Arvoisa puhemies! Valtiosihteeri Risto Volasen johdolla on laadittu arvio Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön tilanteesta ja kehityksestä, ja sen on tarkoitus olla osa eduskunnalle annettavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Itse pääministerikin on antanut lausuntoja tästä arviosta 28. tammikuuta muun muassa Helsingin Sanomissa todeten, että siinä ei ole yllätyksiä. Ed. Heidi Hautala on pyytänyt julkisuuslain perusteella saada tämän selvityksen. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on kuitenkin julistanut tämän selvityksen salaiseksi.

Kansanedustajilla ja eduskunnalla on julkisuuslain lisäksi perustuslain 47 §:n nojalla oikeus saada tarvitsemansa asiakirjat. Tästä syystä olisikin perusteltua, että yksittäinen kansanedustaja tai eduskunta kokonaisuutena voisi saada tämän asiakirjan, jotta voisimme hoitaa asianmukaisella tavalla omaa edustajantointamme.

Suomen selkeä linja on ollut avoimuuden puolesta, ja nyt voidaan sanoa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisintä keskusteluasiakirjaa ei ole kansanedustajien käytettävissä. Kysynkin, arvoisa puhemies:

Herra pääministeri, aikooko hallitus muuttaa päätöstään ja julkaista Volasen työryhmän asiakirjan, ja jos vastaus on kieltävä ensimmäiseen kysymykseen, aikooko hallitus kieltäytyä antamasta asiakirjaa tai siitä olennaisia tietoja eduskunnalle ja millä perusteilla hallitus tämän kieltäytymisensä tekee?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ja sen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat valmistelemassa seuraavaa selontekoa turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, ja tähän valmisteluun liittyen hallitus on luonnollisesti pyytänyt myös virkamiesarvioita turvallisuusympäristömme kehityksestä. Eräs tällainen arvio on ed. Sasin esittämä valtiosihteeri Volasen johdolla valmistettu arvio.

Julkisuuslaki lähtee siitä, että salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat muun muassa valtioneuvoston ulkopoliittisia asioita käsittelevän valiokunnan asiakirjat, jollei valiokunta toisin päätä. Kyllä valtioneuvostolla on oikeus turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyen harkita se, mitkä asiakirjat ovat julkisia, mitkä pidetään salassa. Tämä asiakirja ei ole sillä tavalla valmis asiakirja. Se ei ole valmis osa selontekoa, toisin kuin ed. Sasi eduskunnalle jättämässään ajankohtaiskeskustelualoitteessa esittää. Valiokunta omassa käsittelyssään, seminaarissaan, totesi aika lukuisia, voi sanoa, katvealueita, joita pitää täydentää ja joista valiokunta haluaa lisäarvioita, ja näitä on myöhemmin saatu.

Kuten sanoin, julkisuuslaki antaa valiokunnalle mahdollisuuden olla julkistamatta asiakirjaa, ja se on tehty täydellä harkinnalla. Tätä asiakirjaa ei tulla tässä yhteydessä julkistamaan.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta voi myöskin päättää julkistaa sen asiakirjan. Kyllä teidän täytyy myöntää, että se on aivan keskeinen asiakirja ajatellen tänä keväänä käytävää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua Suomessa. On jotenkin ällistyttävää, että te voitte kommentoida asiakirjaa julkisuudessa, sanoa siitä tietoja, mutta kun oppositiolla ei ole tätä asiakirjaa käytettävissään, kuinka me voimme osallistua siihen keskusteluun?

Ehkä on syytä myöskin lukea julkisuuslain 3 §:ää, jonka mukaan lain tarkoituksena on "- - antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön - -". Jos otetaan tämä julkisuuslain tarkoitus, onhan täysin selvää, että tämän tyyppinen asiakirja on juuri sellainen, joka pitäisi julkistaa, jotta voidaan valvoa hallituksen ulkopoliittisen kannan muotoutumista.

