimukseen.

Arvoisa puhemies! Kauppapolitiikka ei ole mikään muusta kansainvälisestä politiikasta irrallaan oleva osa. Siitä saamme muistutuksia kouriintuntuvalla tavalla näinä päivinä jatkuvasti. Yhdysvaltain ja EU:n välisissä kauppaneuvotteluissakaan ei ole kysymys pelkästään hyvästä tahdosta, vaan kahden suhteellista painoarvoaan menettävän talousmahdin pyrkimyksestä palvella omia intressejään myös tätä väylää pitkin. Hetkellä, jolloin keskinäisen kauppasuhteen vahvistaminen olisi osapuolille erityisen tärkeää, sopimuksen neuvotteleminen on kuitenkin erityisen vaativaa ja monien paineiden kohteena. Nähtäväksi jää, millaisten ulkokaupallisten vaikutteiden piiriin sopimusneuvottelut vielä joutuvatkaan. Suomalaisen työn ja hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että neuvotteluissa päästään tasapainoiseen lopputulokseen tavoitellussa tahdissa.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kaupankäynnin on oltava reilua ja vapaata, mutta kaiken ei pidä olla kaupan. Kaupan vapauttaminen voi vaikuttaa haitallisesti julkisiin palveluihin, työelämään, demokratiaan ja ympäristöön. Ilman näistä vaikutuksista huolehtimista vapaakauppa voikin toimia päinvastoin kuin haluttiin. Euroopan unionissakin on tässä vielä todella paljon tekemistä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii Suomelta tiukkaa linjaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluissa. Euroopan parlamentilla, Suomen hallituksella ja eduskunnalla on suuri vastuu siitä, minkä sisällön sopimus saa. Mikäli avoimuutta ei lisätä ja julkisia palveluita turvata tai sopimukseen sisältyy demokratiaa uhkaava investointisuoja, pitää sopimus hylätä.

Valtioilla on kaikissa tilanteissa oltava oikeus demokraattisesti päättää, mitkä asiat hoidetaan julkisesti ja mitkä järjestetään yksityisillä markkinoilla. Valtioilla pitää myös olla oikeus suojella kansalaisiaan ja ympäristöään lainsäädännöllä. Yrityksille ei pidä antaa mahdollisuutta kiristää ja rahastaa valtioita, joiden lainsäädäntö lähtee yleisestä edusta eikä suuryritysten edusta.

Suomen hyvinvointivaltion kannalta oleellista ovat julkiset palvelut. Johtaako tämä sopimus pakkoyksityistämiseen ja siihen, että palvelut siirtyvät kansainvälisille yrityksille, jotka vievät voittonsa verokeitaisiin? Tiedämme jo myös muiden maiden kokemuksesta, että jos vesilaitokset yksityistetään, niin vesimaksut nousevat takuuvarmasti.

On tiedettävä, vaatiiko sopimus EU-maita hyväksymään geenimaissin tai kloonatun lihan ja miten torjunta-aineiden käyttöön suhtaudutaan. Tiedämme, että meillä Euroopassa on nykyisinkin paljon ongelmia elintarviketurvallisuudessa. Niitä ei tule tietoisesti lisätä. Tärkeää on myös tietää, ovatko Suomen työeläkelaitokset suojattuja sopimuksessa.

Arvoisa puhemies! Erityisen vaarallinen on pyrkimys investointisuojan sisällyttämiseen sopimukseen. Siinä on helposti investointikumppanuus kaukana, kun suuret kansainväliset yhtiöt moukaroivat korvausvaatimuksillaan unionia ja jäsenmaiden hallituksia.

Sopimusriitoihin kaavaillusta välimiesmenettelystä on paras luopua. Se on sattumanvarainen ja yrityksiä kansalaisten kustannuksella suosiva. Sille siirrettäisiin päätöksentekoa julkisen vallan rajoista, ja sillä olisi oikeus kiistää hallituksen, parlamentin ja kansallisten tuomioistuinten päätökset. Tällainen riitojen ratkaisu ei ole oikeudenmukainen eikä demokraattinen.

EU on osin kansalaisten kritiikin vuoksi keskeyttänyt vapaakauppaneuvottelut kolmeksi kuukaudeksi. Nyt tarvitaan laajaa keskustelua jäsenmaissa, ja kansalaisyhteiskunnan kritiikki on myös otettava vakavasti. Toivottavasti tuleva Euroopan parlamentti puolustaa nykyistä vahvemmin eurooppalaisia hyvinvointivaltiorakenteita.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee nyt neuvotteluiden kariutumisen uhallakin pitää loppuun asti kiinni kannastaan, jonka mukaan EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus ei saa estää Suomen oikeutta kehittää syrjimättömästi ja perustuslakia noudattaen maamme terveydenhuoltoa, kuluttajansuojaa, työntekijöiden suojelua tai ympäristönsuojelua. Sopimus ei myöskään saa vapauttaa sijoittajia niille asetetuista oikeudellisista velvoitteista. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni myös vaatimuksesta jakaa neuvotteluista ajantasaista tietoa sidosryhmille ja kansalaisille neuvottelujen eri vaiheissa.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat vapaata ja reilua kauppaa. Vapaan kaupan oloissa maat voivat hyödyttää toisiaan omilla vahvuuksillaan. Parhaassa tapauksessa kauppa lisää yhteiskuntien riippuvuutta toisistaan, yhteistyötä ja vahvistaa vakautta valtioiden välillä.

Vihreät eivät halua, että vapaan kaupan varjolla pyritään puuttumaan niihin lakeihin ja periaatteisiin, joita demokraattisella päätöksenteolla on luotu. Kaupan sääntöjen on sopeuduttava kansanvaltaisesti päätettyihin pelisääntöihin, ei toisinpäin.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset kauppa- ja investointineuvottelut ovat poliittisesti äärimmäisen tärkeät. Kysymys on turvallisesta ruuasta ja demokratian toimivuudesta. Tämän vuoksi olemme vihreissä seuranneet prosessia tarkasti ja ottaneet kantaa siihen niin Suomessa kuin Euroopan parlamentissa. Aikanaan vihreät voivat olla ratifioimassa tätä sopimusta vain, jos se täyttää selvästi meidän asettamamme reunaehdot.

Vihreä ajattelu näkyy Suomen hallituksen linjauksissa selvästi. Niissä korostetaan kuluttajansuojaa, työelämän laatua ja ympäristönsuojelunormeja. Kuten myös ulkomaankauppaministeri Stubb puheessaan äsken totesi: "Suomi pitää tiukasti kiinni siitä, ettei neuvotteluissa vaaranneta elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa tai ympäristöpoliittisia tavoitteita kaupallisen hyödyn saamiseksi."

Arvoisa puhemies! Kuinka huolestuneita meidän sitten tässä salissa tulisi olla näistä neuvotteluista? Kuten äsken puheessaan, aikaisemminkin ministeri Stubb on vakuuttanut, että syytä huoleen ei ole. Hän on alleviivannut, että emme joudu tuomaan ylilääkittyä hormonilihaa eikä meillä ole pelkoa yritysten valtiota vastaan nostamista kanteista. On hyvä suhtautua omiin neuvottelutavoitteisiin positiivisesti ja optimistisesti, mutta ehkä kannattaa pohtia hetki myös riskejä.

Yksi riskialtis kysymys on vastavuoroinen tunnustaminen. Tällä sopimuksella ei tule voida vastavuoroisen tunnustamisen avulla käytännössä heikentää ympäristönsuojelun tai terveydensuojelun tilaa. Tämä riski toteutuisi, jos yritykset voisivat aina valita heikomman säätelyn tason kummassa tahansa talousalueessa.

Euroopan unioni on viime vuosina tehnyt paljon sellaista lainsäädäntöä, joka itse asiassa vaikuttaa myös EU:n rajojen ulkopuolella. Kosmetiikan eläinkoekielto koskee Eurooppaan tuotavaa kosmetiikkaa ja on vähentänyt kosmetiikan eläinkokeita myös Euroopan unionin ulkopuolella. Kemikaaliturvallisuutta säätelevä Reach määrittää vaatimukset myös tänne tuotaville kemikaaleille. Eurooppalaisille yrityksille tällainen tapa säätää on hyvä, koska meidän yritystemme kilpailukyky ei silloin kärsi tiukemmasta säätelystä, kun kaikille on samat säännöt. Vastavuoroisen tunnustamisen riskinä kuitenkin on, että nämä tuontituotteille asetetut vaatimukset käytännössä poistuisivat. Tästä seuraisi pian perässä vaatimukset heikentää myös EU:n alueella toimivien yritysten säätelyä. Tämän riskin emme halua toteutuvan.

Kuinka todellisia tällaiset uhat sitten ovat? Siitä voidaan tässä vaiheessa vain spekuloida, koska kukaan tässä salissa ei ole vielä nähnyt yhtään tekstiluonnosta. On hyvä kuitenkin muistaa, että yhdysvaltalaiset yritykset jo aikoinaan raivokkaasti vastustivat esimerkiksi Reach-säätelyä, joten aivan tyhjästä huolet eivät myöskään ole nousseet.

Sopimuksen vaikutusten arviointi olisi helpompaa, jos neuvottelut olisivat avoimet. Vihreiden mielestä avoin neuvotteluprosessi sopisi hyvin tähän maailmaan ja tähän päivään. Nyt tilanne on nurinkurinen: lukuisilla yrityksillä on pääsy sopimuksen tekstiluonnoksiin, mutta samaa mahdollisuutta ei ole suurimmalla osalla parlamentaarikoista tai tutkijoista ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Vihreät uskovat, että avoin neuvotteluprosessi parantaisi neuvottelujen edellytyksiä. Suljettu neuvottelu, jonka ympärillä liikkuu spekulaatioita, taas lisää riskiä siitä, että sopimusta ei koskaan ratifioida.

Arvoisa puhemies! Erityisellä varauksella vihreät suhtautuvat investointisuojaa koskevaan riitojen ratkaisuun kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Tämä käytäntö on vuosikymmeniä vanha, mutta nyt olisi hyvä hetki harkita, että luovumme tästä käytännöstä kokonaan. Viimeksi myös Saksa on ilmoittanut, että se haluaa sulkea riitojenratkaisumekanismin kokonaan pois sopimuksesta. Eikö riitakysymyksiä voisi ratkoa normaalin oikeuslaitoksen piirissä?

Jörn Donner /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me elämme harvinaisen synkkiä ja vaikeita aikoja. Mutta onhan pahempiakin koettu. Tämänpäiväinen aiheemme koskee kuitenkin erästä toivoa herättävää asiaa, jonka kytkentä tämänpäiväiseen Eurooppaan voi joistakin tuntua vaikealta, mutta se on aika luonnollinen. Kyse on siis transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, lyhennelmänä TTIP.

Mikä on se kytkentä, joka liittää mahdollisen sopimuksen etuisuudet tämänhetkiseen Euroopan kriisiin? Kuten tiedämme, taistelu Ukrainan valinnasta aiheutti suoraan ja epäsuoraan sen tilanteen, jonka varjossa nyt elämme. Venäjä halusi liittää Ukrainan euraasialaiseen piiriinsä, eräänlaisena vastavoimana EU:lle, tarjoten tästä hyvästä rahaa ja kaasua. En tiedä, maksettiinko nuo luvatut 15 miljardia euroa koskaan. Toisaalta, ja sehän on Maidanin voitollisen kapinan tausta, Ukrainassa on paljon sellaisia, jotka näkevät yhteyden länteen ja EU:hun luonnollisena. Lopullisia päämääriä ei ole saavutettu, eikä Venäjän ryöstämä Krim sitä asiaa auta. Tämä kriisi tulee kaikille osapuolille kalliiksi, meillekin.

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut vapaakaupasta ja monesta muusta asiasta ovat olleet käynnissä jonkin aikaa. Toteutuessaan tällainen sopimus kahden suuren kauppavallan välillä, joiden yhteinen bkt on noin puolet koko maailman bruttokansantuotteesta, voisi merkitä dramaattista parannusta molempien osapuolten talouksille. Kuinka suuri sen vaikutus on, sen numeraalisen osan luovutan makroekonomisteille ja ennustuskorteilla pelaaville. Työttömyys vaivaa sekä EU-Eurooppaa että Yhdysvaltoja. Pientä helpotusta tuo sopimus toisi.

Taustalla tämän synkän maaliskuun tapahtumissa on paitsi Etelä-Euroopan maiden heikko talouskehitys myös Suomen harvinaisen dramaattinen taloudellinen mahalasku, jonka todellisia mittasuhteita eivät johtavat poliitikkomme ole edes havainneet. Heillä on ollut kolme vuotta aikaa herätä, nyt on melkein myöhäistä. Kytkentä Ukrainaan ja EU—Venäjä-suhteeseen on tässä ilmeinen. Emme voi toivoa, emme edes kauhu-unissamme ajatella, että läntisen Euroopan taloudelliset yhteydet Venäjään katkeaisivat. Siinä me kaikki olemme häviäjiä.

Palaan nyt siihen tarinaan, jota transatlanttiset neuvottelut kuvaavat. Taustaksi on syytä muistaa sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakentaminen, josta jotkut naiivisti uskoivat, että se tapahtuisi idän ja lännen yhteistyönä. Sen sijaan syntyi stalinistinen Itä-Eurooppa, jonka symbolina Berliinin muuri alleviivasi diktatuurin ja demokratian välistä rajaa. Ken on kaiken tämän kokenut, ei halua haikailla tätä aikaa.

Varhaisessa vaiheessa Yhdysvallat ryhtyi edesauttamaan Euroopan nousua Marshall-avun avulla. Sen ajan suomettunut Suomi kieltäytyi olemasta mukana, koska Moskova vastusti. Pärjäsimme kuitenkin ja pääsimme mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön monella muulla saralla, huipennuksena EU ja yhteinen raha.

Yhdysvallat on liittovaltio. EU ei ole sitä eikä sellaiseksi tule, vaikka jotkut suomalaiset poliitikot ovat tätä liittovaltiomörköä jatkuvasti kuvailleet. Sen sijaan pystymme, toivon mukaan, saavuttamaan tyydyttävän neuvottelutuloksen korostaen samalla avoimen, demokraattisen ja suvaitsevaisen maailman yhteistyötä kaupan, kulttuurin ja investointien avulla.

Paljon jää silti tekemättä, muun muassa monen toivoma Nato-jäsenyys ja ehkä myöskin suhteessa Venäjään yhtenäisempi unioni. Pidän silti ihmeenä, että 28 maata ovat edes löytämässä minikonsensuksen, jonka merkeissä USA-sopimuksen merkitys korostuu.

Toivon silti lopuksi, arvoisa puhemies, että myös Venäjä jonakin päivänä liittyy avointen yhteiskuntien joukkoon ja että itänaapurimme ymmärtää, minkä hinnan me annamme ihmisten vapaudelle ajatella ja toimia.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Edellä kuultu teksti on omani eikä kuvasta kaikkia niitä mielipiteitä, joita RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä sanovat edustavansa. Yritän olla vapaa, sitoutumaton kansalainen.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi sanoa, että pidän kyllä koko ryhmän puolesta tämän puheen.

Meidän eduskuntaryhmämme suhtautuu myönteisesti vapaakauppasopimusneuvotteluihin EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Neuvotteluissa onnistuminen on molempien osapuolten ja myös Suomen etu. Vientivetoisena maana hyödymme kansainvälisen kaupan esteitä purkavista menettelyistä ja sopimuksista. Sopimus avaisi yrityksillemme uusia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen erittäin merkittävällä markkina-alueella. Vientiyritystemme näkökulmasta vapaakauppasopimus antaa loistavia mahdollisuuksia ja lisää meille hyvin tärkeää vientiä ja sitä kautta uusia, erittäin tarpeellisia työpaikkoja. Samalla sopimus tukisi amerikkalaisten yritysten halua investoida maahamme.

Eduskuntaryhmämme korostaa vapaakauppasopimuksen merkitystä erityisesti suomalaisille pk-yrityksille. Tutkimuksen mukaan juuri pk-yritykset hyötyisivät sopimuksesta eniten, ja on hyvä aina muistaa, että Suomen yrityskannasta noin 99 prosenttia on nimenomaan pk-yrityksiä. Suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille osavaltioittain vaihtuva lainsäädäntö ja USA:n protektionistiset toimet muodostavat todellisia esteitä, joita on raivattava pois kasvun ja kansainvälistymisen tieltä. Suuryritykset sen sijaan pystyvät ylittämään nämä esteet, mutta pienemmille toimijoille ne ovat usein ylitsepääsemättömiä.

Keskustelua vapaakauppasopimuksesta ovat värittäneet Euroopan tavoitteet USA:ta vastaan. Tosiasiassa vapaakauppasopimus haastaa myös USA:ta, sillä sen 50:n eri osavaltion toisistaan poikkeavat lainsäädännöt muodostavat suuren haasteen sopimuksen toteutumiselle. USA onkin todennut EU:n tavoitteiden olevan jopa liian kunnianhimoisia.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee huolehtia meille tärkeistä kysymyksistä loppuun saakka. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeinä erityisesti hyvinvointipalveluihin, ympäristökysymyksiin, investointisuojaan ja geenimanipulointiin liittyviä kysymyksiä.

Investointisuojan osalta Suomen tavoitteet ovat oikeat. Vain maan lakien ja määräysten mukaan maahan tehtyjen sijoitusten tulee nauttia vapaakauppasopimuksiin sisältyvää investointisuojaa. Määräykset voivat olla kuinka tiukkoja tahansa, kunhan ne ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä kotimaisten ja ulkomaisten, myös jo maahan tehtyjen sijoitusten suhteen. Investoijilla ei saa olla mahdollisuutta riitauttaa lakeja ja määräyksiä kansainväliseen riitojen ratkaisuun menetettyjen tuotto-odotusten perusteella. Investointisuojaa ei siis tule ulottaa markkinoillepääsyyn. Investointisuojaan liittyvistä epäonnistuneista sopimuksista maiden välillä tulee ottaa opiksi. Tästä syystä pidämme erityisen tärkeänä, että komissio julkistaa investointeja koskevan tekstiluonnoksen ja käynnistää siitä avoimen kuulemisen.

EU:n jäsenmailla tulee jatkossakin säilyä oikeus julistaa alueensa vapaaksi geenimanipulointia sisältävästä viljelystä sekä oikeus rajoittaa geenimanipuloitujen tuotteiden pääsyä markkinoilleen kansanterveydellisistä ja ympäristösyistä.

Eduskuntaryhmämme haluaa kiinnittää huomiota mahdollisten riitojen ratkaisemiseen. EU:n on sovittava huolella riitojen ratkaisemista koskevat menettelytavat siten, että menettelyn puolueettomuus, oikeudenmukaisuus ja asiantuntemus varmistetaan.

Lopuksi kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa, että vapaakauppasopimuksesta tarvitaan keskustelua ja että neuvotteluiden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Koko EU-alueen neuvotteluja ei tule käydä salassa ja komission täydellä mandaatilla, vaan jäsenmaiden tulee voida ottaa kantaa neuvotteluissa auki oleviin asioihin ja tekstiluonnoksiin. Sopimuksen edut ja haitat tulee käydä läpi mahdollisimman avoimessa keskustelussa, ja näin voidaan parhaiten varmistaa sopimuksen onnistuminen.

Värderade talman! Avslutningsvis: Kristdemokraterna ställer sig positiva till främjandet av frihandel mellan EU och USA. Finland bör i förhandlingarna prioritera de frågor som är viktiga för oss. Vi anser att ärenden som gäller välfärdsservice, miljö, investeringsskydd och genmanipulation är viktiga för Finlands del.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni erinomaisia ryhmäpuheenvuoroja, joko ryhmään sidottuja tai ryhmistä irrallaan. Jäi jotenkin sellainen kuva, että koko sali kannattaa vapaata kauppaa, kunhan se yhdistetään reiluun kauppaan, ja se on nimenomaan yksi niistä tavoitteista, mitkä tähän EU—USA-vapaakauppasopimukseen kuuluvat. Jotenkin tekisi mieli sanoa Suomen puolesta neuvottelevana, että totta kai me taistelemme kaiken hyvän puolesta kaikkea pahaa vastaan. Se sitten, miten se hyvä ja paha määritellään, jää kuulijan päätettäväksi.

Jos, puhemies, sallisitte, niin kaksi huomiota, yksi prosessista ja toinen substanssista.

Se on nyt selvää, että kuherruskuukausi näissä neuvotteluissa on ohi, ja nyt siirrytään enemmän tekstipohjaiseen käsittelyyn. Tuossa oli ehkä vasemmistoliiton puolelta pieni väärinymmärrys. Näitä neuvotteluja ei ole keskeytetty, vaan ollaan ainoastaan otettu tauko yhden osion käsittelyssä eli investointisuojasopimuksen, ja se tapahtui juuri sen takia, että siihen liittyy paljon kysymyksiä. On julkisia kuulemisia. Sen pohjalta lähdetään miettimään, miten tästä investointisuojasta voitaisiin tehdä vesitiivis.

Vaikeita aiheita näissä neuvotteluissa tulee varmasti olemaan maataloustuotteiden markkinoillepääsy, palvelut, julkiset hankinnat, sääntely ja toki tämä kysymys investoinneista. Kun puhutaan avoimuudesta tässä prosessissa, niin toivoisin, että me täällä Suomen puolella näkisimme — en nyt ihan tältä istumalta muista, onko meillä koskaan aiemmin perinteisissä kauppaneuvotteluissa ollut näin paljon avoimuutta, olipa sitten kyse avoimista kuulemisista, pääministerin ilmoituksesta, valiokuntakuulemisista tai ylipäätään julkisista keskusteluista. Me olemme pitäneet tätä alun perin erittäin tärkeänä, koska näihin kokonaisuuksiin liittyy aina monimutkaisia asioita ja myös paljon väärinkäsityksiä. Me tulemme jatkamaan tällä avoimella linjalla.

Toinen puoli tätä avoimuutta on sitten komission toiminta ja ikään kuin ne neuvottelukortit, millä pelataan. Se on ilman muuta selvää, että me pystymme hallituksena niihin vaikuttamaan ja myös näkemään niitä dokumentteja, joidenka pohjalta neuvotellaan, ja se mandaatti, niin kuin kaikki tietävät, on avoin. Mutta samalla pitää muistaa, että tämä on eräänlainen korttipeli, eikä korttipelissäkään, siis jos on yhdellä puolella Yhdysvallat ja toisella Euroopan unioni, pelata avoimin kortein, koska silloin ajaudutaan tilanteeseen, jossa niitä neuvotteluja ei voi käydä. Yhdysvallat tekee tarjouksen, josta se ei sitten julkisen paineen takia voi perääntyä. Sen takia tämän tasapainon hakeminen on hirveän tärkeätä.

Me myös haemme erittäin kunnianhimoista vapaakauppasopimusta ja juuri sitä taustaa vasten, joka melkein kuului jokaisesta puheenvuorosta: kyllä tämä vapaakauppasopimus edistää Suomen talouskasvua, edistää suomalaisia työpaikkoja ja työllistymistä.

Tästä kilpailusta ja Euroopan unionin kilpailukyvystä. Ehkä voin perussuomalaisten puheenvuoron, josta melkein kaiken allekirjoittaisin, yhteen kohtaan puuttua. Aina kun puhutaan siitä, että Eurooppa tai eurooppalaiset maat eivät ole kilpailukykyisiä, niin pitää muistaa, että kun esimerkiksi World Economic Forum, Maailman talousfoorumi, rankkaa maailman kilpailukykyisimmät maat ja otetaan niistä kymmenen, niin seitsemän on eurooppalaisia maita. Eli ei meidän kilpailukykymme niin hirveän huono sitten loppupelissä ole. Yksi näistä seitsemästä on toki Sveitsi, mutta muut kuusi ovat Euroopan unionin jäseniä.