Ette vastannut myöskään kysymykseen siitä, aiotaanko eduskunnalle tai eduskunnan valiokunnille tai yksittäisille kansanedustajille antaa tietoja tai tämä asiakirja, jos sitä pyydetään.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin tähän jälkimmäiseen osaan: Ed. Ranta-Muotion johtamalla työryhmällä, jonka tehtävänä oli myös arvioida turvallisuusympäristömme kehitystä ja joka työryhmä antoi yksimielisen raportin viikko kaksi sitten, oli mahdollisuus tutustua tähän asiakirjaan. Tämä mahdollisuus on annettu.

Mutta kuten sanoin, ei tämä ole ainoa asiakirja, joka selonteon valmistelun yhteydessä on pidetty salaisena. Tämän jälkeen, kun havaittiin, minkälaisia katvealueita tässä analyysissa oli, ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on lisäksi pyytänyt erilliset virkamiesanalyysit ja arviot neljästä aihepiiristä, jotka liittyivät kansainvälisen oikeuden kehitykseen, ympäristöturvallisuutta koskevaan analyysiin, sisäistä turvallisuutta ja terrorismia koskevaan analyysiin ja Suomen lähialueen sotilaspoliittista tilannetta koskevaan analyysiin. Myöskään näitä ei julkisteta. Nämä liittyvät selonteon valmisteluun. Ne olivat osittain kirjallisia, osittain suullisia raportteja.

Jotta tämä asia nyt tulisi selväksi, niin hallituksella pitää olla oikeus teettää virkamiehillään selvityksiä, joissa tehdään esimerkiksi meidän lähialueitamme — viittaan tässä jokaiseen ilmansuuntaan tietoisesti — koskevan sotilaspoliittisen kehityksen arvioita, minkälaisia joukkoja on mihinkin sijoitettu, miten niitä kehitetään. Tämä on sen luontoista työtä, jota jokainen maa tekee, eikä näitä tietoja julkisteta. Ne ovat meidän omia havaintojamme, omien viranomaistemme (Puhemies: Aika!) tekemiä havaintoja, ja hallituksella on hyvä olla nämä tiedossa. Hallitus on näistä vastuussa, eikä näitäkään selvityksiä julkisteta. Aikanaan selonteko valmistuu ja se julkistetaan.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa vuonna 2001 noudatettiin täsmälleen samaa käytäntöä eli salailukäytäntöä. Ed. Sasi, te olitte silloin ministeri. Miksi te ette silloin puuttunut tähän salailuun? (Ed. Sasi: Kukaan ei kysynyt!) Miksi te ette silloin ollut huolissanne siitä, että asiakirjaa ei julkistettu? Ed. Sasi, olisin teinä enemmänkin huolissani siitä, että eduskunnan turvallisuuspoliittinen ryhmä salasi eduskunnan jäseniltä aivan loppumetreille saakka eduskunnan edustajien valmisteleman turvallisuuspoliittisen selvityksen. Eikö tämän pitäisi huolestuttaa meitä enemmän?

Mutta totta kai, herra puhemies, myös oppositiolla pitäisi olla käytössään se sama materiaali, mikä on hallituksella, jotta me pystymme arvioimaan ne johtopäätökset, mitkä hallitus tekee itse selonteon osalta. Kysynkin vielä herra pääministeriltä:

Millä tavalla aiotaan taata se, että myös oppositio saa käyttöönsä ne samat asiakirjat, minkä pohjalta hallitus selontekonsa tekee?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, ed. Ranta-Muotion työryhmällä, jossa kaikki eduskuntaryhmät olivat edustettuina, oli käytettävissä tämä asiakirja. Mutta varsinainen työhän eduskunnalla alkaa, kun hallitus on oman työnsä tehnyt. Hallitus valmistelee ja antaa selonteon turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tästä eteenpäin alkaa eduskunnan työ. Eduskunnassa asiaa käsitellään valiokunnissa, ja valiokunnilla on laaja tiedonsaantivaltuus silloin olemassa ja valiokunnat tulevat saamaan myös luottamuksellista tietoa. Tämä on päivänselvä asia.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen sanoi, että tämän virkamiesraportin katvealueita on vielä haluttu kehittää. Mutta eikö olisi viisasta kannustaa kansalaisia turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, niin että kaikki voivat osallistua katvealueiden pohdiskeluun? Epäilen, että tässä raportissa on loppujen lopuksi aika vähän mitään oikeasti salattavaa, ja jos jotain on, julkisuuslaki varmasti antaisi kyllä perusteet siltä osin salaamiseen. Voisikin ajatella, että sopuratkaisu tässä asiassa olisi, että ulkoministeriö vielä kerran katsoisi päätöksen ja julkistaisi tämän raportin pääosiltaan ja julkisuuslain nojalla voisi salata siitä tiettyjä osioita.

Mutta, pääministeri Vanhanen, voisin vain huomauttaa, että Euroopan unionin lainsäädännössäkään ei ole enää tämmöistä määräystä, että joku toimielin automaattisesti voisi salata kaikki hallussaan olevat asiakirjat. Mielestäni julkisuuslakia pitää muuttaa, jos korkein hallinto-oikeus tulee siihen tulokseen, että tällainen perustelu riittää.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toivon, että jatkossakin Suomen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä hallituksella ja sen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla ja sen pitäessä yhteiskokouksia tasavallan presidentin kanssa on oikeus pitää salassa tietoja, jotka se harkitsee sellaisiksi. Tässä on kyse valmisteluprosessista, ja kun selonteko aikanaan valmistuu, sen yhteydessä tietysti sitten arvioidaan myös tämän selonteon valmisteluun liittyvien asiakirjojen julkisuus ja tältä osin varmastikin asiaan palataan.

Kuten sanoin, tässä ei ole kyse vain tästä yhdestä asiakirjasta, joka tuoreeltaan Utvan seminaarikeskustelussa todettiin puutteelliseksi. Sille ei senkään tähden haluttu antaa suurempaa painoarvoa, vaan siihen liittyviä tietoja on vähitellen täydennetty, eikä sitä asiakirjaa tulla kirjoittamaankaan sen valmiimmaksi. Varsinainen hallituksen analyysi turvallisuusympäristöstämme kirjoitetaan selontekoon, ja se tulee olemaan sitten uutta tekstiä. Sen eduskunta tulee saamaan, ja kun se päätös tehdään, siinä yhteydessä myös arvioidaan, mitkä näistä valmisteluasiakirjoista ovat julkisia.

Arvoisa puhemies! Enemmän kuin taustapaperit ja selonteot ympäröivä, muuttuva maailma vaikuttaa turvallisuuspoliittiseen keskusteluumme Suomessa.

Ovatko Espanjan kauhistuttavat terrori-iskut vaikuttaneet hallituksen arvioon asemastamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana, ja kuinka tehokkaita välineitä nimenomaan sotilasliitot voivat tarjota, kun me puhumme terrorismin uhasta ja sen torjumisesta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus tuomitsee Espanjassa tehdyt terroristi-iskut. Suomen pitää omalta osaltaan ottaa aktiivisesti osaa sekä EU:n puitteissa että laajemmin kansainvälisesti terrorismin torjuntaan. Hallitus ei ole omaa turvallisuuspoliittista perusratkaisuaan nyt terroristi-iskujen jälkeen arvioinut uudelleen. Kun selontekoa on valmisteltu, niin alusta lähtien on ollut selvää, että terrorismilla ja sen torjunnalla ja ehkäisyllä on merkittävä rooli seuraavan selonteon yhteydessä. Seuraavassa selonteossa tullaan käsittelemään laajaa turvallisuuden käsitettä vähän samalla tavalla kuin EU:n omassa turvallisuusstrategiassa, ja terrorismi ja sen torjunta tulevat olemaan merkittävä osa sitä. Keinovalikoima terrorismin torjuntaan on hyvin eri tyyppistä kuin perinteisten sotilaallisten uhkakuvien torjuntaan. Terrorismin torjunnassa on hyvin pitkälti kyse poliisialan yhteistyöstä.