Arvoisa puhemies! Toinen huomio liittyy sitten substanssiin, ja tässä neljä kokonaisuutta: Ensimmäinen on maataloustuotteet ja varsinkin elintarviketurvallisuus, jotka ymmärrettävästi nostettiin esille. USA:n puolella ja Euroopan unionin puolella on paljon hyötyjä. USA:n puolella halutaan varmasti päästä vehnä- ja soijamarkkinoille, kun taas EU:n puolella halutaan päästä Yhdysvaltojen alkoholi- ja jalostettujen elintarvikkeiden markkinoille, esimerkiksi juusto, kinkku ja suklaa, tämäntyyliset. Ne tullit, joita Yhdysvalloissa sovelletaan näihin, ovat erittäin korkeita. Se tarkoittaa sitä, että meidän korkealaatuisia, en sano luksustuotteita, mutta hyviä elintarviketuotteita on hirveän vaikea viedä Yhdysvaltoihin. Sen haluan taata ja sanoa vielä kerran tässä, että tämän sopimuksen myötä eurooppalaisille elintarvikemarkkinoille ei tule gmo-tuotteita ja tämän sopimuksen myötä eurooppalaisille markkinoille ei tule hormonilihaa. Sen voin tältä istumalta taata, ja me totta kai pidämme tätä painetta yllä koko ajan.

Toinen kysymys, joka on herättänyt paljon keskustelua — ja tiedostan, että olen menossa yli ajan tässä — jos sallitte, puhemies, on tämä investointisuojasopimus, ja se on hyvä, että siitä keskustellaan, koska me haluamme varmistua siitä, että se on vesitiivis. Mutta muutama huomio tästä investointisuojasopimuskokonaisuudesta.

Niitä lähdettiin tekemään vuonna 1962. Maailmanlaajuisesti toimeenpantuna näitä investointisuojasopimuksia tällä hetkellä on noin 3 600. Suomella on 66 investointisuojasopimusta. Muistutan, että maailmassa on noin 200 kansallisvaltiota. Vuodesta 1962 investointisuojasopimuksen puitteissa tehtyjä keissejä on 500. Vuodesta 1962 on 500 ratkottu, ja me olemme käyneet läpi näitä keissejä ja emme ole ainakaan toistaiseksi löytäneet sellaisia, jotka olisivat jollain huolestuttavalla tavalla olleet sen pahan puolesta sitä hyvää vastaan, jos vähän kärjistetään. Me mielellämme otamme vastaan niitä esimerkkejä, jos niitä löytyy näistä 500:sta. Keissejä totta kai on koko ajan päällä, kuten esimerkiksi Philip Morris vastaan Australia tai Vattenfall vastaan Saksa, mutta suurimmassa osassa terve järki on voittanut. Esimerkiksi kanadalainen kaivosteollisuusyritys halusi tehdä kaivantoja alkuperäiskansojen mailla Yhdysvalloissa, ei sallittu, ja näitä esimerkkejä on muitakin aika paljon.

Toinen väärinkäsitys, joka ehkä tuli vihreiden puheenvuorossa, johtuu lauantaisesta Financial Times -artikkelista, että Saksa olisi sanoutunut irti tästä investointisuojasopimuksesta. Olin heti yhteydessä liittokanslerinviraston kahteen johtavaan neuvottelijaan, ulkopoliittiseen neuvonantajaan ja Eurooppa-poliittiseen neuvonantajaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Se oli väärinkäsitys Financial Timesin puolelta. Heillä on ollut edelleen mandaattia.

Tämän investointisuojasopimuksen hyvät puolet ovat, että se luo luottamusta siihen investointiympäristöön, se takaa myös syrjimättömän kohtelun ja se auttaa erityisesti suomalaisia yrityksiä Yhdysvalloissa. Ei ole yhtään keissiä, jossa Suomen valtiota vastaan oltaisiin nostettu investointisuojasopimuksen nojalla jonkin näköinen kanne, ei yhtään keissiä, kun taas eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset ovat niistä hyötyneet.

On myös paljon puhetta siitä, miksi välimiesmenettely, miksi ei esimerkiksi WTO. Tämä johtuu siitä, että välimiesmenettely pitää sen sen yrityksen ja valtion välisenä kysymyksenä, kun taas WTO:ssa se on aina sen valtion ja toisen valtion välinen kysymys, ja silloin se politisoituu ja on huomattavasti vaikeampi saada aikaiseksi. Mutta todellakin ymmärrän, minkä takia tästä keskustellaan, (Puhemies koputtaa) koska tähän liittyy paljon väärää informaatiota.

Ja kaksi viimeistä pointtia, puhemies: Tämä sopimus ei uhkaa ympäristöä, ei julkisia palveluja, ei kuluttajansuojaa, ei sosiaali- ja terveyspalveluita, ei ruokaturvallisuutta eikä työeläkelaitoksia, jotka mainittiin. Neuvottelut tulevat olemaan pitkät. Toivottavasti saadaan pakettiin ensi vuoden puolella. Uskon, että nimenomaan Suomen kaltainen maa, kunhan tämä sopimus hyvin tehdään, tulee tästä sopimuksesta hyötymään.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tasan viikon kuluttua, eli ensi viikon keskiviikkona, presidentti Obama matkustaa Brysseliin ja tapaa siellä komission johtoa. Tämä on luontevaa sen vuoksi, että EU:han neuvottelee, tavallaan me olemme EU:n osana kauppapolitiikassa, ja tämä korostuu siitä, että Obama tapaa nimenomaan komission korkeinta johtoa.

Siitä, mitenkä vaikeata tällainen kauppaneuvotteleminen on, on selvä osoitus jo sekin, että Euroopassa ei ole saatu vielä lopullista single marketia eli yhteismarkkinoita toimivaksi. Se osoittaa, kuinka vaikeita kysymyksiä tällaisissa neuvotteluissa on.

Erityisesti minua entisenä neuvottelijana kiinnostaa, pystytäänkö tässä poistamaan niin sanottuja näkymättömiä kaupan esteitä, invisible barriers to trade, ja sitten sellaisia, jotka liittyvät tavalla tai toisella turvallisuuspolitiikkaan: esimerkiksi sitä, että Yhdysvallat ei ole ostanut suomalaisia jäänsärkijöitä, koska siellä on tällainen coast guard -menettely, jossa pitää ostaa amerikkalaista. Nämä tämäntyyppiset kysymykset täytyy perata erittäin perusteellisesti, koska esimerkiksi tässä jäänmurtajabisneksessä Suomella olisi erittäin tärkeitä arvoja puolustettavana.

Kaiken kaikkiaan tässä voi todella käydä erinomaisen hyvin, niin kuin tässä ministeri totesi, eli parhaimmillaan tämä atlanttinen kauppasopimus voisi muodostaa jonkinlaista vastapainoa Kiinan valtavalle talousmahdille ja tehdä tästä alueesta paremmin kilpailukykyisen Kiinan talouden kanssa.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopassa julkisessa keskustelussa väännetään kättä siitä, onko tämä vapaakauppasopimus enkeli vai demoni. Ja uskon, että se, että tässä on päädytty tällaiselle hyvin avoimelle tielle, poistaa tätä mustavalkoista ajattelua.

Mutta jos ajattelee, että komission laskelmien mukaan laaja vapaakauppasopimus kasvattaisi bruttokansantuotetta EU-tasolla yli 100 miljardilla eurolla ja Suomeenkin olisi vientivetoisena maana luvassa miljardiluokan kasvua meidän bruttokansantuotteeseemme, niin puhumme hyvin voimakkaasta talouden ja työllisyyden kasvun veturista.

Toisaalta sitten ihmiset näkevät, että tämä koko sopimus voi epäonnistuessaan tuhota eurooppalaisen ja ennen muuta pohjoismaisen hyvinvointimallin ja se voi tuoda meille työelämädumppausta, ympäristödumppausta, kuluttajansuojan heikennyksiä ja muita. Mielestäni ministerin puheenvuoro oli hyvin luottamusta herättävä siinä mielessä, että te listasitte nämä kaikki kipukohteet hyvin voimakkaasti esiin. Mutta koska prosessi on vielä kesken, niin lupaustahan siitä, että nuo asiat toteutuvat, ei voi vielä antaa, vaan ne pitää siinä prosessissa vääntää.

Mutta jos ajatellaan työelämän kannalta, niin oleellista on investointisuoja, teknisen säätelyn yhteensovittaminen ja teknisten esteiden purkaminen ja se, että näissä neuvotteluissa onnistutaan.

Oleellista on myös tukea kunnollisten työehtojen edistämistä ja tehostamista, ja siinä tietenkin Kansainvälisen työjärjestön ILOn normisto on hyvin tärkeä. Ja toivon, että tämä ei unohtuisi noissa neuvotteluissa, koska jos mietin varhaisempia WTO-neuvotteluja, niin siellä usein nämä jäävät sinne sivualalle, vaikka ne ovat merkittäviä asioita ja niiden avulla voidaan esimerkiksi edistää yhteiskuntavastuuta ja kansainvälisesti tunnistettuja standardeja.

Mutta haluan toivottaa menestystä tähän neuvotteluun ja uskon, että siitä ei tule enkeli eikä siitä tule demoni, mutta jos siitä tulee työllisyyttä edistävä, ihmisen mittainen sopimus, (Puhemies koputtaa) niin hyvä niin.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro oli tasapainoinen. Me nimenomaan toivomme sitä, että vapaakaupan kautta työllisyys paranee ja suomalaisia, korkealaatuisia tuotteita, uusia innovaatioita saadaan maailmalle ja täten turvataan hyvinvointivaltion perustaa. Siinä oli myös oikein hyvin konkretisoitu ne ongelmat, mitä tähän voi liittyä.

Nyt on hyvin tärkeätä nähdä iso kuva tässä asiassa. EU on tehnyt Kanadan kanssa tämmöistä vastaavanlaista vapaakauppasopimusta. EU:n ja Mercosurin — joka tarkoittaa siis sitä, missä on Brasilia isoimpana moottorina — sopimusta neuvotellaan samaan aikaan, tai pyritään saamaan eteenpäin. Ja nyt on sitten tämä.

Tämä on hyvin tärkeätä 5,5 miljoonan ihmisen Suomelle, maailmassa 7 miljardin markkinoille pääsy. Tämä edesauttaa sitä.

Nämä ongelmat ja muut pitää ottaa vakavasti, mutta se, mikä tässä investointisuojasopimuksen ja muun kohdalla on se ongelma, ei voi olla se, että sinänsä joku investointisuojasopimus on ongelma, koska niitä on Suomella 66 tehtynä. Ei siis tämä nimi voi olla ongelma. Kysymys on siitä, mitä tapahtuu, ja kyllähän investointisuoja voi olla myös Suomelle, suomalaiselle yritykselle, turva, että kun se sijoittaminen ja yritys menee sinne ja se saa syrjimättömän ja oikeudenmukaisen kohtelun laillisella perustalla, niin suojaahan se meitäkin.

Ei se pelkästään ole niin, että me olemme tässä haitan saajana, joten minun mielestäni tämä on sellaista toimintaa, jota EU:ssa perussuomalaiset voi tukea, eikä sellaista toimintaa kuin se, että esimerkiksi uusi ranskalainen pankkirouva (Puhemies koputtaa) meinaa pistää meidät taas maksamaan kaikki pankkituet.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä sopimus taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Sekä USA että EU tarvitsee lisää talouskasvua ja työpaikkoja. Me tarvitsemme myöskin toisiamme puolin ja toisin. USA:lla on menossa useampaankin eri ilmansuuntaan vapaakauppasopimusneuvotteluja, ja meidän pitäisi pitää huoli siitä, että tämä intressi tähän sopimukseen säilyy. Keskinäisen yhteistyön tiivistäminen on entistäkin tärkeämpää näinä aikoina. Viime päivien tapahtumat ovat sen osoittaneet, ja kaupan esteisiin meillä ei ole varaa.

Markkinoillepääsykysymykset ovat tärkeitä tietenkin suurteollisuudelle, niin kuin edustaja Salolainen tuossa otti esiin jäänmurtajat, öljyntorjuntakalusto, myöskin julkiset hankinnat. Siellä USA:ssa ollaan ehkä kolmanneksen tasolla, kun ulkopuoliset pääsevät tarjoamaan, kun EU:ssa ollaan 84 prosentin paikkeilla.

Niin kuin ministeri otti jo esille, pk-yrityksille tämä on myöskin huomattavan tärkeä. Tämmöisiä käytännön esteitä pienillä yrityksillä on työluvissa, maahanmuuttomenettelyissä. Erityisesti testauksessa, sertifioinneissa ja standardeissa meillä on paljon tekemistä, ja ne aiheuttavat moninkertaisia tai ainakin kaksinkertaisia kustannuksia. Erilaisia ehtoja esimerkiksi sähkölaitteille on olemassa: normeja, turvallisuusvaatimuksia. Samoiten tullien poistamisella olisi taloudellista merkitystä, ja vähintäänkin se vähentäisi tulliluokitteluun liittyviä ongelmia, jotka ovat monesti pienille yrityksille merkityksellisiä.

Pienelle vientivetoiselle Suomelle erityisen tärkeää on poistaa kaupan esteitä. USA:n lisäksi (Puhemies koputtaa) näitä kyllä on sitten myöskin tuolla kehittyvillä markkinoilla ihan riittävästi.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomihan on osallisena lukuisissa kauppasopimuksissa. Näissä monissa on kirjoitettu investointisuoja. Nehän eivät ole identtisiä. Joku voi olla laaja, toinen voi olla suppea, jotain siltä väliltä. Minkälaisesta investointisuojasta tässä sopimuksessa on kyse? Siitähän meillä eurooppalaisilla on hyvin vähän tietoa, koska nämä neuvottelut on päätetty käydä hiljaa ja mahdollisimman salassa. Jotain investointisuojan hengestä kertoo se, että lukuisilla yrityksillä on pääsy neuvotteluasiakirjoihin mutta meillä eurooppalaisilla kansalaisjärjestöillä ei ole. Neuvotteluista on ollut todella vaikea saada tietoa, koska se on se päätös, millä niissä on haluttu edetä. Se, että me nyt saamme investointisuojasta julkisen kuulemisen ja asiakirjoja yhteiskunnalliseen julkiseen keskusteluun, on eurooppalaisen aktiivisen kansalaisjärjestön vaatimusten lopputulos, ei neuvottelijoiden halu.

Minä olisin kysynyt ministeriltä investointisuojasta: Kuinka laaja investointisuoja näissä sopimuksissa on esillä? Kuinka laajaan investointisuojaan te olette valmis sitoutumaan? Missä menee teidän mielestänne se raja, missä investointisuoja astuu sille päätöksenteolle, jossa meillä on mahdollista Suomessa tehdä demokraattisia, kansallisia, itsenäisiä päätöksiä? Hyväksyttekö te sen, että yritys voi haastaa valtion oikeudessa korvauksiin, jos demokraattiset ja poliittiset ratkaisut muuttavat yrityksen tulosnäkymiä? Käytän esimerkiksi Vattenfallin ja Saksan tilannetta, johon ministeri itsekin viittasi. Vattenfall näkee, että Saksa on velvollinen heille korvauksiin, koska he ovat sijoittaneet saksalaiseen ydinvoimaan ja Saksa on tehnyt demokraattisen poliittisen päätöksen luopua ydinvoimasta. Ettekö näe myöskään ongelmallisena esimerkiksi Argentiinan esimerkkiä 2000-luvun alusta, jolloin talouskriisissä painiva Argentiina joutui korppikotkarahastojen armoille nimenomaan tämän välimiesoikeuskäsittelyn, ICSID:n, päätöksellä?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb, te vertasitte kauppaneuvotteluita korttipeliin, mutta korttipelejäkin on erilaisia. Osassa korttipeleistä pelataan osin tai jopa kokonaan avoimin kortein. Salailu herättää aina epäluuloja ja ruokkii erilaisia salaliittoteorioita. Siksi on ehkä hyvä selventää nyt tässä keskustelussa, ketkä sopimustekstiluonnoksiin voivat tarkalleen ottaen tutustua: ketkä ministerit, ketkä eduskunnan valiokuntien edustajat, ketkä suomalaiset europarlamentaarikot? Olemme saaneet kuulla, että Yhdysvallat vakoili YK:n ilmastoneuvotteluita Kööpenhaminan kokouksessa vuonna 2009. Onko nyt vaarana, että Yhdysvallat tietää EU:n pelikortit paremmin kuin eurooppalaiset parlamentaarikot tässä pelissä?

Tätä sopimusta on perusteltu merkittävillä talous- ja työllisyyshyödyillä. Kuitenkin tiedämme, että EU:n ja USA:n väliset tullit ovat jo nyt hyvin alhaisella tasolla. Hyödyt eivät siis voi juurikaan tulla näitten tullien alentamisen kautta. Ministeri Stubb hyvin painokkaasti tuossa puheenvuorossaan toi esiin sen hallituksen kannan, että sopimus ei saa vaarantaa ympäristönsuojelun tai terveydensuojelun tai kuluttajansuojan tasoa Euroopassa. Aivan oikein. Sitäkään kautta siis ei näitä talous- ja työllisyyshyötyjä voi tulla. Mistä siis tarkalleen ottaen ne hyödyt voidaan saada, jos niitä ei tule juurikaan tullien alentamisesta eikä myöskään meidän normien heikentämisestä?

Ministeri Stubb myös totesi hyvin painokkaasti, että investointisuoja ei estä maan oikeutta edistää hyödyllistä sääntelyä ja että suurimmassa osassa tähänastisia oikeustapauksia muiden sopimusten alla järki on lopulta voittanut. Mutta näettekö, ministeri, sellaisen vaaran, että uhka oikeustapauksista voi hillitä valmiutta säätää uusia, kestävää kehitystä edistäviä säännöksiä Euroopan tasolla, jos on pelko, että päädytään käräjille?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietoturva-asiat elikkä yritysvakoilu eivät ole tämän pääministerin ilmoituksen mukaan neuvottelujen asialistalla. Miksi? Ne ovat kuitenkin erittäin oleellisia asioita. Ymmärrän kyllä, että niistähän Yhdysvallat ei neuvottele. Yhdysvallat pitää kiinni oikeudestaan rajoittamattomaan pääsyyn yritysten tietoihin ja kansalaisten henkilötietoihin kaikkialla maailmassa.

Mielenkiintoista oli myös lukea tässä USA:n edellisen ulkoministerin luonnehdinta vapaakauppasopimuksesta, kun hän totesi, että tavoitteena on talous-Nato. Mitä te tähän kommentoitte?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä sopimus on erittäin hyvä asia Suomelle ja Euroopalle. Mutta aivan kuten edustaja Östman ja ministeri Stubb itsekin totesivat, niin tässä on tiettyjä kohtia, jotka pitää vielä käydä huolellisesti läpi. Sen sijaan en ymmärrä sitä, mitä esimerkiksi edustaja Lapintie toi esiin, että hän näkee aina jollakin tavalla mörköjä tässä yksityistämisessä ja veroparatiisipuolella. En oikein ymmärrä, miten ne tähän liittyvät.

Haluaisin kysyä ministeriltä sellaista asiaa, että kun brittien pääministeri David Cameron on tänään esittänyt, että Venäjä pitäisi pysyvästi erottaa G8-maiden yhteisöstä, niin minkälaisiin toimenpiteisiin sitten sen jälkeen ryhdytään, koska kaikkihan tietävät, että Euroopan maat ovat aika riippuvaisia Venäjän energiasta. Nyt kun me saamme sitten tämän vapaakauppasopimuksen voimaan ja Yhdysvalloissa on sitä liuskekaasua aika paljon tarjolla, niin uskotteko, ministeri, että nyt tulevaisuudessa tämän vapaakauppasopimuksen ansiosta nimenomaan tätä energiakysymystä ja liuskekaasua saadaan sitten Eurooppaan?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaumalle: vasemmisto näkee mörköjä kaikissa neuvotteluissa, jotka etenevät suurten yritysten etujen mukaisesti. Jos me haluamme todellista vapaakauppaa, niin ensimmäisiä, mihin meidän pitää puuttua, ovat veroparatiisit, veronkierto, aggressiivinen verosuunnittelu. Finnwatchin arvion mukaan Euroopassa jää saamatta noin miljardi euroa verotuloja veronkierron takia. (Eduskunnasta: Tuhat miljardia!) — Tuhat miljardia, anteeksi, veronkierron takia. — Tämä on se, mihin meidän pitää puuttua, jos me haluamme oikeata vapaakauppaa. Oikeata vapaakauppaa ei ole se, että muutama suuri yritys sanelee sen, mitä seuraavaksi tehdään.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on viitattu myöskin siihen, että USA on seurannut näitä neuvotteluja salaa eräissä tilanteissa, mutta silläkin uhalla, että he seuraavat nyt tätä keskustelua, ajattelin kysyä ministeriltä koskien maa- ja elintarviketalouden tulevaisuutta. Nimittäin heidän kannaltaan on tärkeää, että vapaakaupan etuuskohtelun piiriin hyväksyttävät tuotteet ovat kokonaan toteutettuja ja prosessoituja sopimuskumppanien alueella. EU:han on nyt valmistelemassa erityisesti liha-alaa koskien uusia merkintävelvoitteita tuottajille: pakkauksiin pitää merkitä tuotanto-, teurastus- ja jalostuspaikka. Kysymykseni ministerille on, aikooko Suomi ja EU edellyttää vastaavia merkintävelvoitteita vapaakauppa-alueeseen toiselta kumppanilta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neuvoteltavissa oleva vapaakauppasopimus on onnistuessaan pienelle vientivetoiselle Suomelle todella erinomainen asia, kuten ministerikin ja moni muu täällä on todennut.

Mutta muutama huolenaihe näissä sopimusneuvotteluissa on, koska totta kai se ei ole tällä hetkellä valmis: tämä investointisuojasopimus on yksi sellainen ja nimenomaan tämä välimiesoikeuksien käyttö. Eihän ajatus kansallisvaltiosta tämmöisenä välimiesoikeuden osapuolena, ylikansallisen yrityksen haastavana, kapean liikemiesjuristiporukan — joita, Herra paratkoon, maailmassa riittää ja joista osa on erikoistunut jo pelkästään tähän — armoilla, tietenkään herätä luottamusta sopimukselle kaavailtuun riidanratkaisumenettelyyn. Tässä kannattaa ihan oikeasti olla tosi tarkkana. Sitten juuri EU-maiden ja USA:n välisessä sopimuksessa on luotettava näihin sopijapuolten omiin tuomioistuimiin näitten oikeusriitojen ratkaisussa. Kokemukset näitten teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden kahdenvälisistä investointisuojajärjestelyistä eivät liioin rohkaise isojen investointien kohtalon luovuttamiseen ylikansallisen asianajobisneksen käsiin.

Valtioneuvoston tavoitteena on edistää — ja ihan oikein — sopimuksella kestävää taloudellista kasvua ja työllisyyttä tukevia kansainvälisiä investointeja. Erinomainen asia, Suomi kaipaa nimenomaan kansainvälisiä investointeja tänne. Niitä on aivan liian vähän. Mutta niitten osalta sopimus ei kuitenkaan saa estää jäsenvaltioiden oikeutta kehittää syrjimättömästi esimerkiksi terveydenhuoltoa, kuluttajansuojaa, työntekijöiden suojelua tai ympäristönsuojelua. Ministeri moneen kertaan vakuutti, että näin ei tule tapahtumaan ja valtioneuvoston tavoite on erinomainen asia. Mutta sopimus ei ole vielä tällä hetkellä valmis, joten jäädään odottamaan, ja tätä avoimuutta, jota monta kertaa on peräänkuulutettu, minä myöskin peräänkuulutan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi ministerille haluaisin todeta, että me puhuimme koko EU:n alueesta. Koko EU-alueen talouskehitys ei ole ollut niin hyvä kuin Amerikassa. Kyllä siellä yksittäisiä valtioita varmasti on, niin kuin Saksa esimerkiksi, jossa talous jyllää keskimääräisesti EU-aluetta paremmin.