Herra puhemies! Ministeri Tuomioja ei nyt ole paikalla, mutta hän on julkisuudessa useaankin otteeseen todennut, että ulkoministeriössä pitäisi pohtia sitä, salataanko siellä liikaa. Haluaisinkin tietää, huolestuttaako tämä pääministeri Vanhasta, että ulkopolitiikassa edelleen salataan asioita, joiden itse asiassa kansalaiskeskustelun mukaan pitäisi olla julkisia ja itse asiassa niiden perusteiden ja periaatteiden mukaan, joita käytetään, kun meidän hallintoamme muuten arvioidaan. Itse asiassa tämä liki vuosi sitten tapahtunut pääministeri Jäätteenmäen erokin varmasti olisi ollut aivan toisessa valossa, jos asiakirjoja ei olisi liikaa salattu, vaan lähdetty siitä, että myös ulkopolitiikka on sellainen alue, jossa on tarkoituksenmukaista edistää kansalaiskeskustelua eikä salata sitä.

Sen lisäksi perustuslaissa on uusi pykälä yksittäisen kansanedustajan tiedonsaannin oikeudesta. Eikö pääministeri Vanhanen tunne sitä, vai ettekö pidä sitä tärkeänä, että tällainen uusi asia on perustuslakiin kirjattu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tiedostan täsmälleen kansanedustajan oikeudet, mutta myös sen oikeuden, joka hallituksella on sen valmistellessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jättää joitakin asiakirjoja julkistamatta. Se oikeus hallituksella pitää olla. Uskon, että se oikeus on — en ole varma, mutta oletan — jokaisessa kansallisvaltiossa olemassa.

Ensimmäinen osa kysymyksestä koski? (Ed. Lapintie vastaa) — Aivan. Minusta on hyvä ja paikallaan se, että aina ajoittain arvioidaan hallinnossa salaamiskriteereiden kynnystä, koska tosiasia on se, että ulkoasiainhallinnossa on merkittävä määrä asiakirjoja, jotka on salaiseksi merkitty, mutta en pyri antamaan tässä erityistä ohjetta, miten pitää menetellä. Minusta on hyvä, että ministeri Tuomioja on kiinnittänyt aiheeseen huomiota ja ulkoasiainhallinto suorittaa semmoisen päivityksen ja arvioi omia työskentelytapojaan, minkä luontoiset asiat merkitään salaisiksi.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi viittasi jo kysymykseen perustuslain 47 §:ään eduskunnan tiedonsaantioikeudesta, ja sehän on olennaisesti vahvempi kuin ed. Lapintien viittaama yksittäisen kansanedustajan tiedonsaantioikeus. Tähän eduskunnan tiedonsaantioikeuteen liittyy myös se erityinen piirre, että kun se tapahtuu valiokunnan kautta luottamuksellisessa piirissä, siinä myös tämä salassapitovelvollisuus siirtyy kansanedustajille, jotka saavat tällaisen luottamuksellisen, salassa pidettävän tiedon. Tällaisessa valiokunnan kuulemisessa tiedonsaantioikeutta käytettäessä voidaan huomattavasti laveammin tuoda julki myös valmisteluasiakirjoja, luonnoksia ja muita, tarvittaessa, jos niistä jotakin erityistä hyötyä on. Mutta tässä pääministeri on kosketellut juuri sellaista Volasen työryhmän paperia, joka on luonteeltaan luonnostyyppinen, ei mikään valmis asiakirja eikä senkään takia ole minkään periaatteiden mukaan julkisuuteen tuotavissa. Jos mentäisiin niin pitkälle, niin sittenhän esimerkiksi ministereiden puheet pitäisi luonnosvaiheessa, jokainen versio, tuoda julkisuuteen jne., niin että tämä on aika kestämätön linja, mihin tässä kysymysten linja vetoaa.