Mitä tähän investointisuojaan tulee, niin varmaan tällä hetkellä moni suomalainen yritys toivoisi, että olisi mahdollisimman laaja investointisuojasopimus esimerkiksi Venäjän kanssa.

Mutta vasemmistoliitto käytti minun mielestäni hiukan tämmöisen pelottelupuheenvuoron — rajat kiinni — ja varsinkin tässä vaiheessa, kun ei ole vielä selkeästi esillä sitä, mitä yksityiskohtia esimerkiksi siellä sopimuksessa on, ja niitä ei ole tällä hetkellä vielä ollenkaan. Sen takia olisi tämä avoimuus tärkeätä. Niin kuin ministeri sanoi, valtioneuvosto varmasti on mahdollisimman avoin eduskunnalle tässä asiassa, ja se on hyvä asia.

Minä koen, että se ei ole se isoin ongelma, vaan se isoin ongelma on se, kuinka avoin komissio on valtioneuvostolle: sieltä se tulee. Mutta taas toisaalta, eihän komissiolla ole mitään motivaatiota salatakaan, koska maapallolla on niin hyvä tietoturva, että Naton päälliköt kun soittavat Eurooppaan puhelun, niin se on kahdessa päivässä sosiaalisessa mediassa. Kyllä jenkit tietävät, missä vaiheessa tässä sopimuksessa mennään, tietävät venäläiset ja moni muukin suurvalta tietää kyllä, ja sen takia komissiolla ei ole kyllä mitään tarvetta edes salata. Se voi avoimesti kertoa koko ajan myöskin kansallisille parlamenteille siitä, missä vaiheessa neuvotteluissa mennään. Ja se kertominen ei pelkästään riitä, vaan siinä pitäisi sitten myöskin antaa mahdollisuus kansallisille parlamenteille vaikuttaa tämän sopimuksen sisältöön, (Puhemies koputtaa) Suomenkin eduskunnalle niissä tärkeissä asioissa, jotka ovat meille kansallisesti tärkeitä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä.

Ensimmäinen liittyy kemikaaliasetus Reachiin. 30 000 kemikaalia on tarkoitus testata, rekisteröidä ja saada turvallisuusjärjestelmä, joka takaa sen, että täällä Euroopassa sellaiset ikäviä asioita aiheuttavat kemikaalit eivät liikkuisi. Nyt kun Amerikasta tällä hetkellä tuodaan näitä kemikaaleja tai tuotteita, joissa näitä kemikaaleja on, se yritys joutuu perustamaan tällaisen oman yrityksensä tänne Suomeen ja täällä käymään tämän prosessin läpi. Kysymys kuuluu: Nyt kun vapaakauppasopimus toivon mukaan syntyy, mikä sinänsä on ihan hyvä pyrkimys ja missä on hyvästä asiasta kyse, miten tämäntapaisissa asioissa käy? Avaako vapaakauppasopimus sen, että tämän jälkeen Yhdysvalloissa nämä vastaavat testit voidaan suorittaa, jolloin tavallaan ollaan myöskin Reachin suhteen samaa sisämarkkinaa, vai jatkuuko asia entisellään?

Toinen esimerkki liittyy biopolttoaineisiin. Me täällä Euroopassa asetamme aika kovia normeja sille, minkälainen polttoaine kelpaa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa käytetään maissia etanolin raaka-aineena. Me täällä katsomme, että tiettyjä syötäväksi kelpaavia raaka-aineita ei voida hyväksyä tällaisiksi uusiutuviksi polttoaineiksi. Kumman pelisäännön mukaan tämäntapaisissa asioissa näitä kysymyksiä ratkaistaan: tiukemman, ehkä eettisesti vahvemman eurooppalaisen näkemyksen vaiko tässä suhteessa vähän kenties ainakin tällä hetkellä löysemmän amerikkalaisen lähestymistavan perusteella?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten näissä monissa puheenvuoroissa on kuultu, tämä vapaakauppasopimushan toisi meille valtavasti potentiaalia uudelle kaupalle, uusille työpaikoille. Luin jostakin arvion: jopa 20 000 uutta suomalaista työpaikkaa. Tämä on ministerille, vähän kliseisesti sanottuna, niin sanottu tuhannen taalan paikka olla mukana edistämässä tätä sopimusta.

Haluaisin kuitenkin nostaa esiin työelämän säännöt — en sen takia, että pelkäisin työlainsäädännön heikennyksiä, varsinkin kun neuvotteluosapuolina ovat kaksi kehittynyttä kumppania, joilla on korkea työelämän normien taso. Mutta mielestäni tärkeä tavoite tässä on sopia tavoista, joilla edistetään kansainvälisen työelämän sääntelyn toimeenpanoa erityisesti ottaen huomioon ILOn normit.

Olemme valitettavasti joutuneet lukemaan raportteja ja katsomaan televisio-ohjelmia, joissa kerrotaan elintarviketeollisuuden ja tekstiiliteollisuuden erittäin kurjista työoloista, ja kun yhteiskuntavastuu on kuitenkin tämän päivän sana kansainvälisessä kaupassakin, niin mielestäni erityistä painoarvoa pitäisi saada siihen, että kaikki toimitusketjut olisivat läpinäkyviä, sillä se on ihan varmasti kaikkien etu. En usko boikotteihin tässä, vaan aivan kuten me tämän päivän tilanteeseen Ukrainassakin vaadimme neuvotteluja nimenomaisesti kaikkien osapuolten kesken, samoin työoloissa tunnistettujen ongelmakohtien eteen tehdään aitoja parannusehdotuksia yhdessä neuvotellen.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! USA:n protektionistisen politiikan vähentäminen olisi hyödyllistä suomalaisille vientiyrityksille. USA on Suomen keskeisiä kauppakumppaneita. Tärkeä vientiala on esimerkiksi meriteollisuus ja siihen liittyvät palvelut. Etenkin metsäteollisuus vientivetoisena teollisuudenalana kannustaa EU:ta solmimaan alueellisia ja kahdenvälisiä kauppasopimuksia, kun monenkeskiset neuvottelut ovat keskeytyneet. Sopimus toimisi mittapuuna edistettäessä USA:n ja EU:n standardeja ja työelämän oikeuksia.

Arvoisa ministeri, suomalaisten palkansaajien tavoitteena on saada sopimukseen kunnianhimoinen työelämän oikeuksia käsittelevä luku, jossa työelämän perusoikeuksien toteutumista valvomaan ja suosituksia antamaan perustettaisiin neuvostoja, joissa ammattiliitotkin olisivat edustettuina. Perusoikeusloukkauksista säädettäisiin taloudellisia sanktioita. Tavoitteena on myös, ettei TTIP-sopimuksen työelämäkirjauksilla ja mekanismeilla heikennettäisi ILOn asemaa vaan pyrittäisiin sen vahvistamiseen muun muassa viittaamalla ILOn julistuksiin ja sopimuksiin. Arvoisa ministeri, ovatko suomalaisten palkansaajien tavoitteet esillä neuvotteluissa? Todella toivon näin olevan.

Julkisten palvelujen yksityistämispaineet eivät saa sopimuksen johdosta lisääntyä. Päätösvalta julkisten palvelujen tuottajasta on pidettävä kansallisessa poliittisessa järjestelmässä. Julkiset hankinnat on kirjattava sopimukseen siten, että hankinnoille voi jatkossakin asettaa sosiaalisia kriteerejä. EU:n uuden hankintadirektiivin ja tämän vapaakauppasopimuksen yhteensopivuus on turvattava. Julkiset hankinnat ovat EU:n markkinoilla avoimemmat kuin Yhdysvalloissa, ja Suomen etu vaatii, että Yhdysvaltain julkiset hankinnat saadaan kattavasti kansainvälisten sitoumusten piiriin ja vastavuoroisiksi eurooppalaisia toimijoita syrjimättömällä tavalla.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olen hiukan niin kuin epäilevä tuomas, ja miksi? Täällä on lähes joka suulla puhuttu aika lailla myönteisiä kuvia tästä vapaakauppasopimuksesta, ja sitten ministeri on myös maininnut, että ei tavallaan ole mitään ongelmia. Mutta saman tien ministeri mainitsi, että nämä neuvottelut ovat pitkät ja vaikeatkin. Eli täällä on sanottu, että tulee työtä ja pk-yritykset hyötyvät. Mistä nämä voidaan vielä tietää?

On muistettava, että EU-maissa on tuhansia ja kymmeniätuhansia pk-yrityksiä, jotka myös kilpailevat Suomen pk-yritysten kanssa, niin että nyt pitää sitten ruveta satsaamaan varsinkin pk-yritysten osalta viennin edistämiseen, eli tämmöistä ennenaikaista myönteisyyttä. On hyvä, että kaikki on oikein, mutta sanoitte, että tämä on vasta alkuvaiheessa, eikä ainakaan tavallinen rivikansanedustaja ole saanut mitään sellaisia yksityiskohtaisia tietoja, että kuinka tässä loppujen lopuksi käy.

No sitten, monissa Euroopan maissa on hyvin kriittisestikin arvioitu näitä neuvotteluita, ja toisaalta Yhdysvaltain neuvotteludelegaatiossa on ollut yli 600 yritysten edustajaa neuvottelemassa, ja he ovat olleet aika lailla suuryrittäjiä. Kysyn: minkälainen yritysneuvottelukunta on lähtenyt täältä Suomesta neuvotteluun, ja onko sitten mitään painoarvoa heillä ollut?

Eli kaiken kaikkiaan toivon, että tämä vapaakauppasopimus on niin kuin täällä eduskunnassa on tästä keskusteltu. Mutta liian aikaisin on annettu näitä myönteisiä kuvia, mitä mahdollisesti tämä sopimus tuo.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Mäkipään kannattaa huolella lukea perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, jossa edustaja Turunen aivan oikein totesi, että vapaakauppa on Suomen etu eikä se ole uhka hyvinvointivaltiolle vaan nimenomaan sen edellytys. Nyt kun kaupan esteitä puretaan, Suomi on vientivetoinen maa, me tuotamme artikkeleita maailmankauppaan, niin suomalaiset yritykset saavat lisää bisnesmahdollisuuksia Yhdysvaltain kanssa. Tämä vapaakaupan airut, Yhdysvallat, lopultakin suojaa aika paljon omaa talouttaan, erityisesti tuolla metsäteollisuuden mutta monella muullakin alalla, julkisten hankintojen osalta, ja tämä vapaakauppasopimus pakottaa Yhdysvallat luopumaan tästä suojauksesta, ja siinä tulee suomalaisille lisää työtä. Tämän edustaja Turunen ryhmäpuheenvuorossa aivan oivallisesti ymmärsi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Tuppurainen edellä totesi, vapaakaupassa on paljon mahdollisuuksia suomalaiselle työlle ja yrityselämälle, ja myönnän auliisti, että en tunne intiimisti kauppaneuvotteluita.

Mutta olen seurannut ilmastoneuvotteluita aika pitkään ja muutamissa muissakin neuvotteluissa istunut, ja käsitykseni neuvotteluista on sellainen, että neuvottelupöytään mennään omin tavoittein, siellä pöydän toisella puolella on toinen kumppani. Sitten neuvottelujen kautta saavutetaan jokin lopputulos, joka hyvin todennäköisesti ei vastaa yksi yhteen sitä, mitä Eurooppa sieltä neuvottelupöydästä on lähtenyt tavoittelemaan.