Arvoisa puhemies! Nihkeää tuntuu olevan, mutta meillä on ehkä eräs mahdollisuus päästä sinne ytimeen käsiksi. World Markets Research Centre valmisti viime vuonna terrorismin uhasta 186 maata käsittävän selvityksen, joka on varsin arvokas teos, mutta aloitteestani eduskunnan kirjasto sen hankki. Tein siitä analyysin, suomenkielisen, ja annoin sen puolustusministerille kolme viikkoa sitten. Jotta pääsisimme selville siitä, mitä teidän omassa selvityksessänne on, kysyn, kun uskon puolustusministerin lukeneen tämän analyysin ja hankkineen myöskin tämän World Markets Research Centren raportin katsoakseen, että se on totta ja oikein, mitä olen kirjoittanut: Kun vertaatte sitä Utvassa olleeseen selvitykseen, osuivatko terrorismin uhkaa koskevat analyysit yksiin?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Laajaa aineistoa en ole hankkinut, mutta tekemänne muistion kyllä luin. Ne ovat sukua toisillensa.

Arvoisa puhemies! Venäjän-pelko tulee Suomelle erittäin kalliiksi: Nato, miinat, Hornetit, helikopterit. Meillä pitäisi olla samalla, kun turvallisuutta pohditaan, laaja-alainen uudentapainen Venäjä-strategia, jolla luodaan ylisukupolvisia ystäviä naapurimaihimme. Olemme ehdottaneet Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön kautta noin kolmelle presidentille, noin kahdelle, kohta kolmelle, pääministerille, että Suomeen olisi aikanaan, 90-luvun alussa jo, rakennettu Fullbright- tai Asla-stipendiaattijärjestelmän kaltainen rahasto, jolla vuosittain olisi otettu 500 tutkijaa naapurista laboratorioihimme, tutkimuslaitoksiimme jne. Pietarin valtionyliopistossa ei opiskele kukaan suomalainen opiskelija muuta kuin venäjän kieltä, meidän tieteellistä kirjallisuuttamme ei käännetä venäjäksi jne. Meidän pitää ottaa tämä asia esiin.

Miten te näette tämän turvallisuuden vielä huomioiden edeltävän? Venäjän hyökkäys tänne jalkaisin tai jollakin muulla tavoin on paljon epätodennäköisempää kuin uusi virus 30 vuoden sisällä. Meidän pitää ottaa (Puhemies: Aika!) Heidelbergin European Molecular Biology Laboratoryn EMBL:n haarakonttori tänne pääuhkaa vastaan. Vastatkaa nyt ja (Puhemies: Aika!) erityisesti puolustusministeri, joka osallistui Moskovan-mielisen (Puhemies koputtaa) rauhanjärjestön toimintaan aikanaan. Mikä on kanta nyt hallituksella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Taipaleen kysymyksen alussa ollutta ideaa pidän sinällään hyvänä. Loppuosa liittyy enemmän tähän käytävään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, johon tämäkin puheenvuoro kirjattaneen.

Herr talman! Jag tänker inte gå in på frågan om ett dokument skall vara publikt eller inte, men den här diskussionen visar ju att det finns ett stort behov av saklig, analytiskt problematiserande debatt kring säkerhetsfrågorna. Medborgarna ställer sig många frågor och har i många fall en mycket oklar uppfattning om hur världen ser ut, och det är ju det här vi skall komma åt.

Tänker regeringen vänta tills redogörelsen är klar eller har regeringen kanske några möjligheter eller tänkt sig att gå in i de här frågorna, lyfta fram några och problematisera dem och bedriva folkupplysning redan innan vi får den här redogörelsen? Det här behöver nog folket och det här behöver debatten redan nu.