Eli kun tässä kovasti korostetaan mahdollisuuksia ja osa ryhmistä katsoo, että riskit ovat vähäisiä tai olemattomia, se ei aivan vastaa omaa käsitystäni siitä, miten kansainväliset neuvottelut yleensä etenevät, vaan kyllä tässä myös Euroopan näkökulmasta on nähtävissä erilaisia mahdollisia riskejä ja ongelmia.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon viitaten: totta kai neuvottelussa aina jokainen osapuoli joutuu jossakin asiassa antamaan periksi, mutta kyllä se on ihan varmaa, että jos on tämmöinen pieni, avoin talous kuin Suomi, joka viennistä elää, niin kyllä meillä on todella paljon voitettavaa siinä, että meille tärkeällä markkina-alueella kaupan esteitä vapautuu.

Ja nimenomaan kun täällä aiemmin puhuttiin ja Tynkkynen sanoi, että kun on matalat tullit, niin niillä ei ole paljon merkitystä: no, yksittäisessä kauppatilanteessa pienikin tulli saattaa olla ratkaiseva este sille, että suomalainen tuote ei pääse sinne markkinoille tosiasiassa. Ja vielä tärkeämpi on se, että koska meidän on saatava pk-yritysten vientiä kasvamaan, niin juuri ne esteet, joista täällä muun muassa edustaja Sipilä aikaisemmin puhui, liittyen erilaisiin sertifiointeihin, muihin käytäntöihin, jotka tosiasiassa tekevät niin kalliiksi pienten yritysten sinne mennä, että se ei ole käytössä onnistunut, niin tässä meillä on paljon voitettavaa, ja meillä on voitettavaa sekä Yhdysvalloissa että näissä (Puhemies koputtaa) muissa Aasian sopimuksissa, jotka ovat vireillä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen aivan oikein totesi sen Amerikan sisällä olevan jännitteen. Siellähän on erittäin suuri jännite demokraattien protektionistisen siiven kanssa ja republikaanisen siiven kanssa, niin ettei se asia siellä yksi yhteen ole, ja heillä on tämä näkökulma siellä olemassa.

Minä uskon suomalaiseen työhön ja yrittämiseen, korkeaan laatuun ja suomalaiseen työhön. Meille on siis etu, jos meillä on selvät pelisäännöt, joihinka me voimme vedota, jotka ovat läpinäkyvät. Kyllä me silloin tämmöisillä markkinoilla pärjäämme. Ja tämä maailma on sellainen, että kun kohta Eurooppa, jos se menee tätä rataa, on taantuva, niin on kaksi mahdollisuutta: ollaanko jenkkien vai kiinalaisten kanssa yhdessä? Valinnan ei pitäisi olla vaikea.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen täällä käsitteli näitä neuvotteluja. Muistutan vain siitä, ettei tässä kävisi niin kuin Dohan neuvotteluissa kävi, että tieteellisestä hiilinielusta tulikin melkein päästö.

Mutta tämä kysymys on todella sillä tavalla merkittävä — näitä maataloustuotteita on täällä jo nostettu esille — että kun ajatellaan, minkälaisissa kriiseissä nyt maailma elää, niin silloin oma elintarviketuotanto on äärettömän tärkeä ja sen on myöskin oltava äärettömän tärkeä Euroopan unionille. Tähän liittyen nyt minun käsitykseni on se, että Välimeren alueen tuotteet ovat saamassa tietyn prioriteettiaseman näissä neuvotteluissa, ja nyt todella vetoan ministeriin, että myöskin pohjoismaista maataloutta ja sen tuotteita pitää teidän pystyä puolustamaan. Me olemme olosuhteiltamme aivan erilaisessa tilanteessa kuin parhaat alueet, Välimeren alueet. Tätä taustaa vasten muistutan siitä, että pitää huolehtia, että myöskin pohjoismaisilla tuotteilla on tulevaisuutta eikä vain Välimeren alueen tuotteilla.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt puhutaan näistä maataloustuotteista, niin nyt haluaisin todellakin kysyä ministeri Stubbilta siitä, kun te vakuutatte niin kovasti, että gmo-muunneltua ruokaa ei tänne tuoda. Te kuitenkin olitte päättämässä siitä, että 1507-maissilajike tuodaan Eurooppaan ja sitä ryhdytään Espanjassa viljelemään. Suomi oli mukana, yksi niistä maista, joka hyväksyi gmo:n tuomisen Eurooppaan. Miten te voitte nytten sitten vakuuttaa meidät siitä, että tätä ei tule tämän vapaakauppasopimuksen myötä yhä enenevässä määrin? Nythän olemme jo aukaisseet sen oven, että geenimuunneltu on tervetullut Eurooppaan.

Sitten vielä tästä välimiesoikeudesta, joka tulee varmaankin tähän: Miten tämä välimiesoikeus tullaan valitsemaan? Minkälainen mahdollisuus on, että välimiehet ovat tasapuolisia sekä meidän puoleltamme että sitten taas USA:n puolelta, että siellä tasapuolisesti käsitellään näitä asioita? Ja voidaanko siellä oikeasti ratkaista (Puhemies koputtaa) mahdolliset riitatilanteet?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä kaikki perustuvat olettamukseen, koska neuvotteluja ei ole saatu päätökseen, ja aina voi siihen asti epäillä, että täällä on paljon semmoisia aiheita, mistä vielä emme ole tietoisia. On hyvä tietysti, että me pystymme kilpailemaan muitten EU-maitten kanssa tässä, että vienti vetää Yhdysvaltoihin, mutta niin kuin sanoin, kilpailu on entistä kovempaa myös Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Kun joka tavalla on tällaiset hirmuisen valoisat näkemykset, niin toivon vain sitten, ettemme taas me suomalaiset pety niihin tuloksiin, mitä ne vaikeat ja pitkät neuvottelut tuovat tullessansa.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selvästi on, kun tätä keskustelua on kuunnellut, tarpeen, että tämä pääministerin ilmoitus on annettu, että se jonkin verran pystyy hälventämään sitä vähän tahatontakin ja tarpeetonta mystiikkaa, jota näihin neuvotteluihin liittyy, ja on hyvä, että pyritään olemaan mahdollisimman avoimia. Mutta koskaan neuvotteluprosessit eivät voi olla täysin avoimia, jotta saataisiin niistä kunnolla sopimuksia aikaan.

On ollut myös hyvä huomata se, että perusasenne tätä sopimusta kohtaan on tässä salissa hyvin myönteinen. Me tarvitsemme tätä sopimusta, sekä EU että USA tarvitsee sitä, mutta olen sitä mieltä, että myöskin tämä koko kansainvälinen neuvottelujärjestelmä tarvitsee sitä. Kun emme WTO:ssa ole pystyneet etenemään tarpeeksi isoilla askeleilla, vaikkakin nyt viimeksi saavutettiin pientä edistymistä, niin uskon, että tämä sopimus voi myös palvella vähän laajemminkin tätä kansainvälistä kauppajärjestelmää ja toimia jonkin verran sitten, kunhan nyt sopimukseen päästään, esikuvana muillekin kauppasopimuksille ja sitä kautta voisimme sitten vähitellen edistää tätä maailmanlaajuisempaa vapaakauppaa.

Hyödyt suomalaisille yrityksille ovat ilmeiset. Tässä Etlan noin vuosi sitten tekemässä selvityksessä kävi hyvin ilmi, että suomalaisilla yrityksillä huolia kyllä on, mutta suhteissa odotuksiin ja etuihin ne ovat huomattavasti pienemmät. Mutta on, niin kuin ministeri täällä sanoi, ilman muuta tärkeää pitää huolta siitä, että näissä meille sensitiivisissä asioissa, ruokaturvassa, maataloudessa, pidetään neuvottelutavoitteista sitten loppuun saakka kiinni.

Mutta kyllähän suurin ongelma Suomelle ja koko Euroopalle tämän sopimuksen onnistumisessa sitten löytyy siitä meidän kokonaiskilpailukyvystä: minkälainen on Suomen kilpailukyky, minkälainen on Euroopan kilpailukyky, ja miten eurooppalaiset sisämarkkinat toimivat? Näissä molemmissa, sekä suomalaisissa (Puhemies koputtaa) päätöksissä että eurooppalaisissa päätöksissä, meidän pitäisi myös pystyä edistymään, jotta saamme tästä sopimuksesta myöskin sen kaiken hyödyn irti.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriö ei ollut törmännyt yhteenkään tapaukseen, jossa investointisuoja ei olisi johtanut ongelmallisiin päätöksiin.

No, maalaisjärki on tietysti subjektiivinen käsite, mutta haluaisin tätä vasten nostaa vuonna 2012 tehdyn Ecuador-päätöksen, jossa maa määrättiin erittäin kiistanalaisella ratkaisulla maksamaan 1,8 miljardia dollaria yhdysvaltalaiselle öljy-yhtiölle. Korko- ja muiden kulujen jälkeen Ecuadorin kokonaislaskuksi tulee noin 2,4 miljardia dollaria, mikä on väestön köyhimmän viidenneksen yhteenlasketut vuositulot.

On aivan selvää, että tämänsuuruinen riski vaikuttaa jo edeltä käsin siihen, millaisia demokraattisia päätöksiä valtiot ovat valmiita tekemään, kuten Tynkkynen tässä hieman aikaisemmin nosti esille. Enemmän minua kuitenkin huolestuttaa tämä suunta. Näitä keissejä, uusia tapauksia, tulee vireille vuosittain yhä enemmän, ja näyttää, että yhä useammin ne ratkaistaan sijoittajan eduksi. Samana vuonna 2012 näistä päätyi yrityksen eduksi 70 prosenttia.

Minä kysyisinkin: Mihin oikeastaan investointisuojaa ylipäätään tarvitaan kehittyneiden talouksien välillä? Mikä konkreettinen tilanne voisi olla sellainen, jossa yritys tarvitsee suojaa demokraattista päätöksentekoa vastaan? Ja mitä Suomella on tällaisessa sopimuksessa voitettavana, eikö voitaisi sopia pelkästään vapaakaupasta ilman investointisuojaa?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Kiitos, herra puhemies, ja kiitos näistä erinomaisista kysymyksistä. Yritän käydä läpi melkein jokaisen niistä ja yritän sitten linkata — tässä tuli paljon erinomaisia näkökulmia esille.

Jos ensin lähdetään liikkeelle edustaja Salolaisesta, joka kysyi jäänmurtajista ja Jones Actista. Siis tässä on hyvä esimerkki — Jones Act käytännössä estää suomalaisen meriteollisuuden kaupan tekemisen Yhdysvaltoihin. Edustaja Kymäläinen nosti tämän myös esille.

Ja tähän ehkä, sekä edustaja Salolaiselle että edustaja Soinille: aivan oikein, siis loppupelissähän tässä isossa kuviossa on kyse siitä, kuka määrittelee ja millä tavalla maailmankaupan säännöt. Onko se EU yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, vai onko se Kiina? Se on tässä koko keskustelussa oikeastaan se suuri kuva, joka kannattaa pitää mielessä.

Edustaja Filatov: Ensin kuulin teidät väärin, kun totesitte, että "tuleeko enkeli vai demari". (Naurua)

Ja minä päädyin siihen, että minun mielestäni tämä sopimus voisi oikein hyvin olla enkeli ja demari, siinä ei olisi mitään ongelmaa.

Sekä edustaja Virolaiselle että Filatoville: ILO-sopimus ja sen normisto on kaikissa Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksissa mukana, ja me yritämme myös tätä linjaa ilman muuta ajaa.