Onko hallitus harkinnut omalta osaltaan, että nostettaisiin esiin edes joitakin keskeisiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, joista kuitenkin jo on tietoa, vaikka kansalla ei ole, ja joista on ehkä vääriäkin tietoja liikkeellä, onko hallitus harkinnut ollenkaan jollakin lailla ryhtyä tämmöiseen valistustoimintaan, ennen kuin turvallisuuspoliittinen selonteko on valmistunut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomessa on käyty ja käydään aika laajaa turvallisuuspoliittista keskustelua tällä hetkellä. Se liittyy tietysti tähän selonteon valmisteluun, ja on ollut tarpeen, että tämä keskustelu on todella aitoa, pakottamatonta keskustelua, ja tähän liittyen myös hallinnon puolelta on työstetty materiaalia. Erityisesti puolustusministeriön puolella on tullut miinaraportti, iskukykytutkimus, liittoutumisen vaikutuksia arvioiva selvitys, jotka ilmeisesti kaikki on myös julkistettu, ja tällä tavalla on aineksia keskusteluun annettu. Edellistä edellisen hallituksen pääministeri nimitti kansanedustajien ryhmän arvioimaan tätä turvallisuusympäristön kehitystä juuri sillä tarkoituksella, että voitaisiin saada laajempi keskustelu, ja ed. Ranta-Muotion ryhmä on kansalaistilaisuuksia myöten pyrkinyt organisoimaan tätä keskustelua.

Eli aineksia on tähän keskusteluun tuotu, mutta hallituksen tehtävä on nyt omalta paikaltaan valmistella selontekoa, valmistella linjauksia, ja me teemme sen, me tuomme ne aikanaan. Työ jakautuu kahteen osaan: ensin tehdään johtopäätöksiä tämän turvallisuusympäristöanalyysin pohjalta, sen jälkeen siirrytään enemmän operatiiviseen osaan, mitä se edellyttää Suomen puolustuksen kehittämiseksi.

Herra puhemies! Kuten pääministeri totesi, ed. Ranta-Muotion johdolla valmisteltiin juuri raportti, ja se on hyväksi eri tahoilla havaittu. Tämä työryhmä sai taustamateriaalia varsin laajasti käyttöönsä ja kykeni työskentelemään tällä tavoin hyvin myönteisessä ilmapiirissä. Minusta on tärkeä arvo suomalaisessa sisäpolitiikassa, että ilman dramatiikkaa voidaan keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten asioita valmistella laajalla parlamentaarisella pohjalla. Tästä on hyviä kokemuksia. Nyt asiat ovat ajankohtaisia paitsi Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ulottuvuuden rakentamisen merkeissä, niin myöskin tietysti selonteon valmistelun kautta.

Nyt, herra pääministeri, haluan kysyä, voitteko antaa julkisen lupauksen siitä, että aiemmin nimettyä ed. Ranta-Muotion johdolla toiminutta työryhmää voitaisiin jatkossakin nyt juuri käyttää sen olennaiseen tarkoitukseen eli jonkinlaisena selonteon sparrausryhmänä myöskin jatkossa, vaikka tämä työryhmä on oman raporttinsa pääministerille luovuttanutkin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Työryhmän tehtävänä oli tehdä analyysia tästä turvallisuusympäristön kehityksestä, ja työryhmä on sen työn tehnyt. Vastaanottaessani työryhmän raporttia ilmoitin, että tältä osin työ on tehty, jatkotoimeksiantoa työryhmälle ei ole annettu, mutta annoin lupauksen, että hallitus tulee kääntymään tämän työryhmän puoleen vielä tässä jatkotyössä. Tapa ja aihepiiri ratkaistaan myöhemmin. Tässä on vielä monta vaihetta ennen kuin selonteko on valmis, ja hallituksella on intressi pitää eduskuntaa informoituna tämän työn valmistelusta.

Arvoisa herra puhemies! Terrorisminvastaisessa toiminnassa tarvitaan kaikkien kansojen yhteistyötä, ja erityisesti EU:n sisällä on tärkeää vahvistaa muun muassa Europolin toimintaa. Onko hallituksella mahdollisuutta tarkistaa näitä suomalaisten toiminnan resursseja Europolissa?