Sitten ehkä edustaja Sipilälle ja Kiviniemelle kiitos tulokulmasta. Olemme saaneet matkan varrella paljon hyviä neuvoja, koska tässäkin eduskunnassa istuu kaksi erinomaista entistä keskustan ulkomaankauppaministeriä, sekä edustaja Kiviniemi että edustaja Lehtomäki, ja on todellakin totta, että tässä on kyse siitä, että emme ole saaneet aikaiseksi monenkeskistä kauppasopimusta WTO:n puitteissa. Balissa toki pienen paketin, mutta tämän takia olemme joutuneet lähtemään näiden kahdenvälisten sopimusten tielle. Niitä on tekeillä nyt paljon. Täällä mainittiin Mercosur, ja totta kai on sitten Intiaa, Japania, Asean-maita ja monia muita. Tämä on nyt se tie, jonka EU on sitten valinnut, ja toivottavasti näitä voidaan tavalla tai toisella sitten käyttää monenkeskisissä sopimuksissa.

Pääjuttu tässä on markkinoillepääsy. Muun muassa julkiset hankinnat, jotka mainittiin, ovat erittäin osavaltiovetoisia Yhdysvalloissa, ja itse neljä vuotta Etelä-Carolina-nimisessä osavaltiossa asuneena voin hyvin tiedostaa, että kaikki, joka ei ole Etelä-Carolinasta, ei ole suotavaa julkisissa hankinnoissa, puhumattakaan sitten kaikesta, joka tulee Yhdysvaltain ulkopuolelta. Ja viittaus pk-yritysten ongelmiin, testauksiin, standardeihin, sertifiointeihin edustaja Sipilän puolesta oli ilman muuta oikea.

Edustaja Modig ja investointisuojasopimus — itse asiassa yksi ehkä väärinkäsitys: yksikään yritys ei ole meidän tietojemme mukaan nähnyt mitään näistä sopimusneuvottelupapereista, joita on liikkeellä. Investointisuojasopimusneuvotteluissahan ei vielä ole paperia. Eli se on varmasti jokin väärinkäsitys tai informaatiovirhe. Kuinka laaja tämä investointisopimus on, missä ne rajat menevät? Hirveän vaikea sanoa, ja siksi ne pitää nyt erittäin tarkkaan selvittää. Voisin hyvin kuvitella, että jos ja kun Kanadan ja EU:n välisessä vapaakauppasopimuksessa on investointisuojasopimus, niin sitä käytetään eräänlaisena pohjana tässä kokonaisuudessa.

Demokraattinen päätöksenteko ja investointisuojasopimus: minä ymmärrän hyvin, minkä takia siitä käydään keskustelua, siitä kokonaisuudesta ylipäätään. Investointisuojasopimuksen tarkoituksena ei ole koskaan kävellä demokraattisen päätöksenteon yli, ja näin ei ole ainakaan minun tietojeni mukaan tapahtunut. Sitten tulee kysymys siitä, millä tasolla säädellään ja miten se sitten toimii. Siis WTO:n sisälläkin on sellaisia sääntelyjä, jotka ovat myöhemmin vaikuttaneet meidän sääntelytasoon, tai Euroopan unionin sisällä on sellaista lainsäädäntöä, jonka tekemisen jälkeen me myös sovellamme sitä suomalaiseen lainsäädäntöön. Tässä EU—USA-vapaakauppasopimuksessa tai investointisuojassa minä en näe, että koskaan mentäisiin näin pitkälle.

Te nostitte esille Argentiinan. No, minun mielestäni Argentiina on juuri erinomainen esimerkki siitä, minkä takia me tarvitsemme investointisuojasopimusta. Sinä aikakautena, josta puhuitte, Argentiina devalvoi omaa valuuttaansa ja samalla vaati yrityksiltä pariteettia yks yhteen dollarin kanssa. Samalla se jätti velat maksamatta. Kahdessa tällaisessa välimiesmenettelyssä Argentiina hävisi sen keissin ja minun mielestäni ihan oikeutetusti. Silti Argentiina nykymaailmassa jatkaa tämän välimiesmenettelyn eli ISDS:n puitteissa toimimista.

Sitten muita kysymyksiä.

Edustaja Tynkkynen ja korttipeli: Kyllä, hyvä, tässä intiaanipelit ja arvaukset ja muut tällaiset ovat ilman muuta avoimia. Sen tasapainon löytäminen on vaikeata. Ketkä voivat tutustua näihin teksteihin? Kyllä me ne tekstit näemme, semminkin kun niitä tekstejä on käytettävissä. Mutta myönnän myös suoraan, että onhan meilläkin täysi työ komission virkamiesten kanssa siinä, että me saamme nähdä niitä ja missä näissä neuvotteluissa mennään.

Yhden väittämän haluaisin ehkä kuitenkin torpedoida: tullien laskeminen nimenomaan tulee tuottamaan paljon hyötyä taloudellisesti meille Suomessa ja Euroopassa ylipäätään. Sääntely ei sinänsä vaikuta siihen talouskasvuun, se helpottaa sitä kauppaa, mutta ei ole kyse siitä, että poljetaan sääntelyä ja sitä kautta kauppa kasvaa, vaan yritetään löytää samantyyppistä normistoa. Autotullit esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat huimat. Elintarviketuotannossa tullit ovat maitotuotteissa pahimmillaan 139 prosenttia, lihatuotteissa 30 prosenttia. (Puhemies koputtaa) Nämä kun tuodaan alas, niin paranee. — Saanko vielä vastata, kun tässä olisi muutama edustaja, jolle en ole vastannut?

Puhemies! Minä yritän parhaani mukaan tiivistää yhteen minuuttiin.

Reach ja biopolttoaineet, edustaja Pekkarinen, pysyvät edelleen kansallisessa lainsäädännössä, eivät muutu tämän sopimuksen myötä.

Edustaja Kärnä: oltava tarkkana tässä välimiesmenettelyssä, kyllä, täysin samaa mieltä.

Edustaja Kymäläinen ja työelämän oikeudet: me otamme mukaan Washingtoniin 7.—11. päivä, neuvottelemaan amerikkalaisten kanssa, SAK:n, EK:n, MTK:n ja kaksi kansanedustajaa.

Edustaja Anttila: Myös MTK on mukana Washingtonissa. Juusto, edam, siinä meillä on paljon suojeltavaa matkan varrella.

Viimeinen huomio: energia. Minun mielestäni, Ukrainan kriisin taustaa vasten, edustaja Kauma, on erittäin hyvä, että myös energia on näiden vapaakauppaneuvottelujen listalla, koska Yhdysvalloista on tulossa energiapolitiikassa omavarainen, ja ehkä me eurooppalaiset tulemme siitä myös sitten pitkässä juoksussa hyötymään.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaupan esteet ovat myrkkyä Suomelle, ja siksi Suomi tarvitsee avointa maailmantaloutta ja vapaakauppaa. Suomelle on siis hyväksi altistua kilpailulle. Ainoastaan siten voimme maksaa hyvinvointimme. Kiinakin lähti nousuun vasta päästyään 80-luvulla sopimukseen ja suosituimmuusasemaan USA:n kanssa. Se sopimus johti idän nousuun ja toimi olennaisena tekijänä Euroopan yhdistymiselle.

Nyt myös Eurooppa haluaa avautua ja nimenomaan yhtenäisenä. Euroopan yhteisö, WTO ja nyt neuvoteltava USA—EU-vapaakauppa- ja investointisuojasopimus turvaavat ja tuovat Suomelle lisää kauppaa ja työtä. EU on tässä neuvotteluasemassa tuonut hyvin esille vahvuutensa neuvotella menestyksellisemmin kuin yksinäinen EU-maa. Sopimus tuo suomalaiselle viejälle periaatteessa samat lait kuin USA:n omille yrityksille ja päinvastoin. Tämän toteutuminen riippuu mielestäni käytännössä siitä, mikä painoarvo EU:lla on sopimuksen teon jälkeen. Reaalitaloudesta löytyy oman kokemuksen perusteella aina sopimuksen kiertäviä keinoja, joita suurempi osapuoli niin Euroopassa kuin USA:ssakin käyttää tarvittaessa hyväkseen. Erilaiset testausvaatimukset ja standardoinnit ovat olleet näitä protektionismin käyttökelpoisia ja tylyimpiä keinoja.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Stubbilta, ollaanko USA:ssa jatkossa siirtymässä eurooppalaisiin standardeihin vai Euroopassa USA:laisiin standardeihin vai pidetäänkö jatkossa yllä kahdenlaisia standardeja, mikä mielestäni heikentää molempien kilpailuasemaa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on mahdollisuus keskustella pääministerin ilmoituksen pohjalta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta.

Sopimuksen tavoitteena on vapauttaa kaupankäynti EU:n ja USA:n välillä. Komission arvion mukaan laajalti implementoituna sopimus kasvattaisi EU:n alueen bruttokansantuotetta 119 miljardia ja 95 miljardia USA:ssa. Sopimuksen myötä myös suomalaisille yrittäjille avautuu uusia mahdollisuuksia markkinoida tuotteita ja palveluja nykyistä laajemmalla kauppa-alueella. On selvää, että arvioidusta bruttokansantuotteen kasvusta myös Suomi saa oman viipaleen miljardien kakkupalasta. Näkymä on huikea. Sopimuksen hyväksyminen parantaa suomalaisten yrittäjien mahdollisuuksia kaupata tuotteita ja palveluja entistä laajemmalla kauppa-alueella. Suomi tarvitsee talouden kuntoon saattamiseksi toimivien sisämarkkinoiden lisäksi myös nykyistä enemmän vientituloja. (Puhemies koputtaa)

Vuonna 2012 Helsinki toimi maailman designpääkaupunkina. Vuoden aikana Helsinki saavutti vahvan aseman muotoilun suurkaupunkina, ja siitä tuli keskeinen kaupunkimarkkinoinnin työkalu. Tämä tapahtuma synnytti uusia designmenetelmiä sekä lisäsi yritysten tuote- ja palvelukehitystä, joiden välittömät vaikutukset olivat huomattavia. Tämä vuosi loi uusia mahdollisuuksia (Puhemies koputtaa) Suomi-kuvan rakentumiseen ja matkailumarkkinointiin. Nyt meillä on entistä paremmat mahdollisuudet markkinoida (Puhemies: Arvoisa edustaja, minuutti on tullut täyteen!) muun muassa suomalaisen matkailun elinkeinoa ja designtuotteita ja panostaa nimenomaan matkailuun.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti kokonaisuudessaan hyvä, että näitä neuvotteluja käydään. Tätä on myös perussuomalaisten ryhmä kannattanut, mutta edustaja Mäkipää kyllä aivan terveesti toi esille huolenaiheita, mitä tähän liittyy.

Haluaisin kysyä ministeriltä liittyen nimenomaan elintarvikevientiin ja siihen, mitkä ovat Euroopan unionin asettamia tavoitteita koskien nimenomaan geografisilla indikaatioilla suojattuja tuotteita. Kun on todettu, että ne ovat Välimeren alueen tuotteita pääosin, niin annetaanko tässä nyt etulyöntiasema eteläisen Euroopan tuotteille ja me jäämme Suomessa sitten nopen osalle? Samoin sitten gmo:sta haluan kysyä sen, että koskeeko gmo-kielto myös rehuja, että rehuja ei käytetä eläintuotannossa ollenkaan.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikä vaikutus tällä sopimuksella olisi tarkalleen ottaen Suomen talouteen ja työllisyyteen? Mikä on ministerin arvio? Ja miten me houkuttelemme yhdysvaltalaisia investointeja Suomeen? Haluaisin myös, kun täällä ovat kovasti monet muutkin kyselleet tätä samaa asiaa, korostaa tätä, millä tavalla ylipäätään näistä vapaakauppasopimuksista neuvoteltaessa otetaan kestävä kehitys, avoimuus, työelämän standardit ja ihmisoikeudet huomioon. Tässäkin yhteydessä asia on erittäin tärkeä. Muun muassa Team Finland on huomauttanut tästä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama johdanto varsinaiseen asiaan, toiveisiin. Suolahdessa Keski-Suomessa on toiminut yli 60 vuotta Valtra-traktoreita valmistava ja markkinoiva tehdas. Traktoreita ei valmisteta varastoon vaan niitä tehdään tilauksiin perustuen. Valtra-traktoreita myydään yli 75 maassa eri puolilla maapalloa. Sitten pari toivetta. Valtran johto toivoo, että traktorien huoltovarmuudesta käytäisiin keskustelua muun muassa mahdollisen kriisin varalta. Nythän traktorien varaosien keskusvarasto sijaitsee Ranskassa. Se olisi saatava myös Suomeen.