Sen lisäksi haluaisin tiedustella, onko hallituksella mahdollisuus nostaa esille myös EU:n sisällä ja laajemmin kansainvälisissä kysymyksissä ihmisoikeudet, köyhyyden poistaminen yhtenä osana tätä terrorisminvastaista toimintaa entistä vahvemmin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuskeskusteluun eduskunta pääsee ensi viikon jälkeen, kun 24. päivä hallitus hyväksyy ihmisoikeusselonteon aikaisempien selvitysten pohjalta, selonteon, joka on laaja asiakirja Suomen ihmisoikeuslinjasta, ja se tullaan antamaan eduskunnalle.

Terrorisminvastaisen työn osalta painotamme sitä, että EU:n sisällä yhteistyötä pitää pyrkiä tekemään erityisesti Europolin kautta. Europolissa on jo useita yhteisiä tutkintaryhmiä. Näiden työn tiivistäminen ja tehostaminen antaa mahdollisuuden myös välittömään, reaaliaikaiseen tietojen vaihtamiseen, eli järjestelmä meillä on sinällään olemassa. Nyt on kyse sen toiminnan tehostamisesta ja tiivistämisestä. Samoin meillä on vielä Euroopan maiden joukossa jonkin verran tehtävää niiden suositusten toteuttamisessa, jotka syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen yhteisesti annettiin, ja tältäkään osin kaikkia päätöksiä ei ole vielä pantu toimeen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että vuoden 2001 selonteon uhkakuvaa ei koskaan pyydetty julkistamaan, enkä voinut silloin osoittaa avoimuusperiaatteen kannattamista.

Mitä tulee ulkoministeriön toimintaan, niin tietysti nyt annetaan semmoinen kuva, että nyt uudistetaan ja vähemmän salataan, ja sanotaan, että jos olisi pyydetty jotakin asiakirjaa, niin kyllähän se olisi varmasti annettu, ja toivottavasti tässä suhteessa ei anneta liiallisia odotuksia, vaan toimitaan realistisesti. Totuus on se, että tämä asiakirja on pohja turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon uhkakuvalle, ja kuten pääministeri Vanhanen on sanonut, niin siihen vain halutaan lisäselvityksiä lintuinfluenssan ja sarsin osalta, ja se on se olennainen osa, jolta osin hyvin voitaisiin nyt keskustella, miten se jatkokirjoitetaan. Luulisi, että eduskunnan panostus tässä suhteessa olisi merkittävä.

Mutta, arvoisa puhemies, olisin vielä pääministeriltä kysynyt: Jos joku eduskunnan valiokunta pyytää tätä uhkakuvaa, annetaanko se jollekin eduskunnan valiokunnalle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän jälkimmäiseen kysymykseen: Asia ratkaistaan luonnollisesti aina erikseen.

Vielä palaan sen asiakirjan käsittelyyn. Kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta sai seminaarikokoukseensa tämän asiakirjan, todettiin useita aihealueita, joissa oli puutteita, joihin haluttiin lisäselvityksiä. Olen jossain referoinut seminaarin työskentelyä sarsista alkaen, mutta varsinaiset päätökset, joista haluttiin erilliset selvitykset, koskivat kansainvälisen oikeuden kehitystä, meidän lähialueidemme sotilaspoliittisen tilanteen kehitystä, sisäisen turvallisuuden ja terrorismin kehitystä sekä ympäristöuhkien kehitystä.

Näiltä osin on analyysejä saatu, ja tämä jo osoittaa sen, minkälaisia ne katvealueet olivat. Se tammikuinen asiakirja ei ole alkuunkaan kattava analyysi meidän turvallisuusympäristöstämme, vaan jos haluatte saada koko kuvan, silloin täytyy olla kiinnostunut tietysti näistä kaikista, itse asiassa viidestä, asiakirjasta. Näiden joukossa on aiheita, joita hallitus ei tule julkistamaan. Jokaisella maalla, myös Suomella, pitää olla oikeus keskeisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä pitää salassa olevia tietoja.