Arvoisa puhemies! Näistä näkökohdista lähtien toivon, että arvoisalla ministerillä olisi tarmoa ja ymmärrystä toteuttaa Valtran johdon esittämät toiveet kansainvälisen kaupan esteiden poistamiseksi ja siten suomalaisen työllisyyden säilyttämiseksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On myönteinen asia, että keskustelemme eduskunnassa näin tärkeästä sopimuksesta jo neuvotteluiden tässä vaiheessa. Näin vältetään monia vääriä tulkintoja.

Sopimusneuvotteluissa on pidettävä huolta siitä, ettei sopimus johda kehitykseen, joka heikentäisi eurooppalaisen työelämän laatua ja samalla lisäisi työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. Esimerkiksi työsuojelun korkeasta tasosta on pidettävä kiinni. Hyvä, että ministeri toi esille, että neuvotteluissa korostetaan kansainvälisten työnormien ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn asemaa. Tavoitteena tulisi olla, että molemmat osapuolet sitoutuisivat ILOn julistukseen työelämän perusperiaatteista ja globalisaation sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämä on kyllä haastava tavoite, sillä USA ei ole ratifioinut läheskään kaikkia työelämän perusoikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kahden suuren osapuolen välinen kumppanuussopimus toteutuessaan Suomelle takaisi mahdollisuuden suomalaisten yritysten pääsyyn markkinoille. Kun osallistuin Pankkivaltuuston matkalle Yhdysvalloissa, itselleni selvisi täysin se, että jos tämä sopimus realisoituu, Suomen pitäisi heti ja välittömästi aloittaa kaikki ne toimet, joilla me pystymme niissä asioissa, joihinka oma päätösvalta riittää, parantamaan suomalaisten yritysten kilpailuedellytyksiä. Ellemme tässä onnistu, jos kuvittelemme, että tämä sopimus automaattisesti hoitaa asioita, silloin petämme itseämme. Sen tähden välittömästi Suomen hallituksen pitää tästä päivästä alkaen alkaa tehdä senkaltaisia esityksiä eduskunnalle, jotka varmistavat sen, että suomalainen vienti pärjää, saamme uusia tilauksia ja suomalainen kasvu, teollisuuden kasvu, alkaa parantaa otettaan.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus edistää pk-yritysten vientiä, ja on hyvä, mikäli kuluttajan, ympäristön ja työntekijän suoja saadaan neuvoteltua sopimukseen. Investointisuojasopimus ei saa heikentää lakejamme ja julkisia palveluita. Yksi esimerkki on eurooppalainen Reach-kemikaaliasetus, johon jo edustaja Pekkarinen viittasi, ja ministeri Stubb vakuutti, että se pysyy kansallisessa lainsäädännössä. Tämä onkin erittäin tärkeää, sillä vaikka hiljaisen kevään päivistä on aikaa, niin kemikaalitaakka ympäristössä kasvaa. Etelämantereen eliöissä on bromattuja palonestoaineita, ja jopa nuorten henkilöiden verestä löytyy vielä DDT:tä ja PCB:tä, vaikka nämä aineet kiellettiin jo aikoja sitten. On tärkeää, että kemikaalien turvallisuutta testataan ja käyttöä rajoitetaan. Aikanaan, kun tätä Reachiä säädettiin, yrityksethän tekivät tähän heikennyksiä ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat (Puhemies koputtaa) kovasti vastustaneet Reachiä, joten voitteko vakuuttaa, ettei tätä sääntelyä tulla muuttamaan?

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän aloitteesta tämä keskustelu nyt käydään, ja tätä avoimuutta on myös jatkossa vaalittava. On hyvä, että täällä on monessa puheenvuorossa kannettu huolta työelämän oikeuksista ja työoikeuksien tasosta. Kuuntelin tarkkaan ministerin esittelypuheenvuoron, ja korostitte aivan oikein kuluttajansuojaa, terveydenhuoltoa, ympäristönsuojelua, elintarviketurvallisuutta, mutta hyvin varovasti puutuitte tähän täällä keskusteluissa moneen kertaan esiin nousseeseen asiaan, ja hyvä, että neuvotteluihin otetaan mukaan työmarkkinaosapuolia pitämään esillä tätä puolta.

On ihan selkeää, että hyötyjä on saavutettavissa. Näen erityisesti niitä syntyvän säätelyn purkamisen ja teknisten esteiden poistamisen osalta. Onhan aivan naurettavaa, että tällä hetkellä esimerkiksi on sellainen tilanne, että kun USA:han halutaan myydä vaikkapa laivan moottori, niin se testataan ensin Euroopassa eurooppalaisten normien mukaan ja sitten se on pakko testata USA:ssa USA:laisten normien mukaan. Totta kai tällaisesta teknisestä esteestä on päästävä eroon, mutta uhkia tähän investointisuojasopimukseen kyllä liittyy.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sopimus on tärkeä ja kannatettava, mutta eri puolilta salia on esitetty perusteltuja kriittisiä kysymyksiä. Sinisilmäinen ei pidä olla, vaikka ei mihinkään salaliittoihin uskoisikaan.

Olisi toivottavaa, että erilaisista traditioista ja kulttuurieroista riippumatta voitaisiin lähentyä. Otan esimerkiksi nämä mittajärjestelmät. Euroopassa on käytössä SI-järjestelmä. USA ei ole tähän liittynyt vaikka on sen hyväksynyt jo 1860-luvulla. Voitaisiinko esimerkiksi tällaisia asioita ottaa vielä esille?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb, te ette ottanut selvää kantaa tähän välimiesoikeusmenettelyyn. Täällä useammassa eduskuntaryhmäpuheenvuorossa arvosteltiin tätä välimiesmenettelyä ja esitettiin, että Suomen tulisi neuvotteluissa esittää siitä irtautumista. Te ette omassa puheenvuorossanne todennut oikeastaan muuta kuin sen, että sitä pitää seurata. Mutta me näemme, että tällainen menettely loisi ylikansallista turhaa, jos voi sanoa, asianajobisnestä, kun nämä mahdolliset riitatapaukset investointisuojan osalta voitaisiin ratkaista osapuolten omissa riitojenratkaisutuomioistuimissa. Aiotteko te viedä tätä viestiä, vai mitä te aiotte tämän asian suhteen tehdä?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Avoimuudesta: On erinomaista, että me käymme tästä asiasta tässä salissa avoimen poliittisen keskustelun siitä, mitä asioita eri ryhmät painottavat, ja myös siitä, miten kokonaisuudessaan kysymys vapaasta kaupasta nähdään eduskunnassa. On ollut myös erinomaisia seminaareja, ja hyviä seminaareja on varmasti vielä tulossa.

Viime kädessä kuitenkin avoimuus on myös sitä, että siinä vaiheessa, kun tekstejä on olemassa, niitä tekstejä voivat tarkastella, arvioida ne tahot, jotka ovat asiantuntijoita. Yrityksille näitä tekstejä — ainakin sen perusteella, mistä ulkoministeriön virkamiehiltä täällä olen saanut tiedon — näytetään sen takia, että yritykset pystyisivät arvioimaan, miten tämä käytännössä vaikuttaa heidän toimintaansa. Samalla tavalla olisi hyvä, että niitä tekstejä voivat arvioida ne ihmiset, jotka ovat ympäristöjuridiikan asiantuntijoita, että kansalaisjärjestöt voivat arvioida niitä tekstejä, että kuluttajansuojan tai työelämän oikeuksien asiantuntijat pystyvät arvioimaan niitä tekstejä. (Puhemies koputtaa) Se on sitä avoimuutta, jota myöhemmässä vaiheessa tarvitaan.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Erinomaisia jatkokysymyksiä. Muutama huomio tähän keskustelun loppuun.

Se mielikuva itselleni jäi tässä keskustelussa, että monet pitävät tätä vapaakauppasopimusta hyvänä ja hyödyllisenä Suomen talouskasvun näkökulmasta, Suomen viennin näkökulmasta ja suomalaisten työpaikkojen näkökulmasta. Tuon sanottuani yhtä hyvin kävi minun mielestäni ilmi se, että tähän vapaakauppasopimuksen rakenteeseen ja sisältöön liittyy vielä aika paljon huolenaiheita ja kysymysmerkkejä. Muutamat niistä yritin konkreettisten esimerkkien kautta torjua, liittyivätpä ne sitten gmo-tuotteisiin tai hormonilihaan tai investointisuojasopimukseen. Mutta niin kuin monessa puheenvuorossa todettiin, tässä on vielä pitkä matka edessä näitä neuvotteluja. Nyt on neljäs kierros menossa, ja kuten totesin, touko—heinäkuussa on seuraavat kierrokset ja vielä kaksi sen jälkeen tämän vuoden puolella.

Avoimuus on aina tärkeätä tämäntyyppisissä neuvotteluissa, ja me pyrimme mahdollisimman avoimeen toimintaan. Meillä on 16.4. seuraava avoin kuuleminen TTIP:stä, johonka ovat myös kaikki edustajat tietenkin tervetulleita. Sitten on matka yhdessä etujärjestöjen kanssa ja muutaman kansanedustajan kanssa Washingtoniin, jossa käydään keskusteluja sekä Yhdysvaltain pääneuvottelija Mike Fromanin että kongressiedustajien ja muiden kanssa, ja totta kai E-kirje tulee poikimaan jatkokeskusteluja. Me olemme käytettävissä ihan jokaisessa valiokunnassa, olemme olleet aikaisemmin ja tulemme olemaan myös tulevaisuudessa.

Yksittäinen kysymys edustaja Tuppuraiselta välimiesmenettelystä: Toistaiseksi emme ole nähneet perusteita sille, että välimiesmenettelystä luovutaan. Itse asiassa päinvastoin, se on toiminut aika hyvin näissä investointisuojaneuvotteluissa. Mutta se on ilman muuta selvää, että jos ilmenee jotain sellaisia puutteita, joilla voidaan parantaa ja korjata välimiesmenettelyä, niin siihen myös sitten pyritään.

Mutta pitää myös tässä keskustelussa muistaa, että tämä ei ole vain EU—USA-spesifinen kysymys, vaan nämä välimiesmenettelyt ovat kautta laitain niissä noin 3 600:ssa voimaan astuneessa investointisuojasopimuksessa, samoin kuin myös niissä 66:ssa, joissa Suomi on mukana.

Edustaja Tuupaiselle Valtrasta ja sen traktorihuoltovarmuudesta: En ehkä ihan välttämättä ymmärtänyt kysymystä, mutta ulkomaankauppaministerinä autan mielelläni Jyväskylän Palloseuran jääkiekkojoukkueen pääsponsoria. Jos he lähettävät kirjallisena kysymyksen, niin me tulemme siihen ilman muuta vastaamaan. (Kauko Tuupaisen välihuuto)

Kemikaaliasetuksesta oli myös keskustelua. Siis sitä ei tulla muuttamaan tämän EU—USA-vapaakauppasopimuksen seurauksena. Mutta meidän pitää myös muistaa, että meillä on tiettyjä offensiivisia intressejä kosmetiikka- ja kemikaaliteollisuudessa. Esimerkiksi niitä standardeja, jotka Euroopan puolella on päätetty aurinkosuojavoiteissa, UV-voiteissa, ei hyväksytä sellaisenaan Yhdysvalloissa. Me haluamme neuvotella sellaisen sopimuksen, että ne korkeat standardit, jotka on hyväksytty Euroopassa, voidaan myös de facto hyväksyä Yhdysvaltain markkinoilla. Meillä on myös tässä kysymyksessä offensiivisia intressejä.

Puhemies! Tällä kertaa alitin ajan. Kiitos keskustelusta.